Lausunto oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Viite: OKM/47/010/2014

Transkriptio

1 YKSITYISKOULUJEN LIITTO ry Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausunto oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Viite: OKM/47/010/2014 Oppilas- ja opiskeluhuoltolain 2 :ssä kuvattu lain tarkoitus on hyvä. Lain taustalla on Oikeuskanslerin selvitys, jossa todetaan, että osa kunnista on laiminlyönyt velvoitteensa järjestää riittävä oppilas- ja opiskeluhuolto. Tämä mainitaan jo oppilas- ja opiskeluhuoltolakia edeltäneen HE67:n lähtökohdissa. Yksityiset opetuksen- ja koulutuksenjärjestäjät ovat omalta osaltaan huolehtineet oppilashuollon kehittämisestä jo ennen lainsäätäjän toimia ja saaneet oppilashuollon palvelukokonaisuuden toimimaan kiinteänä kouluyhteisön osana; se mitä lain turvin ollaan rakentamassa, on jo olemassa yksityisissä kouluissa. Sivistysvaliokunta on mietinnössään SiVM 14/2013vp korostanut, että oppilashuollon keskeiset toimijat koulukuraattorit, koulupsykologit ja kouluterveydenhuollon henkilöstö toimivat kouluissa. On ehdottoman välttämätöntä, että nämä oppilashuollon keskeiset toimijat ovat kiinteä osa kouluyhteisöä. Yksityisten koulujen osalta HE luonnos aiheuttaa selvän heikennyksen tähän Sivistysvaliokunnan korostamaan periaatteeseen. Laki oppilas- ja opiskeluhuollosta (1287/2013) hyväksyttiin joulukuussa Lain täytäntöönpanoa suunniteltaessa ovat sekä kunnat että yksityiset opetuksen ja koulutuksen järjestäjät huomanneet laissa epäselvyyksiä erityisesti järjestämis- ja tuottamisvastuun sekä palveluiden rahoituksen osalta. Useat opetuksen ja koulutuksen järjestäjien edustajat, mm. yksityisten oppilaitosten ylläpitäjät, Helsingin kaupunki ja Kuntaliitto vastustivat järjestämisvastuun siirtoa kunnille lakia edeltävästä HE67/2013:sta annetuissa lausunnoissa.

2 Kevään 2014 aikana käydyt keskustelut lain tulkinnasta johtivat kirjallisen kysymyksen (KK352/2014vp) esittämiseen. Opetus- ja viestintäministerin kirjalliseen kysymykseen antama vastaus ei suoraan vastannut kaikkiin keskeisiin kysymyksiin. Odotimme, että lakia selkeytettäisiin siten, että oppilas- ja opiskeluhuollon palveluiden järjestämisvastuu ja tuottaminen olisi selkeästi jaettu kunnan ja yksityisten opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kesken. Mielestämme tässä kohdin lainvalmistelussa ei ole kuultu tasa-arvoisesti kaikkia toimijoita. Haluamme nostaa esiin kaksi keskeistä epäselvyyttä: Järjestämisvastuu ja tuottaminen Lain mukaan kunnalla on oppilas- ja opiskeluhuollon palveluiden järjestämisvastuu, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että kunnan tulisi itse myös tuottaa po. palvelut omana työnään toisen opetuksen järjestäjän oppilaille. Kunnalle riittää, että se voi todeta palveluiden olevan tarjolla oppilaille ja opiskelijoille lain tarkoittamalla tavalla. Hankintalakia ei tarvitse tässä yhteydessä soveltaa, koska kyseessä on oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen viranomaisperusteisen järjestämisvastuun hallinnollinen toteuttaminen kunnan edun kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Olennaista on siis havaita, että järjestämisvastuun toteuttamisessa on kyse ensisijaisesti julkisoikeudellisesta hallintomenettelystä eikä palvelun hankintamenettelystä. Tulemme toimittamaan tähän asiaan liittyvän täydennyksen myöhemmin. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden luvanvaraisuus Epäselvää on ollut myös yksityisiltä vaaditun luvan tarpeellisuus psykologipalveluiden järjestämiseksi. Luvan osalta käytäntö on ollut, ettei psykologipalveluita tulkita luvanvaraiseksi toiminnaksi. HE luonnoksessa vain viitataan psykologitoiminnan luvanvaraisuuteen, eikä siitä mainita enempää. Kummeksumme psykologitoiminnan luvanvaraisuudella spekulointia. Lupaa koskien haluamme kiinnittää huomion kolmeen seikkaan: 1. Lupaa ei ole aiemmin vaadittu. HE luonnoksessa todetaan, etteivät yksityiset toimijat ole hakeneet lupaa. Vuosikymmeniä jatkunut käytäntö ja laintulkinta on se, että psykologi- ja kuraattori-toiminta on kiinteä osa varsinaista koulutoimintaa, eikä niiden toteuttaminen ole edellyttänyt erillistä lupa- tai ilmoitusmenettelyä. Käytäntö on ollut yleisesti tiedossa ja varmuudella myös valvovan viranomaisen tiedossa. Tällainen tulkinnan muuttuminen on vastoin Hallintolain luottamuksensuojan periaatetta. 2. HE67/2013:n mukaan yksityinen tarvitsee luvan, muttei voi sitä saada. Laissa yksityisistä terveydenhuollon palveluista kuitenkin todetaan, että lupa tulee myöntää, jos edellytykset täyttyvät. Myös ministerin vastauksessa kirjalliseen kysymykseen KK 352/2014vp todetaan, että yksityinen opetuksen ja koulutuksen järjestäjä voi tällaisen luvan saada. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnossa (STM 1930/2014) todetaan edelleen, että toisella asteella psykologitoimintaan tarvitaan lupa ja yksityinen koulutuksen järjestäjä voi tällaisen

3 luvan saada. Kuraattoritoimintaan perusopetuksessa ja toisella asteella sekä psykologitoimintaan perusopetuksessa riittää opetuksen järjestäjän ilmoitus lupaviranomaiselle. 3. Perusopetuksessa laki edellyttää yksityisiltä toimijoilta palveluiden järjestämisvastuuta, mutta HE luonnoksessa vaaditaan kuitenkin lupaa näiden palveluiden järjestämiseksi. Voidaanko edellyttää lupamenettelyä sellaisen tehtävän osalta, johon laki velvoittaa? STM:n lausunto kumoaakin tämän lupavaatimuksen perusopetuksen osalta. Yksityisen ylläpitäjän on vaikea tietää, miten tässä asiassa tulee toimia. Tämä on johtanut myös vaikeaan tilanteeseen mm. Helsingin kaupungin osalta, joka ehkä jopa vastoin tahtoa on joutunut itselleen epäedullisiin laintulkintoihin. Alla lupa-asia yksityisen ylläpitäjän näkökulmasta: 1. Vuosikymmeniin ei koulupsykologitoimintaa ole tulkittu luvanvaraiseksi 2. Yllättäen laintulkintaa pyritään muuttamaan ja nykytilaa kuvataan jopa termillä laiton 3. Laki yksityisestä terveydenhuollosta 152/ : Lupa myönnetään hakijalle, joka täyttää säädetyt edellytykset 4. HE67/2013 toteaa, että yksityinen opetuksenjärjestäjä ei lupaa voi saada 5. Opetus- ja viestintäministerin vastauksessa kirjalliseen kysymykseen KK352/2014vp todetaan, että yksityinen opetuksenjärjestäjä voi saada luvan päivätyssä lausuntopyynnössä esitetään, että lakisääteisestä tehtävästä huolehtiminen on luvanvaraista alkaen. 7. STM:n lausunnossa 1930/2014 tilannetta on selkiytetty. Nämä STM:n kirjaukset tulee kirjata tarkistettuun luonnokseen Hallituksen esitykseksi. Onko viranomainen huolehtinut tiedotus- ja neuvontavelvollisuudestaan? Koska alkuperäiseen lakiin liittyvien virheiden vuoksi on syntynyt ei-kunnallisten toimijoiden kannalta ikävä tilanne, edellytämme, että yksityisiä opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä kohdellaan yhdenvertaisesti lupa- ja ilmoitusprosessissa. Erästä koulujen ydintoiminnan osaa ollaan kunnallistamassa Erästä koulujen ydintoiminnan osaa ollaan kunnallistamassa, mikä sanotaan suoraan HEluonnoksessa. Tämä on vastoin lain omaa perusperiaatetta ja loukkaa yksityisten koulujen autonomiaa ja toimintakulttuuria. Luonnoksessa mainitaan, että uuden lain avulla pyritään vahvistamaan viranomaispalveluita. Mihin tällainen tavoite perustuu? Luonnoksen luku 3.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset on kirjoitettu tarkoitushakuisesti ja siinä annetaan ymmärtää, että yksityiset opetuksen ja koulutuksen järjestäjät edistävät epätasa-arvoa koulutuksessa. Kunnan järjestämisvastuu tulee ymmärtää ensisijaisesti oppilaiden oikeusturvan kautta. Sen vuoksi ei kuitenkaan saa rikkoa toimivia järjestelmiä ja työyhteisöjä, yksityiset ylläpitäjät voivat hyvin tuottaa oppilailleen edelleen hyvälaatuisia oppilas- ja opiskelijahuollon

4 palveluja. Tiedossamme ei ole, että yksityisiä opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä olisi moitittu oppilashuollon tasosta tai sen riittämättömyydestä. Yksityisen ylläpitäjän tulee jatkossakin saada tuottaa OHL:n tarkoittamat palvelut, huomioiden perusopetuksen ja lukiokoulutuksen käsittävät koulukokonaisuudet. On perusteltua esittää kysymys miksi oppilaitoksen psykologi- ja kuraattoripalvelut on järjestettävä toisen työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön kautta? On vaikea luottaa siihen, että palveluiden laatu vastaisi kunnan järjestämänä omaa tällä hetkellä toimivaa tuotantoa ja täyttäisi OHL 4 :n tavoitteet yhtä hyvin. Lakiin tulee selkeästi kirjata yksityisen ylläpitäjän oikeus toimia koulupsykologin ja koulukuraattorin työnantajana ja tuottaa niiden palvelut omille oppilailleen. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki suhteessa muihin opetustoimen uudistushankkeisiin Arvovaltaiselta taholta on esitetty pyrkimys muodostaa jatkossa toiselle asteelle osakeyhtiömuotoisia oppilaitoksia. Sama pyrkimys esiintyy myös OKM:n suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi luonnoksessa ( ). Tästä huolimatta puheena olevassa HE luonnoksessa rakennetaan valtakunnallista kuntavetoista opiskelijahuoltojärjestelmää. Pyrkimykset ovat keskenään vahvasti ristiriitaisia. Luonnoksessa( ) suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi todetaan lisäksi: Julkisen talouden kestävyysvaje pienentää käytettävissä olevia resursseja ja lisää vaatimuksia niiden tehokkuudelle. Talouden rakenteellinen muutos ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdistetut menosäästöt edellyttävät toimintatapojen ja rakenteiden merkittävää uudistamista sekä koulutuksen vähentyvien voimavarojen entistä tehokkaampaa allokaatiota, mikä toteutetaan uudistamalla sekä järjestäjäverkkoa että rahoitusjärjestelmää. Työnjakoa tehostetaan päällekkäisiä toimintoja karsimalla. Niukkenevien resurssien ja kasvavien haasteiden olosuhteissa on keskityttävä toiminnan laatuun ja oikea-aikaiseen kohdentamiseen. Mielestämme valtion opiskelijahuollon toteuttamiseen suuntaama rahoitus tulee edellä esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi liittää toisen asteen uuteen rahoitusmalliin. Samoin perusopetuksen oppilashuoltoon ehdotettu lisärahoitus tulee ohjata suoraan perusopetuksen järjestäjille oppilaskohtaisen rahoituksen osana. HE luonnoksessa esitetään lisärahoitusta kunnille perusopetuksen oppilashuollon lisääntyvien kustannusten kattamiseksi. Tämä lisäys johtuisi yksityisten perusopetuksen järjestäjien kouluissa opiskelevien oppilaiden oppilashuollon palveluiden siirtymisestä kunnan järjestettäväksi. Kunnat joutuisivat lisäksi kustantamaan lisääntyneitä kuluja kunnan omaosuuden verran. Oppilashuollon palveluiden säilyessä yksityisen ylläpitäjän tuottamina, kunnille ei koituisi lisäkustannuksia.

5 Tähän saakka yksityiset opetuksen ja koulutuksen järjestäjät ovat järjestäneet oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut ilman valtion tai kunnan maksamaa erilliskorvausta. HE luonnoksessa ehdotettu tehtävien siirtäminen kunnille lisää sekä valtion että kunnan kuluja. Tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa tällainen ehdotus tuntuu käsittämättömältä. Yksityisen tuottamina oppilas- ja opiskeluhuoltopalvelut ovat edullisia sekä valtiolle että kunnille ja ennen kaikkea toimivia kouluyhteisöille.

6 LAUSUNNON KESKEINEN SISÄLTÖ Lakiesitystä tulee muuttaa siten, että kunta voi sopia psykologi- ja kuraattoripalveluiden tuottamisesta yksityisen opetuksenjärjestäjän kanssa. Tämä sopiminen ei edellytä hankintalain soveltamista. Psykologi- ja kuraattoritoiminta on osa koulun ydintoimintaa varsinaisen opetustyön tapaan. Sen vuoksi olisi tärkeää säilyttää nykyinen tiivis yhteys oppilashuollon ja muun kouluyhteisön välillä. Tämä toteutuu parhaiten, jos psykologit ja kuraattorit ovat saman työnantajan palveluksessa. Yksityisen opetuksenjärjestäjän tuottaman psykologitoiminnan luvanvaraisuus ja kuraattoritoiminnan ilmoitusvelvollisuus tulee selventää. Lupaviranomaisten pitkäaikaisen ja vakiintuneen käytännön mukaan lupaa ei ole tarvittu. Lisäksi näkemys siitä, että yksityiset opetuksen järjestäjät eivät voisi lupaa saada, vaikuttaa jo pelkästään hallinnon yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta mahdottomalta. Psykologi- ja kuraattoritoiminnan mahdollinen siirtyminen kunnan järjestettäväksi lisää kustannuksia. Yksityisen tuottamina oppilas- ja opiskeluhuoltopalvelut ovat edullisia sekä valtiolle että kunnille ja ennen kaikkea toimivia kouluyhteisöille. YKSITYISKOULUJEN LIITTO RY Helsingissä 12. elokuuta 2014, Aki Holopainen puheenjohtaja Markku Moisala toiminnanjohtaja Vuonna 1935 perustettu Yksityiskoulujen Liitto ry on suomalaisten yksityisten opetuksenjärjestäjien yhdistys, joka palvelee jäseniään koulujen toimintaan liittyvissä asioissa. Yksityiskoulujen Liitto hoitaa jäsenkoulujen edunvalvontaa, antaa lausuntoja ja tiedotteita jäsenkouluja koskevissa asioissa sekä järjestää johdon ja henkilöstön koulutusta. Yksityiskoulujen Liiton jäsenkouluissa työskentelee yli oppilasta ja opiskelijaa sekä yli 1600 opettajaa. Vuonna 2013, 2% suomalaisista peruskoulun oppilaista ja 10% lukion opiskelijoista opiskeli Yksityiskoulujen Liitto ry:n jäsenkouluissa.