MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ Kaisa Lumijärvi, projektipäällikkö Satu Rauhala, suunnittelija Ensi- ja turvakotien liitto Kannusta minut vahvaksi! - hanke
Mikä on väkivaltaa kasvatuksessa Kasvatuksellisessa tarkoituksessa lapseen kohdistettua, lapsen kannalta negatiivista tekemistä tai tekemättä jättämistä Vanhemman tarkoituksellista ja tiedostettua toimintaa, jonka tavoitteena saada lapsi käyttäytymään vanhemman haluamalla tavalla Voi toimia myös rankaisemisen muodossa Oman auktoriteettiaseman vahvistamista (valta) Olennaista vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen laatu
Lapsen lyöminen on ihan ok jos kukaan ei nää ja ei jää arpia. Sama kun ylinopeutta ajaminen. Tottakai saa ja pitää uhkailla. Yksin jättämisellä uhkaaminen on mitä oivallisin keino saada lapsi tottelemaan. Rauhallisella tiellä kun nostaa lapsen autosta pihalle ja kaasuttaa pois niin alkaa kyllä kummasti tottelemaan paremmin sen jälkeen eikä mitään vahinkoa ole sattunut. Jos ei millään usko On hyvä antaa tukkapöllyä ja viedä omaan huoneeseen miettimään tekosia. (Meidän Perhe, kevät 2013)
Kasvatuksellisen väkivallan muodot Fyysinen väkivalta -> tukkapölly, luunapit, töniminen, nippaisut, repiminen, piiskaaminen Henkinen väkivalta -> haukkumista, huutamista, nimittelyä, pelottelua, väkivallalla uhkaamista, eristämistä, yksin jättämistä Psykologinen kontrolli -> lapsen ajatusten ja tunteiden manipulointi kiintymyssuhteen kautta esim. syyllistämällä, aiheuttamalla ahdistusta tai epäämällä rakkautta
Mikä ei ole kasvatuksellista väkivaltaa Lapsen ohjaaminen, rajoittaminen tai estäminen silloin, kun ei pyritä aiheuttamaan eikä aiheuteta kipua lapsen suojaaminen vahingolta (esim. tarttuminen kädestä kun lapsi meinaa juosta auton alle) lapsen rajaaminen vastoin tahtoa (esim. rimpuilevan lapsen kantaminen ulkoa sisään) erityisen vakava ja vakaviin vammoihin johtava väkivalta. Se on lapsen pahoinpitelyä.
Vaikutukset Väkivalta on aina häpäisemistä ja jättää tuntee arvottomuudesta ja kelvottomuudesta, ei-rakastetuksi tulemisesta Terveen itsetunnon koti on rakastetussa ruumissa: Kosketus, suukottelu, silitys, katse Ei jätä aina fyysisiä vammoja henkiset jäljet jäävät aina Erityisen vahingoittavaa on, että sama ihminen jonka pitäisi hoivata, tarjota turvaa ja rakastaa, on pelottava Leimaa perheen vuorovaikutussuhteita
Vaikutukset Erilaiset säätelyhäiriöt Leikki-ikäiset: levottomuus, aggressiivisuus, uni- ja syömishäiriöt, somaattiset oireet (pää/vatsakivut), kastelu, vetäytyminen, ahdistuneisuus oppimisvaikeudet Kouluikäiset ja nuoret: aggressiivisuus, masentuneisuus, unihäiriöt, itsetuhoisuus, somaattiset vaivat, heikko itsetunto, epäsosiaalisuus - > riskit syrjäytymiselle
Mekanismit vaikutusten takana Kaltoinkohtelu ja laiminlyönnit voivat muuttaa aivojen toimintaa ja rakennetta Krooninen stressi - > HPA akseli toiminnan häiriintyminen -> kohonneet kortisolitasot Mantelitumake (tunnesäätely) Etuotsalohkon aivokuori ( hallintokeskus ) Hippokampus (muisti) Post-traumaattinen stressi -> traumaattisen tapahtuman jälkeinen stressi, sisältäen kaikki keholliset ylivireysmuodot
Miten tulisi työskennellä Tiedostaa ilmiön olemassaolo Tuntea ja tunnistaa riskitekijät/mennä oireen taakse Ottaa puheeksi Työskennellä (lapsi, vanhempi, perhe) Keinoja, menetelmiä sekä ennaltaehkäisevästi että korjaavasti Työyhteisön ja verkostojen tuki Huolehtia omasta jaksamisesta! Kuormitus Interventiota suunnitellessa on hyvä tavoittaa missä osassa vanhemmuutta vaikeudet
Kohti myönteistä kasvatusta Vanhemmat/kasvattajat tarvitsevat erilaisia lähestymistapoja Tässä ja nyt ajattele ennen kuin toimit Pitkän aikavälin työskentely Psykoedukaatiota laajasti Lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi, käyttäytymisen taakse meneminen, miten minä tulkitsen lasta Arjen vakauttaminen ja ennakointi Kasvattajan oman kiintymys- ja elämänhistorian tarkastelu ja sen työstäminen Jos taustalla traumatisoitumista - > järjen tasolla työskentely ei auta - > tarvitaan traumaterapeuttisia menetelmiä
Ajattele ennen kuin toimit! Seuraa askeleita: 1. TUNNISTA - nyt olen vihainen 2. HUOMAA missä suuttumus tuntuu kehossasi 3. HENGITÄ muutaman kerran syvään sisään ja hitaasti ulos 4. KUULE mitä lapsi sanoo 5. SUHTAUDU EMPAATTISESTI lapsen tunteisiin 6. PUHU kunnioittavasti 7. KATSO tilannetta eri näkökulmasta 8. PIDÄ HUOMIO tässä hetkessä, ei menneissä ongelmissa
Asenteella on väliä! Myönteisessä vuorovaikutuksessa lapsen yhteistyöhalu lisääntyy eikä lasta tarvitse pakottaa tottelemaan. Aikuisen leikkisä, hyväksyvä, utelias ja empaattinen asenne lasta kohtaan luo vahvan pohjan lapsen ja aikuisen väliselle suhteelle.
Kannusta minut vahvaksi! hanke (2013-2016) Vahvistaa lapsen turvallisia kasvuolosuhteita Ehkäistä ja vähentää kuritusväkivaltaa Ehkäistä ja vähentää lapsen kaltoinkohtelua Lisätään tietoisuutta väkivallan vaikutuksista Vahvistetaan myönteistä kasvatuskulttuuria Lisätään lasten ja vanhempien tietoisuutta lapsen oikeuksista Vaikuttamistyö Materiaalit Tietoa ilmiöstä Ammatillinen kehittämistoiminta Työvälineitä ja menetelmiä Moniammatillinen ja monitoimijainen verkostoituminen
Lisätietoa www.turvakoti.net www.tunteasaa.fi http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/kannustaminut-vahvaksi-hanke/