Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2016
Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 2 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 2 1.2. Henkilötyövuodet 2016... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 3 2. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS... 6 2.1. Eläkepoistumaennusteet... 6 3. POISSAOLOT... 7 3.1. Sairauspoissaolot... 8 3.2. Talkoovapaat ja lomautukset... 9 3.3. Poissaolojen kustannukset... 9 4. HENKILÖSTÖN TYÖKYKY... 10 4.1. Työterveyshuolto... 10 4.2. Tyky toiminta... 10 5. HENKILÖSTÖMENOT... 11 5.1. Muut henkilöstömenot... 11 5.2. Palkkausmenot... 11 1
1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Henkilöstön määrä 31.12. Paimion kaupungin henkilökunnan tekemää työmäärää kuvataan henkilötyövuosina. Kuntaalan henkilöstöraportoinnista annetun suosituksen mukaan henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vuoden 2016 teoreettinen kaupungin henkilötyövuosien määrä oli 557,1 htv mikä on n. 37 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosien (teor htv) määrä nousi sosiaali- ja terveyspalveluissa 8 htv:lla. Sivistyspalveluissa htv määrä laski n. -25 htv:lla, josta ruokapalvelun henkilökunnan ulkoistuksen vaikutus on n. -19 htv. Tekninen ja ympäristöpalveluiden henkilötyövuosien määrä väheni n. -21 htv:lla, josta tilahuoltajien ulkoistuksen vaikutus on n. -18 htv. Hallintopalvelujen htv pysyi edellisvuoden tasossa (n. 27 htv). Vuoden lopussa palkkatuella työllistettyjen henkilöiden määrä oli 6 (v. 2015 7) henkilöä ja yhteensä 138 henkilöllä oli vähintään 1 päivän pituinen palvelussuhde Paimion kaupunkiin (v. 2015 171) ja näistä 80 (v. 2015 90) henkilöllä oli vähintään 4 kuukauden pituinen määräaikainen palvelussuhde. Vuoden viimeisenä päivänä yhteensä 417 henkilöllä oli voimassaoleva vakinainen palvelussuhde (v. 2015 474 henkilöllä). 700 Henkilötyövuodet 2013-2016 600 500 400 300 200 100 0 2013 2014 2015 2016 HTV (teoreettinen) 572,76 590,17 594,49 557,14 2
1.2. Henkilötyövuodet 2016 Kaupungin henkilöstön ja kaupungissa tehdyn työn määrä henkilötyövuosina sisältävät vuoden 2015 aikana voimassa olleet ja toteutuneet sekä vakinaiset että määräaikaiset palvelussuhteet riippumatta palvelussuhteen kestosta. Taulukon henkilötyövuosien selitteet: - Teoreettinen henkilötyövuosi: palvelussuhteen keston perusteella (yhden 100 % työaikaa tekevän henkilön koko vuoden kestänyt palvelussuhde vastaa yhtä henkilötyövuotta). - HTV 1: vähennetty palkalliset ja palkattomat poissaolot, jotka eivät ole työaikaa (esim. lapsen sairaus, palkallinen isyysloma, muu palkallinen keskeytys, vuosiloma, vuosilomaajan palkka, säästövapaa). - HTV 2: vähennetty palkattomat poissaolot. Toimiala Teor henkilötyövuodet (kpv:t) HTV1 (väh. määritellyt HTV 2 (vähennetty palkattomat) 2015 2016 Muutos% 2015 2016 Muutos% 2015 2016 Muutos% Hallintopalvelut 27 27 0,9 % 22 22 0,9 % 26 26 0,5 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 139 147 5,9 % 107 111 5,9 % 129 134 4,1 % Sivistyspalvelut 354 330-6,9 % 312 289-6,9 % 328 306-7,2 % Tekninen ja ympäristöpalvelut 75 54-27,6 % 59 42-27,6 % 69 49-28,9 % Kaupunki yhteensä 594 557-6,3 % 499 463-6,3 % 552 514-7,2 % Suurin osa kaupungin henkilökunnasta työskentelee sivistyspalvelujen toimialalla (n. 59,2 %), toiseksi eniten henkilöstöä on sosiaali- ja terveyspalveluissa (26,4 %), tekninen ja ympäristöpalveluissa 9,6 % ja hallintopalveluissa 4,8 % kaupungin henkilökunnasta teoreettisen htv tunnusluvun mukaan laskettuna. Toiminnoittain tarkasteltuna eniten henkilökuntaa työskenteli vuonna 2016 koulupalveluissa (ml. lukio) 28 %, toiseksi eniten varhaiskasvatuksessa 23,4 % ja kolmanneksi eniten vanhuspalveluissa 21,8 %. 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli vuoden viimeisenä päivänä 48,6 vuotta (48,1 v 2015), josta miesten keski-ikä oli 47,9 vuotta (46,5 v 2015) ja naisten 49 vuotta (48,9 v 2015). Miesten osuus vakinaisesta henkilökunnasta oli 18,7 % (v. 2015 17,9 %). Ammattinimikkeittäin tarkasteltuna eniten miehiä työskentelee luokanopettajina (12), peruskoulun lehtoreina (8) ja kiinteistönhoitajina (6). Naisia työskentelee eniten hoitajina (65), perhepäivähoitajina (31), lastenhoitajina (25), luokanopettajina (23), koulunkäynti ohjaajina (22), 31.12.2016. 3
Vakinainen henkilökunta 31.12.2016, sukupuolijakauma hallintokunnittain 300 250 200 150 100 50 0 Hallintopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekninen ja ympäristöpalvelut naisia 19 99 212 9 miehiä 5 7 41 25 Vakinainen henkilökunta, keski-ikä 31.12. hallintokunnittain 2016 2015 2014 Hallintopalvelut 51,2 50,2 49,4 Sosiaali- ja terveyspalvelut 47,6 46,9 44,3 Sivistyspalvelut 47,2 46,5 45,7 Tekninen ja ympäristöpalvelut 52,8 53,3 52,5 Kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden viimeisenä päivänä 31.12. 58 -vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia yhteensä 71 henkilöä eli n. 17 % vakinaisesta henkilökunnasta (v. 2015 75 / 15,5 %). Koko henkilökunnasta 58- tai yli vuotiaita oli 95 henkilöä eli 16,9 % vuoden viimeisen päivän koko henkilöstön määrästä (2015 104 / 15,7 %). Vakinaisesta henkilöstöstä nuoria 35 vuotta tai alle vuotiaita oli 72 eli 17,3 % vakinaisesta henkilökunnasta (v. 2015 91 hlöä, 19,2 %.). Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiedon mukaan kunta-alan kokoaikaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 n. 45,7 vuotta. 4
Vakinainen henkilökunta, ikä- ja sukupuolijakauma 31.12.2016 60 v tai yli 50-59 v 40-49 v 30-39 v alle 30 v 0 20 40 60 80 100 120 140 alle 30 v 30-39 v 40-49 v 50-59 v 60 v tai yli Naiset 15 78 101 118 27 Miehet 3 23 15 29 8 Koko henkilökunta 31.12.2016 sopimusaloittain 2 % 5 % 8 % 19 % 59 % Kvtes 335 Tekniset 38 Opettajat 109 Kansalaisopisto 47 Musiikkiopisto 10 Perhepäivähoitajat 31 7 % 5
2. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Vuoden 2016 aikana vanhuseläkkeelle jäi 11 henkilöä (2015, 21). Uusia osa-aikaeläkkeitä tai työkyvyttömyyseläkkeitä ei alkanut vuonna 2016. Ruoka- ja tilapalvelujen (siivous) toiminnat ulkoistettiin Arkea Oy:lle 1.5.2016 alkaen, tällöin päättyi yhteensä 52 vakinaisen työntekijän työsuhde Paimion kaupunkiin. Talous- ja palkanlaskentapalveluista siirtyi yhteensä 8 henkilöä Kaarinan kaupungin palvelukseen 31.12.2016 jälkeen, kun Kaarina, Lieto, Paimio ja Sauvo perustivat yhteisen laskentapalvelukeskuksen. Yhteensä 19 henkilöä erosi kaupungin vakinaisesta palveluksesta muista syistä (v.2015, 16). Uusia vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 16 (v. 2015 26). Uudet alkaneet palvelussuhteet nimikkeittäin: Hoitaja 6 Hoiva-avustaja 3 Perheohjaaja 1 Sosiaalityöntekijä 1 Sosiaali- ja terveysjohtaja 1 Päiväkodin johtaja 1 Kirjastonjohtaja 1 Traktorinkuljettaja 2 2.1. Eläkepoistumaennusteet Eläkepoistumaennusteet ovat Kevan tilastoaineistosta saatuja. Kevan tietojen perusteella seuraavien 20 vuoden aikana 2016 2035 eläköityy suhteellisesti eniten henkilökuntaa ammattiryhmittäin tarkasteltuna kiinteistöpalveluista, opetushenkilökunnasta ja hoitohenkilökunnasta sekä ruoka- ja siivouspalveluista. Keva: Vakuutettujen eläköitymisennuste perustuu 2013 henkilöstötilanteeseen, Paimion kaupunki, kaikki työnantajat yhteensä. Ennusteessa ei huomioitu 2017 eläkeuudistusta. 6
Keva: Vakuutettujen eläköitymisennuste suurimmissa ammattiryhmissä perustuu 2013 henkilöstötilanteeseen. Ennusteessa ei huomioitu 2017 eläkeuudistusta. 3. POISSAOLOT Henkilökunnan palkallisten ja palkattomien poissaolojen kokonaismäärä oli vuonna 2016 yhteensä 38 191 kalenteripäivää (sisältäen lauantait ja sunnuntait). Poissaolojen kokonaismäärä vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna -9,2 %. POISSAOLOT SYITTÄIN 2015-2016, kalenterpäiviä Poissaolon syy 2016 Muutos % 2015 2016/15 Sairaus 7487 7408 1,07 % Työtapaturma 187 147 27,21 % Kuntoutus, kuntoutustuki 1722 911 89,02 % Perhepoliittiset vapaat 5650 5201 8,63 % Talkoovapaat 790 978-19,22 % Muut virka- ja työvapaat 1350 2811-51,97 % Opintovapaat, koulutukset 1578 2346-32,74 % Tilapäinen hoitovapaa 462 313 47,60 % Vuorotteluvapaa 682 1176-42,01 % Lomautus 1201 1229-2,28 % Vuosiloma 17082 19536-12,56 % YHTEENSÄ 38191 42056-9,19 % 7
Muut virka- ja työvapaat pitävät sisällään mm. yksityisasioiden perusteella myönnetyt vapaat. Opintovapailla oli vuoden 2016 aikana yhteensä 10 henkilöä ja vuorotteluvapailla 6 henkilöä. Omassa kunnassa toista tehtävää hoito (työkierto) 10 henkilöä ja toisessa organisaatiossa 7 henkilöä. 3.1. Sairauspoissaolot Sairauslomapäivien määrä lisääntyi 1,07 % vuoteen 2015 verrattuna. Esimiehen päätöksellä ns. omalla ilmoituksella sairaslomapäiviä myönnettiin yhteensä 916 päivää mikä on n. 2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lääkärintodistuksella myönnettyjen sairaslomapäivien määrä kasvoi n. 21,8 %:lla (+ 950 päivällä). Pitkien yli 60 päivää kestävien 2/3-palkallisien ja kokonaan palkattomien sairauslomien määrä väheni n. - 41,3%:lla. Lääkärintodistuksen perusteella 60 pv tai alle kestäneiden sairauslomien osuus oli n. 71 % kaikista sairauspoissaoloista. Sairauspoissaolojen tunnusluku henkilöä kohden on vuoden 2013 alusta lukien suhteutettu teoreettiseen henkilötyövuoteen. Vastaavalla tavalla suhteutettu tunnusluku vuodelta 2012 on 16,9 pv. henkilötyövuotta kohden. Kunta 10-tutkimuksen mukaan sairauspoissaoloja oli tutkimukseen osallistuneissa kunnissa 16,7 päivää työntekijää kohti (vuoden 2014 tutkimuksen tieto). SAIRAUSPOISSAOLOT HENKILÖTYÖVUOTTA KOHTI 2013-2016 kalenteripäiviä Sairauspo / teor htv 2013 2014 2015 2016 Hallintopalvelut 8,0 8,4 10,5 13,0 Sosiaali- ja terveyspalvelut 19,1 23,7 18,3 19,1 Sivistyspalvelut 9,1 9,3 8,7 10,8 Tekninen ja ympäristöpalvelut 24,4 14,8 20,3 14,3 YHTEENSÄ 13,3 13,1 12,5 13,4 8
Sairaspoissaolojen jakauma diagnoosiryhmittäin 2016 14 % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 9 % 37 % Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hengityselinten sairaudet 1465 pv 9 % Hermoston sairaudet 713 pv 20 % 11 % Muualla luokittelemattomat oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset 685 pv Muut 1031 pv Lähde: Yritysmehiläisen asiakasrekisteri 3.2. Talkoovapaat ja lomautukset Osana kaupungin talouden vakauttamista henkilökunnalle tarjottiin vuoden 2016 aikana vapaaehtoisten työ- ja virkavapaiden eli ns. talkoovapaiden ottamista. Talkoovapaita pidettiin vuoden aikana yhteensä 790 päivää (v. 2015 978pv.). Talkoovapailla arvioitiin saatavan n. 65 000 euron säästöt (v. 2015 78240 eur). Vuonna 2016 lomautukset kohdentuivat koulujen loma-aikaisiin koulunkäyntiohjaajien lomautuksiin. 3.3. Poissaolojen kustannukset Poissaolojen kustannukset ilman koulutuspäivien kustannuksia olivat yhteensä 1 920 174 euroa ja ne kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna n. -3,5 %. Perhepoliittisten vapaiden kustannukset sisältävät palkalliset äitiys- ja isyyslomat sekä tilapäiset hoitovapaat lapsen äkillisesti sairastuessa. Sairaus Työtapaturma Perhepol. vapaat Vuosiloma Hallinto 20 413 0 1 369 131 931 Sosiaali 184 279 5 939 44 547 357 984 Sivistys 257 213 3 279 57 372 612 763 Tekninen 36 868 3 468 833 176 620 KAIKKI YHTEENSÄ 498 773 12 685 104 121 1 279 298 V. 2015 444 887 10 610 103 237 1 430 427 Muutos, euroa 53 886 2 075 884-151 129 Muutos, % 12,11 % 19,56 % 0,86 % -10,57 % 9
4. HENKILÖSTÖN TYÖKYKY 4.1. Työterveyshuolto Kaupungin henkilökunnan työterveyshuollon palvelut ostetaan Mehiläinen Oy:ltä. Maaseutupalvelujen osalta työterveyshuollon palveluja on ostettu Paraisten kaupungilta sekä Dalmed Oy:lta. Ostettavat palvelut käsittävät lakisääteisten palvelujen lisäksi työterveyspainotteiset yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut. Työkyvyn ylläpitämisen ja työssä jaksamisen tueksi palvelut sisältävät myös erikoislääkärin konsultaatiot (1 3 kertaa / diagnoosi) työterveyslääkärin lähetteellä sekä työpsykologin palvelut. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmakaudelle 2015-2017 asetettuja tavoitteitta ovat mm. varhainen tuki työssä jaksamisessa sekä terveystarkastusten ajan tasalle saattaminen. Uuden työterveyshuoltosopimuksen myötä on työterveyshuollon palveluja laajennettu myös työpsykologin palveluihin. Muutoksen myötä ovat sekä ennaltaehkäisevän työn että sairaanhoidon vastaanoton resurssit laajentuneet. Korvausluokan I eli ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset olivat n. 90 900 euroa, osuus kela-korvattavista menoista oli 37,3 % ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon osalta n. 152 840 euroa, osuus 62,7 % (korvausluokka II). 4.2. Tyky toiminta Työkykyä ylläpitävää toimintaa on järjestetty yhteistoiminnassa työterveyshuollon kanssa. Työfysioterapeutti on yksilökohtaista neuvontaa ja ohjausta 172 henkilölle sekä osallistunut työpaikkaselvityksien tekemiseen. Työpsykologi on antanut yksilökohtaista neuvontaa ja ohjausta 80 henkilölle ja työterveyshoitaja 75 henkilölle. Kaupungin työntekijöillä on ollut mahdollisuus lopettaa tupakointi työterveyshuollon tukemana. Kaupunki on maksanut nikotiinikorvaus- / lääkehoidon kuluista 50 % 1 3 kuukauden ajalta. Työkyvyn tukemisen mallin mukaista toimintaa on jatkettu ja työkykyneuvotteluita on pidetty yhdessä työterveyshuollon kanssa 27 henkilön osalta (v. 2015, 15). Neuvottelujen tarkoituksena on ollut yhteistyössä työntekijän ja esimiehen kanssa löytää keinoja työssäjaksamisen ja -jatkamisen tukemiseksi sekä selvittää mahdollisuudet saada rahoitusta ammatilliseen kuntoutukseen. Työterveyslääkäri on lisäksi tehnyt työkykyarvioita, työhön paluuarvioita, kuntoutustarvearvioita sekä työkyvyn seurantatarkistuksia. Työterveyshuollon palveluun kuulu myös yhteydenotot työpaikalle ja työntekijään silloin kun on tarve työkyvyn tukemiselle. Työnantaja on järjestänyt vuoden aikana työnohjausta työssä jaksamisen ja työn kehittämisen tueksi. Työsuojeluorganisaatio järjesti vuoden aikana henkilökunnalle EA 1-koulutusta ja EA 1 päivityskoulutusta. Uimahalli Solinan uimahalli- ja kuntosalipalvelut ovat henkilökunnalle ilmaisia. Tämän lisäksi kaupunki on tarjonnut henkilökunnalleen ohjattua ryhmäliikuntaa yhteistyössä Paimion opiston kanssa. 10
5. HENKILÖSTÖMENOT 5.1. Muut henkilöstömenot Muut henkilöstömenot 2013 2014 2015 muutos % 2016 2016-15 Koulutus 62 800 67 555 81 382 71 125-12,6 % Virkistystoiminta (virkistysrahat, liikuntaryhmät) 16 480 5 660 7 539 4048-46,3 % Virkistystoiminta / uimahallimaksut 17 390 17 942 15 802 21 905 38,6 % Merkkipäivälahjat 24 520 13 707 5 509 11 518 109,1 % Työpaikkaruokailu (tuki) 6 352 14 392 9 751 11 153 14,4 % 5.2. Palkkausmenot Henkilöstömenot eli palkat vähennettynä sairausvakuutuskorvauksilla sivukuluineen olivat n. 23 134 672 euroa (v. 2015 24 407 500) euroa. Henkilöstömenot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna n. 5,2 %. 30 000 000 Henkilöstömenojen kehitys 2013-2016 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 2013 2014 2015 2016 Muut henkilösivukulut 997 760 1 006 309 1 057 751 1 142 496 Eläkekulut 4 471 479 4 451 521 4 524 840 4 188 761 Palkat ja palkkiot 17 926 087 18 258 247 18 824 907 17 803 415 11
Maksetut palkat 2016 hallintokunnittain, %-osuus palkkasummasta 8 % 6 % 25 % Hallintopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekninen ja ympäristöpalvelut 61 % 12