Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa

Samankaltaiset tiedostot
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

MODIFIOIDUN FRONTAL BEHAVIORAL INVENTORY - KYSELYLOMAKKEEN ENNUSTAVUUS OTSALOHKODEMENTIAAN PSYKIATRISESSA AINEISTOSSA

Muistihäiriöpotilaan kognition tutkiminen muutakin kuin MMSE

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

Tavallisimmat käytösoireet muistisairailla

Muistisairaudet saamelaisväestössä

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen.

Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo. Lataa

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Huolehdi muististasi!

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Frontotemporaalinen degeneraatio diagnostinen ja hoidollinen haaste

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

1. TOM-PERUSVALMENNUS

Alzheimerin taudin lääkkeet

Posteriorinen kortikaalinen atrofia ja muut Alzheimerin taudin epätyypilliset muodot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma

MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMA

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

Muistisairaudet

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Ulla Vuori, terveydenhoitaja, projektikoordinaattori Suomen muistiasiantuntijat

KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

Työikäisten muistisairaiden kuntoutuksen tukeminen: Haastattelututkimus omaiselle

Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari ANNA AIKAA AIVOILLE

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Terveystaloustiede 2016

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

MUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

Lievä kognitiivinen heikentyminen dementian varhaisena merkkinä. Tuomo Hänninen ja Hilkka Soininen

Alzheimerin tauti työikäisellä

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

NEURO 15. NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA radisson blu royal, helsinki

Dementia ja depressio

MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP

Dementian varhainen tunnistaminen

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen OPAS SEURANTAVÄLINEEN KÄYTTÖÖN

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

MUISTISAIRAAN KOHTAAMINEN

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

EFFECTS OF COGNITIVE TRAINING ON COGNITION AND QUALITY OF LIFE IN OLDER ADULTS WITH DEMENTIA

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

Psykoositietoisuustapahtuma

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Web page: Updated:

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Muistisairaiden ihmisten elämänlaadun ja hoidon vaikuttavuuden parantaminen

Transkriptio:

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa 18.5.2017

Mikä on FBI-mod? Otsalohkodementia ja käytösoireet FBI-mod muistisairauksien erotusdiagnostiikassa

FBI ja FBI-mod Frontal Behavioral Inventory (FBI) (Kertesz et al. 1997): haastattelumenetelmä, joka on kehitetty erityisesti otsalohkodementiaan liittyvien käyttäytymisen ja luonteen muutosten arviointiin Todettu soveltuvan paremmin otsalohkodementian tunnistamiseen kuin yleisemmin käytetyn NPI:n FBI-mod on tämän pohjalta kehitetty läheisen itse täyttämä kysely (Heidler-Gary et al. 2007)

FBI-mod 22 kysymystä käyttäytymisen ja luonteen MUUTOKSISTA Vastaukset asteikolla 0 (ei muutosta) 3 (voimakas muutos, esiintyy useimmiten) Kysymykset 1-9 käsittelee negatiivisia oireita / käytöksen heikentymistä Kysymykset 10-22 liittyy positiivisiin oireisiin / disinhibitioon Voidaan laskea kokonaispistemäärä tai negatiiviset ja positiiviset oireet erikseen

Otsalohkodementia ja käytösoireet Ei pelkkää estottomuutta ja impulsiivisuutta

Otsalohkodementia ja käytösoireet Apatia/aloitteettomuus yleisin oire ja voimistuu sairauden edetessä Estottomuus/impulsiivisuus yleistä, mutta ei ilmene kaikilla ja usein vähenee sairauden edetessä Lisäksi mm. kaavamaista käytöstä, joustamattomuutta, empatian vähenemistä ja välinpitämättömyyttä

Otsalohkodementiaa sairastavilla oli merkittävästi korkeammat kokonaispistemäärät sekä negatiiviset ja positiiviset osiopistemäärät kuin muilla potilasryhmillä Katkaisupistemäärä otsalohkodementian ja AT:n välillä tässä tutkimuksessa 16 vain suuntaa antava! (73% otsalohkopotilaista vs. 32% AT-potilaista sai tätä suuremmat pisteet) AT ja MCI-potilaat erosivat merkitsevästi vain negatiivisten oireiden osalta Etenevää sujumatonta afasiaa sairastavilla vähiten käytösoireita

FBI-mod negatiiviset oireet Otsalohkodementiapotilailla yleisimmin raportoituja oireita epäjärjestelmällisyys, aloitteettomuus, oiretiedostamattomuus, joustamattomuus ja tarkkaamattomuus (yli 85%:lla esiintyi jossain määrin) AT-potilailla samat oireet yleisimpiä, mutta oiretiedostamattomuutta ja tarkkaamattomuutta lukuun ottamatta esiintyivät selvästi harvemmin kuin otsalohkodementiaa sairastavilla

FBI-mod positiiviset oireet Disinhibitio-oireet kaikissa ryhmissä vähäisempiä kuin negatiiviset oireet Heikko harkintakyky, hamstraaminen, sopimaton käytös, impulsiivisuus ja hyperoraalisuus yleisempiä otsalohkodementiassa kuin AT:ssa Perseverointi ja ärtyneiyys melko yleisiä myös AT ja MCI-potilailla

Alzheimerin taudin frontaalinen variantti Ilmenee ensisijaisesti toiminnanohjauksen vaikeuksin ja/tai käytösoirein Haastava erottaa otsalohkodementiasta AT:n frontaalisessa variantissa kognitiiviset oireet saattavat olla korostuneempia kuin otsalohkodementiassa FBI-mod:ssa heikko harkintakyky ja hamstraaminen yleisempiä otsalohkodementiassa kuin frontaalisessa AT:ssa (Suhonen et al. 2017)

Jatkotutkimusta tarvitaan selvittämään kykeneekö FBI-mod erottelemaan otsalohkodementiaa sairastavat psykiatrisista potilaista? Erityisesti negatiiviset oireet yleisiä mm. masennuspotilailla Positiiviset oireet erottelee paremmin? (Krudop et al. 2015) Nykytiedon valossa ei voi suositella näiden erotusdiagnostiikkaan, mutta lisätietoa tulossa

Take-home message FBI-mod tavoittaa hyvin otsalohkodementiaan liittyvät käytösoireet ja persoonallisuuden muutoksen Voi auttaa muistisairauksien erotusdiagnostiikassa Apuväline käytösoireiden puheeksi ottamisessa ja hoidon suunnittelussa Helppokäyttöisyytensä vuoksi sopii sekä kliiniseen että tutkimuskäyttöön

Kirjallisuusviitteet Heidler-Gary J, Gottesman R, Newhart M, Chang S, Ken L & Hillis AE (2007) Utility of behavioral versus cognitive measures in differentiating between subtypes of frontotemporal lobar degeneration and Alzheimer's disease. Dement Geriatr Cogn Disord 23(3): 184-193. Kertesz A, Davidson W & Fox H (1997) Frontal behavioral inventory: diagnostic criteria for frontal lobe dementia. Can J Neurol Sci 24(1): 29-36. Krudop WA, Kerssens CJ, Dols A, Prins ND, Moller C, Schouws S, van der Flier WM, Scheltens P, Sikkes S, Stek ML & Pijnenburg YAL (2015) Identifying bvftd Within the Wide Spectrum of Late Onset Frontal Lobe Syndrome: A Clinical Approach. Am J Geriatr Psychiatry 23(10): 1056-1066. Suhonen NM, Hallikainen I, Hanninen T, Jokelainen J, Kruger J, Hall A, Pikkarainen M, Soininen H & Remes AM (2017) The Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) for Patients with Frontotemporal Lobar Degeneration, Alzheimer's Disease, and Mild Cognitive Impairment. J Alzheimers Dis 56(4): 1241-1251.