ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2017
1. Yleistä Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton julkinen tutkimuslaitos, joka tuottaa poliittisessa päätöksenteossa hyödylliseksi koettua korkeatasoista tutkimusta sekä innovatiivisia ratkaisumalleja kansainväliseen politiikkaan ja Euroopan unioniin liittyvistä kysymyksistä. Instituutin työ syventää julkista keskustelua ja on tiedeyhteisön kannalta hyödyllistä. Vaikuttavuuden ja lisäarvon tuottamisen kannalta on keskeistä, että instituutin tutkimus täyttää kansainväliset laatukriteerit ja tuloksista viestitään tehokkaasti eri kohderyhmille. Instituutin tavoitteena on yhdistää akateeminen ja politiikkarelevantti tutkimus. Instituutilla on vahva analyyttinen osaaminen valikoiduilla tutkimusaloilla, joilla on erityistä merkitystä Suomelle, Euroopan unionille ja kansainvälisille järjestöille. Vuosien 2017 2019 tutkimusagenda koostuu kolmesta ohjelmasta, joiden aiheina ovat Euroopan unioni - erityisesti sen ulkosuhteiden, talouden ja poliittisen järjestelmän tutkimus -, Euroopan unionin itäinen naapurusto ja Venäjä sekä globaali turvallisuus. Lisäksi instituutti on käynnistänyt pienen määrän tutkimusohjelmat poikkileikkaavia tutkimusprojekteja, joista yksi liittyy erityisesti Suomen ulkopolitiikan tutkimukseen. Instituutilla on myös Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella ylläpidettävä Yhdysvaltojen vallan tutkimukseen keskittyvä pienimuotoinen keskus. 2. Ulkopoliittisen instituutin rahoitustilanne Nykyisellä määrärahatasolla Upi pystyy rahoittamaan 18 tutkijanpaikkaa, joka on ollut vuoden 2014 alusta tavoitetaso aikaisemman 20 tutkijan sijasta. Tämän lisäksi kilpaillun ulkoisen rahoituksen turvin on pystytty palkkaamaan vuosittain n. 3-4 tutkijaa. Vuonna 2015 talousarviomäärärahan (ml. siirtyvä erä) nettokäyttö on ollut 3 458 933 euroa ja siirtyvän erän määrä on vuoden 2016 alussa ollut 383 619 euroa. Uusittaviin IT-järjestelmiin (Kieku, web-sivujen ja julkaisujärjestelmän uusiminen) liittyvät kustannukset pitävät talousarvion toteuman edelleen alijäämäisenä myös vuonna 2016, jolloin siirtyvä erä tulee vuoden 2017 alussa olemaan n. 260 000 euroa. Vuoden 2016 budjetin lopulliseen toteumaan ja siirtyvän erän suuruuteen vaikuttavat aikaisempien vuosien tapaan palkkamenojen toteutuminen, joihin vaikuttavat virkavapaudet sekä rekrytointien onnistuminen. Näiden lisäksi suuri vaikutus vuonna 2016 on edellä mainittujen IT-hankkeiden lopulliset kustannukset ja niiden kohdentuminen eri vuosille. 1
Kuvio 1: Ulkopoliittisen instituutin bruttomenojen sekä määrärahojen käytön / tason kehitys vuosina 2007-2016 (ml. arvio vuodelle 2017) 2
3. Talousarviomenojen - ja tulojen tarkastelu kululajeittain 3.1 Tuotot 3.1.1 Ulkopuolinen hankerahoitus ja kustannusten korvaukset Ulkopuolisen hankerahoituksen vuodelle 2017 kohdistuva osuus on arvioitu alustavien hankebudjettien perusteella 550 000 euron suuruiseksi. Tämä summa on budjetoitu sekä tulopuolelle että palkkakuluihin. Rahoituksen käytöllä ei ole vaikutusta määrärahojen nettokäyttöön, koska hankerahoitusta tuloutetaan vain sen verran mitä hankkeista on kuluja. Merkittävin tiedossa oleva hanke vuonna 2017 on edelleen vuonna 2013 alkanut Jane ja Aatos Erkko säätiön rahoittama Yhdysvaltojen tutkimukseen keskittyvä monivuotinen projekti. Ulkoisella rahoituksella ylläpidetty hanketoiminta sitoo talousarviovaroja sekä omarahoitusosuuksien että yhteisten resurssien käytön kautta. Vuonna 2015 hankerahoituksen / yhteisrahoitteisen toiminnan omarahoitusosuus oli 31 % ja täten kustannusvastaavuus oli 69 %. Hankerahoituksesta n. 100 000 euroa on lyhytaikaisia hankkeita ja loput monivuotisien hankkeiden arvioituja tuloja. Ulkopuolisten maksamista matkakorvauksista kertyy vuosittain n. 43 000 euroa. 3.1.2 Maksullinen toiminta Ulkopoliittinen instituutti julkaisee Ulkopolitiikka - lehteä, jonka tilaajakanta on pysynyt melko tasaisena (n. 2400 tilaajaa). Vuodelle 2017 on budjetoitu lehden tuloiksi 57 000 euroa. Tulojen kokonaismäärä (hankerahoitus +kustannusten korvaukset + maksullinen toiminta) vuonna 2017 arvioidaan näin ollen 650 000 euron suuruiseksi (kuvio 3 ). 3.2 Kulut 3.2.1 Palkat Ulkopoliittisella instituutin talousarviorahoitteisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2017 tulee olemaan n. 38, josta tutkimukseen kohdentuu 21 henkilötyövuotta (18 tutkijaa ja 3 ohjelmajohtajaa). Upissa työskentelee tutkijoiden lisäksi hallintohenkilöstöä, tutkimuksen tukihenkilöstöä, viestintä ja informaatioalan henkilöstöä sekä henkilöitä, jotka ovat vastuussa seminaarien järjestelyistä. Upin tutkijoiden palkat ovat edelleen jonkin verran jäljessä alan palkkatasosta, joka vaikeuttaa etenkin kansainvälisiä rekrytointeja. 3
Kuvio 2: Henkilötyövuosien määrän toteuma vuosina 2013-2015 sekä arvio vuosille 2016 2017 Ulkopoliittisen instituutin henkilötyövuodet vuosina 2013-2017 2013 2014 2015 2016 2017 toteuma toteuma toteuma arvio TAE HTV-määrä talousarviorahoituksella 37,5 39,1 40,1 38,0 38,0 HTV-määrä ulkopuolisella rahoituksella 3,6 3,5 5,7 4,5 4,5 Yhteensä 41,1 42,6 45,9 42,5 42,5 3.2.2 Vuokrat, palvelujen ostot ja muut kulut Suurimmat menoerät henkilöstökulujen lisäksi ovat vuokrat ja palvelujen ostot (esim. painatuspalvelut, ravitsemuspalvelut, IT-palvelut sekä talous ja henkilöstöhallinnon palvelut). Upi pyrkii hyödyntämään valtion yhteishankintoja, jotta hintoja saataisiin valtion mittakaavaetua hyödyntäen painettua alaspäin. Matkustukseen liittyvät kulut sisältyvät kuviossa 3 muihin kuluihin ja ne ovat olleet kokonaisuudessaan n. 270 000 euroa vuosittain riippuen ulkoisen rahoituksen ja seminaarien määrästä. Henkilökunnan talousarviorahoitteiset matkustuskulut ovat olleet n. 90 000 euroa per vuosi, josta kolmanneksen osalta kustannukset on korvattu ulkopuolisen tahon toimesta. Upi maksaa toimitiloistaan vuokraa, joka on sidottu elinkustannusindeksiin. Vuoden 2017 lopussa Upin nykyinen vuokrasopimus nykyisistä toimitiloista päättyy ja vuonna 2016 selvitetään laajasti vaihtoehdot tulevaisuuden toimitilaratkaisulle. Uuden vuokrasopimuksen taloudelliset vaikutuksen kohdistuvat seuraavalle ohjelmakaudelle vuoden 2017 lopusta eteenpäin. Vuokrakuluihin kuuluvat myös seminaaritilojen vuokrakulut sekä laitevuokrat. Yhteistyökumppaneiden tilaremonttien vuoksi Upi joutuu toistaiseksi vuokraamaan aiempaa kalliimpia seminaaritiloja. Tämä on näkynyt jo vuoden 2014 aikana kohonneissa vuokrakuluissa, jotka tulevat vielä jonkin verran nousemaan vuosien 2015 ja 2016 aikana. Vuonna 2016 tehdään työasemien osalta uusi leasingsopimus, joka kasvattaa laitteiden vuokrakuluja, joita on pystytty vuonna 2015 hieman pienentämään laitteiden pitoaikaa pidentämällä. Vuosina 2016 ja 2017 Upissa tehdään web-sivujen sekä julkaisujärjestelmän täysuudistus, jonka suunnittelu sekä toteutus tulee hinnaltaan olemaan yli 100 000 euroa. Upi pyrkii pääosin rahoittamaan tämän kertyneillä säästöillä. Tietojärjestelmäkuluja lisää myös talous ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät uusiva Kieku-hanke. Selvin tällä hetkellä tiedossa oleva kustannus liittyen Kieku-käyttöönottoon on tietojen konversio vanhoista järjestelmistä uusiin, minkä kustannus tulee olemaan n. 15 000 euroa vuodelle 2016. Myös järjestelmien ylläpitokulut nousevat (kohta 4). 4
Kuvio 3: Yhteenveto toteutuneista tuloista ja menoista vuosina 2012 2014 sekä vuoden 2015 ennuste ja vuoden 2016 talousarvio Ulkopoliittisen instituutin tulot ja menot 2013-2017 2013 2014 2015 2016 2017 Tot. / Tilinp. Tot. / Tilinp. Tot. / Tilinp. Tot. ennuste TAE Toimintamenot Palkkamenot 2 408 848 2 559 004 2 781 863 2 773 297 2 790 000 Vuokrat 453 718 474 624 460 670 470 300 470 000 Palvelujen ostot 389 605 528 521 488 917 553 000 490 000 Muut toimintamenot 311 186 319 093 421 322 396 389 380 000 Bruttomenot 3 563 357 3 881 242 4 152 772 4 192 986 4 130 000 Bruttotulot 437 067 567 614 693 839 655 881 650 000 Nettomenot 3 126 290 3 313 629 3 458 933 3 537 105 3 480 000 Siirtyvä erää jäljellä vuoden alussa 304 470 435 180 459 552 383 619 259 514 Arvonlisäveromenot (21.30.29) 181 147 196 676 201 300 205 000 210 000 Netto- ja alv-menot yhteensä 3 307 438 3 510 305 3 660 232 3 742 105 3 690 000 Arvonlisäveromenoja arvioidaan vuonna 2017 olevan 210 000 euroa. Varsinkin ulkopuolinen hankerahoitus ja IT-hankkeet lisäävät arvonlisäveromenoja selvästi. 4. Määrärahat Määrärahan korotusesitys 1: Kieku-tietojärjestelmähankkeen kustannusten huomioon ottaminen talousarviossa Upi on päätynyt ottamaan käyttöön hieman kevennettynä versiona talous ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Kiekun. Käyttöönotto tuli käytännössä pakolliseksi sen jälkeen kun vanhoja järjestelmiä ei enää tuettu, eikä niiden käyttöä enää suositeltu Valtiokonttorin taholta jatkettavan. Järjestelmänvaihto aiheuttaa niin käyttöönottokustannuksia (esim. konversio) sekä kasvavia ylläpitokuluja vuodesta 2017 lähtien. Upi ei pienenä virastona saa varsinaista kustannushyötyä uuteen järjestelmään siirtymisestä, minkä johdosta talousarvioon toivotaan lisärahoitusta kohonneisiin ylläpitokuluihin. Vanhojen talous ja henkilöstöhallinnon järjestelmien vuosittaiset kustannukset ovat n. 22 000 euroa ja Kieku-järjestelmän vuosittaiset vastaavat kustannukset 35 000 euroa, eli Kieku-järjestelmän ylläpitokulut vuosittain ovat 13 000 euroa kalliimmat kuin aikaisempien järjestelmien vaikka Upille tarjottua hintaa ylläpidolle on alennettu alkuperäisestä esityksestä. 5
Upi esittää täten, että vuosittaisten ylläpitokulujen osuus Kieku-hankkeen aiheuttamasta kustannusten noususta eli 13 000 euroa otettaisiin huomioon pysyvänä korotuksena Upille talousarviossa myönnetyssä määrärahassa. Määrärahan korotusesitys 2: Valtion virka ja työehtosopimuksesta aiheutuvien palkankorotusten huomioon ottaminen talousarviossa Valtion VES/TES sopimuksen mukaan palkkoja on korotettu elokuussa 2015 0,4 prosenttia ja vuoden 2016 helmikuussa 0,43 prosenttia (vähintään 16 euroa per henkilö). Elokuun 2015 korotusten kustannusvaikutus vuositasolla on n. 10 500 euroa ja helmikuun 2016 korotusten vaikutus n. 11 500 euroa. Edellä mainittujen korotusten vaikutus viraston menoihin vuositasolla tulee näin ollen olemaan n. 22 000 euroa, joka esitetään talousarviossa huomioitavaksi. Määrärahan korotusesitys 3: Upin ansioituneiden tutkijoiden palkkatason tarkistaminen Upin tekemän laajan vertailun perusteella on nähtävissä, että erityisesti dosenttitasoisten tohtorien palkat ovat Upissa jääneet yliopistojen ja muiden tutkimusta tekevien laitosten palkkatason jälkeen. Ajankohtaiseksi palkkatason tarkistamisen tekee ohjelmakauden vaihtuminen, minkä johdosta Upi käynnistää kansainvälisen haun tutkijanpaikoista. Palkkakilpailukyvyn parantaminen myötävaikuttaa rekrytoinnin onnistumiseen ja sitä kautta laadukkaan tutkimuksen säilyttämiseen Upissa. Palkkatason nosto lähemmäs muita vastaavia suomalaisia tutkimuslaitoksia ja yliopistoja vaatisi 315 euron noston D-palkkaluokkaan, jonka jälkeen kiinteä tutkijanpalkka olisi 4500 euroa kuukaudessa. Korotus vaikuttaisi arviolta seitsemän tutkijan palkkaan ja sen vuosikustannus työnantajan sivukuluineen olisi n. 32 000 euroa. Upi esittää että ansioituneiden tutkijoiden palkkojen tasokorotuksen mahdollistava määräraha 32 000 euroa otettaisiin pysyvänä lisäyksenä huomioon talousarviossa. Yhteenveto esitetyistä lisäyksistä määrärahoihin: Määrärahan korotusesitys 1: Kieku-tietojärjestelmähankkeen kustannusten huomioon ottaminen talousarviossa Määrärahan korotusesitys 2: Valtion virka ja työehtosopimuksesta aiheutuneiden palkankorotusten huomioon ottaminen talousarviossa Määrärahan korotusesitys 3: Upin tutkijoiden palkkatason tarkistus 13 000 euroa 22 000 euroa 32 000 euroa Yhteensä 67 000 euroa 6
Kuvio 4: Määrärahatason muutosesitysten vaikutukset määrärahoihin Esitetyt määrärahatason muutokset suhteessa vuoden 2016 TA:n määrärahatasoon Vuoden 2016 TA:n nettomääräraha 21.30.01 (ei siirtyvää erää) 3 413 000 Esitetyt määrärahalisäykset yhteensä 67 000 Ehdotus nettomäärärahan 21.30.01 tasoksi vuodelle 2017 3 480 000 Muutos -% 2016-2017 2,0 % Vuoden 2016 TA:n arviomääräraha 21.30.29 arvonlisäveroihin 195 000 Esitetyt muutokset 15 000 Ehdotus arviomäärärärahan 21.30.29 tasoksi vuodelle 2017 210 000 Muutos -% 2016-2017 8 % Määrärahat yhteensä vuoden 2016 TA:ssa 3 608 000 Esitetyt määrärahamuutokset yhteensä 82 000 Ehdotus Upin määrärahatasoksi vuodelle 2017 3 690 000 Muutos -% 2016-2017 2,3 % Helsingissä 15.4.2016 Teija Tiilikainen Helena Lehtovirta Johtaja Hallintojohtaja 7