VALVONTASUUNNITELMA Lapin pelastuslaitos Pelastuslautakunta 31.1.2012 / 7 Pelastuslautakunta 7.3.2013 / 20 Pelastuslautakunta 11.3.2014 / 6 Pelastuslautakunta 6.3.2015/ 10, Liite nro 8
2 Hyväksyntä, muutokset ja päivitykset. Pelastuslautakunta hyväksyy valvontasuunnitelman ja se toimitetaan tiedoksi aluehallintovirastolle. Valvontasuunnitelman ylläpidosta vastaa turvallisuuspalvelun pelastuspäällikkö. Pelastusjohtaja hyväksyy suunnitelmaan tehtävät muutokset. Merkittävät sisältömuutokset hyväksyy pelastuslautakunta. Valvontasuunnitelman työnjohdollinen osuus, tulevan vuoden suunnittelutaulukot 1-3 ja A1-A6 ja seurantavuoden taulukot 5-7, liite D päivitetään vuosittain. Päivitetty valvontasuunnitelma käsitellään turvallisuuspalvelun johtoryhmässä ja pelastuspäällikkö hyväksyy päivitykset. Päivitetty valvontasuunnitelma toimitetaan tiedoksi pelastusjohtajalle, pelastuslautakunnalle ja aluehallintovirastolle. Päiväys Hyväksyntä / muutos/ päivitys Tekijä Hyväksyjä 28.9.2012 Taulukko A 4 Turvan johtor. 190912 Timo Rantala 6.2.2013 2.1 Valvontamenetelmät Turvan johtor.0602013 Timo Rantala - tekstejä muutettu 7.3.2013 Valvontasuunnitelma 2013 Timo Rantala 270213 Pel.Ltk 11.3.2014 Valvontasuunnitelma 2014 Timo Rantala 280214 Pel. Ltk 3.12.2014 Huomioitu arviointiohje tekstissä. Toimipaikan harkintavaltaa lisätty taulukoiden A3-4 pieniin kohteisiin. Turvan johtor. 071014 231014 Palopääll.kok. 3.12.14 Martti Soudunsaari
3 Johdanto Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvonta-suunnitelmassa on määrättävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvattava, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan (PeL 79 ). Valvontatoimenpiteet ja niiden kohdentaminen suunnitellaan pelastuslaitoksen laatimassa valvontasuunnitelmassa. Palotarkastettavia kohteita ei määritellä lainsäädännössä, vaan pelastuslaitos määrittelee ne osana valvontasuunnitelmaansa. Tarkoituksena on kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta nykyistä paremmin alueen riskejä ja muita erityisiä valvontatarpeita vastaavaksi. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus. Tässä valvontasuunnitelmassa määritellään eri kohteiden palotarkastusten keskimääräinen tarkastusväli ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi määritetään muut valvontatoimenpiteet, yhteistoiminta muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavat resurssit sekä miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Pelastuslain valmistelussa havaittiin, että pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisy tulee muuttumaan voimakkaasti. Jotta suunnitteluvelvoitteisiin pystyttäisiin vastaamaan, asetettiin kesällä valvontasuunnitelmatyöryhmän. Työryhmän tavoitteena oli valvontasuunnitelmaohjeen laatiminen pelastuslaitosten työn helpottamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Myöhemmin tavoitteisiin lisättiin palotarkastusten ja erheellisten paloilmoitintehtävien maksuperusteiden määrittäminen. Pelastusjohtajakokous päätti 8.6.2011 suositella työryhmän ohjeen sekä siihen sisältyvien palotarkastusten ja erheellisten tehtävien maksuperusteiden käyttöönottoa pelastuslaitoksille. Lapin pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma perustuu edellä mainittuun yhteisesti valmisteltuun ja hyväksyttyyn ohjeeseen. Valvontasuunnitelman mukaiseen toimintaan siirtyminen ei vähennä onnettomuuksien ehkäisytyöhön käytettäviä henkilötyövuosia tai pienennä kustannuksia. Valvontasuunnitelman tulee perustua alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen. Tämä valvontasuunnitelma perustuu pelastuslautakunnan 2012/ 90 hyväksymään palvelutasopäätökseen.
4 Sisällysluettelo VALVONTASUUNNITELMA 1 HYVÄKSYNTÄ, MUUTOKSET JA PÄIVITYKSET. 2 JOHDANTO 3 1. VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS 5 1.1. Pelastuslaitoksen valvontatehtävä 5 1.2. Valvontasuunnitelman kohteiden ja toimenpiteiden päivittäminen ja tiedoksianto 5 1.3. Valvonnan painopiste 6 1.4. Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen 6 2. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU 7 2.1. Valvontamenetelmät 7 2.2. Valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset 8 2.3 Vuosittaiset työsuunnitelman päivitykset 9 2.4 Asuinrakennusten, rivitalojen ja kerrostalojen valvonta 9 2.5. Vapaa-ajan rakennusten omavalvonta 10 2.6 Pienet A3-4 valvontakohteet 10 2.7 Nuohoojan ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan vioista 10 2.8. Uhkasakko ja teettämisuhka 11 2.9. Rangaistus pelastustoimen laiminlyönnistä 11 2.10 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa 11 2.11 Muut valvontatoimenpiteet 13 2.12 Yhteenveto kalenterivuoden aikana suunnitellusta valvonnasta 13 2.13 Valvontatyöhön tarvittavat resurssit 13 3. MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET 14 3.1. Pelastuslaitoksen suorittamat tarkastukset ja katselmukset 14 3.2. Kemikaalikohteiden valvonta 15 4. SEURANTA 18
5 4.1. Yhteenveto seurantavuoden aikana suoritettavasta valvonnasta 18 4.2. Valvonnan toteutumisen kirjaaminen PRONTOon 18 4.3. Resurssien kirjaaminen PRONTOon 20 4.4. Alueellisen seurannan työvälineitä 21 5. SUORITTEIDEN MAKSULLISUUS 23 5.1. Maksullisuuden perusta 23 5.2. Palotarkastukseen kuluva aika 24 5.3 Taksat 24 5.4 Maksujen perintä 25 LIITE A. VALVONTAKOHTEIDEN PERIAATTEELLISET TARKASTUSVÄLIT 26 LIITE B. OMAVALVONTA KOHTEET JA PIENET EI VALVONTAKÄYNTIÄ VAATIVAT A3-4 KOHTEET 39 LIITE C. MÄÄRITELMÄT JA MUUN VALVONNAN KIRJAUS PRONTOON 40 LIITE D. NUOHOOJIEN VIKAILMOITUKSET 43
6 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus 1.1. Pelastuslaitoksen valvontatehtävä Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava pelastuslain 2 ja 3 luvun säännösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä (PeL 379/2011, 78 3. mom). Pelastuslaissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee palotarkastettavat kohteet alueella esiintyvien riskien perusteella. Palotarkastusten lisäksi alueen pelastusviranomainen suorittaa myös asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattamista kohteessa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumisturvallisuudesta laadittujen asiakirjojen perusteella. Lainsäädännön muutoksella on tarkoitus kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja mm. turvallisuusviestintään ja muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen ohjaukseen. 1.2. Valvontasuunnitelman kohteiden ja toimenpiteiden päivittäminen ja tiedoksianto Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille pelastuslaissa määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään valvontasuunnitelmassa, joka perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain turvallisuuspalvelun johtoryhmässä. Valvontasuunnitelman toimipaikkakohtainen suunnittelutieto on taulukoissa 1.-3. ja A1.- A6 ja toteutuneen vuoden seurantataulukot ovat 5.-7., liitteet B ja D päivitetään vuosittain. Asemavastaavat toimittavat tiedot riskienhallintapäälliköille kuluvan vuoden loppuun mennessä. Riskienhallintapäälliköt toimittavat läntisen, itäisen ja pohjoisen alueen yhteenvedot suunnittelu- ja seurantatiedoista tammikuun loppuun mennessä pelastuspäällikölle. Valvontasuunnitelma käsitellään Turvallisuuspalvelun johtoryhmässä helmikuussa, jonka jälkeen pelastuspäällikkö hyväksyy valvontasuunnitelman ja toimittaa suunnitelman tiedoksi pelastusjohtajalle ja pelastuslautakunnalle sekä aluehallintovirastolle helmikuussa. Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot myös toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista ja pyritään analysoimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Aluehallintovirasto valvoo valvontasuunnitelman toteutumista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa.
7 1.3. Valvonnan painopiste Kuva 1. Toteutuneita riskejä analysoimalla voidaan suunnata onnettomuuksia ennaltaehkäisevää työtä. Tapahtuneiden onnettomuuksien lisäksi pyritään tunnistamaan myös muita turvallisuusriskejä valvontakohteiden määrittelyssä. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus. Valvontasuunnitelmassa määritellään eri kohteiden palotarkastusten keskimääräinen tarkastusväli, ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi määritetään muut valvontatoimenpiteet, yhteistoiminta muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavat resurssit sekä se miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa.
8 Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös PeL:n 105 ja 106 :ssä mainitut pakkokeinot ja rangaistukset. Valtakunnalliset toimintaohjeet uhkasakko-käytännöissä ja tutkintapyynnöissä poliisille ovat valmisteilla. Pelastuslaitos perii valvontasuunnitelmassa määritellyistä valvontatoimista PeL:n 96 mukaisesti maksun. Pelastuslautakunta on vahvistanut palotarkastusmaksujen taksat. Maksuperusteet perustuvat pelastuslaitosten yhdessä Kuntaliiton kanssa valmistelemaan suositukseen maksuperusteista. 1.4. Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen Valvontasuunnitelman sisältö ja perusteet julkaistaan pelastuslaitoksen internet-sivuilla. 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu 2.1. Valvontamenetelmät Yleinen palotarkastus Yleisellä palotarkastuksella valvotaan PeL:n 2 luvun (Yleiset velvollisuudet) ja 3 luvun (Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet) säännösten noudattamista. Kohde tarkastetaan asiakirjojen perusteella ja pistokokein, vastuu kohteen turvallisuudesta on aina kohteen omistajan ja haltijan. Palotarkastuksella annetaan neuvoja ja ohjeita sekä pyritään tukemaan kohteen omaa turvallisuuskulttuuria. Erityinen palotarkastus Valvontakäynti, joka tehdään tarkastuskohteisiin ennen käyttötarkoituksen mukaisen tai käyttötarkoitukseltaan olennaisesti muuttuneen toiminnan aloittamista. Yleensä erityinen palotarkastus tehdään samaan aikaan tai juuri ennen rakennusvalvontaviranomaisen rakennuksen käyttöönottotarkastusta. Tarkastus, joka liittyy rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävään valvontakäyntiin, luokitellaan erityiseksi palotarkastukseksi. Jälkitarkastus Jälkitarkastus on tarkastus, jossa valvotaan, että palotarkastuksessa annettuja määräyksiä on noudatettu. Jälkitarkastus toimitetaan, kun on havaittu huomattavia tai toistuvia palo- tai henkilöturvallisuutta vaarantavia puutteita. Ylimääräinen palotarkastus Ylimääräinen palotarkastus suoritetaan pelastusviranomaisen harkinnan mukaan, perusteena voi olla esimerkiksi: - kiinteistön omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan pyyntö
9 - pyydetty palotarkastus/konsultointikäynti, jonka jälkeen joudutaan vielä tekemään erikseen erityinen palotarkastus. - nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai toisen viranomaisen ilmoitus palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvistä puutteista - epäily, että palo- ja henkilöturvallisuudessa on oleellisia puutteita. - teematarkastus esimerkiksi suurmyymälöihin tai ravintoloihin Yleisötilaisuuden palotarkastus Ennen yleisötilaisuuden alkamista suoritettava palotarkastus, jossa tarkastetaan tapahtuman turvallisuusjärjestelyt. Palotarkastuspöytäkirjaan kirjattavat valvontatoimenpiteet kohdistetaan yleisötilaisuuksiin, joissa arvioidaan olevan läsnä saman vuorokauden aikana vähintään 2000 henkilöä tai käytetään ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteitta, taikka erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja. Muissa pelastussuunnitelmavelvollisissa kohteissa valvontatoimenpiteet kohdistetaan pelastusviranomaisen harkinnan mukaan. Aluevalvonta Pelastusviranomaisen suorittamaa valvontaa, jossa tehdään ulkopuolisia havaintoja kohteen turvallisuudesta ja kohteeseen jätetään kirjallinen korjauskehotus ja -ohjeita havaintojen perusteella. Aluevalvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota esimerkiksi pelastusteihin, osoitenumerointiin, tonttien opastauluihin ja tuhopolttojen torjuntaan sekä sammutusveden saatavuuteen. Aluevalvontaa voidaan suorittaa myös julkisilla alueilla. Omavalvonta Omavalvonnalla pyritään kiinteistönomistajan turvallisuustiedon ja -asenteiden parantamiseen. Omatoimisessa palotarkastuksessa kiinteistön omistajalle lähetetään postitse opasvihkonen ja tarkistuslista. Tarkistuslistan kysymyksiin löytyy vastauksena opasvihkosta oikea toimintatapa, johon kiinteistön omistaja voi verrata omaa tilannettaan. Omavalvonta tehdään tarkistuslistan mukaan ja tarkistuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Omavalvonnan tulosten mukaan palotarkastuksia voidaan kohdentaa. Asiakirjavalvonta Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja paloteknisten laitteiden tarkastuksista. Pelastussuunnitelmat ja poistumisturvallisuusselvitykset arvioidaan ja niistä annetaan palaute. Tarkastusyrityksien ja nuohoojien ilmoittamat puutteet arvioidaan. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. 2.2. Valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Arviointityökaluna käytetään Omatoimisen varautumisen auditointi- ja arviointiohjeistusta ja tavoitteena on yhdenmukaistaa arviointityö ja määritellä kohteittain tarkastusvälit. Lähtökohtana on valvontasuunnitelmassa määritetyt tarkastusvälit, jotka tarkentuvat arviointityön kehittyessä.
10 Pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä tarkastellaan henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Palotarkastukset kohdennetaan jatkossa näiden riskien perusteella. Osaa riskeistä voidaan arvioida määrällisesti, osassa joudutaan käyttämään asiantuntija-arvioita. Kohteiden keskimääräisen tarkastusvälin määrittämisessä on sovellettu seuraavia periaatteita: Tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytetään tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä, koska aiemmin kerran vuodessa palotarkastetuissa kohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia. Omaisuusvahinkoriskin lisäksi arvioidaan myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyritään huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Tarkastusvälien määrittely on tehty hyödyntäen tietoa erityyppisten kohteiden omaisuusvahinkoriskeistä, jotka on saatu VTT:n seulomista PRONTO -tilastoista syttymistaajuustiheyden ja vahinkojen odotusarvona. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti. Tarkastusvälin muuttaminen on perusteltava ja kirjattava palotarkastusohjelmaan tai muuhun sähköiseen muotoon siten, että perusteluita voidaan tarkastella jälkikäteen. Tilastointia varten muutosperusteet ryhmitellään neljään pääluokkaan liitteen A1 mukaisesti: Arviointi, Turvallisuuskulttuuri, Uhatut arvot ja Tapahtuneet onnettomuudet / läheltä piti tilanteet. Lisäohjeita tarkastusvälin muuttamisesta on liitteessä A1. Tarvittaessa voidaan painottaa jotain kohderyhmää, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan esim. valtakunnallista turvallisuuskampanjointia. Kohteen tarkastusväliksi ei tule muodostumaan joka kohteessa esim. tasan 24 kk. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää valvontakäynnin ajankohdan pysymistä 3 kk sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenterivuodelle. Mikäli valvontaa ei suoriteta suunnitellun kalenterivuoden aikana, tulee se huomioida seuraavan vuoden suunnitelmassa. 2.3 Vuosittaiset työsuunnitelman päivitykset Valvontasuunnitelman työnjohdollinen toteutussuunnitelma on esitetty taulukoissa 1-3, 5-7, liite D ja taulukot A1-A6 päivitetään vuosittain. Valvonta- ja tarkastustyö suoritetaan tammi-marraskuun aikana ja joulukuu varataan päivitystyölle. Tammikuussa valvontatyö jatkuu toimipaikan valvontasuunnitelman mukaisesti. Tammikuussa palotarkastusohjelmaan tehdään valvontatyön suunnitelma, jossa on määritelty valvontakohteiden suunniteltu tarkastuskuukausi ja kohteen vastuu tarkastaja. Valvontakohteiden tarkastusajankohdat on pyrittävä jakamaan tasaisesti tammi-marraskuulle. Tarkastusajankohdat on sovittava viimeistään suunniteltuna tarkastuskuukautena ja lopullinen tarkastuskuukausi sovitaan kohteen edustajan toiveet huomioiden. Valvontasuunnittelu toimipaikoittain
11 Valvontasuunnitelman työnjohdollinen osuus, tulevan vuoden suunnittelutaulukot 1-3 ja A1-A6 ja seurantavuoden taulukot 5-7 sekä liitteet B ja D päivitetään vuosittain toimipaikoilla. Toimipaikat toimittavat suunnittelutaulukot riskienhallintapäällikölle vuoden loppuun mennessä. Valvontasuunnittelu riskienhallintapäälliköt Riskienhallintapäälliköt kokoavat suunnittelutaulukot 1-3 ja A1-A6 ja seurantavuoden taulukot 5-7 sekä liitteet B ja D toimipaikoittain taulukoiksi, jonka lähettävät tammikuun loppuun mennessä turvallisuuspalvelun pelastuspäällikölle. Turvallisuuspalvelun pelastuspäällikkö Pelastuspäällikkö kokoaa toimialueiden taulukot Lapin pelastuslaitoksen taulukoiksi ja liittää taulukot Lapin pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmaan. Turvallisuuspalvelun johtoryhmä käsittelee päivitetyn valvontasuunnitelman helmikuussa jonka jälkeen pelastuspäällikkö hyväksyy suunnitelman ja toimittaa suunnitelman helmikuun aikana pelastusjohtajalle, pelastuslautakunnalle ja aluehallintovirastolle tiedoksi. 2.4 Asuinrakennusten, rivitalojen ja kerrostalojen valvonta Asuinrakennusten, rivitalojen ja kerrostalojen palotarkastustyön resurssit kohdennetaan palvelu- ja tukiasumisen sekä normaalin asumisen rajapintaan, onnettomuuskehityksen seurannasta ja viranomaisyhteistyössä esille tuleviin riskikohteisiin ja -alueisiin. Asuinrakennusten, rivitalojen ja kerrostalojen omavalvontakohteiden kokonaismäärä kirjataan valvontasuunnitelman liitetaulukkoon B. 2.5. Vapaa-ajan rakennusten omavalvonta Vapaa-ajan rakennusten palotarkastustyön resurssit kohdennetaan toimipaikoittain onnettomuuskehityksen seurannasta ja viranomaisyhteistyössä esille tuleviin riskikohteisiin ja -alueisiin. Vapaa-ajan rakennusten omavalvontakohteiden kokonaismäärä kirjataan valvontasuunnitelman liitetaulukkoon B.
12 2.6 Pienet A3-4 valvontakohteet Pienten taulukoiden A3-4 valvontakohteiden palotarkastustyön resurssit kohdennetaan toimipaikoittain onnettomuuskehityksen seurannasta ja viranomaisyhteistyössä esille tuleviin riskikohteisiin ja -alueisiin. Valvontakäyntiä vaativat kohteet kirjataan taulukkoihin A3-4 soveltaen periaatteellisia tarkastusvälejä. Liitetaulukkoon B kirjataan niiden kohteiden kokonaislukumäärä, mitkä eivät vaadi valvontakäyntiä kohteessa. 2.7 Nuohoojan ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan vioista Pelastuslain 61 :n mukaan, jos nuohooja havaitsee tulisijoissa ja savuhormeissa vikoja tai puutteita, joista voi aiheutua tulipalon vaara, hänen on ilmoitettava niistä kirjallisesti nuohottavan kohteen edustajalle ja pelastuslaitokselle. Jos nuohooja toteaa tikkaiden, kattokulkutien osien tai katon turvavarusteiden olevan sellaisessa kunnossa, ettei nuohoustyötä voida suorittaa turvallisesti, on hänen ilmoitettava myös niistä kirjallisesti nuohottavan kohteen edustajalle ja pelastuslaitokselle. Pelastuslain 106 :n mukaan nuohoojan laiminlyödessä säädetyn velvollisuuden ilmoittaa tulisijoissa ja savuhormeissa olevista vioista tai puutteista on tuomittava, jollei tekoa ole pidettävä vähäisenä tai jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, pelastusrikkomuksesta sakkoon. Paikallisen pelastusviranomaisen on tehtävä palotarkastus kaikkiin kohteisiin, joista nuohooja on tehnyt vikailmoituksen kuukauden sisällä ilmoituksen saamisesta. Tarvittaessa jälkitarkastus on tehtävä kolmen kuukauden sisällä. Jos puutteita ei ole korjattu, tehdään kohteeseen vielä toinen jälkitarkastus kolmen kuukauden sisällä. Jos puutteita ei ole korjattu tämän jälkeen asetetaan laiminlyönnin johdosta uhkasakko pelastuslain 105 :n kohdan 3 perusteella ja tarvittaessa asetetaan hormi ja tulisija käyttökieltoon pelastuslain 81 :n momentin 3 perusteella. Asetettaessa hormi tai tulisija käyttökieltoon, lähetetään pöytäkirja aina tiedoksi rakennusvalvontaan. Kohteissa joissa asiakas haluaa poistaa tulisijan ja hormin käytöstä, hormi tehdään käyttökelvottomaksi niin, että tulisija ja hormi eivät ole enää käytettävissä ja toimenpiteet kirjataan palotarkastuspöytäkirjaan varmentaen asia omistajan sekä palotarkastajan allekirjoituksella. Palotarkastuspöytäkirja lähetetään rakennusvalvontaan tiedoksi. Nuohoojien havaitsemat edellisen vuoden vikailmoitukset kirjataan toimipaikkakohtaisesti valvontasuunnitelman liitteeseen D. 2.8. Uhkasakko ja teettämisuhka Valvontatyössä pelastusviranomaiset käyttävät hallinnollisia pakkokeinoja antaessaan kieltoja ja korjausmääräyksiä. Viranomaisen antamaa (PeL /105 kohtien 1-14) kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Uhkasakosta sekä teettämis- ja keskeyttämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).
13 Hallinnollista pakkokeinomenettelyä koskeva ohjeistus laaditaan erikseen ja tehdään tarvittavat johtosäännön tarkistukset. 2.9. Rangaistus pelastustoimen laiminlyönnistä Joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö, rikkoo, kulottaa ja jättää noudattamatta PeL 106 kohdissa 1-15 säädettyjä toimintavelvollisuuksia on tuomittava, jollei tekoa ole pidettävä vähäisenä tai jollei teosta muulla säädetä ankarampaa rangaistusta, pelastusrikkomuksesta sakkoon. Selkeissä laiminlyönneissä, jossa viranomaisen ohjaus, neuvonta tai valistus eivät ole tuottaneet tulosta, paikallinen pelastusviranomainen tekee rikosilmoituksen poliisille pelastusrikkomuksesta. 2.10 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Valvontasuunnitelmassa kuvataan yhteistoimintakäytännöt muiden viranomaisten ja tahojen kanssa sekä mahdolliset seuraavaan kalenterivuoden aikana toteutettavat yhteistarkastukset. Tarkastusten lisäksi pyritään yhteistyöhön tiedonvaihdossa. Osa keskeisistä yhteistyötahoista on alueellisesti tunnistettavissa paikallisen turvallisuussuunnittelun kautta. Pelastuslaitos tekee yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: Rakennusvalvontaviranomaiset kunnassa ja ELY-keskuksessa Pelastusviranomainen toimii asiantuntijana ja lausunnonantajana rakennusvalvontaviranomaisille kaavoituksessa, rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa. Käyttöönotossa ja käytön aikana pelastusviranomainen toimii valvovana viranomaisena pelastuslain mukaisesti. Muissa laeissa säädettyjen velvoitteiden laiminlyönnin aiheuttaessa vakavaa vaaraa henkilöturvallisuudelle, pelastusviranomainen voi määrätä puutteet korjattavaksi. Alueen pelastusviranomaisen tulee kuulla maankäyttö- ja rakennuslain 124 :ssä tarkoitettua kunnan rakennusvalvontaviranomaista valmisteltaessa määräystä Pl 82 :n mukaan, jos turvallisuusvaatimusten toteuttaminen edellyttää rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Turvatekniikan keskus TUKES Pelastusviranomainen osallistuu ympäristölle vaarallisten kemikaalien olosuhteiden ja käytönaikaiseen valvontaan toiminnanharjoittajan luona. Kemikaaliturvallisuuslain mukaisesti TUKES:in toimivaltaan kuuluu laajamittaisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvonta ja pelastusviranomaiselle vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvonta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELY-keskus valvovat ympäristönsuojelulain ja jätelain avulla erityisesti ympäristölupavelvollisissa laitoksissa kemikaalien käyttöä ja varastointia. Kuntien ja kuntayhtymien terveys- ja sosiaalitoimi Ennalta ehkäisevän yhteistyön painopisteenä ovat hoitolaitoksien sekä palvelu- ja tukiasumisen poistumisturvallisuus, erityisryhmien asumisturvallisuus ja paikallinen
14 turvallisuussuunnittelu. Paikallista viranomaistyötä edistetään pyrkimällä sopimaan etukäteen toimivat henkilökohtaiset suhteet terveys- ja sosiaalitoimen yhteyshenkilöihin. Poliisi Ennalta ehkäisevän yhteistyön painopisteenä on paikallinen turvallisuussuunnittelu, ravintolat, yleisötilaisuudet, palonsyyntutkinta ja viranomaisyhteistyössä tehty valistustyö. Paikallista viranomaistyötä edistetään pyrkimällä sopimaan etukäteen toimivat henkilökohtaiset suhteet poliisitoimen yhteyshenkilöihin. Aluehallintoviranomaiset Ennalta ehkäisevän yhteistyön painopisteenä ovat liikenteen, rakentamisen, matkailun ja harvaanasuttujen alueiden turvallisuus ja riskien arviointitiedot. Terveys- ja sosiaalitoimessa yhteistyön painopisteenä on erityisryhmien asuminen. Hätäkeskuslaitos Ennalta ehkäisevän yhteistyön painopisteenä on viranomaisyhteistyössä tehty valistustyö. Puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli Ennalta ehkäisevän yhteistyön painopisteenä ovat majoitus- ja suuren omaisuusriskin sisältämät tilat, tietojen vaihto sekä viranomaisyhteistyössä tehty valistustyö. Paikallista viranomaistyötä edistetään pyrkimällä sopimaan etukäteen toimivat henkilökohtaiset suhteet puolustusvoimien, rajavartioston ja tullin yhteyshenkilöihin. Inspecta-, Dekria- ja Alco tarkastuslaitokset Ennalta ehkäisevän yhteistyön painopisteenä ovat laiteturvallisuus ja riskien arviointitiedot. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Ennalta ehkäisevän yhteistyön painopisteenä ovat liikenteen turvallisuus ja riskienarviointi tiedot. Vakuutusyhtiöt / FK Ennalta ehkäisevän yhteistyön painopisteenä ovat onnettomuuskehityksen seuranta ja koulutus. Onnettomuustutkintakeskus Ennalta ehkäisevän yhteistyön painopisteenä ovat palonsyyn tutkinta ja onnettomuuskehityksen seuranta.
15 2.11 Muut valvontatoimenpiteet Pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastusten lisäksi muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Valvontasuunnitelmaan kirjataan suunnitellut muut valvontatoimenpiteet ja perustelut niiden käyttämiseen. Toimenpiteiden toteutuminen raportoidaan seuraavan vuoden valvontasuunnitelmassa. Muita valvontatoimenpiteitä voivat olla mm. omatarkastuslomakkeiden tai nettiportaalin käyttö, asiakirjavalvonta, poistumisturvallisuusselvitysten tai pelastussuunnitelmien arviointi jne. 2.12 Yhteenveto kalenterivuoden aikana suunnitellusta valvonnasta Taulukko 1. Kahtena seuraavana vuonna suunniteltujen valvontakäyntien lukumäärä. Kohde Kohteita yhteensä [lkm] Vuonna 2015 tarkastettavat kohteet [lkm] Vuonna 2016 tarkastettavat kohteet [lkm] A1 706 311 349 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset 331 177 169 ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja 1196 325 333 liiketilat A4 Teollisuus- ja 879 199 210 varastorakennukset A5 314 57 63 Maatalousrakennukset A6 Muut rakennukset 722 191 181 Yhteensä 4148 1260 1305
16 2.13 Valvontatyöhön tarvittavat resurssit Taulukko 2. Resurssitarve seuraavalle vuodelle Kohde=a Suunnitellut tarkastukset vuodelle 2015 HTV arvio Valvontakohteet (6h/a) 1274 5,1 Asuinrakennukset (1,5 h/a) 500 0,5 Asiakirjavalvonta (3h /a) 600 1,2 Muut valvontakohteet (6h/a) 399 1,6 Viranomaisyhteistyö (6h/a) 888 3,6 Kemikaalikohteet (6h/a) 90 0,4 Yhteensä 12,4 Taulukko 3. Palotarkastuksien suoritteet seuraavat kuusi vuotta. Kohde Kohteet 2015 Kohteet 2016 Kohteet 2017 Kohteet 2018 Kohteet 2019 Kohteet 2020 Valvontakohteet 1274 1250 1212 1161 1145 1255 Asuinrak. 500 500 500 500 500 500 HTV arvio 5,6 5,6 5,4 5,1 5,1 5,6 3. Muut tarkastukset ja katselmukset 3.1. Pelastuslaitoksen suorittamat tarkastukset ja katselmukset Määräaikaisten palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa: 1. erityisiä palotarkastuksia, esimerkiksi seuraavan kaltaisiin kohteisiin a. yli kolmekerroksiset rakennukset (pelastustie) b. kohteet joissa on väestönsuoja
17 c. kohteet joissa on hätäkeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto tai automaattinen paloilmoitin d. hotellit, lomakodit, asuntolat, lomakylät, leirintäalueet ja muut vastaavat majoitustilat, joissa on yli 10 majoituspaikkaa e. sairaalat, vanhainkodit ja muut ympäri vuorokauden käytössä olevat hoitolaitokset sekä suljetut rangaistuslaitokset joissa on yli 5 hoitopaikkaa f. kokoontumis- ja liiketilat, kuten myymälät, koulut, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat sekä ravintolat ja päiväkotihuoneistot g. suurehkot tuotanto- ja varasto- ja maataloustuotantotilat h. palo- ja räjähdysvaaralliset tilat i. rakennuksen sijainti, suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteet erityisesti vaarantavat henkilö- ja paloturvallisuuden j. rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta 2. vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavien laitosten tarkastuksia 3. nestekaasukohteiden käyttöönottotarkastuksia 4. öljylämmityslaitteiston tarkastuksia 5. maanalaisten polttoainesäiliöiden tarkastuksia 6. ilotulitemyyntipisteiden tarkastuksia 7. muita katselmuksia, kuten esim. rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmuksia ja yleisötilaisuuksien palotarkastuksia. Suoritettujen tarkastusten kirjaaminen PRONTOon on kuvattu luvussa Liite C. Määritelmät ja muun valvonnan kirjaus PRONTOon. 3.2. Kemikaalikohteiden valvonta Pelastusviranomaisten kemikaalikohteiden valvonnan keskeisintä lainsäädäntöä ovat kemikaalilaki 744/1989, kemikaaliasetus 675/1993 ja laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005. TEM valmistelee lainsäädännön osittaista uudistamista.
18 Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta suoritetaan määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä merkittävillä pohjavesialueilla sijaitseviin, käytössä tai käytöstä poistettuihin, rakennuksissa tai maan alla oleviin, vanhoihin öljysäiliöihin asuinrakennusten ja muiden kohteiden palotarkastusten yhteydessä. Pelastusviranomainen perii suorittamastaan kemikaalivalvonnasta maksun taksapäätöksen mukaan, joka perustuu kemikaaliturvallisuuslakiin. Pelastuslaki (379/2011) antaa myös säädösperustan palotarkastusten maksullisuudelle. Taulukko 4. Kemikaalikohteiden valvonta, tarkemmat tiedot löytyvät erikseen annetuista ohjeista. Valvontakohde Valvonnan peruste Valvontaväli Valvontatoimenpitee t Öljylämmityslaitteiston asennus Asetus öljylämmityslaitteistosta (130/1999) katsastus 3kk käyttöönotosta yleisten palotarkastusten yhteydessä Maanalaiset öljysäiliöt KTM päätös maanalaisten öljy- säiliöiden määräaikaistarkastuksista (1199/1995) 10 v / säiliön luokan mukaan yleiset palotarkastukset / tarkastusliikkeen raportit Nestekaasun vähäinen tekninen käyttö/ varastointi 200 kg - 5 t Nestekaasuasetus (129/1999) 3 kk käyttöönotosta yleisten palotarkastusten yhteydessä Vaarallisten kemikaalien vähäinen käyttö/ varastointi ilmoitus Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) 3 kk käyttöönotosta yleisten palotarkastusten yhteydessä Palavan nesteen varastointi jakeluasemalla KTM päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakelu-asemalla (415/1998) 3 kk käyttöön-otosta, jatkossa valvontasuunnitel man mukaisesti yleisten palotarkastusten yhteydessä Vaarallisten kemikaalien laajamittainen käsittely ja varastointi turvallisuusselvityslaitos ulkoinen pelastussuunnitelma ja harjoitukset Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Harjoitus 3 v välein, palotarkastus valvontasuunnitel man mukaisesti Tukes + yleiset palotarkastukset
19 Vaarallisten kemikaalien laajamittainen käsittely ja varastointi toimintaperiaateasiakirj alaitos harjoitukset Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Tukes + yleiset palotarkastukset Ammattimaiset ilotulitusnäytökset Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) tarvittaessa poliisi Erikoistehosteiden käyttö yleisötilaisuudessa Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ennen tapahtumaa Ilotulitteiden myynti ja varastointi kaupan yhteydessä Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) myyntiaika Aseliikkeet Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) tarkastus lausuntoa varten, palotarkastukset valvontasuunnitel man mukaisesti poliisi Räjähteiden valmistus Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) yleinen palotarkastus valvontasuunnitel man mukaisesti Tukes Maakaasun jakeluasema VNa maakaasun käsittelyn turvallisuudesta (551/2009) valvontasuunnitel man mukaisesti yleisten palotarkastusten yhteydessä Atex-asiakirjat Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) valvontasuunnitel man mukaisesti
20 4. Seuranta 4.1. Yhteenveto seurantavuoden aikana suoritettavasta valvonnasta Taulukko 5. Yhteenveto seurantavuoden aikana suoritetusta valvonnasta ja resursseista. Kohde=a Vuonna 2014 oli Vuonna 2014 on Laskennallinen HTV suunniteltu tehty tarkastuksia. tarve tehdyille tarkastuksia. ( tarkastuksille. 11.3.2014) Valvontakohteet (6h/a) 1221 1006 4,1 Asuinrakenn. (1,5h/a) 2229 103 0,1 Asiakirjavalvonta (3h/a) - 609 1,2 Muut valvontakoht. (6h) 379 261 1,0 Viranomaisyhteistyö(6h) 792 717 2,9 Kemikaalikohteet (6h) 58 52 0,2 Yhteensä 9,5 4.2. Valvonnan toteutumisen kirjaaminen PRONTOon Toteutunutta valvontaa verrataan vuosittain suunniteltuun. Sekä suunnitellut että toteutuneet tarkastusmäärät kirjataan PRONTOn onnettomuuksien ehkäisyn lomakkeeseen. Lomakkeelle kerätään sekä valvontasuunnitelman mukaiset määräaikaiset että muut tarkastukset.
21 Taulukko 6. Määräaikaisten valvontakohteiden seurantavuoden tiedot. Taulukko 6. Määräaikaisten valvontakohteiden seurantavuoden tiedot. Kohteita kpl Itäinen Pohjoinen Läntinen Yhteensä Vuonna 2014 toteutettavaksi suunniteltujen tarkastusten määrä Vuonna 2014 suoritettujen tarkastusten lukumäärä Tarkastus-prosentt i (toteutunut lkm / suunniteltu lkm) [%] A1 Ympärivuorokautisessa 216 302 68 134 68 97 100 72 käytössä olevat kohteet 186 105 92 88 704 307 257 84 A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit 133 80 120 333 71 53 63 187 72 42 56 170 100 79 89 91 A3 Kokoontumis- ja liiketilat 410 303 414 1127 58 68 121 247 49 55 106 210 85 81 88 85 A4 Teollisuus- ja varastorakennukset 272 99 300 671 49 21 126 196 43 17 112 172 88 81 89 88 A5 128 34 26 77
22 Maatalousrakennukset Paljon oli lopettaneita?? 50 116 294 A6 Muut rakennukset 184 182 248 614 Yhteensä 3743 1221 1006 82 % Valvontatoiminnan etenemistä seurataan turvallisuuspalvelun johtoryhmän kokouksissa Merlot-palotarkastusohjelmalla. Riskienhallintapäälliköt raportoivat etenemisen ajankohtaisasioissa toimialueittain. Toimialueen päälliköt vastaavat turvallisuuspalvelun pelastuspäällikölle toimialueensa turvallisuuspalvelujen tehtävien toteutumisesta ja valvonnasta. 7 61 102 47 33 102 182 5 28 59 42 32 64 138 71 46 58 89 97 63 76 4.3. Resurssien kirjaaminen PRONTOon Onnettomuuksien ehkäisytyöhön käytettävät resurssit kirjataan PRONTOon henkilötyövuosina. Resursseiksi ei lasketa pelkästään valvontatyöhön käytettyjä henkilötyövuosia, koska muillakin työmenetelmillä on hyvin merkittävä vaikutus onnettomuuksien määrään. Onnettomuuksien ehkäisevän työn vaikuttavuutta voidaan arvioida vertaamalla alueen resursseja alueella sattuneisiin onnettomuuksiin. Resursseissa erotellaan päätoimiset, osa-aikaisesti toimivat, työvuorot, sopimuspalokunnat sekä muun sopimuksen perusteella toimivat. Tiedot kerätään vuodenvaihteessa kuluneen vuoden toteumasta. Taulukko 7. Onnettomuuksien ehkäisyyn käytettiin henkilöresursseja seurantavuonna. Onnettomuuksien ehkäisyn resurssit HTV yhteensä vuonna 2014 Päätoiminen onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstö 5,11 Osa-aikaisesti toimivat palomestarit, P3 palotarkastajat, 9,36 muu päällystö Työvuorossa olevat paloesimiehet, ylipalomiehet ja 0,3 palomiehet Sopimuspalokunnat 0,405 Muut sopimuksen perusteella toimivat 0 Yhteensä: 15,175 Ohje resurssien laskentaan: Resurssit arvioidaan henkilöittäin kymmenyksen tarkkuudella ja lasketaan toimipaikkakohtaisesti yhteen esim. osa-aikaiset: 0,2+0,4+0,4+0,3= 1,3. Päätoimiset: esim. palotarkastajat, joiden tehtäväkuvaan ei kuulu onnettomuuksia ehkäisevän työn lisäksi merkittävissä määrin muita tehtäviä, voidaan laskea suoraan henkilövuosina. Jos tehtävään kuuluu satunnaisluonteisesti muita tehtäviä, sitä ei tarvitse huomioida. Esim. jos toimii ajoittain
23 päivystävänä palomestarina, mutta hälytystehtävät vievät vain pienen osan työajasta, ei sitä tarvitse huomioida. Osa-aikaisesti toimivat: Mikäli henkilön työnkuvassa on määritelty kuinka paljon työajasta käytetään onnettomuuksienehkäisyyn (palotarkastukset, turvallisuusviestintä jne.), se merkitään henkilötyövuosina. Mikäli näin ei ole tehty, esim. jos onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvät tehtävät muodostavat vain pienen osuuden työtehtävistä, voidaan työpanos laskea suoritteiden mukaan seuraavasti: Muihin kuin asuinrakennuksiin tehtyjen palotarkastusten työpanos mitoitetaan keskimäärin 6 h/kohde (sisältää myös valmistelun ja matkat ym.). Henkilötyövuosi määritellään tässä yhteydessä 1500 h. Koulutus-, neuvonta ja valistustilaisuuksiin käytetyt työtunnit (tulee pakolliseksi tiedoksi PRONTOon). Työtunnit sisältää tilaisuuden keston lisäksi valmisteluun ym. kuluneen ajan. Tarvittaessa voidaan lisäksi arvioida suunnittelijoiden ohjaukseen, lausuntoihin yms. muuhun onnettomuuksien ehkäisyyn käytetty työpanos vuositasolla. Työvuorot: Muihin kuin asuinrakennuksiin tehtyjen palotarkastusten työpanos keskimäärin 6 h/kohde. Asuinrakennuksiin tehdyt palotarkastukset keskimäärin 1,5 h/kohde. Koulutus-, neuvonta ja valistustilaisuuksiin käytetyt työtunnit (tulee pakolliseksi tiedoksi PRONTOon). Työtunnit sisältää tilaisuuden keston lisäksi valmisteluun ym. kuluneen ajan. Sopimuspalokunnat: Sivutoimisen henkilöstön ja vapaaehtoisen palokunnan suorittamat turvallisuuskoulutus-, neuvonta- ja valistustilaisuuksiin eli turvallisuusviestintätilaisuuksiin käytetyt työtunnit saadaan PRONTOsta. Muut sopimuksen perusteella toimivat: Esim. SPEKin alueliittojen suorittamat turvallisuuskoulutus-, neuvonta- ja valistustilaisuuksiin eli turvallisuusviestintätilaisuuksiin käytetyt työtunnit. 4.4. Alueellisen seurannan työvälineitä Seuranta on oleellinen osa riskiperusteista valvontaa. Ensi vaiheessa seurantamenetelmät pohjautuvat tällä hetkellä helposti saatavilla olevaan tilastoaineistoon. Tavoitteena on valita seurattavat muuttujat siten, että ne vastaavat riittävällä tasolla pelastuslaitosten valvonnan ja onnettomuuksien ehkäisytyön painotuksia. Alueellisesti käytössä olevan tilastoaineiston koko ja sen vaikutus johtopäätösten luotettavuuteen on huomioitava valittaessa tilastoaineistoa.
24 4.4.1. Valvonnan toteuttaminen Uuden pelastuslain mukaan valvonta perustuu riskien ja turvallisuuskulttuurin arviointiin. Palotar-kastajat valvovat, että palo- ja henkilöturvallisuutta koskevia sääntöjä ja määräyksiä noudatetaan ja että pelastustoiminnan toimintaedellytykset kohteessa ovat olemassa. Valvottavat kohteet sekä valvontatoimenpiteet ja niiden kohdentaminen määritellään pelastuslaitoksen laatimassa valvonta-suunnitelmassa. Tarkoituksena on kohdentaa resursseja valvonta-alueen riskejä ja muita erityisiä valvontatarpeita vastaavaksi. Valvontatyötä tehostetaan siirtämällä resursseja valvontakohteiden määrästä turvallisuuskulttuuriin vaikuttamiseen ja arviointityöhön. Riskienarviointi tehdään omatoimisen varautumisen auditointi- ja arviointilomakkeistolla. Omatoimisen varautumisen auditointi- ja arviontimalli on tarkoitettu sekä pelastusviranomaisille palotarkastuksen suorittamiseksi, että organisaatioille turvallisuuden ja omatoimisen varautumisen kehittämisvälineeksi. Valvontatyö on aloitettu keskimääräisillä tarkastusväleillä. Valvontatyön onnistumista valvotaan seuraamalla tarkastusaikavälien kehittymistä ja tarkastuksien toteutumista. Miten tarkastusaikavälien keskiarvot kehittyvät suhteessa periaatteellisiin tarkastusväleihin. Miten tarkastukset toteutuvat suhteessa suunniteltuun työhön eli tarkastusprosentin toteutuminen. 4.4.2. Suorituspohjaiset resurssien mitoitusarvot Valvontasuunnitelmaohjeessa esitetään suorituspohjaiset resurssien keskimääräiset mitoitusarvot. Mitoitusarvot on arvioitu koulutuspäivillä lokakuussa 2011 kahdenkymmenenviiden koulutukseen osallistuneen pelastuslaitoksen viranhaltijan toimesta. Sekä valvontakohteiden että asuinrakennuksien kohdalta aikatarve arvioitiin puolitoistakertaiseksi verrattuna ohjeessa esitettyihin arvoihin. Onnettomuuksien ehkäisyyn käytettävissä olevien henkilötyövuosien arviointi ja olemassa oleva tarve on haasteellinen, koska palonehkäisytyötä tekevien osa-aikaisten viranhaltijoiden osuus on suuri. Arviointikulttuuria ei vielä ole. Pelastuslaitosten yhteistyö ja yhtenäinen suunnittelu tuo mahdollisuuden arviointikulttuurin kehittämiseen. Toimi- ja työpaikkakohtainen henkilökohtainen arviointi olemassa olevasta resurssitarpeesta on muuttumassa numeeriseksi arvioinniksi, joka on paremmin vertailukelpoinen, toistettavissa ja tiedon lisääntyessä tarkentuva. Valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna onnettomuuksien ehkäisyyn käytettävät resurssit suhteessa asukaslukuun ovat monilta osin vertailukelpoisia mutta myös eräiltä osin poikkeavia (harva-asutus, etäisyydet, pitkät toimintavalmiusajat jne.) 4.4.3. Vaikuttavuus Valvontatyön vaikuttavuutta valvotaan seuraamalla onnettomuuksien esiintymistiheyden ja tapahtuneiden vahinkojen kehittymistä valvontasuunnitelman mukaisissa luokissa suhteessa asukaslukuihin. Esim. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä
25 Asuinrakennuspalojen ja asuinrakennuspalovaarojen määrä Muiden tulipalojen määrä Omaisuusvahingot sekä asuin- että kaikissa rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa. Omaisuusvahinkosumman kehitys asukaslukua kohden Valvonnan vaikuttavuuden arviointi Seuranta on oleellinen osa riskiperusteista valvontaa. Mittareiksi on valittu tunnuslukuja, jotka ovat mahdollisimman yksiselitteisiä ja joiden tuottaminen onnistuu Pronton työkalujen avulla. Vaikuttavuuden arviointia suoritetaan vuosittain ja siitä laaditaan raportti toiminnan suunnittelun tueksi, tiedot kirjataan tarpeellisin osin toimintakertomukseen. Vaikuttavuuden arviointia pyritään kehittämään omatoimisesti ja huomioiden valtakunnallinen kehitystyö. Palokuolemien ja vakavien henkilövahinkojen seurannassa nojataan Pelastusopiston tekemään tutkimukseen, joka perustuu pelastuslaitosten tutkimiin vakaviin tulipaloihin. Valvontaan käytettäviä mittareita verrataan mahdollisuuksien mukaan joko edellisten vuosien tilastoihin, verrokkipelastuslaitoksiin tai koko maan tietoihin. Valvonnan vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään seuraavia mittareita: Taulukko 8. Valvonnan vaikuttavuuden arviointi Mittari Henkilövahingot tulipaloissa Osuus asuinrakennuspaloista, joissa ei ole ollut palovaroitinta [%]. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä valvontasuunnitelman mukaisissa ryhmissä suhteutettuna asukaslukuun [1/as*a]. Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin Osuus asuinrakennuspaloista ja asuinrakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin Omaisuusvahingot kaikissa rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa Keskimääräinen vahinko [ /palo] Asiakaspalautekyselyt Tarkastusprosentti Onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt resurssit Lisätiedot Palokuolemat ja vakavat loukkaantumiset Tarkastelut aineiston sallimissa rajoissa myös: Erillisissä pientaloissa, Rivi- ja ketjutaloissa ja Asuinkerrostaloissa Asukaslukua parempi suhteuttaja tässä tapauksessa olisi rakennusten tai kerrosneliöiden määrä. Mikäli tiedot ovat käytettävissä, suhteuttajana kannattaa käyttää ensisijaisesti niitä. Suhteutettuna kerrosalaan [ /m2] 3 tai 5 vuoden liukuva keskiarvo Tarkastelut aineiston sallimissa rajoissa myös valvontaluokkien mukaisesti jaoteltuna Seurataan valvonnan vaikuttavuutta ja laatua Ensisijaisesti valvontatoiminnan laadun mittari Ensisijaisesti valvontatoiminnan laadun mittari.
26 suhteessa asukaslukuun [htv/as]. Vertailukohtana muut alueet tai valtakunnallinen keskiarvo. 5. Suoritteiden maksullisuus 5.1. Maksullisuuden perusta Pelastuslain 96 :n mukaan pelastuslaitos voi periä maksun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta. Perittävien maksujen suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimät maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää. Palotarkastuksen maksullisuus perustuu alueen pelastustoimelle sen tuottamisesta aiheutuneisiin kokonaiskuluihin. Palotarkastusmaksun suuruus lasketaan määrittämällä palotarkastukseen kuluva aika ja sen tuottamisesta aiheutuva tuntihinta. Palotarkastuksen maksut Maksuperusteet on valmisteltu pelastuslaitosten ja Kuntaliiton yhteistyönä. Kukin pelastuslaitos on laskenut taksan omien toteutuneiden kulujensa mukaan. Valtakunnallista yhteistä taksasuositusta ei anneta, koska suoritteiden tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrä vaihtelee pelastuslaitoksittain. ERHE-tehtävien maksut Erheellisten tehtävien maksuperusteet on valmisteltu pelastuslaitosten ja Kuntaliiton yhteistyönä. Kukin pelastuslaitos on laskenut taksan omien toteutuneiden kulujensa mukaan. Ohje erheellisten paloilmoitusten maksullisuudesta on laadittu ja on tämän valvontasuunnitelman liitteenä (liite E) 5.2. Palotarkastukseen kuluva aika Keskimääräisen asuinrakennuksen palotarkastukseen kuluu tehokasta työaikaa noin 1,5 h. Vastaavasti muun valvontakohteen, joita ovat esim. aiemmat kerran vuodessa tarkastetut kohteet, palotarkastukseen kuluu aikaa noin 6 h. Tällaisen yksittäisen kohteen palotarkastuksen suorittaminen pitää sisällään seuraavat työvaiheet: tarkastusajankohdasta sopiminen (puhelimitse tai kirjeitse) valvontakohteen taustatietojen selvittäminen (aiemmat palotarkastukset, muiden viranomaisten tai tahojen tekemät tarkastukset ja havainnot sekä PRONTO-tietojen tarkastaminen) matka-aika kohteeseen ja takaisin
27 tekniseen kohteen palotarkastukseen kulunut aika kohteen riskiluvun arviointi ja kohteen johdon kanssa tuloksen analysointi pöytäkirjan tekeminen ja lähettäminen asiakkaalle tarkastuksen kirjaaminen tietojärjestelmään ja pöytäkirjan arkistointi laskutusmääräyksen tekeminen taloushallinnolle. Edellä luetelluista työtehtävistä varsinaiseen kohteessa tapahtuvaan palotarkastukseen kuluu noin 2 h ja muihin tehtäviin noin 4 h aikaa. Lapin pelastuslaitoksen laskennallisen palotarkastuksen tuntihinta on määritelty taulukoissa 9. ja 10. Tuntihinta on enintään suoritteen tuottamisesta pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrä. 5.3 Taksat pelastuslautakunta on päättänyt (31.1.2012 / 8 ) palotarkastuksesta tai muusta valvontatoimenpiteen suorittamisesta perittävistä maksuista 1.1.2013 alkaen. Asuinrakennusten palotarkastuksesta ei peritä maksua. Pelastussuunnitelmavelvollisten taloyhtiöiden yleinen palotarkastus on maksuton ja muut tarkastukset maksullisia. ASUINRAKENNUSTEN PALOTARKASTUKSET Perusmaksu Tuntiveloitus Yleinen palotarkastus maksuton - Jälkipalotarkastus - pelastussuunnitelmavelvolliset taloyhtiöt maksuton 52,00-52,00 / alkava tunti 1h ylittävältä ajalta Pyydetty ylimääräinen palotarkastus - pelastussuunnitelmavelvolliset taloyhtiöt Erityinen palotarkastus: - omakotitalot - pelastussuunnitelmavelvolliset taloyhtiöt maksuton 52,00 maksuton 52,00 - - 52,00 / alkava tunti 1h ylittävältä ajalta - - 52,00 / alkava tunti 1h ylittävältä ajalta
28 Muiden valvontakohteiden palotarkastukset: Valvontakohteiden, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita, palotarkastukset ovat maksullisia. Tällaisia kohteita ovat aiemmin kerran vuodessa palotarkastetut kohteet. Palotarkastusmaksu koostuu perusosasta sekä tuntiveloituksesta. Perusmaksu sisältää 2 tuntia kohteessa tehtyä tarkastustyötä. Kaksi tuntia ylittävältä työajalta peritään tuntiveloitus, jokaiselta alkavalta tunnilta. Palotarkastuksesta laskutetaan korkeintaan 2 päivän työtunnit. MUIDEN VALVONTAKOHTEIDEN PALOTARKASTUKSET Perusmaksu Tuntiveloitus (varsinaisen tarkastuksen 2 h ylittävältä ajalta) Yleinen palotarkastus 104,00 52,00 / alkava tunti Jälkipalotarkastus 104,00 52,00 / alkava tunti Pyydetty ylimääräinen palotarkastus 52,00 52,00 / alkava tunti Erityinen palotarkastus: 104,00 52,00 / alkava tunti Yleisötilaisuuden palotarkastus 104,00 52,00 / alkava tunti Palotarkastuksen maksuista vastaa rakennuksen omistaja tai omistajan ja haltijan keskinäisen sopimuksen (esimerkiksi vuokrasopimus) mukaan haltija. Toimintaa rakennuksessa tai muussa valvottavassa kohteessa voi kuitenkin harjoittaa rakennuksen omistajan ja haltijan ohella myös muu oikeushenkilö, toiminnanharjoittaja. Viimeksi mainitussa tilanteessa pelastuslaitos kohdistaa valvonnan toiminnanharjoittajaan ja perii tältä palotarkastuksesta aiheutuvan maksun. Tunnistetietona käytetään yhteisön tai yrityksen osalta Y-tunnusta. 5.4 Maksujen perintä Pelastuslain 96 4 momentin nojalla maksut saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään. Jos toimenpiteestä määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan viivästyneelle määrälle periä vuotuista viivästyskorkoa enintään korkolain (633/1982) 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Eräpäivä voi olla aikaisintaan kahden viikon kuluttua maksun määräytymisen perusteena olevan palvelun saamisesta. Viivästyskoron sijasta viranomainen voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi.
Liite A. Valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit Valvontakohteiden tarkastusvälit (taulukot A1-A6) on määrittänyt pelastuslaitosten edustajista koottu työryhmä. Määrittelyjen perustelut löytyvät valvontaohjeen 1.2, 23.6.2011 liitteistä A2 ja A3. Taulukon harmaa palkki osoittaa suositellut minimi- ja maksimitarkastusvälit. Harmaan palkin numeroarvo kertoo suositellun keskimääräisen tarkastusvälin. (Keskimääräinen tarkastusväli saadaan, kun lasketaan kaikkien ryhmään kuuluvien kohteiden tarkastusvälien keskiarvo.) Kohde voi kuulua useaan ryhmään, esim. varastorakennuksiin taulukossa A4 ja Seveso-kohteisiin taulukossa A6. Tällöin lähtökohtana käytetään pienemmän tarkastusvälin antavaa taulukkoa. 29