Liperin kunnan koulutussuunnitelma 2017 Yt-toimikunta 28.11.2016 Henkilöstöjaosto 28.11.2016 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16,
LIPERIN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 1. YLEINEN OSA A) KOULUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS Koulutussuunnitelma on osa henkilöstösuunnittelua ja koulutussuunnitelma käsitellään vuosittain yhteistoiminnassa. Koulutussuunnitelmassa kuvataan henkilöstön ammatillista osaamista keskeisten painopistealueiden kautta sekä määritellään tavoitteiden saavuttamista tukevat tehtäväryhmäkohtaiset koulutus- ja kehittämistarpeet vuodelle 2017. B) ARVIO OSAAMISEN NYKYTILASTA Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan organisaatiossa, lainsäädännössä, palveluissa ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja sitä tehdään osastoilla erityisesti taloussuunnittelun yhteydessä. Henkilöstön osaamistarpeisiin vaikuttavat toiminnalliset muutokset on kirjattu talousarvion henkilöstöosioon ja hallintokunnittain koulutussuunnitelmaan. Työntekijöiden osaaminen kartoitetaan vuosittain pidettävässä kehityskeskustelussa osana kehityskeskustelua. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus kertoa osaamistarpeistaan myös muussa yhteydessä. Esimies ja työntekijä kirjaavat kehityskeskustelun yhteydessä sovitut koulutustarpeet kehityskeskustelulomakkeeseen. Koulutusten toteutuminen tulee tarkistaa seuraavana vuonna kehityskeskustelussa. Kehityskeskustelussa käydään läpi työntekijän suoriutuminen nykyisessä tehtävässä, mahdolliset hankaluudet ja haasteet sekä koulutustarpeet. Lomakkeeseen kirjataan suunnitelma asioiden parantamiseksi, mm. koulutustarpeet kirjataan. Esimiesten tulee laatia kehityskeskustelujen perusteella oman yksikkönsä koulutussuunnitelma. Isoissa yksiköissä kehityskeskustelut voidaan pelisääntöjen mukaisesti käydä joka toinen vuosi myös ryhmäkeskusteluina. 1
KOULUTUSSUUNNITELMAN AIKATAULUTUS Tehtävä Toimenpide Aikataulu Osaamiskartoitukset Koulutussuunnitelma n laatiminen Koulutusten seuranta Kehityskeskustelujen seuranta Koulutuskorvauksen hakeminen Osaamistarpeet kartoitetaan kehityskeskustelussa, näiden pohjalta esimiehet laativat yksikkökohtaiset koulutussuunnitelmat Yksiköiden esimiehet valmistelevat oman osastonsa osalta, osastopäälliköt hyväksyvät, koko kunnan yleinen suunnitelma hyväksytään YT-toimikunnassa Koulutukset kirjataan populukseen tuntitasolla henkilöittäin. Koko kunnan osalta seurataan vuosittain henkilöstökertomuksessa. Mittarina koulutuksiin osallistumisprosentti, vertailu edellisiin vuosiin Kehityskeskustelujen käymistä seurataan esimiehille tehtävän kyselyn avulla vuosittain. Raportointi henkilöstökertomuksessa. Palkkatoimisto hakee koulutuskorvauksen työttömyysvakuutusrahastolta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä tammi-joulukuu syys-marraskuus maalis-huhtikuu maalis-huhtikuu tammikuu C) YLEISET PERIAATTEET TYÖSUHDEMUOTOJEN KÄYTÖSTÄ JA ERITYISTARPEIDEN HUOMIOIMISESTA Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä Henkilöstöjaosto ja henkilöstöhallinto valvovat ja ohjeistavat erilaisten työsuhdemuotojen käyttöä Tavoitteenamme on työsuhteiden turhan ketjuttamisen poistaminen Meillä on käytössä joustavat työaikajärjestelyt. Yleiset periaatteet ikääntyvien ja työttömyysuhan alaisten työntekijöiden auttamiseksi +55 ohjelmalla tuetaan yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työssä jaksamista Työssä jaksamisen tukemisen työkaluina meillä on käytössä mm. varhaisen tuen malli, toimiva yhteistyö työterveyshuollon kanssa, kolmikantaneuvottelut. Kokoaikainen työsuojeluvaltuutettu tukee omalta osaltaan työhyvinvoinnin kehittämistä ja valvoo työsuojelun toteutumista Meillä on käytössä puskurirahasto työkokeilujen rahoittamiseen Meillä on pelisäännöillä laaditut tasaveroiset ohjeet koko henkilöstölle mm. koulutuksiin osallistumisesta ja niihin liittyvistä korvauksista. Teemme yhteistyötä ammattijärjestöjen kanssa D) KOULUTUSTEN JÄRJESTÄMINEN Hallintokunnat vastaavat itse kunkin alan oman ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestämisestä tai hankkimisesta suunnitelmansa mukaisesti. Henkilöstön koulutuksen suunnittelussa huomioidaan palveluiden kehittämistarpeet, työnantajan tarpeet sekä henkilöstön omat toiveet. Henkilöstön koulutuksen tulee olla linjassa yksikön, vastuu- ja tulosalueen tavoitteiden kanssa. 2
Henkilöstöhallinnon vastuulla on esimiesten koulutusten, henkilöstöön liittyvän työhyvinvointi/työturvallisuus-koulutuksen koordinointi sekä muu henkilöstöön yleisesti liittyvä koulutus (esim. sisäinen koulutus toimintatapamuutoksesta). E) SEURANTA Seuranta toteutetaan vuosittain henkilöstökertomuksessa. Koulutuskorvausta haetaan työttömyysvakuutusrahastosta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Koulutuskorvauksen hakemisen edellytys on, että koulutussuunnitelma on käsitelty yhteistoiminnassa. F) KOULUTUKSEN KRITEERIT JA KIRJAAMINEN Kaikki koulutussuunnitelman mukaiset koulutukset tulee kirjata populukseen koulutuskoodilla. Esimiehet huolehtivat kirjaamisesta/ohjeistavat henkilöstöä kirjaamisten tekemisestä. Koulutuspäivä voi koostua useista vähintään yhden tunnin jaksoista, koulutuspäivä on kuusi tuntia. Koulutusajalta maksetaan palkkaa, eikä työnantaja saa palkkatukea koulutukseen osallistuvien henkilöiden osalta. Koulutus on työnantajan järjestämää tai työnantajan ulkopuolelta hankkimaa ja sen tulee edistää/ylläpitää työntekijän ammatillista osaamista sekä tukea nykyistä/tulevaa työtehtävää. Koulutus voi olla myös sisäistä koulutusta. Koulutukseksi hyväksytään erilaiset työhön liittyvät seminaarit, konferenssit, verkkokoulutukset, lakisääteisten vaatimusten täyttämiseksi vaadittaviin lupiin tarvittava koulutus sekä uusien laitteiden käyttökoulutus. Koulutus-korvaukseen oikeuttava koulutus voi olla erilaista työntekijöille annettavaa lisä- tai täydennyskoulutusta, kuten esimerkiksi ulkopuolisen järjestämiä kurssimuotoisia koulutuksia, seminaareja ja konferensseja, sekä sisäistä koulutusta, verkkokoulutusta, työnohjausta tai mentorointia. Koulutus oikeuttaa korvaukseen, kun: koulutus on työnantajan järjestämää/organisoimaa ja se ylläpitää ja edistää työntekijän ammatillista osaamista koulutus perustuu koulutussuunnitelmaan koulutus liittyy työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin koulutus on ohjattua ja kontrolloitua ja koulutukseen käytetty aika on todennettavissa työnantaja maksaa työntekijälle koulutuksen ajalta palkkaa, koulutuskorvausta ei saa koulutuksesta, johon työntekijä on osallistunut loma- tai vapaa-aikanaan työntekijä on tosiasiallisesti osallistunut koulutukseen (ei ole esim. estynyt sairauden vuoksi) 3
Koulutus ei oikeuta korvaukseen, kun kyseessä on: tavanomainen perehdytys, työnopastus, työkierto työssä oppiminen (oppisopimus), Huom! Oppisopimuskoulutuksen tietopuolinen osuus oikeuttaa korvaukseen, mikäli koulutus täyttää korvauksen yleiset kriteerit työsuojeluvaltuutettujen ja ammattiyhdistysten luottamusmieskoulutukset opettajien veso-päivät, ellei sisältö ole ammatillista osaamista kehittävää palkkatukea saavien työntekijöiden koulutuspäivät Populuksen poissaololomakkeessa on kohta koulutussuunnitelmassa oleva koulutus, joka täytetään aina koulutuksia haettaessa ja hyväksyttäessä. Koulutuksen hyväksymisen yhteydessä esimies täyttää koulutuslomakkeelle koulutuksen keston tunteina sekä koulutuksen päivämäärän. Täyttämällä tunnit-kentän, koulutus tilastoituu koulutuskorvauksen piiriin kuuluviin koulutuksiin. Koulutuksen kestosta vähennetään vähintään puoli tuntia kestävät ruoka- ja kahvitauot. 2. HALLINTOKUNTAKOHTAISET KOULUTUSSUUNNITELMAT 2017 A) HALLINTO-OSASTO Hallinto palvelut sisältävät yleishallinnon, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tukipalvelut kunnan ulkoisille ja sisäisille asiakkaille. Perustehtävän suorittaminen edellyttää henkilöstöltä oman tehtäväalueen asiantuntijuutta, lainsäädännön osa-alueiden tulkinta- ja soveltamiskykyä ja tietojärjestelmäosaamista sekä viestintä- ja asiakaspalvelutaitoja. Vuonna 2017 henkilöstön tehtäviin ja ammatilliseen osaamisen vaatimuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat: hallinto-osaston organisaatiomuutos ja töiden uudelleenjako osaamisvaatimusten kasvu ict-laitteiden ja ohjelmistojen avulla uuden kuntalain tuomat muutokset toimintaympäristön muutos (Siun sote, maakuntauudistus jne.) sähköisen asioinnin ja kunnan viestinnän kehittäminen sähköisen arkistoinnin käyttöönoton valmistelu Maaseutupalveluihin sisältyvät maaseutuelinkeinopalvelut sekä lomitus. Maaseutuelinkeinojen tehtävänä on huolehtia alueen maaseutuelinkeinoviranomaistehtävistä ja maaseudun kehittämisestä Joensuun seudun kunnissa. Lomituspalvelut tuottavat maatalousyrittäjien lomituspalvelut Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien sekä Joensuun ja Outokummun kaupunkien alueella. Perustehtävän suorittaminen edellyttää lomituspalveluhenkilöstöltä lomituspalvelulain mukaista ammattitaitoa tehtävään. 4
Vuonna 2017 maaseutupalveluiden henkilöstön tehtäviin ja ammatillisen osaamisen vaatimuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat: sähköisen toimintaympäristön kehittyminen uuden ohjelmakauden alkaminen, lainsäädäntömuutokset hallinnon uudelleen järjestelyyn varautuminen lomituksen palveluita koskevien sääntömääräysten tuomat muutokset työtilanteen sopeuttaminen tulevaan tilanteeseen Työllisyyspalveluiden tehtävänä on osaltaan huolehtia kunnan työllisyyden hoidosta. Perustehtävän suorittaminen edellyttää henkilöstöltä oman tehtäväalueen asiantuntijuutta, lainsäädännön osa-alueiden tuntemista sekä hyviä kommunikointitaitoja. Vuonna 2017 työllisyyspalveluihin henkilöstön tehtäviin ja ammatillisen osaamisen vaatimuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat: kuntaan laaditun työllisyyden toimintamallin toimintamallin juurruttaminen yhteistyön vahvistaminen sote toimijoiden kanssa yhteistyön vahvistaminen yrittäjien kanssa tavoitteellisen toiminnan suunnittelu Koulutus- ja kehittämistarpeet 2017 hallinto-osasto Esimies- ja johtotehtävät esimiestaitojen kehittäminen esimiesten koulutustilaisuuksissa Hallinto, toimisto- ja asiantuntijatehtävät Maatalouslomitus ja maaseutuhallinto uudistuvaan kuntalakiin liittyvät koulutukset talouteen, lainsäädäntöön ja virkaehtosopimuksiin liittyvät ajankohtaiset koulutukset Työllisyyspalvelut työllisyyteen liittyvät koulutukset ohjaamista tukevat koulutukset tehtävä-alueiden perusammattitaitoa ylläpitävät koulutukset ja seminaarit toimintaympäristön muutoksesta aiheutuviin uusiin tilanteisiin liittyvät koulutukset (etenkin taloushallinto) sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä sähköisen asioinnin kehittämiseen liittyvät koulutukset ja seminaarit tietojärjestelmiin, talouteen ja virkaehtosopimuksiin liittyvät ajankohtaiset koulutukset ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestäminen maatalouslomittajille hallinnon ajankohtaiset ja muutostoimiin liittyvät koulutukset B) Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluihin kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus ja opinto- ja vapaa-aikatoimi sekä osaston hallinto. Laadukkaiden varhaiskasvatus ja perusopetus sekä nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen tuottaminen edellyttää henkilökunnan jatkuvaa täydennyskoulutusta ja 5
osaamiseen vahvistamista. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat ovat uudistuneet ja ne on otettu esiopetuksessa, alakoulussa sekä yläkoulussa yleisen osan osalta käyttöön elokuussa 2016 (tuntijaon osalta edetään porrastetusti). Opetussuunnitelmien käyttöönotto edellyttää uusien toimintatapojen ja työmenetelmien kehittämistä ja arviointia. Tämä vaatii henkilökunnan osaamisen johtamista kouluttautumisen avulla. Digitalisaatio on edelleen yksi uuden opetussuunnitelman painopistealue. Seudulliset ja kuntakohtaiset digihankeet jatkuvat myös vuonna 2017, pääpainona digivälineiden käyttäminen pedagogisena työkaluina sekä teoreettisen tietoisuuden laajentaminen. Vasun perusteet tulevat voimaan lokakuussa 2016 ja paikalliset vasut vuonna 2017. Tämä edellyttää esimiesten ja henkilöstön monimuotoista kouluttautumista asiakirjan normiohjautuvuutensa vuoksi. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden palvelutarjonta sekä monimuotoinen, yksilöllinen palveluohjaus korostuvat entisestään subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen myötä (20h/viikko). Kunnan organisaatiossa tapahtuvat muutokset tuovat uusia koulutustarpeita. Uudet työtehtävät sekä muuttuvat ja laajenevat yhteistyöverkostot tuovat haastetta osaamiselle. Myös eri-ikäisten työntekijöiden johtaminen (ns. ikäjohtaminen) tulee ottaa huomioon. Ikäjohtaminen on töiden organisointia ja johtamista ihmisen elämänkulun ja voimavarojen näkökulmasta. Ikäjohtamisessa huomioidaan erilaiset johtamistarpeet niin nuorilla kuin ikääntyvillä. Vuonna 2017 henkilöstön tehtäviin ja ammatilliseen osaamisen vaatimuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat: uudet opetussuunnitelmat, muutokset mm. arvioinnissa varhaiskasvatuslain tuomat muutokset uuden varhaiskasvatussuunnitelman tuomat muutokset varhaiskasvatuksen arviointijärjestelmän kehittämistä joustava esi- ja alkuopetus digitalisaatio ja sähköiset palvelut avoimet varhaiskasvatuspalvelut ja palveluohjaus positiivinen ja vahvuusperusteinen pedagogiikka muutokset kunnan organisaatiossa Varhaiskasvatus tuottaa 0-5 vuotiaiden lasten perhepäivähoitoa ja päiväkotihoitoa sekä 6 vuotiaiden lasten esiopetusta. Lisäksi kunta järjestää varhaiskasvatuksen avoimia varhaiskasvatuspalveluita toimintamuotoinaan 3-5 vuotiaiden varhaiskasvatuskerhot, varhaiskasvatuksen perhetyöntekijä, Terhokerhotoimintaa ikäihmisille ja lapsille sekä avointa toimintaa perheille ja vanhemmille. Vasun perusteet uudistuvat vuoden 2016 aikana ja seudullinen vasutyö jatkuu vuoteen 2017, jolloin paikallinen vasu valmistuu. Vasu ja uusi esiopetussuunnitelma vaativat toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja arviointia edellyttäen 6
samalla palvelujen rakenteellisia ja toiminnallista kehittämistä. Tulosalueella tapahtuvat isot muutokset edellyttävät innovatiivista ja kehittävää johtamistapaa sekä toimivan arviointijärjestelmän kehittämistä ja käyttöönottamista. Vuonna 2017 varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtäviin ja ammatillisen osaamisen vaatimuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat: vuonna 2016 alkaneiden rakenteellisien muutoksien jatkaminen käytännön tasolla digitalisaatio, tieto- ja viestintäteknologian käyttö pedagogisina työvälineinä lasten ja vanhempien osallisuuden lisääminen Monipuolinen ja tavoitteellinen liikuntakasvatus Oppimisympäristöjen jatkuva kehittäminen Havaintojen dokumentointi ja arviointi osana laadukasta varhaiskasvatustyötä Laaja-alainen osaamisen tavoitteiden ja oppimisen alueiden näkyväksi tekeminen arjessa Perusopetusta tarjotaan Liperissä viidessä koulussa. Mattisenlahden, Salokylän ja Viinijärven kouluilla on luokat 1-6, Ylämyllyllä luokat 1-6 ja yksi yläkouluikäisten pienluokka. Liperin kirkonkylällä on yhtenäinen peruskoulu luokille 1-9. Uusi seudullisen opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2016, tuntijaon osalta yläkoulussa käyttöönotto alkaa porrastetusti elokuussa 2017. Opetussuunnitelman rinnalle on laadittu seudullinen kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma, joka linjaa yhteisiä käytänteitä ja mm. täydennyskoulutuksesta. Täydennyskoulutusta pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan seudullisesti käyttäen yhteistä hankerahoitusta. Uusi opetussuunnitelma on muuttanut tuntijakoa, vuosiluokkien tavoitteita, arviointia sekä koulujen toimintakulttuuria merkittävällä tavalla. Inkluusioon pohjautuva toimintamalli lapsen koulunkäynnin järjestämisessä sekä joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittäminen edelleen vaativat jatkuvaa koulujen henkilöstön täydennyskoulutusta. Vuonna 2017 henkilöstön tehtäviin ja ammatillisen osaamisen vaatimuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat: - Uuden opetussuunnitelman tavoitteet, sisällöt - arviointikulttuurin muutos, sisältöjen oppimisen arvioinnista tavoitteiden osaamisen arviointiin, oppimiskeskustelut - Joustava esi-ja alkuopetus - Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön lisääntyminen - toiminnallisuuden lisääminen ja koulupäivän liikunnallistaminen - inkluusio, joustavien ryhmittelyjen kehittäminen, oppilaiden yksilöllisten oppimispolkujen rakentaminen - haastavasti käyttäytyvät ja psyykkisesti oireilevat lapset ja nuoret 7
- Tunne- ja vuorovaikutustaidot ja niiden opettaminen - Oppiainerajat ylittävä opetus, monialaiset oppimiskokonaisuudet - Opettajan roolin muutokset, yhteisopettajuus - Kestävän elämäntavan tuominen näkyväksi arjessa - laaja-alainen osaaminen - ammattikoulutuksen reformi vaikutukset yhteishakuun ja jatkoopintoihin Opinto- ja vapaa-aika toimen henkilöstön tehtäviin ja ammatilliseen osaamisen vaatimuksiin vaikuttavia tekijöitä vuoden 2017 ovat: osallisuuden vahvistaminen (nuoriso-, vammais- ja ikäihmisten neuvostot) yhteistoiminta järjestöjen kanssa koulunuorisotyö Hallintopalvelut hyvinvointipalvelujen uusi organisaatio poikkihallinnollinen yhteistyö, toimintakokonaisuuksien avaaminen ja osaamisen hyödyntäminen koko kunnan näkökulmasta sähköiset palvelut sähköiseen arkistointiin siirtyminen Primus/Wilma ohjelmien uudistumiset, pääkäyttäjäkoulutukset muu koulusihteeri/sihteeri koulutuksen tarve (mm. palkkahallintoon liittyvä) työhyvinvointi ja työssä jaksaminen valmistelijan, esittelijän ja kokouksen sihteerityöskentely tietoturva-asiat 8
Koulutus- ja kehittämistarpeet 2017 sivistysosasto Sivistysjohtaja sähköinen asiointi ja palvelut muutosjohtaminen viestintä ja tiedottaminen turvallisuus ja varautuminen ikäjohtaminen Toimistosihteerit lautakunnan sihteerityö, valmistelu/esittely Kuntarekry -ohjelma sähköinen arkistointi Työyhteisötaidot muutos tilanteessa Koulun johtajat/rehtorit Talouteen, lainsäädäntöön, hankintoihin ja turvallisuuteen ja virkaehtosopimuksiin liittyvät asiat ICT-osaaminen, mm. primus, titania, some, tablet-laitteet, sähköiset oppimateriaalit uusi opetussuunnitelma, toimintakulttuurin ja arvioinnin muutokset, uusi tuntijako muutosjohtaminen ratkaisukeskeinen johtaminen Pedagoginen johtajuus koulun toiminnan kehittäminen positiivinen pedagogiikka Opettajat uuden opetussuunnitelman muutokset ja sisällöt, laajaalainen osaaminen tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvä koulutus (koodaus, robotiikka, elektroniikka, pelillisyys, tablet-laitteet) toiminnallinen oppiminen, koulupäivän liikunnallistaminen Sähköiset opetusmateriaalit ja niiden tuottaminen Joustavan esi- ja alkuopetus Joustavat ryhmittelyt ja yli luokkarajojen tehtävä yhteistyö, monialaiset oppimiskokonaisuudet Arviointi, yksilöllinen oppiminen Oppilaan osallistaminen oppimisympäristöjen kehittäminen ensiaputaidot ryhmän hallinta, oppilaan käyttäytymisen pulmat, psyykkisesti oireilevan lapsen/nuoren ohjaaminen ja tunneja vuorovaikutustaitojen opettaminen turvallisuus (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, tietoturvallisuus) oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi mm. mielenterveystaidot positiivinen pedagogiikka työssäjaksamisen tukeminen Koulunkäynninohjaajat ensiapu diabeteslapsen hoito koulussa 9
Maahanmuuttajalasten ohjaaminen Haastavien lasten kohtaaminen Uuden tekniikan käyttö opetuksessa/tietotekniikan hallintaa Lainsäädäntöä ohjaajan työn näkökulmasta Lasten psyykkiset pulmat Työssä jaksamisen tukeminen Toimistosihteeri asiakasmaksut arkistointi Office 2013 Koulusihteerit Oman ammattitaidon ylläpitäminen uudet atk-ohjelmat ja/tai työtehtävät uuden opetussuunnitelman muutokset esim. arvioinnissa Käytössä olevien ohjelmien hallinta ja tietojen ja taitojen päivittäminen Varhaiskasvatuksen vastaavat uudistuvan varhaiskasvatuslain mukanaan tuomat muutokset ja käyttöönotto Esiopetussuunnitelman ja vasun jalkauttaminen Prosessijohtamisen kehittäminen Perhepäivähoitajat Digireppu hanke Havaintojen dokumentointi ja arviointi Toiminnallinen osallisuus Positiivinen pedagogiikka Ensiapukoulutus Vasun perusteet, käyttöönotto Lastentarhaopettajat/erityisopettajat Positiivinen pedagogiikka Havaintojen dokumentointi ja arviointi Toiminnallinen osallisuus Esiopettajat koodaaminen Teknologinen ajattelu varhaiskasvatuksessa Erityisopettajat Hyvä alku koulutus Ensiapukoulutus Vasun perusteet, käyttöönotto Varhaiskasvatuksen lähihoitajat Ensiapukoulutus Teknologinen ajattelu Vuorohoidon seminaari Toiminnallinen osallisuus Havaintojen dokumentointi ja arviointi Vasun perusteet, käyttöönotto Vapaa-aikasihteeri ja vapaa-aikaohjaajat Itä-Suomen avin työkokoukset toimialan ammatilliset lisäkoulutukset Erityis-/terveysliikunnanohjaajat oman toimialan koulutukset 10
C) ELINVOIMAPALVELUT Elinvoimapalveluiden toimintaan vaikuttavat monien eri lakien soveltamiset päätöksen teossa ja tehtävien hallinnan ylläpidon onnistumiseksi on tärkeää saada ajankohtaiset tiedot/koulutukset lakimuutoksista sekä valtakunnallisesti vaikuttavista ajankohtaisista asioista. Elinvoimapalveluiden perustehtävien hoitaminen kiinteistöjen ja vesihuoltolaitoksen osalta edellyttää henkilöstöltä oman tehtäväalueen asiantuntijuutta. Koulutus- ja kehittämistarpeet 2017 elinvoimapalvelut Esimies- ja johtotehtävät Uudistuvaan hankintalakiin liittyvät koulutukset Hallinto-, toimisto- ja Asiantuntijatehtävät Teknisen osaston kehittämispalaverit 5-6 krt/vuosi Tehtäväalueiden perusammattitaitoa ylläpitävät seminaarit ja koulutukset (lakimuutokset, ajankohtaispäivät yms.) Mahdolliset uusien laitteiden/ohjelmistojen koulutukset Kiinteistötoimi tulityö- ja tieturva2-kortit TI (2pv) Siivoustoimi Työturvallisuuskorttien päivitys Ruokapalvelut Ensiapukortin päivituys (1 pv) kiinteistöhallinnan koulutusta kiinteistönhoitajille, päivystäjille sekä työnjohdolle (12pv yhteensä arvioitu tarve) sisäilman ym. terveyshaittojen käsittelyn ja hallinnoinnin kattavaa ammattitaidon ylläpitokoulutusta työnjohdolle (2pv) sähköturvallisuuskortti ArtoA (1pv) tämä koulutus aluelämmön kautta Perusammattitaitoa ylläpitävät koulutukset ja vierailut lähialueen tuotantolaitoksiin Ammattitaitoa ylläpitävät koulutukset ja vierailut lähialueen tuotantolaitoksiin It-Aromi ohjelman osaamisen kehittäminen Rakentaminen ja ympäristö Viranomaistyössä tarvittavan lainsäädännön muutokset vuonna 2017, 8krt/vuosi. Rakennusvalvonnan, ympäristösuojelun, yhdyskuntatekniikan, mittaustoimen ja kaavoituksen ajankohtais- ja koulutuspäivät, 8-10 krt/vuosi. Sähköiseen viestintään, markkinointiin, ohjelmistojen käyttöön liittyvä koulutus ja ajankohtaispäivät 4-5 krt/vuosi. Vesihuoltolaitos Vesikantaohjelmiston koulutukset / SN Vesityökortti koulutus / KR, JK, HL, SM Tieturva 1 koulutus /JK, HL Tieturva 2 koulutus / KR Tulityökortti koulutus / KR Näytteenotto talousvesistä / AH, JK, HL 11