OSAVUOSIRAPORTTI 2/2014

Sosiaalilautakunta 23.9.2014/Liite 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Sosiaalipalvelukeskus OSAVUOSIRAPORTTI 2/2014 Raportti vuoden toiselta kolmannekselta toukokuu - elokuu Sosiaalijohtaja 16.9.2014

SISÄLLYSLUETTELO 1. Sosiaalipalvelukeskuksen tasapainoisen onnistumisen suunnitelman tavoitteiden toteutuminen 1 2. Sosiaalipalvelukeskuksen talous 3 3. Sosiaalipalvelukeskuksen toiminta 3 3.1. Sosiaalityön ja erityispalvelujen tulosalue 3 3.1.1. Sosiaalitoimen hallinto 3 3.1.2. Asumispalvelut 4 3.1.3. Sosiaalityö 4 3.1.4. Toimeentulotuki 5 3.1.5. Lasten ja perheiden palvelut 7 3.1.6. Vammaisten palvelut 8 3.2. Koti- ja laitoshoidon tulosalue 9 3.2.1. Kotihoito 10 3.2.2. Vanhusten avohoito 11 3.3. Muu toiminta 13 3.3.1. Hankkeet 13 3.3.2. Palautetoiminta 13 3.3.3. Sisäinen valvonta 14

3 1. Sosiaalipalvelukeskuksen tasapainoisen onnistumisen suunnitelman tavoitteiden toteutuminen MENESTYS- TEKIJÄ 1. Osallistumisjärjestelmien toimivuus 2. Sosiaalipalvelujen saatavuus ARVIOINTIKRITEERIT JA TAVOITTEET 1.1. Aktiiviset asiakaskyselyt - asiakaskyselyt toteutetaan laaditun suunnitelman mukaisesti 2.1. Toimeentulotukihakemukseen päätös (ei kiireelliset): 7 arkipv 2.2. Lastensuojelutarpeen selvitys: 3 kk 2.3. Lastensuojeluilmoituksen käsittelyyn ottaminen: 7 arkipv 2.4. Vammaispalveluhakemuksen päätös: 3 kuukautta 2.5. Kehitysvammaisten palvelusuunnitelma laaditaan kolmen kuukauden kuluessa palvelutarpeen kartoituksesta ja tarkistetaan viimeistään kolmen vuoden välein: 100 % 2.6. Perheneuvolan asiakassuhteen alkaminen alle kolmessa viikossa yhteydenotosta: 90 % 2.7. Lasten ja nuorten kehitys- ja oppimistutkimusten alkaminen alle kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta: 90 % 2.8.. Asiakkaan odotusaika Kyrölän lyhytaikaishoitoon: 7 pv TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Laaditun suunnitelman mukaisista asiakaskyselyistä on toteutettu: - kotipalvelu - toimintakeskuksen ja Kuusikummun asiakkaiden omaiset/edunvalvojat Toteutunut: keskimääräinen käsittelyaika 1,53 pv (perustoimeentulotuki) ja 2,04 pv (täydentävä) Seuranta toimintakertomuksessa. Seuranta toimintakertomuksessa Toteutunut Toteutunut Toteutunut: Perheneuvolatyö 89 % Koulukuraattorityö 100 % Toteutunut 83 % Toteutunut 4,7 pv

4 3. Hoitoyksiköiden käytön tehokkuus 4. Henkilöstömäärä 2.9. Asiakkaan pääseminen kotipalvelun palvelutarpeen arviointiin: 3 pv 3.0. Asiakkaan pääseminen turvapalvelun piiriin: 14 pv 3.1. Kansaneläkelaitoksen erityishoitotuen saajien ja 75 vuotta täyttäneiden pääsy hoidontarpeen arviointiin palvelutarpeen ilmaisemisesta: 7 pv 3.1. Kyrölän hoitopaikkojen käyttöaste: 100 % 3.2. Kehitysvammahuollon asumispalvelujen käyttöaste: 10 200/100 % 3.3. Toimintakeskuksen käyttöpäivien määrä: 5500/100 % 4.1. Hoitohenkilöstön määrän suhde palvelujen käyttäjien määrään ikääntyvien ympärivuorokautisessa asumispalvelussa: Valtakunnallisten suositusten tasolla hyvä: 0,5 (dementiayksikkö 0,6) Toteutunut vanhusasiakkaiden kohdalla Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutunut 6653/98,9 % Toteutunut 3827/104,4 % Toteutunut: 0,59 5. Henkilöstön saatavuus 4.2. Sosiaalityöntekijöiden määrän suhde lastensuojelun asiakkuudessa olevien lasten määrään: Korkeintaan 40 lasta / lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä 5.1. Pätevien osuus valituista: - kaikki yli 6 kk:n sijaisuudet ja toistaiseksi valitut: 90 % 6. Seutuyhteistyö Tavoite: Yhdistetyn sosiaali- ja terveystoimen organisaatiorakenne on toimiva 7. Vanhuspalvelujen rakenteen 7.1 Vanhuspalvelujen palvelurakenne on muuttunut avohuoltopainotteisemmaksi: Yli Seuranta toimintakertomuksessa. Psykologin ja sosiaalityöntekijän virkoja kasvatus- ja perheneuvolassa ei ole saatu täytettyä. Seuranta toimintakertomuksessa.

5 sopivuus 8. Motivoitunut, riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö 9. Henkilöstön työkyky 75-vuotiaiden sijoittuminen vanhuspalveluissa hyväksytyn seudullisen ikäpoliittisen strategian mukaisesti. 8.1. Koulutus: Täydennyskoulutusta vähintään 3 päivää / henkilö. 9.2. Työtehtävät tekijänsä voimavarojen mukaan: Työntekijän sijoittuminen työkykyä vastaaviin tehtäviin viimeistään 3 kuukauden kuluttua työkykyisyysselvityksestä. Seuranta toimintakertomuksessa. Seuranta toimintakertomuksessa. 2. Sosiaalipalvelukeskuksen talous Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2014 talousarvio ja sen toteutuminen seurantajaksolla tulosalueittain talousraportin 12.9.2014 mukaan: Toimintatuotot Talousarvio Toteutuma Jäljellä Toteutuma % Hallinto ja sosiaalityö 962 744 535 755 426 989 55,6 Koti- ja laitoshoito 1 740 720 1 120 027 620 693 64,3 Yhteensä 2 703 464 1 655 782 1 047 682 61,2 Toimintakulut Talousarvio Toteutuma Jäljellä Toteutuma % -7 636 315-4 603 907-3 032 408 60,3-8 149 561-5 273 567-2 875 994 64,7-15 785 876-9 877 474-5 908 402 62,6 Poistot Talousarvio Toteutuma Jäljellä Toteutuma % -78 844-78 844 0,00-78 844-78 844 0,00 Satunnaiset erät Talousarvio Toteutuma 0-29 138 0 29 138 Tilikauden tulos Talousarvio -6 673 571-6 487 685-13 161 256

6 Toteutuma Jäljellä Toteutuma % -4 097 291-2 576 280 61,4-4 153 540-2 334 145 64,0-8 250 831-4 910 425 62,7 3. Sosiaalipalvelukeskuksen toiminta 3.1. Sosiaalityön ja erityispalvelujen tulosalue 3.1.1. Sosiaalitoimen hallinto Sosiaalilautakunnan kokoonpano on toimintakaudelle 2013 2016 seuraava: Hiltunen Jouni Juutinen Hannu Makkonen Helena Moilanen Leena Mustonen Catalina Määttä Henry Pyykönen Vesa Savolainen Anni Tiainen Martti jäsen jäsen jäsen puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen varapuheenjohtaja jäsen Sosiaalilautakunta kokoontui toisen vuosikolmanneksen aikana kolme kertaa ja käsitteli 37 pykälää. Joukkoliikenne Nurmeksen kaupunki on mukana maakuntalippujärjestelmässä. Maakuntalippu on älykorttipohjainen lipputuote, joka oikeuttaa 30 päivän ajan rajattomaan määrään matkoja järjestelmään kuuluvien liikennöitsijöiden vuoroissa Pohjois-Karjalan alueella. Lipun hinta on 138,00 euroa. Myytyjä lippuja on touko-heinäkuussa ollut 12 kpl, joilla on tehty 242 matkaa. Kunnan rahoitusosuus on ollut 1359,21 euroa. Ovelta ovelle tapahtuvaa kutsuohjattua palveluliikennettä järjestetään koko kaupungin alueella. Palveluliikenteen tilastotietoja 1.5. 31.8.2014 Taajama-alue Matkustajia kpl 3115 Kilometrejä 13 121 Lipputulot 11 355 Nettokustannukset 16 446 Taajama-alueen palveluliikenteessä liikennöitsijä perii kuljetuksesta Nurmeksen kaupunginhallituksen hyväksymät asiakasmaksut, joita ei vähennetä maksettavasta kuljetuskorvauksesta.

7 Haja-asutusalueen palveluliikenteestä ei tietoja ole saatavissa, koska useista pyynnöistä huolimatta yksi liikennöitsijä ei ole laskuttanut kaikilta raportointikuukausilta. 3.1.2. Asumispalvelut Elokuun lopussa tuetun asumisen asiakkaita oli 14 ja kotikäyntejä raportointikaudella toteutui 270 kappaletta. Kolme asiakasta on siirtynyt palveluista pois. Syinä on ollut tuetun asumisen palvelutarpeen loppuminen, palvelutarpeen lisääntyminen ja sitoutumattomuus/asiakkaan tahdosta lopetettu palvelu. Tuettuun asumiseen on tullut yksi uusi asiakas mielenterveysyksikön kautta. Mielenterveyssyistä ja alkoholisairauksien johdosta järjestettävä palveluasuminen on toteutunut kokonaan ostopalveluna. Asiakkaiden määrä oli elokuun lopussa 31 henkilöä. Raportointikaudella on kaksi asiakasta siirtynyt pois palveluista ja kaksi uutta asiakasta on tullut palveluihin. 3.1.3. Sosiaalityö Sosiaalityön tiimi on kokoontunut säännöllisesti. Raportointijakson aikana Nurmeksessa asui yksi kolmen vuoden kotouttamisen piiriin kuuluva pakolaistaustainen henkilö. Nurmes on osallisena maakunnallisessa sosiaalipäivystyksessä. Palvelun myyjänä toimii Joensuun kaupunki. Yhteydenottoja Nurmeksesta sosiaalipäivystykseen on ollut seuraavasti: Kuukausi Yhteydenotot 2010 2011 2012 2013 2014 tammikuu 2 1 1 2 0 helmikuu 1 3 2 0 0 maaliskuu 4 2 0 4 3 huhtikuu 4 2 3 5 1 toukokuu 2 0 3 5 3 kesäkuu 2 1 3 4 1 heinäkuu 3 0 0 5 4 elokuu 2 0 2 3 1 yhteensä 20 9 14 28 13 Yhteydenottajana on voinut olla mm. hätäkeskus, poliisi, sosiaalityöntekijä, sosiaalipäivystäjän yhteydenotto asiakkaaseen tai terveydenhuolto.

8 Päihdetyö Päihdehuollon toiminta aikuissosiaalityön ja päihdehuollon tiimiin kuuluvana on avohuoltopainotteista. Päihdehuollon asiakkaita raportointijakson aikana oli 28 henkilöä, naisia 4 ja miehiä 24. Uusia asiakkaita päihdehuollon piiriin tuli viisi henkilöä. Nurmeksen alueella lähisuhdeväkivaltaa kokeneita ohjattiin yksi Marak -työryhmän käsittelyyn asiakkaan antaman suostumuksen mukaisesti. Poliisin antaman määräyksen mukaisessa huumausaine- tai alkoholi/lääkeriippuvuusseurannassa ajokorttioikeuden saamiseen liittyen oli 12 henkilöä. Seuranta kestää poliisin määräyksen mukaisesti yleensä 6 kuukautta /henkilö. Päihdehuollon laitoskatkaisu- ja/tai kuntoutusjaksoilla on raportointiaikana ollut kaksi henkilöä, yksi henkilö pitkäkestoisessa huume- ja sekakäytön ja yksi alkoholinkäytön kuntoutuksessa. Opiaattiriippuvaisten vieroitus- tai korvaushoidon psykososiaalisen tuen piirissä on neljä henkilöä. Päihdelääkärin vastaanotto päihdeasiakkaille on toteutunut kerran kuukaudessa. 3.1.4. Toimeentulotuki Raportointijaksolla on varsinaista toimeentulotukea (sisältää perus- ja täydentävän toimeentulotuen) myönnetty seuraavasti: Kuukausi Euroa Kotitaloudet 2013 2014 2013 2014 tammi 63 308 56 777 160 161 helmi 71 992 53 928 196 156 maalis 65 002 53 866 190 163 huhti 66 307 62 746 186 159 touko 69 550 44 034 183 138 kesä 70 219 74 118 173 167 heinä 62 581 61 635 157 147 elo 62 317 56 268 164 141 yhteensä 531 276 463 372 Toimeentulotukihakemuksista on 99,6 prosenttia käsitelty 0-7 arkipäivän sisällä ja 0,4 prosenttia 8-20 arkipäivän sisällä. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen on varattu 10.000 euron määräraha.

9 Ehkäisevää toimeentulotukea on raportointijaksolla myönnetty seitsemälle kotitaloudelle. Tuen myöntäminen on perustunut henkilön tai kotitalouden sellaisista erityisestä tarpeesta johtuviin kuluihin, joihin ei täydentävää toimeentulotukea ole voitu myöntää. Näissä ratkaisuissa on pyritty estämään pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta ja edistämään henkilön tai kotitalouden muuta selviytymistä. Ratkaisuissa on huomioitu henkilöiden äkilliset elämäntilanteen muutokset, joihin ei ole voitu varautua ennalta. Tukea on myönnetty esimerkiksi asumiskuluihin ja terveydenhuollon menoihin.. Ehkäisevään toimeentulotukeen on käytetty määrärahoja seuraavasti: Kuukausi Euroa 2010 2011 2012 2013 2014 tammikuu 1218,00 546,00 194,98 1968,77 - helmikuu 1101,12 1184,80-851,77 170,87 maaliskuu 378,32 408,78 1555,98-1131,68 huhtikuu 351,26 919,46 927,21 314,63 348,79 toukokuu 764,28 423,80 984,20 1028,34 558,10 kesäkuu 1689,26 936,28 91,10 375,66 - heinäkuu 406,50 213,75-578,23 385,41 elokuu - 1210,49 - - 1135,45 yhteensä 5908,74 5843,36 3753,47 5117,40 3730,30 Kuntien on maksettava puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille. Seuraavasta taulukosta käy ilmi maksetun laskun suuruus sekä työmarkkinatuen saajien lukumäärä kuukausittain: Kuukausi Euroa / kk (Työmarkkinatuen saajia/kk) 2011 2012 2013 2014 tammikuu 23 732 (91) 28 334 (97) 29 554 (109) 38 368 (116) helmikuu 24 390 (92) 34 252 (101) 34 798 (107) 38 081 (116) maaliskuu 24 918 (96) 34 925 (102) 36 135 (106) 38 581 (120) huhtikuu 25 421 (92) 32 411 (100) 37 639 (107) 40 774 (121) toukokuu 26 301 (95) 41 102 (110) 41 788 (113) 36 346 (114) kesäkuu 25 609 (88) 32 661 (101) 34 808 (105) 33 317 (104) heinäkuu 22 154 (86) 30 437 (94) 41 903 (109) 39 198 (111) elokuu 28 559 (95) 34 150 (97) 38 529 (107) 35 144 (109) yhteensä 201 084 268 272 295 154 297 809 Kuntouttavan työtoiminnan palvelu ostetaan Honkalampi-säätiöltä. Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan Kaski Työvalmennuksen lisäksi kaupungin hallintokunnissa.

10 Kunnan ja TE-toimiston tulee laatia yhteistyössä työttömän henkilön kanssa aktivointisuunnitelma kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun aktivointiehdon täytyttyä. Raportointijaksolla aktivoinnin piirissä oli 104 henkilöä, josta 29 osallistui kuntouttavaan työtoimintaan. Heistä viiden sijoituspaikkana oli kaupungin hallintokunta, joissa kertyi 201 kuntouttavan työtoiminnan päivää. Kaski Työvalmennuksessa käyttöpäiviä kertyi raportointijaksolla 766 päivää. Honkalampi-säätiöltä ostetaan Elma-eläkeselvittelypalvelu. Raportointijaksolla on yksi henkilö ohjattu eläkeselvittelyyn ja kaksi viime vuonna eläkeselvittelyssä ollutta sai raportointijaksolla myönteisen eläkepäätöksen. 3.1.5. Lasten ja perheiden palvelut Raportointijaksolla on tullut 32 lastensuojeluun liittyvää ilmoitusta, joista 26 oli varsinaisia lastensuojeluilmoituksia käsittäen 30 lasta. Uusia avohuollon sijoituksia on raportointijaksolla tehty yksi, joka oli laitossijoitus. Yksi avohuollon laitossijoitus päättyi. Raportointijaksolla on tehty kolme kiireellistä sijoitusta, joista kaksi päättyi ja perhettä on sen jälkeen tuettu perhetyöllä. Kasvatus- ja perheneuvola Raportointijaksolla kasvatus- ja perheneuvolan henkilöstövaje on jatkunut edelleen, toisen psykologin ja sosiaalityöntekijän virat ovat edelleen täyttämättä hakuprosesseista huolimatta. Henkilöstönä on ollut siis psykologi, sosiaalityöntekijä ja koulukuraattori. Psykologin työpanosta on saatu ostettua Tietotaito Group Suomi Oy:ltä 17 työpäivän ja yksityiseltä ammatinharjoittajalta yhdeksän työpäivän verran. Lääkäreiden vastaanottopäiviä on ollut lastenpsykiatrilla kolme ja nuorisopsykiatrilla neljä. Lisäksi muutamalle lapselle on ostettu hoitoa yksityiseltä psykologilta. Kasvatus- ja perheneuvola oli raportointijaksolla suljettuna 7.-27.7.2014 välisen ajan. Kasvatus- ja perheneuvolaan ilmoittautuneita uusia asiakkaita on ollut yhteensä 15 (v. 2013 vastaavana jaksona 12). Uusista ilmoittautumisista yhdeksän oli perheneuvolapalveluun ja kuusi kehitystaso- ja oppimisvaikeustutkimuksiin. Määrät vastaavat viime vuosien tasoa. Koulukuraattorilla on ollut uusia asiakkaita raportointijaksolla seitsemän, mikä on lähes puolet enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Koulukuraattorin kaikki asiakkaat ovat saaneet ensimmäisen ajan alle kolmessa viikossa. Perheneuvolapalvelun toteutumisprosentti (ensimmäinen aika 3 viikon sisällä ilmoittautumisesta) oli 89 % (v. 2013 78 %). Psykologisten tutkimusten toteutumisprosentti (ensimmäinen aika 3 kuukauden sisällä ilmoittautumisesta) oli 83 % (v. 2013 100 %). Jonossa olevista asiakkaista kaikki odottavat psykologin tutkimusta. Kevään aikana psykologit saivat purettua alkuvuonna kertynyttä tutkimusjonoa siten, että tämän raportointijakson toteutumisprosentti tutkimusten osalta on selvästi alkuvuotta parempi. Myös perheneuvolapalvelussa

11 toteutumisprosentti on parantunut. Työnjakoa psykologien ja sosiaalityöntekijän välillä on entisestään tarkennettu. Sosiaalityöntekijällä on ollut mahdollisuus tarjota perheelle ensimmäinen aika hyvinkin nopeasti ilmoittautumisesta. 3.1.6. Vammaisten palvelut Vammaisten palvelujen johtavan ohjaajan jäätyä vuosilomalle 28.7.2014 alkaen ja sen jälkeen eläköityessä, on sosiaalipalveluohjaaja Kirsi Karjalainen hoitanut hänelle kuuluvat työtehtävät väliaikaisten tehtäväjärjestelyn mukaisesti. Järjestelyyn liittyen on toimintakeskuksen osa-aikaisen ohjaajan työaika muutettu kokoaikaiseksi ja hän toimii tuetun asumisen ohjaajana kahtena päivänä viikossa. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja avustusten saajat 1.5.-31.8.2014: 2010 2011 2012 2013 2014 Asunnon muutostyöt 2 2 6 2 1 Henkilökohtainen avustaja 7 8 13 26 31 Palveluasuminen 6 11 8 12 8* Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet 1 2 2 - - Kuljetuspalvelun piirissä 139 140 140 133 127 *) Yhden vaikeavammaisen palveluasuminen toteutetaan kotikuntalain mukaisesti. Mielenterveyskuntoutujien terapeuttinen työtoiminta ostetaan Honkalampi-säätiöltä. Toiminnan piirissä oli raportointijakson aikana 10 asiakasta ja käyttöpäiviä oli yhteensä 350. Vuoden alusta toteutuneet käyttöpäivät ovat 45 prosenttia sopimuksen mukaisista jakson päivistä (1700 ktpv/vuosi). Kehitysvammaisten palvelut Kaupungin omana kehitysvammahuollon palveluna toteutetaan autettua ja tuettua asumista sekä päivätoimintaa. Kuusikummun asumisyksikössä kaikki paikat ovat olleet täynnä 1.6.2014 lähtien. Kesän aikana yksi asiakas on ollut lyhytaikaishoidossa neljä viikkoa perhehoitajan vuosiloman ajan ja tilapäishoitoa on voitu tarjota tarvittaessa kaikille palvelun tarvitsijoille. Kuusikummussa on tekninen toimi tehnyt pintaremonttia asuinhuoneisiin. Toimintakeskuksella on raportointikaudella ollut kaksi ohjaajaa pitkäaikaisella sairauslomalla, toinen sairausloma jatkuu marraskuun loppuun asti. Sairauslomien sijaistamista ovat lisätöinä tehneet toimintakeskuksen ohjaaja ja henkilökohtainen avustaja.

12 Ostopalveluna on toteutunut kahden viikon hoitojakso Kuurojen palvelusäätiön hoitokodissa, päivätoiminta yhdelle henkilölle Ilomantsin kunnasta. Kuntouttavassa päivähoidossa on ollut kaksi lasta ja erityishuoltona on toteutunut kehitysvammaisten peruskoululaisten iltapäivähoito. Kolmella henkilöllä on erityishuoltona henkilökohtainen avustaja. Kesän aikana on toteutunut kahden peruskoululaisen kesähoito toimintakeskuksella setelinuorten työpanoksen avulla. Kehitysvammaisten lasten tilapäishoito on toteutunut ostopalveluna Sosiotaito Oy:n Kukkaniitystä. Viikonloppuhoidossa säännöllisesti 1x kuukaudessa kävi kolme kehitysvammaista lasta. Yksi lapsi on siirtynyt määräaikaiseen perhehoitoon. Kehitysvammahuollon toimintojen suoritetiedot: Palvelu 2010 2011 2012 2013 2/2014 Autettu asuminen, vuorokausi 9306 9056 9297 9493 3161 Tuettu asuminen, vuorokausi 691 690 674 838 232 Yhteensä asumispalvelut 9997 9746 9971 10331 3393 Toimintakeskus, käyttöpäivä 6074 5890 6107 5921 1599 Itä-Suomen aluehallintovirasto on 29.7.2014 antanut valvontapäätöksen aluehallintovirastoon 21.11.2013 ja 2.12.2013 saapuneista epäkohtailmoituksista liittyen toimintakeskuksen sulkemisiin. Aluehallintovirasto toteaa menettelyn olleen Nurmeksen toimintakeskuksen sulkemisen osalta joulukuun ajaksi 2013 hallintolain luottamuksensuojaperiaatteen ja päätöksenantovelvollisuuden vastaista ja antaa Nurmeksen sosiaalilautakunnalle asiasta huomautuksen. Aluehallintovirasto katsoo, että toimintakeskuksen sulkemisen osalta heinäkuussa 2013 Nurmeksen sosiaalilautakunta ei ole toiminut epäasianmukaisesti, koska päätösesitystä on muutettu epäkohtailmoituksen saapumisen jälkeen ja heinäkuun sulkemisesta on luovuttu. Aluehallintovirasto kiinnittää Nurmeksen sosiaalilautakunnan huomiota vastaisen varalle siihen, että luottamuksensuojaperiaatetta tulee noudattaa, palvelujen järjestämisen tulee perustua asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja hallintopäätöksiin. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä ostettaviin kehitysvammaisten laitoshoidon, asumispalvelujen, työ- ja toimintakeskusten sekä avohuollon palveluihin on vuodelle 2014 varattu yhteensä 476.000,00 euroa. Laitoshoidon toteutumaan on laskettu pitkäaikaisosastohoito, kuntoutusjaksot, kalliin hoidon tasaus ja kuntoutusjaksojen opetus. Lasten kuntoutusjaksot ovat toteutuneet suunnitelman mukaisena. Jaksoilla on käynyt viisi lasta. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on kaksi henkilöä, asumispalveluissa yksi henkilö.

13 Yhteistyösopimuksen toteutuma 1.1. 31.8.2014: Toteutuma Ta Toteutumis-% Laitoshoito 144 089 241 355 59,70 Asumispalvelut 43 828 41 245 106,25 Perhehoito 36 568 55 000 66,49 Päivätoiminta 21 840 36 400 65,31 Erikoispalvelut 46 416 90 000 59,44 Yhteensä 292 741 464 000 61,52 3.2. Koti- ja laitoshoidon tulosalue Koti- ja laitoshoidon tulosalueella on palvelujen kysyntää ollut runsaasti ja siihen on vastattu monimuotoisilla palveluilla. Palvelutarpeen arviointiin asiakkaat ovat päässeet lain edellyttämässä määräajassa. Kiireellisessä tarpeessa asiakkaat ovat saaneet heti apua eivätkä jonotusajat muutoinkaan ole olleet kohtuuttomia. Vanhuspalvelulain velvoitteen mukaisesti palveluihin pääsyajat on ilmoitettu kuntalaisille kaupungin internet-sivulla ja Ylä-Karjala lehdessä. Kyrölän palvelukeskuksen pintaremontointia jatkettiin toukokuun loppuun asti. Palveluja ei remontin tiimoilta supistettu vaan asuminen järjestettiin kahden hengen huoneissa. Kyrölän henkilöstöllä oli mahdollisuus käydä työterveyshuollon kautta järjestettävässä terveystarkastuksessa. Tarkastuksissa selvitettiin työntekijän työkykyindeksi, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, tehtiin terveyshaastattelu ja kartoitettiin työympäristön riskitekijät. Palautteena tarkastuksista ilmeni, että kahden työntekijän työkykyindeksi on alentunut ja 11 on kohtuullinen. Muutoin terveystarkastuksista kävi ilmi, että työntekijöillä on erittäin paljon tuki- ja liikuntaelinsairauksia, jonkin verran kohonneita sokeri- ja kolesteroliarvoja. Työergonomia pääosin hyvä tai melko hyvä, apuvälineitä on ja niitä käytetään. Työilmapiirin kokemisessa vaihteluväli oli suurempi. Saadun palautteen tiimoilta työyhteisössä kysyttiin tiimeiltä tarkemmin heidän kokemustaan työyhteisössä toimimisesta. Tiimeissä ei heidän käytyjen keskustelujen perusteella ilmennyt epäasiallista käyttäytymistä. Henkilöstön poissaoloja oli lyhyt- ja pitkäaikaisessa asumisessa 653 kalenteripäivää, joista työpäiviä 452. Kotipalvelussa sairauspoissaoloja oli 113 päivää. Tämän lisäksi yksi oli koko ajan kuntoutustuella. Tulosalueen on ilmoitettu saaneen testamentin kautta merkittävän lahjoituksen, joka voidaan testamentin antaneen ohjeen mukaan käyttää vanhusten hoivaan, kuntouttamiseen ja avustamiseen. Seudullinen Rava-selvitys toukokuussa osoitti asiakkaiden sijoittuvan palveluihin tarkoituksenmukaisesti. Hannikaisen pienkodissa Rava-keskiarvot olivat 2.2. ja tehostetussa palveluasumisessa 3.4, mikä osoittaa jatkuvaa hoidontarvetta. Naapurikuntiin verrattuna Lieksan tulokset olivat lähellä Nurmesta ja Valtimolla

14 hieman alhaisemmat johtuen ilmeisesti tilojen käytön rajoitteista. Terveyskeskuksen kuntoutusyksikössä tai pitkäaikaishoidossa Lieksassa Rava-arvot olivat merkittävästi Nurmeksen ja Valtimon lukuja alhaisemmat. 3.2.1. Kotihoito Kodinhoitoapu Kodinhoitoapua saaneita asiakkaita oli 230 ja tästä yli 75 -vuotiaita asiakkaita 163. Kodinhoitoavun palveluseteli on myönnetty 16 kodinhoitoavun myöntämisen kriteerit täyttävälle asiakkaalle. Kotipalvelun piirissä olevat asiakkaat touko-elokuu 2014: Kotipalvelun palvelumuoto Porokylä Keskusta Itäkaupunki Tuettu kotihoito: 1-3 käyntiä/viikko 36 24 18 Päivittäinen kotihoito: 1-2 käyntiä/pv 37 19 15 Tehostettu kotihoito: 14 tai > 27 14 9 käyntiä/viikko Tilapäiset asiakkaat 8-3 Lapsiperheet - - - Työntekijöitä ja asiakkaita/työntekijä oli eri kotipalvelualueilla seuraavasti: Alue Työntekijät Asiakkaat/työntekijä Porokylä 12,5 8 Keskusta 7 6 Itäkaupunki 7 8,1 Tukipalvelut Tukipalveluina on asiakkaiden mahdollisuus saada kotiinsa turvapalvelua ja ateriapalvelua. Turvapalveluasiakkaita oli yhteensä 161 asiakasta. Ateriapalvelua on käyttänyt 111 asiakasta. Ateriankuljetuksesta on päätös 267 asiakkaalla. Kotipalveluhenkilöstön toimesta tehtävän lääkehoidon piirissä oli 88 asiakasta. Tukipalveluseteliä on raportointijaksolla käyttänyt 8 asiakasta. Uusia hakemuksia tuli yksi, jossa ei täyttyneet myöntämisen kriteerit. Omaishoidontuki Omaishoidon tuen maksuluokat ovat 381,00 /kk, 761,99 /kk ja 1.292,84 /kk. Omaishoidon tukea on maksettu 69 omaishoitajalle. Uusia omaishoidon tukihakemuksia on saapunut raportointijaksolla kahdeksan. Myönteinen päätös

15 on tehty neljään hakemukseen, joissa täyttyivät myöntämiskriteerit. Kahden hakemuksen käsittely on vielä kesken. Omaishoitajille tarjottiin virkistyspäivä Välitä-messujen ohjelmalla 26.5.2014 Pielisareenalla. Sotavammapalvelut Nurmeksen kaupungin sosiaalilautakunta ostaa ostopalveluna vähintään 20 % haitta-asteen omaavien sotainvalidien siivous- ja kodinhoitoavun Nurmes kotiyhdistys ry:ltä. Kaupunki hakee korvauksen valtionkonttorilta. Asiakkaita on ollut seitsemän. Rintamaveteraanipalvelut Valtion vuoden 2014 talousarviossa oli varattu määrärahaa rintamaveteraaneille kotiin vietäviin kunnallisiin avopalveluihin. Nurmekselle osoitettu määräraha on 18.355,47 euroa, joka jaettiin 55 veteraanin kesken. 3.2.2. Vanhusten avohoito Palveluasuminen Kyrölässä tarjotaan sekä lyhyt- että pitkäaikaista asumispalvelua vanhusasiakkaille. Asumispalveluissa on toimittu kuntouttavan hoitotyön periaatteita noudattaen, erityisesti on panostettu asukkaitten ulkoilun lisäämiseen kesäaikana. Liikuntaryhmissä on osallistumiskertoja ollut 398 ja lyhytaikaishoidon asiakkaille on ollut 80 yksilökuntoutuskertaa. Asumispäivien sisältöön ovat kuuluneet kansalaisopiston ryhmät; kädentaitoryhmät, draamaryhmä, taideterapia, musiikkiryhmät kuten karaokekerho. Eläkeläisjärjestöt, Naisvoimistelijat ja Martat olivat aktiivisina avustajina Kyrölän kesäfestareilla.. MRSA-positiivisia asiakkaita oli kohorttiyksikössä elokuun lopussa seitsemän. Seulontatutkimuksia tehdään edelleen hygieniatoimikunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Palveluasumisen päivät Kyrölän palvelukeskuksessa (suluissa 100 %:n käyttöaste): Yksiköt Asumispäivät Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

16 Ainola (19 as.) 646 (589) 630 (570) 644 (589) 651 (589) Kyröntupa (13 as.) 395 (403) 420 (390) 434 (403) 416 (403) Vienola (20 as.) 620 (620) 599 (600) 620 (620) 620 (620) Tyynelä (19 as.) 589 (589) 600 (570) 612 (589) 620 (589) Rauhala/Pirttimäki 771 (744) 717 (729) 736 (744) 743 (744) (24 as) Yhteensä 3021 (2945) 2966 (2859) 3046 (2945) 3050 (2945) Florida (15 as.) - asumispvt - asiakkaat 380 32 419 36 441 41 459 40 Tehostettua palveluasumista järjestetään myös palveluseteleiden avulla niille, joille ei ole tarjota paikkaa kunnan omista palveluista. Palvelusetelin arvo, Setelin keskiarvo, Asiakkaat 1.5.-31.8. 2 300 1 994,11 26 1700 1 447,25 8 Ostopalvelu (kotikuntalaki) 2 198,46 2 Vuonna 2011 voimaan tulleen kotikuntalain perusteella asukkaaksi tulleita on kaksi henkilöä, muualle muuttaneita ei seurantajakson aikana ole ollut. Itä-Suomen aluehallintovirasto on 30.6.2014 antanut valvontapäätöksen koskien Venla Laukkasen sähköpostitse esittämää huolta Kyrölän palvelukeskuksen henkilöstömitoituksesta ja -rakenteesta sekä lääkehoidon toteuttamisesta. Aluehallintovirastoa pyydetään myös tekemään tarkistus kyseisen laitoksen henkilökunnasta. Henkilöstömitoituksen ja -rakenteen osalta Itä-Suomen aluehallintovirasto päätöksenään toteaa, että saadun selvityksen ja vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantaan liittyneen kyselyn perusteella Itä-Suomen aluehallintovirastolla ei ole aihetta toimenpiteisiin Kyrölän palvelukeskuksen henkilöstömitoituksen ja -rakenteen osalta. Lääkehoidon osalta aluehallintovirasto päätöksenään toteaa, että saadun selvityksen perusteella Itä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että Kyrölän palvelukeskus toteuttaa lääkehoitoa Turvallinen lääkehoito, valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa oppaan periaatteiden mukaan. Saatujen tietojen perusteella Itä-Suomen aluehallintovirasto ei katso tarpeelliseksi tehdä Kyrölän palvelukeskukseen valvontakäyntiä. Muut vanhusten palvelut Kaupunki järjestää kuntouttavaa päivätoimintaa neljänä päivänä viikossa kaupungin itäosassa asuville asiakkaille. Huhtikuun alussa aloittanut kuntoutusryhmä kävi palvelussa 11 viikon ajan. Yksi päivistä on varattu muistisairaiden päivätoiminnan päiväksi. Se on erilaistunut sisällöltään

17 asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavaksi. Kuntouttavan päivätoiminnan asiakaskäyntejä on seurantajaksolla ollut 168. Kaupunki osallistuu Nurmeskotiyhdistyksen järjestämän kuntouttavan päivätoiminnan toteuttamiseen kahtena päivänä viikossa. Nurmeskotiyhdistys ry:n järjestämään kuntouttavaan päivätoimintaan asiakkaat ohjautuvat Porokylän ja läntisen kaupungin alueelta. Sisällöltään päivä on omaa toimintaa vastaava. Palvelua on raportointijaksolla käyttänyt 26 henkilöä ja käyntejä oli yhteensä 170. Raportointijaksolla suoritettiin kuntouttavat HEHKO-kuntoneuvola käynnit 75 vuotta tänä vuonna täyttäville, ei säännöllisten palvelujen piirissä oleville. Käynneille kutsuttiin 80 henkilöä, joista 55 osallistui. 3.3. Muu toiminta 3.3.1. Hankkeet Voimaa vanhuuteen -hanke Ikäinstituutin hallinnoimassa Voimaa vanhuuteen -hankkeessa kehitetään kuntoutuksen palveluja niille kotona asuville ikääntyneille, joiden toimintakyky on alentunut. Hankkeen ideoimana kokeiltiin kahta jumpparyhmää taloyhtiön tiloissa. Ryhmän ensimmäisellä tapaamisella oli mukana Kyrölän fysioterapeutti ja jatkoliikuttamisesta huolehti Naisvoimistelijoitten ohjaaja. Taloyhtiöjumppiin osallistui 315 henkilöä. Hanke tarjosi ilmaista senioritanssikoulutusta ja kouluttajakoulutusta hankkeeseen kuuluvien kuntien kolmelle henkilölle. Hankkeen kuntien palveluista on tehty vertailuja. Saatujen tulosten perusteella Nurmeksessa ikääntyneitten liikuntapalvelut ovat hyvällä mallilla: Nurmeksessa on yksi ryhmä 16 kohderyhmän iäkästä kohden, mikä on selvästi parempi tulos kuin kuntaryhmän keskiarvo (22 ryhmää). Osa ryhmistä täyttää jo hyvin suositusten mukaisia laatukriteerejä, mm. liikkumiskyvyn testaus ja harjoittelu kahdesti viikossa. Tähän suuntaan on hyvä kehittää tavoitteellista harjoittelua jatkossakin. Vertaisohjaajien vetämiä ryhmiä ei vuonna 2013 ollut Nurmeksessa, mutta niitä on jo käynnistetty järjestössä onnistuneesti keväällä 2014. Eri sektoreiden yhteistyöllä voisi näin harjoittelua porrastaa: intensiivijakso ammattilaisen ohjauksessa, josta siirrytään jatkoryhmään vertaisohjaajan ryhmään tai omatoimiseen harjoitteluun. Ammattilaisten resursseja voitaisiin suunnata kohderyhmälle tehokkaammin. (Säpyskä M) Väistö 2014-2015 hanke Hankkeen lähisuhdeväkivaltatyön Marak -työryhmässä on jäsenenä päihdetyön sosiaalipalveluohjaaja. Alueella (Pielisen Karjala ja Juuka) toimiva työryhmä

18 3.3.2. Palautetoiminta kokoontuu kuukausittain käsittelemään lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden asiakkaiden tapauksia ohjaten asiakkaat tarvittaviin palveluihin. Itä-Suomen aluehallintovirastolle on annettu selvitys lastenvalvojan tehtäviin liittyvässä asiassa. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelusta on tullut kaksi asiakaspalautetta, joissa tilattu taksi ei ole saapunut paikalle sovittuna aikana. Kumpikin palaute on selvitetty ja syynä on ollut Pohjois-Karjalan Matkojenyhdistelykeskuksen ja Taksi Itä-Suomen välittäjän tekemä virhe matkan tilauksen yhteydessä. Vanhusten asumispalveluissa on saatu pääosin positiivista suullista palautetta yksiköissä. 3.3.3. Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan suunnitelmaa (riskikartoitus) varten on sosiaalipalvelukeskuksen johtoryhmässä käyty raportointijaksolla läpi kuntouttavan päivätoiminnan ja koulukuraattorityön prosessit.