Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen 22-23. 2.2017, Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet o Kosteikot o Peruskuivatusuomien mahdollisuudet o 2-profiiliset uomat o Hankekokeiluja o Luonnonmukaisten uomien hyötyjä Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen
Kuivatusvesien hallinta Pitoisuudet Lannat ravinteet Peltolohko Kuivatusalue 1,2 milj. kasvulohkoa 50 000 maatilaa Koekentät Lysimetrit Mallinnus Pieni tutkimusvaluma-alue 6 maatalousaluetta Seuranta Mallinnus Ominaiskuormitusluvut Toimenpiteet ei tiedossa Vesistöalue Seuranta Mallinnus Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Vesistöjen tila
Vesitase Sadanta 600 mm/a P = E + R + S P [mm] on jakson sadanta E [mm] on evapotranspiraatio R [mm] on valunta S [mm] on vesivarastojen muutos Sadanta 700 mm/a Harri Koivusalo
Peruskuivatuksen hyötyalat (1000 ha) 1921-1979 1,78 milj. ha 72 % (70-luvun keskim. P-alasta) Lähde. Sara 2000
Perinteinen suoraluiskainen valtaoja Vesi nopeasti pois kuivatusalueilta Hyvä vedenjohtokyky Suoralinjaiset uomat Ei kasvillisuutta, ei esteitä Vedenvirtausta rajoitettu uomaeroosion vuoksi Kuva: Metsästäjä 3 / 2009
Peltoalasta rajoittuu Kuivatusalue peruskuivatusuoman valuma-alue Peruskuivatusjärjestelmään 74 % Vesistöön 13 % Maastoon 13 % Lähde: Kuti-tutkimus 1994 Peruskuivatusuomat Ojitusyhteisöjen ylläpitämä Hydraulisesti maksimaalinen uomamitoitus Etäisyys pelloilta vesistöön 2,3 km (med. 1 km) Veden ajallinen viipymä uomissa lyhyt Uomaeroosioriski Paikalliskuivatus maatilojen ylläpitämä Kuivatusalueen uomaverkosto välttämätön infrastruktuuri
24.2.2017 Maanmuokkaus miten vaikuttaa 1 2 3 4 Pintaeroosio Kiintoainetta Maanpinnalta pintakerroksesta Pintakerroseroosio Ravinteet Maanpinnalta Salaojista Salaojista tuleva kiintoaine 1) Kyntö (20-25 cm) 2) Sänkimuokkaus (10-15 cm), 3) talviaikainen sänki, kylvömuokkaus (5 cm), 4) suorakylvö, pysyvä nurmi
Runoff (l s -1 km -2 ) Valunnan ja kokonaistypen pitoisuuksien mediaaniarvot ja vaihtelu valuma-alueilla Nitrogen concentration (µg L -1 ) Typpi 15 kg/ha/vuosi Fosfori 1,1 kg/ha/vuosi Valunta Typpipitoisuus 50 1981 2010 Agricultural Mixed Forested q 10 000 1981 2010 Agricultural Mixed Forested N 40 8 000 30 6 000 20 4 000 10 2 000 0 0 11 Hovi 21 Löytäneenoja 81 Haapajyrä 22 Savijoki 71 Ruunapuro 43 Latosuonoja 51 Kesselinpuro 103 Myllypuro 121 Laanioja 14 Teeressuonoja 44 Huhtisuonoja 114 Vähä-Askanjoki Tattari et al. 2017. Nutrient loads from agricultural and forested areas in Finland from 1981 up to 2010 can the efficiency of undertaken water protection measures seen. Environmental Monitoring and Assessment, 189(3), 1-25. 11 Hovi 21 Löytäneenoja 81 Haapajyrä 22 Savijoki 71 Ruunapuro 43 Latosuonoja 51 Kesselinpuro 103 Myllypuro 121 Laanioja 14 Teeressuonoja 44 Huhtisuonoja 114 Vähä-Askanjoki
Koekentällä yhdeksän vuoden aikana havaittu keskimääräinen kiintoaine- ja fosforikuormitus kylmien ja leutojen talvien vuosijaksoilla Muokkaus/ kasvipeitteisyys Valunta (mm) ja kuormitus tavanomaisena (kylmä talvi) ja kuormittavana (leuto talvi) vuonna (kg ha -1 v -1 ) Valunta eroosio Part P DRP Syyskyntö o Kylmä 228 1365 1,98 0,25 o Leuto 239 2690 5,09 0,29 Syysvilja o Kylmä 220 910 1,54 0,24 o Leuto 218 2100 3,90 0,25 Sänki o Kylmä 189 480 0,81 0,44 o Leuto 222 1045 2,00 0,44 9
Vesistökuormituksen vähentäminen peltojen peruskuivatuksessa Heino, S., Puustinen, M., Maijala, T & Latostenmaa. H. (Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki 1992) Varhainen piirros kosteikosta peruskuivatusuomassa 10
Kosteikon koko ja aineksen pidättyminen
24.2.2017 Seittelin kosteikko keväällä 2009 Kuva: Tero Taponen
Oivangin kosteikko Kuusamo 24.2.2017
Veden happitilaa parantava patorakenne Oivanki 24.2.2017
Virtaama (l/s) 24.2.2017 Valumavesien viivyttäminen 7 Hovin kosteikko, tuleva ja lähtevä virtaama keväällä 2014 6 5 4 3 Tuleva (l/s) Lähtevä (l/s) 2 1 0 18.3. 21.3. 24.3. 27.3. 30.3. 2.4. 5.4. 8.4. 11.4. 14.4. 17.4. Aika Valumavettä ei juurikaan voida varastoida Vuosisadannasta sama määrä valunnaksi
Peruskuivatusuomien mahdollisuudet Jos uomiin tuleekin jatkuvasti vettä syys-talvikaudella Suuri kiintoaine ja ravinnekuormitus Kuormitus pääosin kasvukauden ulkopuolella Maisema Monimuotoisuus 16
17
Peruskuivatus
2-profiilisen uoman poikkileikkaus Alivesiuoma Tulvatasanteet Mutkitteleva uomalinjaus Kasvillisuutta Kuva: Metsästäjä 3 / 2009
Ritobäcken 20
24.2.2017 Hankkeen yleiset tavoitteet Ritobäcken Tulvahaittojen vähentäminen Uoman kunnostustarpeen väheneminen Puron ja sen alapuolisen vesistön veden laadun paraneminen Uoman ja sen ympäristön eliöstön elinolosuhteiden paraneminen Maisemakuvan monipuolistuminen Lähde: Harri Aulaskari, Uudenmaan ELY
24.2.2017 Hankesuunnitelman reunaehdot Ritobäcken Uoman kaivu toispuolisena Kuivatussyvyyttä ei lisätä Nykyisen uoman pohja ja leveys jätetään ennalleen Keskivirtaama vanhassa uomassa Keskivirtaamaa suurempi nousee tulvatasanteelle Leikata tulvan kestoa ja toistuvuutta, 1/10 toistuvan tulvan poistaminen tai pienentäminen Kaivuun voidaan käyttää peltopinta-alaa n. 3 metrin leveydeltä koko uoman varrelle laskettuna Ym. tapauskohtaisia ehtoja Lähde: Harri Aulaskari, Uudenmaan ELY
24
24.2.2017 Tulvatasanteille kasautunut aines Ritobäcken Kahden vuoden aikana 200 m:n matkalla tulvatasanteelle kasautui 6 % kiintoaineksesta Sedimentti pääosin savea ja silttiä (agregoituneessa muodossa) Vaikutukset ravinteisiin ja veden laatuun (!?) Partikkelimainen fosfori Kasautuminen suurilla pitoisuuksilla veden laatu parani Suurin osa kiintoaineksesta peräisin pelloilta - ei uomaeroosiota Lähde: Kaisa Västilä, Aaltoyliopisto
o Tulvatasanteet vs. alivesiuoma o Kasvillisuus kehittynyt kolmen vuoden aikana o Salaojien huuhteluputket tulvatasanteelle työskentelytaso o Pohjapadoilla voisi nostaa aliveden korkeustasoa
24.2.2017 Hyötyjä ja mahdollisuuksia (1/2) Vesilain mukainen uusi normi, nyt kuitenkin toimittu osin lain vastaisesti Yleisesti Erilaisten tavoitteiden integrointi ja yhteensovittaminen Vesistöjen ja paikalliskuivatuksen tarpeet Suojavyöhykkeet ja tulvaniityt osaksi peruskuivatusuomia Kosteikot ja altaat luontaisia uomarakenteita Korvaa menetettyjä sarkaojien elinympäristöjä korvaushabitaatit Maisema Ekologiset käytävät Vihreä infrastruktuuri Valuma-alueen/kuivatusalueen puskurikapasiteetti Valuntapiikkien loiveneminen Kasteluveden varastointi Ravinne- ja ainevirtaamien viipyminen/väheneminen Ilmastonmuutokseen varautuminen
24.2.2017 Ojitusyhteisön rooli Hyötyjä ja mahdollisuuksia (2/2) Ojitusyhteisöjen rooli vs. kuormituksen seuranta Mittapadot, automaattiseuranta kuivatusalueelle kuormituksen seuranta Maatilojen kuormitusriskit ojitusyhteisöjen avulla hallinnassa 2-taso uomien monipuolinen hyödyntäminen mm. salaojien huolto Isännöitsijän rooli Ojitusisännöinti Uusia työmahdollisuuksia maaseudulle Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suurempi korvaus/tuki luonnonmukaisten uomien suunnittelussa ja hoidossa perinteisiin uomiin verrattuna Pohdittavaa Isännöitsijän nykyiset tehtävät? Luonnonmukaisten uomien tuomat lisätehtävät? Suurempi korvaus/tuki luonnonmukaisten uomien suunnittelussa ja hoidossa perinteisiin uomiin verrattuna
Hankkeistaminen Luonnonmukaisen uomaverkoston palauttaminen Purot - Ekologiset käytävät - Kosteikot ja tulvaniityt -Riistanhoito -Maisema ja monimuotoisuus Valtaojat Pienvesistöjen ekologinen ja kemiallinen tila Kuivatusvesien pidättäminen Kuivatusvesien kemiallinen tila Kalatalous Veden laatu Vesistöjen tila Kuivatusvesien hallinta
24.2.2017 Hovin kosteikko Vesistöjen ravinnekuormituksen lähteet ja vähentämismahdollisuudet http://syke.juvenesprint.fi/fi/708/t_3263 Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu https://helda.helsinki.fi/handle/10138/156521 Photo: Maarit Puumala