Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta
|
|
- Hilkka Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Jari Koskiaho, SYKE, Vesikeskus/VMA Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop Pyhäjärvi-Instituutti, Kauttua
2 Kosteikkojen seuranta Hovi Rantamo- Seitteli
3 Hovin kosteikko Lähtevä vesi Tuleva vesi Maarit Puumala/MTT
4 Rantamo-Seittelin kosteikko Seitteli Yhdyskanava Rantamo Tulovirtaus, Sarsalanoja Pato Ulosvirtaus Tuusulanjärvi Kuva: Esko Kuusisto
5 Hovin ja Rantamo-Seittelinkosteikkojen ominaisuuksia Hovi Rantamo- Seitteli Pinta-ala (ha) Yläpuolinen valuma-alue (ha) Kosteikon pinta-ala / Valuma-alue 5.0% 1.3% Valuma-alueen peltoisuus 100% 40% Valuma-alueen valtamaalaji Savi Savi Rakentamiskustannukset (EUR) ( /ha) ( /ha)
6 Hypoteesi: kosteikon suhteellinen pinta-ala pitkälti määrittelee kosteikon tehokkuuden* Hovi ennuste: P-ret. 58 %, N-ret. 52 % Rantamo-Seitteli ennuste: P-ret. 27 %, N-ret. 14% *Kosteikkojen suunnitteluopas, Puustinen ym. (2007)
7 Miten vuotuiset ainepoistumat kosteikoissa voidaan määrittää luotettavasti? 1. Tiheällä kertavesinäyteseurannalla (HYVÄ) Kymmeniä näytepareja (kosteikkoon tuleva & lähtevä) vuodessa Virtaamapainotteinen näytteenotto: tulva-aikoina tiheästi, alivirtaamajaksoilla harvemmin 2. Automaattisin jääkaappinäytteenottimin, esim. ISCO (PAREMPI) Kymmeniä näytepareja vuodessa Virtaamapainotteiset kokoomanäytteet 3. Anturiteknologiaan perustuvalla jatkuvatoimisella automaattiseurannalla (PARAS) Tunnittaiset aikasarjat Vesinäytteet erilaisista virtaama (ja pitoisuus) tilanteista ==> vertailu samanaikaisiin anturin raakatuloksiin (paikalliskalibrointi) Sameuden korrelaatio vs. kiintoaine ja kokonaisfosfori VAIN, JOS RIIPPUVUUDET RIITTÄVÄN VOIMAKKAAT JA LINSSIEN PUHDISTUSMEKANISMI TOIMII LISÄKSI: DRP:n osuus fosforikuormituksesta arvioitava vesinäytekampanjan avulla
8 Kosteikkojen seuranta Hovi Vesinäytteet ISCO-näytteenottimet ja käsinäytteet, tulo- ja lähtöuoma 116 näyteparia 2007 Automaattiseuranta + käsinäytteet (8 28 näyteparia per vuosi s::can anturit tulevalle ja lähtevälle vedelle Paineanturit ja V-aukkopadot virtaaman arviointiin Rantamo-Seitteli 2010 Automaattiseuranta + käsinäytteet (10 23 näyteparia per vuosi) s::can anturit tulevalle ja lähtevälle vedelle Virtaama SYKEn vesistömallijärjestelmästä
9 Em. kosteikoilla käytetyt automaattiset Otsikko mitta-anturit Arial Black 24pt sininen Sameus NO3- typpi Optinen sensori s::can nitro::lyser (s::can Messtechnik GmbH) Tiedonsiirto SMS verkon välityksellä LUODE Oy:n (Hovi) ja SYKE:n (Rantamo-Seitteli) tietokantaan 9
10 Rantamo, sameuden kalibrointiyhtälöt Laboratoriossa määrietetty sameus (FNU) Tuleva vesi y = 2,53x + 24,66 R² = 0, Laboratoriossa määrietetty sameus (FNU) Lähtevä vesi y = 2,62x - 13,88 R² = 0, Anturin näyttämä sameus (FTU) Anturin näyttämä sameus (FTU)
11 Rantamo, nitraattitypen kalibrointiyhtälöt Laboratoriossa määrietetty NO3- pitoisuus (mg l -1 ) Tuleva vesi y = 0,93x - 0,87 R² = 0, Anturin näyttämä NO3-pitoisuus (mg l -1 ) Laboratoriossa määrietetty NO3- pitoisuus (mg l -1 ) Lähtevä vesi y = 0,90x - 0,07 R² = 0, Anturin näyttämä NO3-pitoisuus (mg l -1 )
12 Sameuden ja kokonaisfosforipitoisuuden välinen riippuvuus Hovin kosteikossa Tuleva vesi 600 Lähtevä vesi Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) y = 1,29x R² = 0,85 Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) y = 1,47x R² = 0, Sameus (FTU) Sameus (FTU)
13 Sameuden ja kokonaisfosforipitoisuuden välinen riippuvuus Rantamo-Seittelin kosteikossa Tuleva vesi 500 Lähtevä vesi Kokonaisfosfroripitoisuus (µg/l) y = 1,40x + 31,96 R² = 0, Sameus (FTU) Kokonaisfosfroripitoisuus (µg/l) y = 1,07x + 38,86 R² = 0, Sameus (FTU)
14 Tuloksia, Hovi S::can anturilla mitattu sameusaikasarja
15 Tuloksia, Hovi S::can anturilla mitattu NO3-N pitoisuusaikasarja
16 Tuloksia, Hovi Hovin kosteikon tehokkuus laskettuna vesinäytteistä ja automaattimittauksista Jakso Valunta (mm) TSS ret. (kg/ha/v) TP ret. (kg/ha/v) NO3 ret. (kg/ha/v) DRP* ret. (kg/ha/v) * (68%) 24 (62%) 220 (35%) 1,2 (27%) (70%) 45 (67%) 133 (67%) 4,1 (59%) (57%) 22 (53%) 38 (54%) 2,0 (72%) (71%) 23 (71%) 251 (84%) 1,9 (35%) (92%) 9 (91%) 67 (79%) 0,8 (61%) (74%) 53 (69%) 96 (45%) - Ka (70%) 25 (65%) 122 (68%) 2,4 (54%) *vesinäytteet
17 Tuloksia, Rantamo-Seitteli Anturimittauksiin perustuva kok.fosforipitoisuus ja virtaama
18 Tuloksia, Rantamo-Seitteli S::can anturilla mitattu NO3-N pitoisuus ja virtaama
19 Tuloksia, Rantamo-Seitteli Rantamo-Seittelin kosteikon tehokkuus laskettuna automaattimittauksista Jakso Valunta (mm) TP ret. (kg/ha/v) NO3 ret. (kg/ha/v) DRP* ret. (kg/ha/v) (29%) -5 (-1%) 2,6 (30%) ,1 (5%) 151 (17%) -0,1 (-2%) ,3 (6%) 104 (20%) 1,5 (15%) Ka ,4 (11%) 83 (12%) 1,3 (16%) *vesinäytteet, kalenterivuodet 2010, 2011 ja 2012
20 Automaattimittausten perusteella laskettujen vuotuisten kokonaisfosforinpoistotehokkuuksien vaihteluvälit Hovissa 53 91% Rantamossa 5 29%
21 Muita kokemuksia ja sovelluskohteita MAASÄÄ-mittausasemaverkosto Karjaanjoen alueella 16 mitta-asemaa, pääosin OBS3+ sameusanturit Tarkemmat kuormitusarviot koko vesistöalueelta ja sen eri osista (käsikirjoitus 5 havaintopaikan tuloksista pian valmis) Automaattiseurannalla määritetyn pitoisuustiedon poiminta järjestelmästä valmisteilla CLEEN/MMEA -hankkeessa
22 Pitkäkosken mitta-asema Vantaanjoessa 3 vuotta jatkuvaa tunnittaista dataa (vain 2 viikon jakso puuttuu)
23 Pitkäkosken mitta-asema Vantaanjoessa Anturin asennus, lokakuu 2010 Anturin huoltoa talvella 2011 s::can nitro::lyser Kuva: Jari Koskiaho Kuva: Sirkka Tattari Anturia varten tehty avanto säilyi sulana vaneri- ja Finnfoam-levyjen ja niiden päälle luodun lumikerroksen alla
24 Johtopäätöksiä Anturimittaukset soveltuvat hyvin vesistökuormituksen ja kuormituksen vähentämismenetelmien tehokkuuden arviointiin Käyttökelpoinen laajalla skaalalla peltolohkotasolta aina kokonaisten suurten jokivesistöjen mittauksiin Hyötyjä Tarkemmat ja luotettavammat kuormitusarviot Uutta tietoa aineiden käyttäytymisestä erilaisissa sää- ym. tilanteissa Tietojen nopea online-saatavuus Edellytyksenä kuitenkin Että mitatun sameuden (raakadata) virhe suhteessa laboratoriomittaukseen on systemaattinen, ts. kalibrointiyhtälön selitysaste (R 2 ) korkea Että sameuden riippuvuus määritettävästä pitoisuusmuuttujasta (kiintoaine tai kokonaisfosfori) on korkea Että anturien puhdistusmekanismi toimii (s::canien paineilmapuhdistuksesta hyvät kokemukset) Anturien säännöllinen huolto
25 Kiitos!
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotKäytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä
Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä Marjo Tarvainen Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.11.2017 Finntesting seminaari, Viikki VARELYn jatkuvatoimisten vedenlaatuasemien
LisätiedotLaitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013
Laitteistojen asennus ja huolto Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Vartin verran mm. seuraavista Pienten valuma-alueiden taustaa Mitä mitataan Anturin valinta Paikan valinta Asennus Huolto
LisätiedotKosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa
Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia
Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Leena Finér, Luke Sirkka Tattari SYKE 5.10.2015 Luonnonvarakeskus 1 Aiheet: Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuottamia tuloksia
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotPasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotKäyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013
Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 VARELY Helmi Kotilainen 23.5.2013 1 VARELYn mittaukset aloitettiin yhdellä siirrettävällä laitteella 2008 23.5.2013 Hel 2 mi Kot
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotLaskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin
Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Maiju Kosunen TASO hankkeen Loppuseminaari, 11.11.2013 Jyväskylä 1 Virtaama Pitoisuus Kuukausikeskiarvomenetelmä Kuukausikeskiarvomenetelmässä
LisätiedotRavinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
LisätiedotMuokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen
Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet
LisätiedotKäyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä
Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT MITTARI hankkeen workshop 14.5.2013 Pyhäjärvi-instituutti 1 Mittarit Vedenlaatumittareita käytössä vuodesta
LisätiedotKokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013
Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa
LisätiedotKriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa
Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotAutomaattinen veden laadun mittaus kannattaa
Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 21.4.2017 1 Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun seuranta hajakuormituksen arvioinnissa
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikkoalueen vaikutusten tarkkailu
Rantamo-Seittelin kosteikkoalueen vaikutusten tarkkailu Loppuraportti Jaana Hietala KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN KUNTAYHTYMÄ Kerava 18.12.212 Sisältö 1. KOSTEIKKOHANKE... 3 2. TARKKAILUN PERUSTEET...
LisätiedotKuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa
Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO
LisätiedotTASO-mittausasemien kalibrointi
3.1.214 TASO-mittausasemien kalibrointi TASO-hankkeen mittausasemat mittasivat veden virtaamaa sekä laatumittauksina sameutta, kiintoainetta, COD:ta ja DOC:ta. Asemat asennettiin 211 loppuvuonna 212 alkuvuonna
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät
Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Metsätalouden vesistökuormituksen seuranta Metsätalouden vesistökuormitusta
LisätiedotNummelan hulevesikosteikon puhdistusteho
Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotEräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella
Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan
LisätiedotKokemuksia automaattisista mittauksista
Kokemuksia automaattisista mittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Automaattimittaukset VHVSY:ssä Osana yhteistarkkailua kesäaikaisessa seurannassa Maataloudesta tulevan hajakuormituksen
LisätiedotVedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä
Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua
LisätiedotRavinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotValumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla
Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotKuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.
Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi Mistä tänään puhutaan? Mikä on ongelmalohko? Tarkoituksena on
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotVeden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta
Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -
LisätiedotRaportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen
Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen Pasi Valkama Johdanto Suurin osa hajakuormituksena peltoalueilta huuhtoutuvasta ravinne ja
LisätiedotVirtavesien vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen
OPAS 5 2015 SIRKKA TATTARI (SYKE) JARI KOSKIAHO (SYKE) MARJO TARVAINEN (ELY) Virtavesien vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen Käytännön opas OPAS 5 2015 VIRTAVESIEN VEDENLAADUN JATKUVATOIMINEN MITTAAMINEN
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
Lisätiedotjoten ei E-colia AMMONIUM * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 AMMONIUM-TYPPI * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 HAJU
Testausseloste 2012-5576-1 1(1) Vesinäyte 31.12.2012 Vesilaitos Näytetiedot Näyte Näyte otettu 19.12.2012 Näytteen ottaja Riikonen Saapunut 19.12.2012 Näytteenoton syy Jatkuva valvonta Tutkimus alkoi 19.12.2012
LisätiedotVeden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
LisätiedotJatkuvaLaatu valtakunnallisen mittausverkoston suunnittelu jatkuvatoimisille vedenlaatumittauksille
SYKE Monitor 2020 hanke Ahti Lepistö, SYKE JatkuvaLaatu valtakunnallisen mittausverkoston suunnittelu jatkuvatoimisille vedenlaatumittauksille Ahti Lepistö SYKE Sirkka Tattari, Elina Röman (SYKE Vesikeskus),
LisätiedotKenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla
Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla VESIHUOLLON RISKIEN HALLINTA JA MONITOROINTI seminaari, 24. Technopolis Kuopio Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.
1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotLuotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa
Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa (MITTARI) Workshop 14.5.2013 1 Hanke Toteutusaika: 5/2012-6/2014 Kokonaisbudjetti: 240 417 Rahoitus: Varsinais-Suomen liitto,
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotKerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan
1 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan UusiRaha-hankkeen veden laadun seuranta-osiossa tutkittiin miten kerääjäkasvit
LisätiedotVESIENSUOJELUN T&K -TOIMINTA JAMKissa Esimerkkejä T&K -projekteista Tarja Stenman
VESIENSUOJELUN T&K -TOIMINTA JAMKissa Esimerkkejä T&K -projekteista Tarja Stenman JAMK, Biotalousinstituutti POKE, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston luonnonvara- ja ympäristöala sekä SSYP Kehitys Oy
LisätiedotTOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla
TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotVesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna
Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien
LisätiedotKeski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kirkkotie 49, Tuusula
PÖYTÄKIRJA KTR 2/2018 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Tiistai 3.4.2018 klo 9.00-11.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kirkkotie 49, Tuusula Osallistujat: Petri
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotMaatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset
Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Markku Puustinen, Jari Koskiaho Turo Hjerppe, Sari Väisänen Sisältö Johdanto Mittakaavakysymys
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotRaportti 22/2018 Lepsämänjoen, Sipoonjoen ja Taasianjoen automaattiseuranta
Raportti 22/2018 Lepsämänjoen, Sipoonjoen ja Taasianjoen automaattiseuranta 2017 2018 Pasi Valkama Raportti 22/2018 Lepsämänjoen, Sipoonjoen ja Taasianjoen automaattiseuranta 2017 2018 1.2.2019 Laatija:
LisätiedotMaatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus
Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus MAISA hankkeen päätösseminaari, 19.3.2014 1 HAJAKUORMITUS Maatalous Metsätalous Hulevedet Haja-asutus Turvetuotanto
LisätiedotEkologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja
Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus Ekologiset vaikutukset ja ennusteet järvelle tai vesistölle Järveen tuleva ravinnekuormitus ja sen
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotSAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
LisätiedotKerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin
Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin - UusiRaha-hankkeen tuloksia 2016-2018 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Seurannan tausta ja tavoitteet 1 Salaojaveden
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotAINEISTO-hankkeen loppuraportti
AINEISTO-hankkeen loppuraportti 13.1.2014, nettiversio Hankkeen nimi: Aineiston hankinta lohkon ominaispiirteet huomioivaan ravinnekuormitusmallinnukseen (AINEISTO-hanke) Hankkeen toteutusaika: 1.10-31.12.2014
LisätiedotPeltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset
Peltolohko Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut - Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, Syke, 3.4.2019 Pellot ja vedet kuntoon Kuivatusalue Vaikutusten havaitseminen
Lisätiedotäärä ja laatu Suomessa
Hulevesien hallinta tulevaisuudessa 4.9.2007 Kuntaliitto Huleveden määm äärä ja laatu Suomessa Nora Sillanpää nora.sillanpaa@tkk.fi Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio 1 Aiheita 1. Yleistä taajamahydrologian
LisätiedotRAMBOLL WATER TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON OPEROINNISSA
RAMBOLL WATER TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON OPEROINNISSA Anna Sipilä Vesihuolto 2019 16.5.2019 Jyväskylä 1 MIKSI TEKOÄLY? Vedenpuhdistamoilla mitataan nykyisin paljon eri asioita pelkästään
LisätiedotLittoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta
1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotAsuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012
Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-2071 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 26.2.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotYmpäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki
Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen 22-23. 2.2017, Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.
Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.2016 Säkylä
LisätiedotMANUAALINÄYTTEENOTON JA ONLINEMITTAUSTEN KONAISEPÄVARMUUDET. Risto Hiljanen
MANUAALINÄYTTEENOTON JA ONLINEMITTAUSTEN KONAISEPÄVARMUUDET Risto Hiljanen EHP -MONITORING STATIONS IN NORTHERN EUROPE ON LINE ENVIRONMENTAL MEASUREMENTS IN THE FIELD AND IN INDUSTRIAL AREAS Online environmental
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotSuomen kosteikkoselvitys
Suomen kosteikkoselvitys Kati Berninger, Sirkka Tattari, Jari Koskiaho & Markku Puustinen Yhteistoiminnallisuus ja monivaikutteisuus esimerkkinä kosteikkojen rakentaminen Seminaari 18.4. 2012 Kosteikon
LisätiedotTurun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen
Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla Heidi Nurminen Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmä Tutkimusryhmällä vesiensuojeluhankkeita vuodesta
LisätiedotMaatalouden vesistökuormituksen
SUOMEN YMPÄRISTÖ 23 2010 Maatalouden vesistökuormituksen hallinta YMPÄRISTÖN- SUOJELU Seuranta, mallit ja kustannustehokkaat toimenpiteet vesienhoidon toimenpideohjelmissa Sari Väisänen ja Markku Puustinen
LisätiedotLuonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen
Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen
LisätiedotJoroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v
Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v.2012 + Pertti Manninen ja Antti Haapala, Etelä-Savon ELY -keskus Kuormitusarviot/ kuormitusosuudet
LisätiedotMiten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari
Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, 28.1.2016 Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Taustaa: Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnosta aiheutuu lähes aina ravinne-
LisätiedotLIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista
LIITE 9 Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta Kartta vedenlaadun seurantapisteistä Koosteet seurantatuloksista Yhteenveto Ruonanjoen ja lähiojien vedenlaatutuloksista Ruonanjoki, näytteenottopaikat pohjoisesta
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotMonivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen
Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin
Lisätiedot5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle
5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa
LisätiedotYmpäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku
Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen 11.11.2016, Ojitusisännöinti, Turku o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet o Kosteikot
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
Lisätiedot