Tampereen teknillinen yliopisto TTY teknologian tiennäyttäjä Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010 2013
Rehtorin esipuhe Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) on kansallinen ja kansainvälinen teknologisen kehityksen tiennäyttäjä, haluttu tutkimusyhteistyökumppani ja Suomen vetovoimaisin tekniikan ja arkkitehtuurin opiskeluympäristö, josta valmistuneita arvostetaan työmarkkinoilla. TTY:n erityispiirteenä on sen perustamisesta lähtien ollut kiinteä ja ennakkoluuloton elinkeinoelämäyhteistyö. Soveltavan tutkimuksen rinnalle on useilla aloilla kehittynyt laajaa ja korkeatasoista perustutkimusta. TTY on myös kansainvälistynyt määrätietoisesti ja noussut opiskelija- ja tutkijavaihdossa Suomen kansainvälisimmäksi teknilliseksi yliopistoksi. Yliopistojen välisen kilpailun kiristyessä ja kansainvälistyessä yliopistolain uudistus ja sen mukanaan tuoma laajempi autonomia antavat yliopistoille monia uusia mahdollisuuksia niin opetuksen ja tutkimuksen kuin organisaation ja johtamisjärjestelmän kehittämiseen. Tutkimuksessa uusia mahdollisuuksia tarjoavat myös huippuosaamisen keskittymät SHOKit, joihin TTY on jo aktiivisesti lähtenyt mukaan, sekä kansainvälisen tason uudet rahoittajat kuten Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) ja yhteiset teknologia-aloitteet (JTI). Aktiivisena uudistujana TTY:llä on hyvät edellytykset hyödyntää näitä mahdollisuuksia. Vankan pohjan antavat vuonna 2008 toteutettu sisäinen rakenneuudistus, jonka myötä yliopisto organisoitiin viiteen tiedekuntaan ja aikaisempaa vahvempiin laitoksiin, sekä aktiivinen osallistuminen teknologian globaaliin kehitykseen monipuolisten kansainvälisten verkostojen kautta. Vuoden 2010 alusta TTY:stä tulee säätiöyliopisto. Säätiömalli merkitsee TTY:lle mahdollisuutta kehittää toimintaansa itsenäisesti ja parantaa yliopiston asemaa kilpailtaessa hyvistä opiskelijoista, tutkijoista ja opettajista. Se antaa myös hyvän perustan edelleen vahvistaa kiinteitä yhteyksiä elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. Jotta säätiöaseman tuomia etuja voidaan täysimittaisesti hyödyntää, on yliopiston johtamisen ja sisäisen toiminnanohjauksen kehittämistä jatkettava aktiivisesti. Tämä strategia painottuu jaksolle 2010 2013. Kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteita käsitellään omana lukunaan, vaikka on selvää, että kansainvälisyys on olennainen osa kaikkea TTY:n toimintaa. Strategiassa esitettyjen tavoitteiden jalkauttamisesta laitoksille ja tiedekuntiin sovitaan sisäisissä tavoiteja tulosneuvotteluissa. Jatkossa niin TTY:n strategia kuin laitosten ja tiedekuntien toimintasuunnitelmat tarkistetaan vuosittain ja kullekin vuodelle valitaan keskeisimmät kehittämiskohteet. TTY:llä on myös tähän strategiaan perustuvia ja sitä täydentäviä koko yliopiston kattavia kehittämisohjelmia ja - suunnitelmia. Lisäksi TTY:n, Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston muodostamalla Yliopistoallianssilla on oma strategiansa. Markku Kivikoski 2
TTY pähkinänkuoressa Vuonna 1965 toimintansa aloittaneessa TTY:ssä työskentelee 2 000 eri alojen osaajaa ja opiskelee 12 000 perus- tai jatko-opiskelijaa. Yliopistolla työskentelee 215 ulkomaalaista, ja ulkomaalaisia vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita on lähes tuhat. Koulutusohjelmia on 14 ja kansainvälisiä maisteriohjelmia 7. Yliopistosta valmistuu vuosittain runsaat 800 diplomiinsinööriä tai arkkitehtia ja yli 70 tohtoria. TTY:n kokonaisrahoitus vuonna 2008 oli 152 miljoonaa euroa. Kolmannes tuloista kertyi Tekesin, yritysten, Suomen Akatemian ja EU:n tutkimusrahoituksesta. Yliopistossa on kaksi Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä. 1980-luvun alusta lukien TTY:n tutkimustoiminnan pohjalta on syntynyt yli 100 yritystä. TTY:n arvot: vastuullisuus, rohkeus, sivistys ja viisaus TTY kantaa vastuuta ympäristön ja ihmiskunnan tulevaisuudesta etsimällä rohkeasti uusia avauksia tekniikan tutkimukseen ja koulutukseen. TTY vaalii sivistystä sitoutumalla vahvasti akateemiseen perinteeseen ja tasa-arvon ja kansainvälisyyden edistämiseen. Kaikessa toiminnassa TTY pyrkii viisauteen, joka ilmenee pitkäjänteisenä toiminnan kehittämisenä suomalaisen yhteiskunnan ja ihmiskunnan hyväksi. 3
TTY:n profiili Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) keskittyy tekniikan ja arkkitehtuurin tutkimukseen ja tähän tutkimukseen perustuvaan ylimpään opetukseen. Innovatiivinen, toiminnassaan dynaaminen TTY on merkittävä valtakunnallinen ja kansainvälinen teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä haluttu tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. TTY on aloillaan Suomen vetovoimaisin tutkimus- ja opiskeluympäristö, jossa vallitsee välitön, eteenpäin katsova yhteisöllinen henki. Kansainvälisyys on osa yliopiston kaikkea toimintaa. TTY:n tieteellisessä toiminnassa yhdistyvät vahva luonnontieteellinen ja teknillinen tutkimus sekä teolliseen liiketoimintaan liittyvä tutkimus. Monilla tutkimusaloilla on keskeinen rooli globaalien haasteiden kuten ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen aiheuttamien ongelmien ratkaisemisessa. TTY:n kansainvälistä kärkitasoa edustavista tutkimusaloista laajimpia ja vakiintuneimpia ovat signaalinkäsittely, nanofotoniikka sekä älykkäät koneet. TTY tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuden laaja-alaiseen poikkitekniseen koulutukseen. Yliopistosta valmistuu osaavia diplomi-insinöörejä ja arkkitehteja sekä tekniikan ja filosofian tohtoreita merkittävimmille teollisuuden aloille, erityisesti teknologiateollisuuteen ja rakennettuun ympäristöön liittyviin tehtäviin. Yliopiston suurimmat koulutusalat ovat tieto-, sähkö-, kone- ja automaatiotekniikka. TTY:n maisterivaiheen opintoihin hakeutuu jatkossa entistä enemmän kandidaatin tutkinnon muualla Suomessa tai ulkomailla suorittaneita opiskelijoita. Tekniikan keskeinen rooli kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa ja inhimillisen hyvinvoinnin turvaamisessa otetaan huomioon kaikilla koulutusaloilla. Kaikissa koulutusohjelmissa perehdytään myös yrittäjyyteen ja elinkeinoelämän lainalaisuuksiin. TTY kuuluu Yliopistoallianssiin, jonka muita jäseniä ovat Jyväskylän yliopisto ja Tampereen yliopisto. Kolmen itsenäisen yliopiston allianssiyhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia tieteen tason ja opetuksen laadun parantamiseen poikkitieteellisen tutkimus- ja opetusyhteistyön kautta. Hervannan henki TTY:n tärkeimpiä voimavaroja on koko yliopistoyhteisön kattava välitön keskustelukulttuuri ja yhteistoiminta, Hervannan henki. Joustavan ja dynaamisen organisaation lisäksi hyvää henkeä vahvistaa tiivis ja hyvin varusteltu kampusalue, joka lisää koko yliopistoyhteisön viihtyvyyttä ja monialaisia kohtaamisia ja tätä kautta hyviä työ- ja oppimistuloksia. Opiskelijoille TTY tarjoaa erinomaisen opiskeluympäristön opetus-, liikunta- ja kerhotiloineen. Yliopisto tukee opiskelijoiden luovia tekniikkaprojekteja ja muita omaehtoisia, opiskelua tukevia vapaa-ajan toiminnan muotoja. 4
Tutkimus TTY on tunnettu tasokkaasta tekniikan tutkimuksesta, jolla on tiiviit yhteydet teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Monet tutkimusalat ovat tärkeässä roolissa kestävän kehityksen ja inhimillisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Yliopistossa on panostettu pitkäjänteisesti perustutkimukseen. Sen ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus kuuluu TTY:n vahvuuksiin, samoin kuin laajat kansainväliset verkostot ja korkeatasoiset tutkimushankkeet. TTY:n kansainvälistä kärkitasoa edustavista tutkimusaloista laajimpia ja vakiintuneimpia ovat signaalinkäsittely, nanofotoniikka sekä älykkäät koneet. Yliopisto etsii ja vahvistaa määrätietoisesti tutkimusaloja, joilla on mahdollisuus nousta tähän joukkoon. Tällaisia aloja ovat muun muassa biotieteiden teknologiat sekä teollinen toiminta ja sen johtaminen. Yliopisto tukee kärkialojen resursointia. Tieteellisen toiminnan laatua ja tutkimusperinteitä kehitetään edelleen. Uusien nousevien alojen tunnistamiseksi toteutetaan kansainvälinen tutkimuksen arviointi vuoden 2010 aikana. TTY:lle perustetaan tieteellinen neuvosto, jonka tehtävänä on tunnistaa nousevat alat ja tuoda esille keinoja, joilla niitä voidaan tukea. Lisäksi huolehditaan siitä, että alat, joilla tutkimusperinne on vaatimaton mutta joiden merkitys elinkeinoelämän ja kestävän kehityksen kannalta on suuri, kehittävät tieteellistä tutkimustaan ja jatkokoulutustaan. Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen määrää kasvatetaan edelleen ja luodaan edellytyksiä uusien tutkimuksen huippuyksiköitten syntymiselle. Eri uravaiheissa olevia tutkijoita kannustetaan hakemaan Suomen Akatemian hankerahoitusta ja virkoja aiempaa aktiivisemmin. Tekesin merkitys TTY:n tutkimuksen rahoituksessa säilyy suurena. TTY:n laitokset ja tutkijat osallistuvat aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien eli SHOKkien toimintaan. Tutkimuksessa kansainvälistymisen erityisenä tavoitteena on lisätä pitkiä tutkimusvierailuja TTY:n ja korkeatasoisten ulkomaisten yliopistojen välillä sekä osallistumista laajoihin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Eurooppalaisen yhteistyön rinnalla kehitetään yhteistyötä mm. Yhdysvaltojen ja Aasian maiden yliopistojen ja tutkimusryhmien kanssa. Tavoitteena on myös opinnäytteiden entistä parempi kytkeminen tutkimusalueisiin ja -hankkeisiin. Samalla pidetään huolta, että tutkimustulokset julkaistaan korkeatasoisissa kansainvälisissä julkaisuissa. Uusien professorien mahdollisuuksia tutkimusryhmän perustamiseen ja laajentamiseen tuetaan. Tutkimuksessa TTY tekee yhteistyötä kunkin alan parhaiden toimijoiden kanssa siten, että tutkimushankkeisiin saadaan mahdollisimman kattava ja korkeatasoinen osaaminen. Kotimaassa keskeisimpiä tutkimuskumppaneita ovat Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, VTT sekä Tampereen ja Jyväskylän yliopistot, joiden kanssa TTY muodostaa erityisesti monitieteisiä tutkimusaloitteita tukevan Yliopistoallianssin. Tampereen yliopiston kanssa suunnitellaan yhteistyötä erityisesti biotieteiden ja liiketaloustieteen alueilla. Ammattikorkeakoulujen kanssa tehdään yhteistyötä infrastruktuurihankkeissa ja living lab -tyyppisessä tutkimuksessa. 5
Koulutus ja opintoprosessit TTY on Suomen paras ja vetovoimaisin tekniikan ja arkkitehtuurin oppimisympäristö, josta valmistuneita arvostetaan teollisuudessa, elinkeinoelämässä ja muilla yhteiskunnan osa-alueilla. Opiskelijan oman tekniikan alan asiantuntijuus rakentuu vahvalle matemaattisluonnontieteelliselle perustalle. Laajan poikkiteknisen opetustarjonnan ansiosta opintoihin voi yhdistää sekä perinteisiä tekniikan aloja että tieteen uusimpia suuntauksia. Tekniikan keskeinen rooli kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa ja inhimillisen hyvinvoinnin turvaamisessa otetaan huomioon kaikilla koulutusaloilla. Opiskelijoista kehittyy itsenäisiä kansalaisia, joilla on hyvät opiskelu- ja oppimisvalmiudet sekä halu ja kyky vaikuttaa yhteiskunnassa. TTY lisää opettajien määrää suhteessa opiskelijoiden määrään. Opetus ja opintojen ohjaus järjestetään siten, että valtaosa opiskelijoista valmistuu tavoiteajoissa. Yliopistossa vallitseva vahva yhteisöllisyys tukee opiskelijoiden sitoutumista tavoitteelliseen ja vastuulliseen opiskeluun. Korkeakoulujen lisääntyvä kilpailu lahjakkaista ja motivoituneista opiskelijoista otetaan huomioon opiskelijamarkkinoinnissa ja oppilaitosyhteistyössä. Opiskelijamarkkinointi on nimetty painopistealueeksi TTY:n markkinointisuunnitelmassa vuosille 2009 2011. Opetuksessa edistetään monitieteistä lähestymistapaa, joka rakentuu niin TTY:n omien koulutusalojen kuin Yliopistoallianssin ja muiden koulutuskumppanien tarjoamien vaihtoehtojen ja yhteistyön pohjalle. Opetus pohjautuu opettajien ja opiskelijoiden väliseen vuorovaikutukseen, jossa hyödynnetään monipuolisia opetusmenetelmiä sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. Yliopisto-opettajilta edellytetään opetettavan aiheen vaatimaa syvällistä asiantuntijuutta ja hyviä pedagogisia taitoja. TTY panostaa myös koulutuksen johtamisessa tarvittavien valmiuksien kehittämiseen ja tukemiseen. TTY:ssä on keväällä 2009 hyväksytty Koulutuksen kehittämisohjelma vuosille 2009 2015. Ohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla parannetaan opintoprosesseja sekä opetuksen ja oppimisen laatua. Kullekin vuodelle on määritelty omat tavoitteensa. Keskeisin haaste on opintojen alkuvaihe, joka ennakoi myöhempää opintomenestystä. Siksi ensimmäisten opintovuosien opetuksessa kiinnitetään erityistä huomioita opintojen tehokkaaseen käynnistymiseen. Perusopintojen luentojen ja harjoitusten ryhmäkokoja pienennetään ja näiden opintojen yhteydet ammattiopintoihin tehdään näkyvämmiksi. Pidemmällä aikavälillä joidenkin tiedekuntien kandidaattiohjelmien määrää voidaan supistaa ja niiden sisältöä laajentaa. Näin ne tarjoaisivat opiskelijoille mahdollisuuden valita erikoistumisalansa nykyistä useammasta vaihtoehdosta ja vasta opintojen myöhäisemmässä vaiheessa. TTY:n tiiviin elinkeinoelämäyhteistyön ansiosta opiskelijat pääsevät jo opiskeluaikana soveltamaan osaamistaan harjoitustöissä ja todellisissa työelämäprojekteissa. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa luo myös hyvät edellytykset yrittäjyydelle, johon liittyvien asenteiden ja taitojen välittäminen on tärkeä osa TTY:n tarjoamaa koulutusta. Tavoitteena on, että opiskelijat tuntevat yritystoiminnan ja johtamisen perusteet. Yliopisto rohkaisee elinikäiseen oppimiseen tarjoamalla siihen useita erilaisia väyliä, jotka mahdollistavat yliopistollisen tietämyksen ja osaamisen kehittämisen yksilön elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja tutkinnot suunnitellaan osaamistavoitteiden pohjalta. Tutkinto-opiskelun jälkeinen täydennyskoulutus suunnitellaan työelämälähtöisesti ja toteutetaan aikuispedagogisin menetelmin. Yliopisto panostaa tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseen sekä osallistuu aktiivisesti valtakunnallisten tutkijakoulujen toimintaan. TTY:n oman tutkijakoulun menestyksekästä toimintaa jatketaan. Jatko-opintojen ohjaukseen luodaan uusia toimintamalleja ja jatkotutkintojen rakenteita ja sisältöjä kehitetään. TTY:ssä tapahtuva koulutuksen kehittäminen pohjautuu tutkittuun tietoon ja selvityksiin, joita toteutetaan myös yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa. Koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmää sekä palautetyökaluja kehitetään jatkuvasti. 6
Kansainvälistyminen Globalisoituvassa maailmassa valmistuvien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien perusvalmiuksiin kuuluu kyky toimia kansainvälisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä. Kansainvälisyys on myös laadukkaan tutkimustoiminnan elinehto. Kansainvälisyys onkin luonteva osa kaikkea TTY:n toimintaa. Kansainväliseen rekrytointiin panostetaan voimakkaasti siten, että tavoitteena on aina mahdollisimman tasokkaiden tutkijoiden ja opettajien houkutteleminen yliopistoon, niin vierailijoiksi kuin pysyvämpiin työsuhteisiin. Yliopiston omien tutkijoiden ja opettajien vaihtoon lähtöä tuetaan. TTY rohkaisee henkilöstöään myös toimimaan yhä enemmän kansainvälisissä arviointi- ja asiantuntijatehtävissä. Suomalaisia opiskelijoita kannustetaan lähtemään vaihtoon entistä aktiivisemmin. Opiskelijavaihdon suunnitelmallisuutta ja tehokkuutta lisätään solmimalla tiiviimmät suhteet korkeatasoisiin ja hyväksi koettuihin partneriyliopistoihin eri maissa. Lisäksi edistetään kotimaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia kansainvälistyä myös kotikampuksellaan. Ulkomaalaisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden kiinnostusta TTY:tä kohtaan kasvatetaan edelleen laadukkaan englanninkielisen opetustarjonnan avulla. Kansainvälisten maisteriohjelmien profiileja, sisältöjä ja rakenteita tarkistetaan ja varmistetaan, että ne pohjautuvat riittävän vahvaan tutkimukseen. Tavoitteena on myös muutamien joint degree -ohjelmien perustaminen yhdessä parhaimpien kansainvälisten partneriyliopistojen kanssa. Kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista yliopistoyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan. TTY:llä on pitkäaikaista koulutus- ja tutkimusyhteistyötä kehittyvien maiden yliopistojen kanssa erityisesti Afrikassa. Tälle pohjalle rakennetaan yhteistyötä, jolla tuetaan kehittyvien maiden omien yliopistojen toiminnan ja kapasiteetin kehittämistä. Kansainvälisen toiminnan tukipalveluja parannetaan edelleen, soveltuvin osin yhteistyössä muiden tamperelaisten korkeakoulujen kanssa. Kansainvälisyyden systemaattiseksi vahvistamiseksi laaditaan erillinen kehittämisohjelma. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus TTY:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus pohjautuu yliopiston keskeisiin perustehtäviin, tutkimukseen ja koulutukseen. Yliopisto on haluttu yhteistyökumppani teollisuuden tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä vahva innovaatioiden ja tutkimus- ja osaamislähtöisten uusien yritysten tuottaja. TTY:stä valmistuneet ovat arvostettua työvoimaa teollisuudessa, elinkeinoelämässä ja muilla yhteiskunnan alueilla. TTY välittää tutkimaansa ja analysoimaansa tietoa avoimesti yhteiskunnan hyödyksi. Tutkimustulosten siirto teollisuuteen ja elinkeinoelämään tapahtuu pääosin yhteistyökumppanien kanssa toteutettavissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa, joiden taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on erittäin suuri. Tutkijoille tarjotaan kattavat palvelut tutkimustulosten kaupallistamiseksi mm. teknologioiden myynnin, lisensoinnin ja uuden yritystoiminnan kautta. Yliopistosta valmistuvien diplomi-insinöörien, arkkitehtien ja tohtorien erinomaisen työllistymisen jatkuminen varmistetaan hyödyntämällä koulutuksen kehittämisessä palautejärjestelmistä saatavaa tietoa sekä ennakointitietoa osaamistarpeista. Tutkinto-opetuksen lisäksi TTY vastaa yhteiskunnan muuttuviin osaamistarpeisiin tarjoamalla korkealaatuista räätälöityä muunto-, lisä- ja täydennyskoulutusta. 7
Yliopistokeskuksilla ja laitosten projektimuotoisella muulla etätoiminnalla on merkittävä rooli alueellisen elinkeinoelämän vahvistamisessa. Toiminnalla tulee kuitenkin aina olla riittävän vahva osaamis- ja taloudellinen perusta. TTY jatkaa toimintaansa Porin yliopistokeskuksen koordinaattorina sekä Seinäjoen yliopistokeskuksessa, mutta luopuu yhden laitoksen varassa toimivista yksiköistään muissa yliopistokeskuksissa. Yliopisto osallistuu määrätietoisesti julkiseen keskusteluun omiin toiminta-aloihinsa liittyvissä asioissa. TTY rohkaisee tutkijoita, opettajia ja muita asiantuntijoita toimimaan aktiivisesti omien alojensa alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä, työryhmissä ja verkostoissa. Tieteellisen julkaisutoiminnan lisäksi yliopisto kannustaa aktiiviseen tieteellisen työn ja tulosten popularisointiin mediassa ja kansalaisille suunnatuissa tilaisuuksissa ja julkaisuissa. TTY:stä valmistuneet 17 500 alumnia muodostavat vahvan sidosryhmän yliopiston ympärille. Yliopiston alumnitoiminta on tärkeä osa tutkimuksen ja teollisuuden vuorovaikutusta ja antaa uusia mahdollisuuksia tiedon ja kokemuksen jakamiseen. Henkilöstö ja uramahdollisuudet Henkilöstöpolitiikassa noudatetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita ja sitä kehitetään erityisesti osaamisen, johtamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmista. Yliopisto mahdollistaa hyvät toimintaedellytykset opetukselle ja tutkimukselle järkevällä työnjaolla ja hyvillä työskentelyolosuhteilla. Osaavan henkilökunnan saatavuus varmistetaan hyvällä työnantajakuvalla ja sen pysyvyys hyvällä henkilöstöpolitiikalla. Lähivuosien keskeinen tavoite on lisätä opettajien, erityisesti lehtorien, yliopistonlehtorien ja professorien määrää opettaja-opiskelijasuhteen parantamiseksi. Opettajien rekrytoinnissa huomioidaan aiempaa paremmin opetusansiot. Rekrytointia kansainvälistetään ja siihen liittyvää byrokratiaa vähennetään. TTY:n uramalleja selkeytetään ja tehdään houkuttelevammiksi. Uusi neliportainen tutkijanuramalli tarjoaa vaihtoehtoisia tutkimus- ja opetuspainotteisia urapolkuja. Rekrytoinnissa yliopisto käyttää avointa hakua. Lahjakkaimpien tutkijoiden houkuttelemiseksi otetaan käyttöön tenure track -malli, jossa eteneminen tapahtuu arvioinnin pohjalta. Arvioinnin tekee tätä tehtävää varten rekrytoinnin yhteydessä asetettu korkeatasoinen ryhmä. Valtaosa valmistuneista tohtoreista työllistyy edelleen elinkeinoelämän tehtäviin. Professorien, opettajien ja tutkijoiden kohdalla varmistetaan, että he voivat käyttää pääosan työajastaan tutkimukseen ja opetukseen. Yliopiston tulospalkkausjärjestelmää laajennetaan ja kriteerit määritellään siten, että myös hyvästä opetuksesta voidaan palkita. Uusien työsuhde-etujen käyttöönottoa selvitetään. Johtaminen, laadunvarmistus ja tukipalvelut Yliopistoa johdetaan oikeudenmukaisesti ja tuloksellisesti akateemisia arvoja kunnioittaen. Johtamis- ja esimiestehtävissä toimivilta edellytetään sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, halua kantaa vastuuta sekä esimiestaitojen aktiivista kehittämistä. Yliopiston toimintatavat ovat yhtenäiset ja läpinäkyvät. Näin kaikki yliopistoyhteisön jäsenet voivat saada helposti tietoa itseään koskevista asioista ja vaikuttaa niihin. Kaikilla yliopiston tasoilla johtamisessa korostuvat vastuullisuus, luottamus ja hyvä tiedonkulku. Vaikeitakaan asioita ei sivuuteta, päätökset perustuvat hyvään valmisteluun ja päätöksiin sitoudutaan. Esimiestaitoja lisätään laadukkaalla valmennuksella, johon jokaisen esimiestehtävissä toimivan on osallistuttava. Koko henkilökunnalle luodaan edellytykset toimia omia kykyjään vastaavissa tehtävissä ja kehittää osaamistaan. 8
Päätösten tulee olla aina selkeästi perusteltuja ja toteuttaa niin yliopiston kuin tiedekuntien ja laitosten strategisia linjauksia. Strategisten tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä on myös yliopiston toiminnanohjauksen terävöittäminen toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa kehittämällä. Yliopisto tavoittelee kaikessa toiminnassaan korkeaa laatua. Laadunvarmistusjärjestelmän avulla yliopiston toimintaa ohjataan ja kehitetään niin, että tehdään oikeita asioita oikein. Lisäksi koko yliopistossa noudatetaan systemaattisen jatkuvan parantamisen mallia. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuutta arvioidaan säännönmukaisesti. TTY:n laadunvarmistusjärjestelmä on hyväksytty Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoinnissa vuonna 2007. Tukipalvelut on organisoitu siten, että akateeminen henkilökunta voi keskittyä opetukseen, tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Tukipalvelujen tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti, ja hyviksi todettuja käytäntöjä levitetään verkostomallin avulla. Strategian toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Laitokset ja tiedekunnat tarkistavat toimintasuunnitelmansa TTY:n strategian pohjalta. Yliopiston toiminnanohjausta kehitetään voimakkaasti ja strategian toteutus liitetään siihen. Yliopiston johtamisjärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon strategian eteenpäin vieminen ja sen toteutumisen seuranta. Hallitus ja konsistori tekevät vuosittain strategian tarkistuksen sekä katsauksen siihen, onko strategiaa viety eteenpäin aiotulla tavalla. TTY:n menestystä verrattuna kotimaisiin ja kansainvälisiin yliopistoihin tarkastellaan valtakunnallisten ja kansainvälisten selvitysten sekä erilaisten benchmarking-analyysien pohjalta. 9