VALVONTASUUNNITELMA 2014

Transkriptio

1 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 1 VALVONTASUUNNITELMA 2014 Valvontasuunnitelma on pelastuslain 79 mukainen riskien arviointiin perustuva, julkinen asiakirja, jossa määritetään suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet suunnitelmakaudella.

2

3 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 3 Johdanto Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille pelastuslaissa määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Pelastuslain 79 :n mukainen valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön valvontatyötä. Valvontasuunnitelmassa määritetään säännöllisen valvonnan välit ja muut valvontatehtävän toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet. Valvontasuunnitelman valvontakohteiden määrittelyä on haitannut pelastuslaitoksen tietoaineistossa havaitut puutteet, jotka ovat osittain saattaneet johtua väestötietojärjestelmän vanhentuneista tiedoista. Tietoaineistojen ja valvontarekisterin saattaminen ajan tasalle saattaa näkyä erona suunniteltujen ja toteutuneiden valvontakäyntien määrissä. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kansallinen valvontasuunnitelmatyöryhmä valmisteli valvontasuunnitelmaohjeen, jonka versio 1.2 julkistettiin kesäkuussa Keski-Suomen pelastuslaitoksen edellinen valvontasuunnitelma noudatteli ohjeen rakennetta. Edellisen suunnitelmakauden palaute ja kehittämistarpeet on kerätty pelastuslaitoksen valvontatyötä tekeville järjestetyllä seminaarisarjalla syksyn 2013 aikana. Tämän Keski-Suomen pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman laadinnassa on ollut käytettävissä valvontasuunnitelmaohjeen päivitetyt versiot 2.0 ja 2.1, joista jälkimmäinen valmistui marraskuun 18. päivänä Lisäksi vuoden 2014 suunnittelussa on huomioitu Keski-Suomen pelastuslaitoksen riskianalyysi, palvelutasopäätös ja kiristynyt talous. Valvontasuunnitelma-asiakirjan kirjallisen osan on kirjoittanut riskienhallintapäälliö Jaro Jäntti. Tarkastusvälien määrittämiseen, kohdetietojen päivittämiseen ja riskien arviointiin on käytännössä osallistunut koko pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisytyötä tekevä päällystö.

4 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 4 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 KÄYTETYT TERMIT PELASTUSTOIMEN VALVONTATEHTÄVÄ VALVONNAN KOHDENTAMINEN RISKIPERUSTEISESTI VALVONTAVELVOITTEEN SISÄLTÖ VALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ VALVONTASUUNNITELMAN AJANTASAISUUS JA TARKKUUS VALVONTASUUNNITELMASTA JA VALVONTAKÄYNNEISTÄ TIEDOTTAMINEN VALVONNAN MAKSULLISUUS VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN SÄÄNNÖLLISEN VALVONTAVÄLIN MÄÄRITTÄMINEN YMPÄRIVUOROKAUTISESSA KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KOHTEIDEN VALVONTA (A1) OPETUSRAKENNUSTEN JA PÄIVÄKOTIEN VALVONTA (A2) KOKOONTUMIS- JA LIIKETILOJEN VALVONTA (A3) TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUSTEN VALVONTA (A4) MAATALOUDEN TUOTANTOTILOJEN VALVONTA (A5) MUIDEN RAKENNUSTEN VALVONTA (A6) ASUINRAKENNUSTEN VALVONTA (A7) ERILLISPIENTALOJEN OMAVALVONTA OMAVALVONTA-ALUEET KARTALLA KUNNITTAIN PELASTUSSUUNNITELMAVELVOLLISTEN TALOYHTIÖIDEN VALVONTA VAPAA-AJAN RAKENNUSTEN VALVONTA EPÄSÄÄNNÖLLINEN VALVONTA VIRANOMAISYHTEISTYÖ YHTEISTYÖVIRANOMAISET KEMIKAALIKOHTEIDEN VALVONTA VALVONNAN TOTEUTTAMINEN VALVONNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI VALVONNAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIONTI ALUEELLISEN SEURANNAN TYÖVÄLINEITÄ VALVONNAN TOTEUTUMINEN RESURSSIT VALVONNAN VAIKUTTAVUUSMITTAREISTA LIITTEET LIITE 1A. TARKASTUSVÄLIN MUUTTAMINEN TAPAUSKOHTAISESTI LIITE 1B. ASUINALUELUOKITUS LIITE 2A: OHJE PELASTUSVIRANOMAISELLE HALLINNOLLISTEN PAKKOKEINOJEN KÄYTTÄMISESTÄ LIITE 2B: OHJE PELASTUSRIKKOMUKSESTA LIITE 3: TAUSTA-AINEISTOA A VALVONTAKOHTEIDEN PERIAATTEELLISTEN TARKASTUSVÄLIEN PERUSTEET B. TAUSTA-AINEISTOA LIITTYEN ASUINRAKENNUSTEN RISKEIHIN C TAUSTA-AINEISTOA PALOKUOLEMIEN RISKIN SUURUUDEN TARKASTELUUN... 69

5 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 5 Käytetyt termit Nimike Määritelmä A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-8 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin luvussa 3 ja tausta-aineistossa. Opetusrakennukset ja päiväkodit, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-5 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin luvussa 3 ja tausta-aineistossa. Kokoontumis- ja liiketilat, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-10 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin luvussa 3 ja tausta-aineistossa. Teollisuus- ja varastorakennukset, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-10 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin luvussa 3 ja tausta-aineistossa. Maatalousrakennukset, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-5 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin luvussa 3 ja tausta-aineistossa. Muut rakennukset ja kohteet, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-10 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin luvussa 3 ja tausta-aineistossa. Asuinrakennukset, joiden ohjeellinen tarkastusväli määräytyy riskiperusteisesti henkilövahinkojen perusteella eri tavoin eri asuinalueilla. Asuinrakennusten riskejä on selvitetty tarkemmin luvussa 4 ja tausta-aineistossa. Vapaa-ajan asuinrakennukset Vapaa-ajan asuinrakennusten riskejä on selvitetty tarkemmin luvussa 4 ja tausta-aineistossa.

6 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 6 Nimike Asiakirjavalvonta Asuinrakennusten omavalvonta Määritelmä Asiakirjavalvontaa ovat dokumenttien perusteella tehdyt viranomaispäätökset ja muut viranomaisen määrittelemät toimenpiteet, jotka kohdistuvat pelastuslaitoksen valvonnan kohteena oleviin rakennuksiin/toiminnallisiin kokonaisuuksiin tai yleisötapahtumiin. Jos asiakirja otetaan vastaan, kirjataan tulleeksi ja arkistoidaan ilman aktiivista arviointia, sitä ei lasketa asiakirjavalvontasuoritteeksi. Asuinrakennusten omavalvonnassa kiinteistön edustaja tarkastaa itse pelastuslaitoksen toimittaman tarkastuslistan ja opasvihkon nojalla pelastuslain velvoitteiden noudattamista ja oman toimintatapojensa turvallisuutta. Omavalvonta tehdään tarkistuslistan mukaan ja tarkistuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Palotarkastuksia voidaan kohdentaa omavalvonnan tulosten mukaan. Omavalvonnalla pyritään kiinteistönomistajan turvallisuustiedon ja - asenteiden parantamiseen. Erityinen palotarkastus Uudisrakennus- tai saneerauskohteessa tehtävä valvontakäynti, jonka rakennusvalvontaviranomainen on määritellyt käyttöönottotarkastuksen ja toiminnan aloittamisen ehdoksi. Erityinen palotarkastus on luonteeltaan pelastusviranomaisen asiantuntijalausunto rakennusvalvonnalle rakennuksen palo- ja pelastusturvallisuudesta. Ennen varsinaista erityistä palotarkastusta voidaan suorittaa ennakoivia erityisiä palotarkastuksia. Erityinen palotarkastus voidaan tehdä myös muihin kohteisiin kuin rakennuksiin. Ilotulitemyyntipisteen tarkastus Jälkitarkastus Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 63 ja 64 mukainen valvontakäynti, joka kohdistuu pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä. Valvontakäynti, jossa valvotaan, että palotarkastuksessa aiemmin annettuja korjausmääräyksiä on noudatettu. Jälkitarkastus toimitetaan palotarkastuksella annettujen määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä palotarkastusta.

7 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 7 Kohde Maanalaisen polttoainesäiliön tarkastus Nestekaasukohteen käyttöönottotarkastus Omavalvontakohteiden tarkastuskäynnit Kohde on se, jolle, jota varten tai johon kohdistuen valvontaa tehdään tai valvonta kohdentuu. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) mukainen tarkastus tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen öljysäiliön tarkastamiseksi ennen säiliön peittämistä. Muiden polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu pelastusviranomaisen kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta tekemään päätökseen. Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 36 :n mukainen käyttöönottotarkastus, joka kohdistuu nestekaasun vähäistä teknistä käyttöä, käsittelyä tai varastointia harjoittavaan kohteeseen. Tarkastus tulee tehdä ennen toiminnan aloittamista. Palautettavan lomaeen tai sen palauttamatta jättämisen pohjalta voidaan osaan valvonnan kohteista kohdentaa lisätoimenpiteitä, esim. palotarkastuksia tai tiettyyn aihepiiriin liittyvää turvallisuusviestintää. Ensisijaisesti valvontakäynti kohdistetaan niihin kohteisiin, joilta ei ole palautunut omavalvontalomaketta. Pyydetty palotarkastus Rakentamisen ja maankäytön suunnittelun ohjaus Kiinteistön omistajan tai haltijan pyynnöstä suoritettava palotarkastus tehdään aina pelastusviranomaisen harkinnan mukaan, ks. ylimääräinen palotarkastus. Rakentamista neuvova ja ohjaava palvelutapahtuma, joka ei liity erityiseen palotarkastukseen tai paloteknisten laitteistojen asiakirjavalvontaan. Tarkastusväli Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin perustuen määritelty palotarkastusten väliseksi ajaksi.

8 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 8 Vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan kohteen tarkastus Valvontakohde Yleinen palotarkastus Yleisötilaisuuden palotarkastus Ylimääräinen palotarkastus Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 27 mukainen valvontakäynti, joka ei ole samalla kohteen yleinen palotarkastus. Palotarkastusohjelmistoissa palotarkastus kohdennetaan yleensä rakennukseen. Keski-Suomen pelastuslaitos ryhmittelee valvontakohteet useita rakennuksia käsittäviksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, kuten työryhmä suosittaa. Valvontasuunnitelman mukaisin määrävälein tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti, josta käytetään myös nimikettä määräaikainen palotarkastus. Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden dokumenttien ja arvioidun riskin perusteella ennen yleisötilaisuuden alkamista suorittama valvontakäynti, jossa tarkastetaan tapahtuman turvallisuusjärjestelyt. Pelastusviranomaisen harkinnan mukaan suorittava valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä ennakoimattomia palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi: - nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai toisen viranomaisen ilmoitus palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvistä puutteista - huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä - epäily, että palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilöturvallisuudessa on oleellisia puutteita - teematarkastukset esim. muiden viranomaisten kanssa

9 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 9 Öljylämmityslaitteiston katsastus ja tarkastus Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 38 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava pelastusviranomaiselle myös sellaisen sumutuspolttimella varastetun öljylämmityslaitteiston käyttöönotosta, joka ei ole edellyttänyt 32 :n mukaista ilmoitusta. Tarkastus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta.

10 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Pelastustoimen valvontatehtävä Pelastuslain 79 :n mukaan pelastuslaitoksella on yleinen velvoite valvoa alueellaan pelastuslain 2 luvun mukaisia jokaiselle asetettuja velvollisuuksia sekä 3 luvun mukaisia toiminnanharjoittajalle ja rakennuksen omistajalle ja haltijalle asetettuja velvoitteita. Valvontavelvoitteen suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. 1.1 Valvonnan kohdentaminen riskiperusteisesti Pelastuslaitoksen valvontatehtävän toteuttamisen on perustuttava riskien arviointiin. Pelastuslaitoksen valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Toiminnan tavoitteet ja niiden edellyttämä suorituskyky määritellään riskienarvioinnin perusteella palvelutasopäätöksessä. Toiminnan tavoitteiden ja suorituskyvyn määrittelyssä otetaan huomioon pelastustoimen alueen erityispiirteet eli paikalliset olosuhteet ja alueella esiintyvät riskit. Aluehallintovirastot valvovat valvonnan suunnittelua. Palotarkastettavia kohteita ei enää määritellä pelastuslaissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä, vaan pelastuslaitos määrittelee valvonnan toteuttamisen menettelyt ja kohdentamisen esim. palotarkastettavat kohteet valvontasuunnitelmassa palvelutasopäätöksen linjausten mukaisesti. Kokonaisuudessaan kai pelastustoimen alueen kohteet kuuluvat pelastuslain valvonnan piiriin. Pelastuslain sääntelyn muuttamisella tavoitellaan pelastuslaitoksen valvonnan kohdentamista entistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja mm. turvallisuusviestintään ja muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen ohjaukseen. Resurssien uudelleen kohdentamisella pyritään vähentämään onnettomuuksista aiheutuneita henkilövahinkoja ja tulipalojen määriä. Lisäksi pelastuslaitoksen valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. 1.2 Valvontavelvoitteen sisältö Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus eli valvontakäynti. Palotarkastuksen tavoitteena on tukea toimijan omatoimista varautumista sekä korostaa kohteen oman toiminnan

11 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 11 merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Pelastusviranomaisen tehtävänä on valvoa pelastuslain noudattamista. Valvontakäynneillä valvotaan ensisijaisesti omatoimisen varautumisvelvoitteen toteutumista (14 ) ja rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta (9-10 ) sekä laitteiden kunnossapito (12 ), nuohouksen ja ilmanvaihdon puhdistuksen toteuttamista (13 ), pelastussuunnitelmien laatimista (15 ), palovaroittimien hankintaa ja kunnossapitoa (17 ) sekä hoitolaitosten poistumisturvallisuutta (18 ). Pelastuslain 78 :n muilla valvontatehtävän edellyttämillä toimenpiteillä tarkoitetaan erityisesti asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaiselle säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien, turvetuotantoalueiden ja kaivosten pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. Palotarkastusten ja asiakirjoihin perustuvan valvonnan lisäksi pelastuslaitoksen tulee osana valvontatehtäväänsä seurata ja valvoa yleisesti pelastuslain 2 ja 3 luvuissa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista pelastustoimen alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa huolellisuusvaatimuksen (4 ), varovaisen tulenkäsittelyn (5 ), avotulen teon (6 ), ja kulotuksen (7 ) valvontaa sekä kiinteistöjen pelastusteiden esteettömyyden valvontaa (11 ) sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien toteutumisen valvontaa (16 ). Valvontaa suorittavat muun muassa pelastuslaitoksen pelastusyksiköiden henkilöstön pelastusviranomaiset, esimerkiksi samalla kun yksiköt muutoinkin liiuvat pelastustoimen alueella. Lisäksi pelastuslaitokset suorittavat muuta valvontatoimintaa esimerkiksi erityisten valvontaprojektien muodossa yhdessä muiden valvontaviranomaisten kanssa. Pelastuslaitoksen suorittamaan valvontaa liittyy pelastuslain 27 :ssä tarkoitettua ohjausta, valistusta ja neuvontaa, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista esim. pelastussuunnitelmien laatimisen ohjaaminen, poistumisturvallisselvitysten laatimisen ohjaus ja viranomaisen suorittama arviointimenettely sekä pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen kunnossapidosta ohjaaminen. Valvonnan sisältöön kuuluu oleellisena osana annettujen korjausmääräysten noudattamisen valvonta. Jälkivalvonnan keinoja ovat mm. jälkitarkastusten tekeminen, hallintopaokeinojen käyttämi-

12 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 12 nen sekä rikosilmoitusten tekeminen. Pelastuslaitoksien tulee luoda menettelytavat ilmoittaa mahdollisista pelastusriomuksista poliisille, joka toimivaltaisena viranomaisena tutkii tapauksen. Jälkivalvonnan toteuttamisen arvioidaan parantavan valvonnan vaikuttavuutta. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen valmistelema hallintopaokeino-ohje on liitteessä 2a. Liitteessä 2b on kuvattu pelastusriomuksen tunnusmerkistö sekä esimerejä yleisimmistä pelastusriomuksen tunnusmerkistön täyttävistä tapahtumista. 2. Valvontasuunnitelman sisältö 2.1 Valvontasuunnitelman ajantasaisuus ja taruus Valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön valvontatyötä. Valvontasuunnitelmassa määritetään säännöllisen valvonnan välit ja muut valvontatehtävän toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet. Valvontasuunnitelman valvontakohteiden määrittelyä on haitannut puutteet pelastuslaitoksen tietoaineistossa, jotka ovat johtuneet väestötietojärjestelmän vanhentuneista tiedoista. Tietoaineistojen ja valvontarekisterin saattaminen ajan tasalle saattaa näkyä erona suunniteltujen ja toteutuneiden valvontakäyntien määrissä. Pelastuslain mukaan valvontasuunnitelma on tarkistettava vuosittain ja muutoinkin, jos tarkistamiseen on erityinen syy. Suositeltava päivitysajankohta on vuodenvaihteessa. Kohteen tarkastusväliksi ei tule käytännössä muodostumaan läheskään joka kohteessa esim. tasan 24. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää valvontakäynnin ajankohdan pysymistä ± 3 sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenterivuodelle. Mikäli valvontaa ei ehditä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, tulee se huomioida seuraavan vuoden suunnitelmassa. 2.2 Valvontasuunnitelmasta ja valvontakäynneistä tiedottaminen Alueella käytössä oleva valvontasuunnitelma on julkinen. Valvontasuunnitelman sisällön ja perusteiden osalta työryhmän näkemyksen mukaan riittävä tiedotuskanava on pelastuslaitoksen internetsivut, joiden kautta alueen asuaat ja kohteiden edustajat pääsevät tutustumaan sen sisältöön. Hyväksytty valvontasuunnitelma-asiakirja julkaistaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen internetsivuilla. Yksittäisen valvontakohteen osalta suunniteltu tarkastusajankohta ja toteutunutta valvontakäyntiä koskevat tiedot ylläpidetään palotarkastussovelluksessa. Suunnitellun valvontakäynnin

13 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 13 ajankohdan lähestyessä pyritään siitä ilmoittamaan kohteen omistajille kohdekohtaisesti aina etukäteen hallintolain (434/2003) 39 mukaista menettelyä käyttäen. 2.3 Valvonnan maksullisuus Pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellystä valvontatoimista pelastuslain 96 :n mukaisesti maksun. Vuoden 2013 alusta valvontasuunnitelman mukaiset palotarkastukset ovat muuttuneet osittain maksullisiksi. Tällaisia maksullisia valvontakäyntejä ovat mm. yrityksiin ja laitoksiin tehtävät yleiset palotarkastukset, jälkitarkastukset, erityiset palotarkastukset sekä yleisötilaisuuksien palotarkastukset. Asuinrakennusten yleiset palotarkastukset ovat pääosin säilyneet maksuttomina. Keski-Suomen pelastuslaitos noudattaa johtokunnan vahvistamaa palveluhinnastoa alkaen. Palveluhinnasto sisältää myös palotarkastusmaksut sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) mukaisista valvontakäynneistä perittävät maksut. Koska pelastuslain mukaan perittävän maksun suuruus voi olla enintään suoritteen tuottamista aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrä, palotarkastuksen maksun suuruus saattaa vaihdella hieman pelastuslaitoksittain. 2.4 Valvontasuunnitelman toteutumisen seuranta Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan kunnittain ja kuukausittain toimenpiderekisteristä suoritemäärien kirjausten kautta (Pronto > Tiedot > Onnettomuuksien ehkäisy). Keski-Suomen pelastuslaitoksella on pysyväisluontoinen ohje kirjata kuukauden suoritteet seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä Prontoon. Tarkastajakohtaiset valvontamäärät sekä tavoitteiden toteutuminen suhteessa suunniteltuihin tarkastuspäivämääriin selviävät tarvittaessa palotarkastussovelluksesta (Merlot palotarkastus). Toteutuneen valvonnan ja sen vaikuttavuuden arvioinnista on oma kappaleensa tämän valvontasuunnitelman lopussa ennen liitteitä.

14 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen 3.1 Säännöllisen valvontavälin määrittäminen Pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Valvonta kohdennetaan näiden riskien perusteella säätämällä mm. valvontataajuutta tiheämmäksi suuren riskipotentiaalin omaaviin kohteisiin. Osaa riskeistä voidaan arvioida määrällisesti, osassa joudutaan käyttämään asiantuntija-arvioita. Onnettomuustietojen ja -ennusteiden lisäksi on pyritty huomiomaan mm. pelastustoiminnan toimintavalmius sekä toimintaympäristötiedot koskien alueen väestöä, elinkeinoja, rakentamista jne., jotka määrittävät keskeisesti valvonnan suunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita. Valvontasuunnitelmaohjeen valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit on esitetty taulukoissa A1-A6. Näiden keskimääräisten tarkastusvälien määrittämisessä on hyödynnetty tutkittua tietoa erityyppisten kohteiden tulipalon aiheuttamista omaisuusvahinkoriskeistä. Omaisuusvahinkoriskien lisäksi on arvioitu suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyritty huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Keski-Suomessa ei ole ollut tarvetta poiketa valvontasuunnitelmaohjeen suositelluista keskimääräisistä minimi- ja maksimitarkastusväleistä. Taulukoiden A1-A6 harmaa pali osoittaa suositellut minimi- ja maksimitarkastusvälit. Harmaan palkin numeroarvo kertoo suositellun keskimääräisen tarkastusvälin. Kohde voi kuulua useaan ryhmään, esim. varastorakennuksiin taulukossa A4 ja Seveso-kohteisiin taulukossa A6. Tällöin lähtökohtana käytetään pienemmän tarkastusvälin antavaa tauluoa. Kohdekohtaista riskinarviointia tehtäessä otetaan huomioon aiempien palotarkastusten havainnot. Kohdekohtainen valvontaväli riippuu kohteen tosiasiallisista riskeistä. Esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai vastaava muu kohteessa tehtävä sisäinen valvonta ja hyvä turvallisuuskulttuuri sekä turvallisuusjohtaminen ovat omiaan pienentämään riskiä ja tätä kautta suunnitelmallisten tarkastusväliä. Toisaalta toimijan laiminlyönnit ja kohteessa tapahtuneet onnettomuudet voivat olla peruste nostaa tarkastusväliä. Tarkastusvälin muuttamisen perusteista on enemmän liitteessä 1. Kohteiden keskimääräisen tarkastusvälin määrittämisessä periaatteet ovat samat kuin :

15 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 15 Koska aiemmin kerran vuodessa palotarkastetuissa valvontakohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai louaantumisia, tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytettiin tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskin lisäksi arvioitiin myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyrittiin huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Keski-Suomen pelastuslaitos on ensimmäistä kertaa tarkastusvälejä määrittäessään käyttänyt suoraan työryhmän suosituksia. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä on voitu tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti vuodesta 2013 lähtien. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on perusteltava ja kirjattava palotarkastussovellukseen tai muuhun sähköiseen muotoon siten, että perusteluita voidaan tarkastella jälkikäteen. Valvontasuunnitelmassa voidaan tarvittaessa painottaa jotain kohderyhmää, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan muutenkin turvallisuuskampanjointia. Keski-Suomen pelastuslaitoksella saatujen kokemusten mukaan turvetuotantoalueiden ja maatalouden tuotantotilojen sekä yli 100 metrin mittaisten liikennetunneleiden tarkastusvälien määrittämisessä on kansalliseen ohjeeseen tehty pieniä tarkennuksia. Tarkennukset selviävät kohdista A5 ja A6.

16 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Valvontakohteiden A1 luoaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä. Tarkastusvälejä määritettäessä on huomioitava, että kiinteistössä yöpyvät eivät vastaa kohteen turvallisuudesta. Tauluo 1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten tarkastusväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus Keskussairaalat, muut sairaalat 211, ) Terveyskeskusten vuodeosastot ) Terveydenhuollon erityislaitokset, muut terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä) 215, Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset 221, 223, ) Palvelutalot sprinklattu 36 2) sprinklaamaton 12 2) Tuettu asuminen ja muut vastaavat poistumisturvallisuusselvityskohteet ) Lasten- ja koulukodit, vankilat, ympärivuorokautiset päiväkodit 222, 241, 231, 239 vankilat ) lasten- ja nuorisokodit ympärivuorokautiset päiväkodit 24 Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset 121, 123, Vuokrattavat lomamökit ja -osaeet ) 96 5) Leirintäalueet 48 6) Asuntolat, muut asuntolarakennukset 131, ) Tarkastusväli on tiheämpi, mikäli kohteessa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa 2) Tarkastusväliä voidaan tarkentaa poistumisturvallisuusselvityksen päivittämisen yhteydessä (3 v. välein) 3) Avovankilat 4) Yritystoimintaa, välitysfirmat 5) Pienemmät kokonaisuudet, esim. valvontaa ja ohjeistusta kirjeitse 6) Tähtiluokittelu ohjaa tarkastusvälejä. Keski-Suomessa A1-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2014 yhteensä 294 kohdetta. Vuonna 2013 kohteiden kokonaismäärä oli 598 kohdetta.

17 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Opetusrakennusten ja päiväkotien valvonta (A2) Valvontakohteiden A2 luoaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ainoastaan päiväkäytössä. Tauluo 2. Opetusrakennusten ja päiväkotien palotarkastusten valvontaväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus Päiväkoti 231 alle 25 paiaa paiaa 36 yli 100 paiaa 24 Yleissivistävät oppilaitokset Keskiasteen oppilaitokset Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset 531, Muut opetusrakennukset mm. kansanopistot yms. 541, Keski-Suomessa A2-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2014 yhteensä 234 kohdetta. Vuonna 2013 kohteiden kokonaismäärä oli 414 kohdetta.

18 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Kokoontumis- ja liiketilojen valvonta (A3) Valvontakohteiden A3 luoaan kuuluvat kohteet, joissa on satunnaisia kävijöitä, joille poistumisen hahmottaminen voi olla vaikeaa. Kohteen toiminnasta ja turvallisuudesta vastaavat eivät välttämättä ole aina paikalla. Tauluo 3. Kokoontumis- ja liiketilojen palotarkastusten valvontaväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset alle 400 m2 111, 112, m2 111, 112, m2 111, 112, m2 tai enemmän 111, 112, Anniskeluravintolat alle 50 asiakaspaiaa asiakaspaiaa yli 500 asiakaspaiaa Ruokaravintolat 1) 120 Teatteri- ja konserttirakennukset 311, 312 paialuku yli paialuku korkeintaan Kirjasto-, museo- ja näyttelyhallirakennukset 322, 323, 324 Kirjastot ja museot 60 Näyttelyhallit 24 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 341, 342, ) Muut kokoontumisrakennukset, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu- ja kuntoilurakennukset 331, 351, 352, 353, 354, 359, 369 Liikenteen rakennukset 161, 162, 163, 164, 169 lentoterminaalit ja maanalaiset liikenneasemat muut liikenteen rakennukset 3) 162, 163, 164, 169 1) Kohteella voi olla anniskelulupa, mutta toiminta on painottunut lounas- tai päivällisruokailuun 2) Tilan sallittu maksimihenkilömäärä voi vaikuttaa tarkastusväliin 3) Esim. maanalaiset pysäköintitilat, ei yksittäiset autokatokset Keski-Suomessa A3-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2014 yhteensä 320 kohdetta. Vuonna 2013 kohteiden kokonaismäärä oli kohdetta

19 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Teollisuus- ja varastorakennusten valvonta (A4) Valvontakohteiden A4 luoaan kuuluvat kohteet ovat pääosin työpaiarakennuksia, joiden tilat ja toiminnat ovat yleensä tiloissa oleville tuttuja. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus Energiantuotannon rakennukset 611, 613 alle m m2 tai enemmän 24 Infrastruktuurin kannalta merkittävät 1) 12 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset 2) 691, 699 alle 1000 m m2 24 yli m2 12 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 2) 692 alle m m2 tai enemmän 24 Varastorakennukset 2) alle m2 711, 712, m2 711, 712, m2 tai enemmän 711, 712, ) Myös muut kuin energiahuollon kannalta merkittävät kohteet, kuten kaukolämpö, vesihuolto, maakaasu, teletekniia jne. sekä YTS -kohteiden huomioiminen kuten esim. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot jne. 2) Palovaarallisuusluoa ja varastoitavien tavaroiden ja tuotteiden vaihtuvuus on otettava huomioon esim. satamissa ja logistiiakeskuksissa. Keski-Suomessa A4-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2014 yhteensä 304 kohdetta. Vuonna 2013 kohteiden kokonaismäärä oli kohdetta.

20 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Maatalouden tuotantotilojen valvonta (A5) Valvontakohteiden A5 -luoaan kuuluvat kohteet, joissa on tyypillisesti paljon eläimiä ja elintarvieiden tuotantoa. Ympäristöluparajat ovat viitteelliset Keski-Suomessa, koska osassa kohteita lannan määrä ei korreloi parhaalla mahdollisella tavalla paloturvallisuusriskien kanssa. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus [kpl ] 6 [kpl ] 12 [kpl ] 18 [kpl ] 24 [kpl ] 36 [kpl ] 48 [kpl ] 60 [kpl ] 96 [kpl ] 120 Kohteella on aluehallintoviranomaisen ympäristölupa 811, Kohteella on kunnan ympäristölupa (alempi raja) Erilliset viljankuivaamorakennukset 1) Muut maataloustuotantorakennukset 2) 891, 892, 893, ) Jos kohde ei ole osa aluehallintoviranomaisen tai kunnan ympäristölupaan liittyvää toimintaa, vaan esim. kyläyhteisön yhteinen viljankuivaamo, tarkastusvälin lähtökohta on 36. Yksittäisen viljelijän käytössä olevan pienen viljankuivaamon tarkastusvälin lähtökohta on 60, käyttöaste tiuhentaa tai harventaa tarkastusväliä. 2) Muiden maataloustuotantorakennusten (rakennusluokitus 892, 893, 899) tarkastusväli määritellään tapauskohtaisesti Keski-Suomessa A5-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2014 yhteensä 157 kohdetta. Vuonna 2013 kohteiden kokonaismäärä oli 565 kohdetta. 3.7 Muiden rakennusten valvonta (A6) Valvontakohteiden A6 -luoaan kuuluvat muut kohteet, joissa henkilö-, omaisuus- ja ympäristöriskit edellyttävät tarkempaa riskitarkastelua. Kansallisesti arvokas kulttuuriomaisuus on inventoitu Haag -listassa. Haag-inventointiluettelo on luonteeltaan viranomaisselvitys, joka on tarkoitettu ensisijaisesti viranomaisten käyttöön normaaliolojen riskienhallintaa ja poieusoloja koskevaa valmiussuunnittelua varten. Inventointiin on sisällytetty tieteellisesti, taiteellisesti tai historiallisesti arvokasta kiinteää ja irtainta kulttuuriomaisuutta. Pelastustoimea koskevassa lainsäädännössä kulttuurihistoriallisesti arvoaina huomioitavia kohteita ovat Haag-inventoinnin kohteet sekä kaavoituksella maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiin perustuen suojellut ja erityislaeilla suojellut kohteet. Pelastuslain tarkoittaman omatoimisen varautumisen ulkopuolelle jäävät kuitenkin Haag-inventoinnin kohteista muinaisjäännökset ja muistomerkit.