Proteiinit ja painonhallinta Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö 00029 HUS aila.rissanen@hus.fi
Käypä Hoito 2013 Ruokavaliohoito: laihdutusvaihe Tavoitteena on energiansaannin väheneminen siten, että ruokavalion ravintosisältö ei huonone (proteiini, vitamiinit, kivennäisaineet, välttämättömät rasvahapot). Neuvonnassa otetaan huomioon yksilölliset tottumukset. Ruokavaliohoidon pääkohdat: Syömisen hallinnan tukeminen o Säännöllinen ateriarytmi, annoskokojen pienentäminen ja turhien houkutusten välttäminen Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja valkoisia hiilihydraatteja (sokeri ym.) sisältävien ruokien ja juomien välttäminen Kasvisten, marjojen ja hedelmien käytön lisääminen Proteiinia 60 120 g/vrk; tarvittaessa monivitamiinivalmiste (tai kalsiumia ja D-vitamiinia)
Käypä Hoito 2013 Ruokavaliohoito: painonhallinta Tavoitteena on saavutetun laihtumistuloksen pysyminen ja painon uudelleen nousun ehkäisy Keinot: Syödään energiantarvetta vastaava määrä ruokaa Huom! Energiantarve on pienempi kuin ennen laihdutusvaihetta, sillä painon pienentyessä energiantarve vähenee Seurataan painoa säännöllisesti (vähintään kerran viikossa) Jos paino pyrkii uudelleen nousemaan, tarkistetaan ruokatottumukset ja tehdään niihin energiansaantia vähentäviä muutoksia
Painonhallintavaihe epäonnistuu- fysiologisia syitä Nälkä ja ruokahalu lisääntyvät laihdutuksen jälkeen Elimistön koostumusmuutosten takia energian tarve pienenee pysyvästi Kumpaankin näistä voi vaikuttaa ravinnon proteiinin lisäyksellä (Westerterp- Plantenga M et al. Br Nutr 2012; 108: S105-)
Runsasproteiininen dieetti laihdutuksessa ja painonhallinnassa Painon ja glykeemisen tasapainon paraneminen Laihdutustulos voi säilyä paremmin Kylläisyys säilyy pidempään Mahdollisesti itsenäistä hyötyä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin Suolistobakteerikannan muutos: mahdollisia hyötyjä rasva- ja sokeriaineenvaihdntaan sekä kroonisten sairauksien riskiin
Hb A1c difference: low-cho (A), low-gi (B), Mediterranean (C), high-protein (D) vs other diet 2013 by American Society for Nutrition Ajala O et al. Am J Clin Nutr 2013;97:505-516
A randomized trial of energy restricted high protein versus high carbohydrate, low fat diet in morbid obesity Obesity Volume 21, Issue 9, pages 1774-1781, 13 APR 2013 DOI: 10.1002/oby.20320 http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/oby.20320/full#oby20320-fig-0002
Laihdutusruokavalio ja painonmuutokset lihavilla nuorilla Krebs NF et al. J Pediatr 2010; 157:252-
N Engl J Med 2010; 22:2103-
Laihdutusruokavalio ja painonmuutokset aikuisilla (Larsen et al NJEM 2010; 22:2013-)
Mean acceptability scores for comparing different subsets of intervention diets LP (n=253) HP (n=275) P LGI (n=273) HGI (n=255) P Control (n=131) P Satisfied 62.7 (60.4, 65.1) 65.7 (63.4, 67.9) 0.09 63.4 (61.2, 65.7) 64.9 (62.6, 67.3) 0.33 66.4 (63.2 0.22 69.7) Convenient 58.7 (56.4, 61.0) 63.3 (61.1, 65.5) 0.004 60.7 (58.5, 62.9) 61.3 (59.0, 63.6) 0.75 69.9 (66.7 <0.001 73.0) Easy 49.9 (47.4, 52.5) 55.4 (53.0, 57.8) 0.002 52.2 (49.8, 54.7) 53.1 (50.6, 55.6) 0.62 57.5 (54.1 0.02 61.0) Motivated 69.6 (67.3, 71.8) 72.6 (70.5, 74.8) 0.05 70.6 (68.5, 72.8) 71.5 (69.3 73.8) 0.51 75.2 (72.0 0.02 78.3) Enjoyable 56.9 (54.5, 59.3) 62.0 (59.7, 64.3) 0.002 59.0 (56.7,61.3) 59.9 (57.5, 62.3) 0.56 66.2 (62.9 <0.001 69.6) 2013;67.990- McConnon A et al. Eur J Clin Nutr 2013
Protein leverage and energy intake Gosby AK at al. Obes Rev 2014; 15: 183-38 julkaisua, joissa selvitetty energiansaantia normaalielämässä erilaisin ruokavaliokoostumuksin (proteiini 8 54% kokonaisenergiasta(e), CHO 1.6 72% E% ja rasva 11 66 E%) Ravinnon proteiini% korreloi negatiivisesti kokonaisenergian saantiin riippumatta muiden energialähteiden suhteellisesta osuudesta Vahva näyttö siitä, että riittävä proteiininsaanti on välttämätön energiatasapainolle Kaikille makronutrienteille oma kylläisyysärjestelmänsä, tarkimmin säädelty proteiineille Jos ruokavalion CHO ja/tai rasvan suhteellinen E% osuus kasvaa, laimentaen proteiinista saatavaa E%, energiansaanti lisääntyy
Proteiinin ja energianoton yhteys
Ravinnon ja perimän vuoro/yhteisvaikutukset Sekä ravinnon laatu että perintötekijät vaikuttavat interaktiivisesti laihtumisen ja painonhallintaan Toistaiseksi tieto vähäistä. Esim. Runsasproteiinisen laihdutusruokavalion aiheuttama painonlasku ja myönteiset riskitekijämuutokset olivat suurimmat huolellisesti tehdyn laihdutusintervention jälkeen kahden vuoden seurannassa FTOgeenin riskialleelin A SNP rs1558902 kantajilla (Zhang X et al. Diabetes 2012; 61: 3005- ) Yksilölliset geenitietoon pohjautuvat ruokavaliot personalized diet interventions) tulossa Qi L Gene-diet interaction and weight loss. Curr Opin Lipidol 2014; 25: 27-
Laihdutusruokavalio ja painonmuutokset aikuisilla (Larsen et al NJEM 2010; 22:2013-) Proteiinin saanti oli yhteydessä painon kehitykseen /rasvamassan muutoksiin kahden vuoden seurannassa seuraavilla genotyypeillä GHRL,CCK,MLXIPL,LEPR,PPARD,FABP1,LPIN1, PLAUR ( Larsen et al Am Clin Nutr 2012; 95: 1254-
Runsasproteiininen dieetti laihdutuksessa ja painonhallinnassa Painon ja glykeemisen tasapainon paraneminen Laihdutustulos voi pysyä paremmin Kylläisyys säilyy pidempään Mahdollisesti itsenäistä hyötyä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin Suolistobakteerikannan muutos: mahdollisia hyötyjä rasva- ja sokeriaineenvaihdntaan sekä kroonisten sairauksien riskiin
Normal protein intake for body weight loss and weight maintenance, and elevated protein intake for additional preservation of resting energy expenditure and fat free mass NP diet of 0.8 g/kg BW is sufficient for weight management, whereas a HP diet of 1.2 g/kg BW is necessary for preservation of REE and a stronger initial sparing effect of FFM Soenen S et al. Nutrit 2013; 143: 591-72 lihavaa miestä ja naista Satunnaistettiin NP (0.8 g/kg) vs. HP (1.2 g/kg) Ruokavalio 6 kk: 100-33-67% energiantarpeesta Paino kummassakin ryhmässä: 90-85-83kg FFM (kg) erosi: NP: 54.0-52.7-53.2 vs. HP: 54.0-53.4-53.9 REE (erosi: NP: 7.02-6.76-6.48 vs. HP: 7.02-6.74-6.82
Runsasproteiininen dieetti laihdutuksessa ja painonhallinnassa Painon ja glykeemisen tasapainon paraneminen Laihdutustulos voi säilyä paremmin Kylläisyys säilyy pidempään Mahdollisesti itsenäistä hyötyä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin Suolistobakteerikannan muutos: mahdollisia hyötyjä rasva- ja sokeriaineenvaihdntaan sekä kroonisten sairauksien riskiin
A.Astrup et al. 2012
Runsas proteiininsaanti vähentää ruokahalua/lisää kylläisyyttä Ketoosi: beta-hydroksibutyraatti Suurentuneet aminohappopitoisuudet verenkierrossa Suurentuneet ruokahalua säätelevien hormonien pitoisuudet Suurentunut ravinnon aiheuttama energian kulutus (diet-induced thermogenesis/energy expenditure) Eri proteiinin lähteiden välillä ei havaittu suuria eroja Martens EA ja Westerterp-Plantenga M. Curr Opin Clin Nutr Metab Care 2014; 17: 75-
Runsasproteiininen dieetti laihdutuksessa ja painonhallinnassa Painon ja glykeemisen tasapainon paraneminen Kylläisyys säilyy pidempään Laihdutustulos voi pysyä paremmin Mahdollisesti itsenäistä hyötyä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin Suolistobakteerikannan muutos: mahdollisia hyötyjä rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan sekä kroonisten sairauksien riskiin
Proteiinien vaikutuksista laihduttaneen SVT - riskiprofiiliin Verenpaineen aleneminen: proteiinien lisäys CHOn kustannuksella voi laskea verenpainetta (esim. Tielemans S et al. J Hum Hypertension 2013;27:523 ) Rasvaprofiili paranee tai ei muutu, kun proteeini korvaa CHOn (esim. Gögebakan Ö et al. Circulation 2011;124:2829 -)
Runsasproteiininen dieetti laihdutuksessa ja painonhallinnassa Painon ja glykeemisen tasapainon paraneminen Kylläisyys säilyy pidempään Laihdutustulos voi säilyä paremmin Mahdollisesti laihdutustulos pysyy paremmin Mahdollisesti itsenäistä hyötyä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin Suolistobakteerikannan muutos: mahdollisia hyötyjä rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan sekä kroonisten sairauksien riskiin
Runsasproteiininen dieetti: mahdollisia haittoja Vaikutus munuaisiin: yhteys diabeettisen nefropatian etenemiseen epäselvä Vaikutus luuhun kaksijakoinen Pitkäaikaisvaikutukset -Kuopion havainnot?
Laihdutusruokavalion proteiinimäärä diabeettisessa nefropatiassa Lihavuus suurentaa munuaissairauden riskiä (RR vaihtelee, mutta esim. Hsu (2006) raportoi 700% lisäriskin loppuvaiheen mununuaissairauksille kun BMI kasvoi 25-40) Laihtuminen estää odotetun GFRn laskun (3%/v)dieetin proteiinipitoisuuden ollessa 0.7-3 g /tavoitepainokg Vaikeassa munuaissairaudessa ikkuna lienee 0.7-1.1 g/kg. Tällöinkään energiarajoituksesta lihavuuden hoitona ei ole haittaa
Laihdutusruokavalio ja luun terveys Runsas proteiininen dieetti vaikuttaa luuta vahvistavasti monin tavoin, mm. lisäämällä Ca-absoptiota suolistosta, stimuloimalla IGF-1 (insulin-like growth factor-1) tuotantoa ja vahvistamalla luumassaa. Runsasproteiininen dieetti on myös kalsiurinen, lisää elimistön happamuutta ja osteoklastien toimintaa. Riittävästä Ca:n ja D-vitamiinin saannista huolehdittava. Kerstetter JE,Dietary protein and skeletal health: a review Curr Opin Lipidol. 2011 Feb;22:16-20.
Proteiinit ja painonhallinta: yhteenveto Normaalin aikuisen laihdutuksessa ja painonhallinnassa 0.8 1.2 g/kg/vrk on riittävä proteiinimäärä pitämään yllä kylläisyyttä, energian kulutusta ja kehon rasvatonta kudosmassaa Eri aminohappojen vaikutuksia ei vielä tunneta riittävästi. Leusiini on erityisesti tarpeen bariatrisen kirurgian jälkeen Ruokaan liittyvän mielihyvän (food reward) suhteellinen niukkuus on runsasproteinisen ruokavalion akilleen kantapää ja voi vähentää komplianssia Proteiinin ja aminohappojen suositusta vähempi saanti altistaa sairauksille ja suurentaa kuolemanvaara kaikenikäisillä Suhteellisen runsasproteiininen ruokavalio ei ole haitallinen terveille aikuisille Vähähiilihydraattisen ruokavalion teho perustuu paljolti runsaaseen proteiinin saantiin (?)