Kasvatus- ja opetuslautakunta 33 03.04.2017 Kaupunginhallitus 204 18.04.2017 Kaupunginvaltuusto 48 24.04.2017 Selvitys varhaiskasvatukseen kohdistuneiden päätösten vaikutuksista 953/00.04.00/2015 KOLA 33 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, puh. 040 070 5875 Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki, puh. 040 506 7309 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liite 1: Selvitys valtuustolle varhaiskasvatuspäätösten vaikutuksista Liite 2: Pääluottamusmiesten kirjelmä 3.4.2017 Kaupunginvaltuusto päätti 25.4.2016 45 pyytää tämän valtuustokauden viimeiseen kokoukseen selvityksen uuden käytännön vaikutuksista seuraaviin kysymyksiin: 1. Kuinka suuriksi ryhmät ovat enimmillään ja keskimäärin kasvaneet? 2. Onko subjektiivisen päivähoidon rajoittaminen aiheuttanut tilanteita, joissa vanhempi ei ole voinut ottaa vastaan tarjottua työtä siksi, ettei lasten päivähoito ole järjestynyt? Kuinka paljon näitä tilanteita on ollut? Talousarvion käsittelyn yhteydessä 28.11.2016 131 kaupunginvaltuusto päätti, että edellisen lisäksi selvitetään toukokuun loppuun mennessä: 3. Onko sellaisia tilanteita, joissa lapsen tarvitseman varhaiskasvatusajan tarve kasvaisi päiväkotiverkoston suunnitellun muutoksen vuoksi? 4. Minkä verran on sellaisia perheitä, joiden lapset eivät voi käyttää subjektiivista varhaiskasvatusoikeuttaan sen vuoksi, että huoltaja ei pysty kohtuudella kuljettamaan lastaan päiväkotiin osapäiväiseen varhaiskasvatukseen? 5. Perheiden kokemuksia päivähoidon rajaamisesta, kuinka se on vaikuttanut lapsen ja perheen hyvinvointiin ja elämäntilanteeseen.
Kaupunginvaltuusto päätti myös, että kevään aikana arvioidaan millaisin ratkaisuin ja kustannuksin mahdollinen pulma on ratkaistavissa. Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä on kiirehtinyt selvitystä ja pyytänyt 20.2.2017 lisäksi selvitystä: 6. miten ryhmäkokojen kasvattaminen on vaikuttanut henkilökunnan jaksamiseen sekä päivähoidon ja esiopetuksen laatuun asiakkaiden näkökulmasta. Vuonna 2016 päätetyt varhaiskasvatuksen muutokset ovat olleet nyt voimassa kahdeksan kuukautta. Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä 3198 lasta. Muutosten vaikutuksista on koottu tietoa asiakastietojärjestelmästä (ryhmäkoko, täyttöaste, käyttöaste), palvelujen piirissä oleville huoltajille tehdyllä asiakastyytyväisyyskyselyllä (865 vastausta), avoimella kaupungin verkkosivuilla julkaistulla kyselyllä (23 perheen vastaus), henkilöstön työhyvinvointikyselyllä, laajempaa varhaiskasvatusoikeutta hakeneiden hakemuksista (41 hakemusta), oikaisuvaatimuksesta (1 kappale), kuntalaisten varhaiskasvatusjohtajalle suoraan toimittamasta palautteesta (1), varhaiskasvatuksen esimiesten näkemyksistä sekä lasten kyselyllä. Saatujen vastausten perusteella 16 perhettä on kokenut, ettei ole voinut ottaa vastaan tarjottua työtä, kahdeksan lapsen osalta perhe ei ole saanut hakemaansa laajennettua varhaiskasvatusta, mutta näistä kuuden lapsen osalta perheelle osoitettiin muuta asiantuntijatukea, kahden perheen lapset eivät ole voineet käyttää subjektiivista oikeuttaan kuljetusongelmien vuoksi ja yksi perhe on hakenut oikaisua varhaiskasvatusta koskevaan päätökseen. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat edelleen erittäin hyvät (asteikko 1-5, keskiarvo 4,31). Lasten määrä suhteessa henkilöstön määrään on kasvanut päiväkodeissa muutoksen jälkeen keskimäärin vain hieman. Keskimäärin päivittäin on ollut läsnä 4,3 5,4 lasta kasvatusvastuullista kohti. Liitteenä olevan tarkemman selvityksen pohjalta kasvatus- ja opetustoimi toteaa, että perheiltä saatujen palautteiden perusteella varhaiskasvatuksessa tehdyt muutokset ovat estäneet tai heikentäneet joidenkin perheiden mahdollisuutta saada lapselleen varhaiskasvatusta (noin 1 % kaikista varhaiskasvatuksessa olevista lapsista). Henkilöstö kokee kuormittuneisuutta erikielisten sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeiden vuoksi. Myös perheiden käyttämän hoitoajan vaihtelevuus lisää ryhmien kokoonpanon
muutoksia ja näyttää kuormittavan henkilöstöä. Näihin pulmiin pyritään vastaamaan lisäämällä erityisopettajia päiväkoteihin sekä kohdentamalla henkilöstön täydennyskoulutusta siten, että se lisää osaamista pulmiksi koetuissa asioissa. Työyhteisöjä kannustetaan myös itse luomaan toimivia malleja toiminnan tarkoituksenmukaiseen järjestelyyn varhaiskasvatuksen tavoitteet huomioiden. Varhaiskasvatuksen käytössä oleva tietojärjestelmä ei palvele hoitoaikojen varauksia, käytetyn hoitoajan toteutumista ja henkilöstön työvuorosuunnittelua riittävän hyvin. Mikäli tietojärjestelmä olisi toimiva, se saattaisi antaa mahdollisuuksia sovittaa päiväkodin toiminta-aikoja nykyistä joustavammin perheiden tarpeisiin. Mikäli henkilöstön työaikaa voitaisiin paikallisella sopimuksella tasoittaa nykyistä pidemmällä aikavälillä, parantaisi se henkilöstön työaikojen tarkoituksenmukaista sijoittamista ja saattaisi vähentää kuormittavuuden kokemuksia. Kasvatus- ja opetustoimi on saanut luvan tietohallintotyöryhmältä käynnistää uuden varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän hankinnan. Järjestelmän tulee sisältää mm. hoitoaikojen sähköisen varaamisen ja poissaolosta ilmoittamisen, käyttöasteen ja kuormitustilanteen yksikkö- ja ryhmäkohtaisen seurannan, henkilökunnan työaikojen suunnittelun sekä työajan seurannan. Varhaiskasvatuksen toimintaa ja joustavuutta pyritään kehittämään. Vuosille 2017-2018 vielä jäljellä oleva kustannusten menoleikkaustarve toteutetaan ryhmäperhepäivähoitoa vähentämällä. Mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö tulkitsee, että esiopetuksessa ja sitä täydentävässä varhaiskasvatuksessa tulee noudattaa kokopäivämitoitusta osapäiväisen sijaan, aiheutuu siitä lisäkustannusta tai lisää talouden tasapainotustoimia. Snellmanin päiväkodin ns. päätalon toiminta saadaan ylläpidettyä vuoden 2018 loppuun vuodelta 2016 säästyneillä varoilla. Vuoden 2019 talousarviossa on varattava määrärahat uuden Snellmanin päiväkodin toimintaan. Mikäli subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen halutaan poistaa, palataan entiseen tilanteeseen, jolloin perheet voivat päättää lapsen varhaiskasvatuksen laajuuden. Tehdyt toiminnan tehostamis- ja käyttöasteen nostamistoimet tulee purkaa, samaa varhaiskasvatuspaikkaa ei voi käyttää useampi lapsi ja ryhmissä olevien lasten määrä suhteessa henkilöstöön laskee alle 4,3-5,4. Myöskään nykyiset päiväkotipaikat eivät riitä, vaan kaupungin tulee investoida lisää noin 200 päivähoitopaikkaa. Kustannusvaikutuksista on mahdotonta tehdä tässä vaiheessa tarkempaa laskelmaa. Mikäli subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistetaan, tulee varhaiskasvatukselle antaa oikeus ylittää talousarvio vuosille 2017
2018 aikana leikattavaksi määrättyjen kustannusten eli enintään 3,7 miljoonan euron verran. Lisäksi on käynnistettävä investointiohjelman ulkopuolella kahden uuden päiväkodin rakentaminen tai vastaavien paikkojen hankinta ostopalveluina. (PV) Kotj Kola Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää liitteessä olevan selvityksen sekä edellä esittelytekstissä olevan tiivistelmän vastauksenaan kaupunginvaltuuston asettamiin kysymyksiin. Kirsi Jämsén esitti asian pöydällepanoa. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Merkittiin tiedoksi ja lisättiin pöytäkirjan liitteeksi varhaiskasvatuksen pääluottamusmiesten lautakunnan jäsenille toimittama kirjelmä. KH 204 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet Selvitys valtuustolle varhaiskasvatuspäätösten vaikutuksista Pääluottamusmiesten kirjelmä 3.4.2017 Kj Kh Kaupunginhallitus merkitsee selvityksen tiedoksi ja saattaa sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallitus päätti, että varhaiskasvatuksesta järjestetään kaupunginvaltuustolle iltakoulu. KV 48 Liitteet Selvitys valtuustolle varhaiskasvatuspäätösten vaikutuksista Pääluottamusmiesten kirjelmä 3.4.2017 (JW) Kh Kv Merkitään tiedoksi. Merkittiin, että varhaiskasvatuksesta järjestetään
kaupunginvaltuustolle iltakoulu 15.5.2017 klo 12. Merkittiin, että valtuutettu Tarmo Häkkinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 19.32 siitä etukäteen puheenjohtajalle ilmoitettuaan.