Peruspalvelujen arviointi 2017

Transkriptio

1 Peruspalvelujen arviointi 2017 Pelastustoimen suorittama viranomaisvalvonta Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 2018 Aluehallintovirastot Kai Horelli

2 Taustaa arvioinnille Peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (869/2009) 4 :n 2 momentin nojalla aluehallintovirastojen tehtävä. Asianomaiset ministeriöt ja keskushallinnon virastot ohjaavat arviointia omalla toimialallaan. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto koordinoi valtakunnallisen raportin valmistelua. Edelliset arvioinnit vuosilta 2015, 2013, 2011 Pelastustoimen ennalta ehkäisevä työ, pelastustoimen nopean avun saanti Pelastustoimen arviointi on tehty aluehallintovirastojen muodostamassa pelastustoimen valvonnan yhteistyöryhmässä Peruspalveluiden arviointi ei ole pelastustoimen valvontaa Arviointi löytyy osoitteesta:

3 Tietolähteet Aluehallintovirastojen vuotta 2017 koskeva peruspalvelujen arviointi. Webropol-kysely. Aluehallintovirastojen kirje pelastuslaitoksille 2018 Ohje pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta. Muistio v.3.0, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto PRONTO. Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto Pelastuslaki (379/2011) Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Hyvä elämä turvallinen arki. Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden strategiasta Sisäministeriön julkaisu 15/2017 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi pelastustoimen strategia vuoteen Sisäministeriön julkaisu 18/2016 Pelastustoimen taskutilasto D-sarja: Muut 2/2018. Pelastusopiston julkaisu Pelastustoimen toimintaympäristön kuvaus. Loppuraportti Deloitte Pelastustoimi

4 Arvioinnin sisältö Aluehallintovirastojen vuotta 2017 koskevan peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arvioinnin teemana on yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuutta tarkastellaan erityisesti arvioinnin kohteena olevien palvelujen saatavuuden näkökulmasta. Vuoden 2017 arviointikohteiksi on valittu valvonnan suunnittelun toimeenpano, jälkivalvonnan toteuttaminen, omavalvonta (paloturvallisuuden itsearviointi) ja valvonnan kustannukset. Pelastustoimen suorittama viranomaisvalvonta Arviointi 2017 on pelastustoimen osalta valtakunnallinen

5 Arviointiasetelma

6 Valvonnan suunnittelun toimeenpano: Toteutuvatko valvontasuunnitelmassa suunnitellut valvontatoimenpiteet?

7 Valvonnan suunnittelun toimeenpano: Johtopäätökset Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston valvontasuunnitelmaohje antaa pelastuslaitoksille varsin runsaasti liikkumavaraa valvontatyöhön liittyvien toimintojen järjestämiseen. Vaihtelevuus valvontatyön järjestelyissä pelastustoimialueittain on johtanut palveluiden alitai ylitarjontaan valtakunnallisesti. Riskien arvioinneissa pelastuslaitoksittain eroja Ohje, auditointi, alueen onnettomuustilastot, ominaispiirteet, kohdehavainnot, tilastoja, tutkimuksia Pelastuslaitosten mukaan merkittävimmät syyt suunniteltujen ja toteutuneiden palotarkastusten eroihin johtuvat useista tekijöistä. Tunnistettuja tekijöitä olivat mm.: valvontakohteessa tapahtuvat muutokset: käyttötarkoituksen muutos, toiminnan loppuminen pelastuslaitosten tietojärjestelmiin ja tilastointiin liittyvät asiat: puutteet aineistoissa, väärät kirjaukset pelastuslaitosten työnjohdollisiin ja resurssien kohdentamiseen liittyvät asiat: töiden priorisointi, erilaiset virkavapaat, sijaisten huono saatavuus, henkilöresurssin riittämättömyys, uuden henkilöstön perehdytys, henkilöstön vaihtuvuus, seurannan puute pelastuslaitosten prosesseihin liittyvät asiat: valvonnan kokonaisuuden hallinta

8 Valvonnan suunnittelun toimeenpano: Taustavastauksia pelastuslaitoksilta Mikäli suunniteltu ja toteutunut määrä poikkeavat, kerro mistä ero johtuu? Valvontatoimintaan suunnatun henkilöresurssin riittämättömyys ja osaltaan työtehtävien priorisointi yksilötasolla. (Resurssipuutteita yhteensä 10) Osaltaan myös henkilöstön "moniajaminen", eli useiden vastuualueiden päällekkäinen hoitaminen vaikeuttaa joiltakin osin tehokasta työntekoa. (Valvonta)prosessissa, työjohtamisessa ja seurannassa on parannettavaa, jotta päästään suunniteltuun lopputulokseen. Miten ja kuinka usein pelastuslaitos seuraa valvontasuunnitelman toteutumista suunnitelmakaudella? Käytännössä koko ajan Vuosittain

9 Pelastuslaitos/jälkivalvontamenetelmä Jälkivalvonnan toteuttaminen: Miten annettujen korjausmääräysten jälkivalvonta on toteutettu pelastuslaitoksittain? Asiakirjavalvonta Puhelinyhteyden otto Jälkipalotarkastus Etelä-Karjalan pelastuslaitos x x Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos x x Etelä-Savon Pelastuslaitos x x Helsingin kaupungin pelastuslaitos x x Itä-Uudenmaan pelastuslaitos x x Jokilaaksojen pelastuslaitos x x Kainuun pelastuslaitos x x Kanta-Hämeen pelastuslaitos x x Keski-Pohjanmaan ja Pietar. pelastuslaitos x x x Keski-Suomen pelastuslaitos x x Keski-Uudenmaan pelastuslaitos x x Kymenlaakson pelastuslaitos x x Lapin pelastuslaitos x x Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos x x Oulu-Koillismaan pelastuslaitos x x x Pirkanmaan pelastuslaitos x x x Pohjanmaan pelastuslaitos x x x Pohjois-Karjalan pelastuslaitos x x x Pohjois-Savon pelastuslaitos x x Päijät-Hämeen pelastuslaitos x x Satakunnan pelastuslaitos x x Varsinais-Suomen pelastuslaitos x x

10 Jälkivalvonnan toteuttaminen: Johtopäätökset Annettujen korjausmääräysten jälkivalvonnan toteuttamisessa on valtakunnallisesti kehitettävää, sillä jälkivalvonnan suorittaminen ei pääsääntöisesti vastaa laadittua ohjeistusta asiasta. Käytössä oleviin valvontasovelluksiin liittyvät puutteet vaikeuttavat pelastuslaitoksissa annettujen korjausmääräyksien ja niiden jälkivalvontatoimenpiteiden suunnittelua. Suunnittelun ollessa puutteellista on myös henkilöresursointi haastavaa. Pelastuslaitoksista vain hieman alle puolet suorittaa jälkivalvonnan, kun kohteeseen on annettu korjausmääräys palotarkastuksella. Suurin osa pelastuslaitoksista ei ole kyennyt suorittamaan jälkivalvontaa valvontasuunnitelmaohjeen vähimmäistason (>90 %) mukaisesti tai ollenkaan. Asiaan vaikuttavia tekijöitä on tunnistettu olevan: henkilöresurssien puute käytössä olevaan valvontasovellukseen liittyvät puutteet organisaation oman toiminnan seurantaan liittyvät asiat annetun korjausmääräyksen merkittävyyteen liittyvät asiat kohteen muuten hyvän turvallisuustason vaikutus asiaan (pl. annettu korjausmääräys) jälkivalvonnan käyttöönoton haasteet pelastusviranomaisen harkintaan liittyvät asiat jälkivalvonnassa

11 Jälkivalvonnan toteuttaminen: Taustavastauksia pelastuslaitoksilta Kerro tarkemmin (kuinka moneen kohteeseen on annettu korjausmääräys?) 443 kohteessa on kuultu korjausmääräyksen antamista varten, korjausmääräyksen antamiseen on päädytty muutamassa tapauksessa. (1501 kohdetta) Pelastuslaitoksen tietojärjestelmään on kirjattu määräaika 3238 palotarkastuspöytäkirjalle vuonna 2017, mutta on mahdollista antaa korjausmääräyksiä myös kirjaamatta määräaikaa tietojärjestelmään, joten todellinen määrä on jonkin verran esitettyä korkeampi. Tarkkaa lukumäärä ei saada haettua. (2219 kohdetta) Onko pelastuslaitos määritellyt palotarkastuksilla havaitut puutteet, jotka johtavat automaattisesti jälkitarkastukseen? Pelastuslaitoksen työohjeessa on määritelty jälkivalvonnan periaatteet sisältäen jälkipalotarkastukseen johtavat puutteet. Ei tietääkseni Ei kirjallisia ohjeistuksia

12 Omavalvonta: Miten omavalvontaa eli paloturvallisuuden itsearviointia toteutetaan osana valvontatehtävää? Pelastuslaitos/omavalvontakohdetyyppi Omakotitalot, paritalot Rivitalot Kerrostalot Vapaaajan asunnot Viljankuivaamot Yleisötilaisuudet Etelä-Karjalan pelastuslaitos x x x x Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos x x x x Etelä-Savon Pelastuslaitos x x x Helsingin kaupungin pelastuslaitos x x Itä-Uudenmaan pelastuslaitos x Jokilaaksojen pelastuslaitos x x x x Kainuun pelastuslaitos x x Kanta-Hämeen pelastuslaitos x x x Keski-Pohjanmaan ja Pietar. pelastuslaitos x Keski-Suomen pelastuslaitos x x Keski-Uudenmaan pelastuslaitos x Kymenlaakson pelastuslaitos x x x Lapin pelastuslaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos x x Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Pirkanmaan pelastuslaitos x x x x x Pohjanmaan pelastuslaitos x x Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Savon pelastuslaitos x x Päijät-Hämeen pelastuslaitos x x x x x Satakunnan pelastuslaitos x Varsinais-Suomen pelastuslaitos x x

13 Omavalvonta: Johtopäätökset Omavalvonta eli paloturvallisuuden itsearviointi ei ole käytössä kaikissa pelastuslaitoksissa. Omavalvonnan käyttö valvonnan osana vaatii selkeyttämistä ja yhdenmukaistamista. Kolmella pelastuslaitoksella (Lappi, Oulu-Koillismaa ja Pohjois-Karjala) se ei ole käytössä. Omavalvontaa käytetään eniten pientaloihin, joita ovat omakotitalot ja paritalot. Pelastuslaitoksista hieman alle puolet käyttää omavalvontaa myös rivi-, ja kerrostaloihin sekä vapaa-ajan asuntoihin. Näiden lisäksi omavalvontaa käytetään Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan pelastuslaitoksissa myös viljankuivaamoihin. Pirkanmaan pelastuslaitos on ainoa, joka käyttää omavalvontaa myös yleisötilaisuuksien valvontaan

14 Omavalvonta: Taustavastauksia pelastuslaitoksilta Onko palautuneiden omavalvontalomakkeiden arviointiprosessi ja -perusteet yhdenmukaiset koko pelastuslaitoksen alueella? Kerro tarkemmin. "Lähetetään ja otetaan vastaan asemittain. Jos kohde ilmoittaa puutteen, asian hoitaminen sovitaan ao. paloaseman henkilöstön kanssa." Käsittelyprosessi on kuvattu ja käsittelytyö keskitetty Kerro miten palautuneiden omavalvontalomakkeiden asiakirjahallinto on järjestetty? Vastauslomakkeet arkistoidaan vuosittain alueen perusteella, muuten käsittely kaupungin arkistointiohjeen mukaisesti. Palautuneet omavalvontalomakkeet vastaanottaa postituspalvelu. Kaikki lomakkeet tulevat sähköpostilla pelastuslaitokselle käsittelyyn. Lisäksi kaikki lomakkeet tulevat paperitulosteina pelastuslaitokselle arkistoitavaksi. Arkistointiaika on voimassaoloaika + 10 vuotta. Vuosittain kansioitu

15 Valvonnan kustannukset: Mistä valvontatehtävistä pelastuslaitokset laskuttavat ja mistä eivät? Onko pelastuslaitosten maksuperusteissa eroja? Maksulliset tehtävät Maksuttomat tehtävät Pelastussuunnitelmavelvollisissa taloyhtiöissä jälkipalotarkastus pyydetty ylimääräinen palotarkastus erityinen palotarkastus Valvontakohteet (sisältää seuraavat valvontatoimenpiteet: yleinen palotarkastus, jälkipalotarkastus ja pyydetty ylimääräinen palotarkastus) A1 ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta A2 opetusrakennusten ja päiväkotien valvonta A3 kokoontumis- ja liiketilojen valvonta A4 teollisuus- ja varastorakennusten valvonta A5 maatalouden tuotantotilojen valvonta A6 muiden rakennusten valvonta Yleisesti pelastuslaitosten maksuttomia valvontatehtäviä ovat: asuinrakennusten yleiset palotarkastukset omavalvonnan kohteet pelastuslaitoksen aloitteesta tehdyt ylimääräiset palotarkastukset. Muita maksuttomia valvontatehtäviä, jotka vaihtelevat pelastuslaitoksittain: pelastussuunnitelmien ja poistumisturvallisuusselvityksien asiakirjavalvonta erilaiset katselmukset lausunnot nuohouspalauteraportin valvonta ilotulitteisiin ja erikoistehosteisiin liittyvä valvonta yleisötilaisuuksien valvonta valvontatehtävät, joista ei tehdä allekirjoitettua pöytäkirjaa koulumajoitusten tarkastukset ravintoloiden ja suurmyymälöiden kausitarkastukset väestönsuojan tarkastus rakennusvalvontaan ja lupakäsittelyyn, kaavoitukseen kuuluvat katselmukset

16 Valvonnan kustannukset: Johtopäätökset Pelastuslaitosten valvontataksapäätöksiä ei päivitetä kaikissa pelastuslaitoksissa säännöllisesti. Taksapäätöksien sisällölliset erot vaikeuttavat pelastuslaitosten keskinäistä vertailua, jolloin maksuperusteiden eroja ei voida tosiasiallisesti verrata. Vuoden 2017 taksapäätöksistä oli noin puolet päivitetty vuosina Toiseksi eniten eli kolmasosa taksaluetteloista oli päivitetty vuosina , ja kahden pelastuslaitoksen osalta asia ei ilmennyt. Pelastuslaitosten taksaluettelot on laadittu yhdenmukaisin periaattein. Valvontaluokat ja valvontamenetelmät ovat myös yhteismitallisia, mutta sisältöeroja taksoissa ilmenee jonkin verran. Pelastuslaitosten taksaperusteiden sisältöerot heijastuvat laskutusperusteisiin, ja niissä voi olla muuttujina esimerkiksi seuraavia asioita: kohteen kokoluokan vaikutus (pieni-suuri) valvontatoimenpiteeseen käytetyn työajan vaikutus (1-2h) valvontatehtävän yhdistäminen johonkin muuhun valvontatoimenpiteeseen (esim. jälkivalvonta asiakirjavalvontana)

17 Valvonnan kustannukset: Taustavastauksia pelastuslaitoksilta. Suorittaako pelastuslaitos valvontatehtäviä, joista ei laskuta? Kerro millaisia: Asuinrakennuksien yleinen palotarkastus. Valvontatehtävät, joista ei tehdä allekirjoitettua pöytäkirjaa. "Omavalvonnan perusteella suoritettava yleinen palotarkastus omakotitalossa tai vastaavassa on maksuton. Viranomaisten (rakennusvalvonta...) pyytämät tarkastukset ovat maksuttomia. Pyynnöstä tehty palotarkastus asuinrakennukseen (esim. remonttiin liittyvä neuvonta tai paloturvallisuushavainnon arviointi/neuvonta), paloriski-ilmoituksen edellyttämä valvonta, nuohouspalauteraportin edellyttämä valvonta, yleisötapahtumien valvonta, poistumisturvallisuusselvityksiin liittyvä valvonta, ilotulitteisiin ja erikoistehosteisiin liittyvä luvitus, osallistuminen muun viranomaisen valvontaan (esim. Tukesin tarkastukset), pelastustoimen laitteisiin ym. liittyvät käyttöönottotarkastukset jne

18 Toimenpide-ehdotukset 1/2 Pelastustoimen suorittaman valvonnan palvelutarjonta tulee järjestää valtakunnallisesti siten, että kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tarvitsemansa tiedot ja palvelu. Digitalisaation vaikutukset tulee huomioida siten, että palvelut saadaan yhdenmukaisesti riippumatta alueesta. Valvontatyöhön liittyvät käsitteet tulee saattaa valtakunnallisesti yhteneviksi. Lisäksi asiakirjahallinto tulee järjestää siten, että se on valtakunnallisesti yhtenäistä. Pelastustoimen käytössä oleviin valvontasovelluksiin liittyvät puutteet tulee saada kuntoon. Nykyiset puutteet tietojärjestelmissä eivät anna luotettavaa kokonaiskuvaa valvonnan kattavuudesta. Tilastointia ja raportointia tulee kehittää siten, että valvonnan reaaliaikaisen tilanteen seuraaminen ja ennakointi pelastuslaitoksissa mahdollistaa resurssien tarkoituksenmukaisen käytön sekä toiminnan kehittämisen

19 Toimenpide-ehdotukset 2/2 Pelastuslaitosten valvontasuunnitelmien ja siihen liittyvien taksapäätöksien tulee olla ajantasaisia, yhdenmukaisia ja jokaisen kansalaisen saatavilla. Suunnitelmien ja taksapäätöksien mahdolliset sisältöerot tulee harmonisoida ja kustannusperusteet luoda läpinäkyviksi. Omavalvontaa eli paloturvallisuuden itsearviointia tulee tarkentaa siten, että mahdolliset rajapinnat valvontaan ja turvallisuusviestintään ovat selkeitä. Pelastustoimen viranomaisvalvontaan liittyvää riskienarviointia ja sen vaikutusta valvontatoimenpiteisiin tulee edelleen kehittää ja yhdenmukaistaa valtakunnallisesti

20 Pohdittavaksi Valvontasuunnitelmaohjeen asema valvontasuunnittelussa? Ohjaako suunnittelua riskit vai resurssit vai määrällinen tavoite? Onko omavalvonta (paloturvallisuuden itsearviointi) itsessään valvontaa vai riskien arviointia valvonnan tekemiseksi? Onko työnjohto ajan tasalla kautta koko pelastuslaitoksen? Toteutumisen seurantaa kuukausittain, neljännesvuosittain, puolivuosittain, vuosittain Osaaminen, oto-hommat, esimiestaidot, prosessit... Onko valtakunnallinen kehittäminen mahdollista? Saako kansalainen yhdenvertaista palvelua kaikkialla Suomessa? Saako edes saman pelastuslaitoksen alueella?

21 Kiitos! Kai Horelli p