KONTIOLAHDEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA Yhteistyötoimikunta Koulutussuunnitelman tarkoitus

Transkriptio

1 KONTIOLAHDEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA Yhteistyötoimikunta Koulutussuunnitelman tarkoitus Vuoden 2014 alusta kuntia koskevaan yhteistoimintalakiin tuli velvoite koulutussuunnitelman laatimisesta henkilöstön ammatillisen osaamisen ennakoimiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma on yksi valtakunnallisen raamisopimuksen (2011) toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään osaamisen kehittämistä, muutoksiin varautumista ja tuottavuuden kasvua julkisella sektorilla. Suunnitelman laatiminen mahdollistaa koulutuskorvausten hakemisen koulutuksen ajalta aiheutuneista palkkakustannuksista. Koulutussuunnitelma sisältää kuvauksen kunnan henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistarpeista sekä periaatteet työkyvyttömyys- ja työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työkyvyn ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämiseksi. Henkilöstön määrä, rakenne ja eri palvelussuhdemuotojen käyttö on kuvattu vuosittain laadittavassa henkilöstöohjelmassa ja henkilöstöraportissa. Vuoden 2014 koulutussuunnitelma laaditaan erillisenä suunnitelmana. Jatkossa koulutussuunnitelma laaditaan vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä henkilöstöohjelman yhteyteen. 2. Osaamistarpeiden tunnistaminen Henkilöstösuunnittelua, sekä rekrytointi- ja osaamistarpeiden arviointia ja ennakointia toteutetaan osastoilla taloussuunnittelun yhteydessä huomioiden organisaatiossa, palveluissa, lainsäädännössä ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Henkilöstön osaamistarpeiden kartoittamisessa keskeisenä keinona ovat vuosittain toteutettavat kehityskeskustelut, joiden yhteydessä jokaiselle työntekijälle laaditaan koulutus- ja kehittymissuunnitelma. Osassa työyhteisöjä toteutetaan myös ryhmäkehityskeskusteluja. Näistä johdetaan osastojen vuosittaiset osaamisen kehittämistarpeet ja painopisteet koulutussuunnitelmaan. 3. Osastokohtaiset osaamisen kehittämistarpeet Henkilöstön osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen keinoina on käytössä muun muassa ammatillinen (täydennys-)koulutus, oppisopimuskoulutus, kehityskeskustelut, perehdytys, johtoryhmätyöskentely, työpaikkakokoukset, työnohjaus, sekä työkierto. Osastokohtaiset osaamisen kehittämistarpeet lähivuosille sekä vuodelle 2014 on tiivistetty osastoittain eri ammattiryhmät huomioiden. 1

2 I) HALLINTO-OSASTO Lähitulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi: - lainsäädäntömuutosten ennakointi ja toimeenpano, tietojärjestelmä-, viestintä- ja talousosaamisen korostuminen Koulutus-/kehittämistarpeet 2014: - esimies- ja johtotehtävät: johtamisosaamisen syventäminen (johtamisen erikoisammattitutkinto), johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen - hallinto-, toimisto- ja asiantuntijatehtävät (taloushallinto, henkilöstöhallinto, yleishallinto): ohjelmistoja koskevat ajankohtaiskoulutukset, lainsäädäntömuutoksiin ja virkaehtosopimuksiin liittyvät ajankohtaiskoulutukset, viestintäosaaminen, arkistotoimen osaamisen syventäminen II) SIVISTYSOSASTO Lähitulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi: - esimies- ja johtotehtävät: pedagoginen johtaminen, johtamisosaaminen, tieto- ja viestintätekniikka - hallinto-, toimisto- ja asiantuntijatehtävät: hankintaosaaminen, lainsäädäntö ja ohjelmistomuutostäydennyskoulutus, työehtosopimusosaaminen - perusopetuksen opetushenkilöstö: tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, koulukulttuurin uudistaminen (uusi oppilashuoltolaki ja Ops 2016) - lukio-opetuksen opetushenkilöstö: tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, lukio-opetuksen uudistaminen (Ops uudistus) ja sähköisten ylioppilaskirjoitusten toteuttamisosaaminen - koulunkäynninohjaajat: kolmiportaisen tuen järjestäminen, uusi oppilashuoltolaki - varhaiskasvatuksen henkilöstö: kasvatustietoisuus, pedagoginen osaaminen ja vuorovaikutustaidot - kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen henkilöstö: ammatillista osaamista täydentävä koulutus Koulutus-/kehittämistarpeet 2014: - esimies- ja johtotehtävät, hallinto-, toimisto- ja asiantuntijatehtävät: teemakohtaiset koulutukset, toteutus omana tai ulkopuolisena koulutuksena - perusopetuksen opetushenkilöstö: Joensuun seudun seutuyhteistyön koulutustarjonta (tvt, ops ja oppilashuoltolaki), Itä-Suomen yliopiston Pro-koulu-hankkeen koulutustarjonta, opettajien ammattialan substanssikoulutukset, työnohjaus tarvittaessa - koulunkäynnin ohjaajat: seudullinen koulutustarjonta, omat koulutustilaisuudet - lukio-opetuksen opetushenkilöstö: sisäisen koulutuksen ja vertaistuen ensisijaisuus, Konverkko-hankkeeseen liittyvä koulutusvelvoite hoidetaan osallistumalla ILO-päivien koulutukseen syksyllä 2014, opetussuunnitelmatyössä yritetään hyödyntää seudullista ops-suunnittelua sekä seudullista koulutustarjontaa niin ops-työn kuin sähköisten ylioppilaskirjoitusten osalta. 2

3 Varhaiskasvatus: - esimiehet: prosessikoulutus esimiestaidot ja pedagoginen johtaminen - lastentarh.opettajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat: vasupohjainen suunnittelu - lastentarh.opettajat, lastenhoitajat: atk-taidot, uuden tekniikan käyttöönotto - erityislastentarhanopettajat: säännöllinen työnohjaus - varhaiskasvatuksen avustajat: käynnistetään työnohjaus - esiopetuksen henkilöstö: ops:n uudistamiseen liittyvää koulutusta - koko henkilöstölle: vuorovaikutustaidot, vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö, työyhteisötaidot, ammattietiikka (koulutusiltoja syksyllä), hätä-/lasten ensiapukoulutus III) TEKNINEN OSASTO Lähitulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi sekä koulutus-/kehittämistarpeet 2014: - esimies- ja johtotehtävät, hallinto-, toimisto- ja asiantuntijatehtävät: lainsäädäntöön ja ohjelmistoihin liittyvä ajankohtaiskoulutus - kiinteistöhuollon henkilöstö: kiinteistöautomaation käyttökoulutus taloudellisuuden parantamiseksi, huoltokirjaohjelman käyttöönotto, sisäilmaongelmaisten rakennusten korjaustavat, uusien työntekijöiden nopea sisäänpääsy teknisiin atk-ohjelmiin - kuntatekniikan sekä liikunta- ja yleisalueiden henkilöstö: kilpailutus, työajanseurantajärjestelmät, leikkivälinemääräykset, katuvalaistus, valtionapuasiat, lakiasiat yksityistieasioissa, asiointiliikenteen markkinointi, valmiustaitojen ylläpito öljyntorjunnassa, vuodelle 2014 verottajalle ilmoitettavat tiedot rakennustyömailta, sopimusjuridiikka ja lainsäädäntömuutosten ajankohtaiskoulutukset, työturvallisuus, muu ammattialakohtainen ammattitaidon ylläpito - vesihuollon henkilöstö: henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen; voimassaolevat vesityökortti, työturvallisuuskortti, tieturvakortit, tulityökortti, vesilaitoksen hoitajan vesinäytteenottosertifikaatin vaatima täydennyskoulutus, vuodelle 2014 tieturvakoulutus, työpaikkaselvityksen loppuun saattaminen, varallaoloon liittyvä koulutus - ruokahuollon henkilöstö: ensiapukoulutus syksy 2014, vastuullisuus ruokapalvelutyössä (ympäristöasiat, talous, ihmiset), kasvisruuasta maukasta ja ravitsevaa, ammattikeittiön prosessit, sairaala-vanhus ja hoivaruokapalvelut, toiminnan tehostaminen - puhtaanapidon henkilöstö: esimies- ja johtotehtävissä puhtauden laatukoulutukset, siivoustyön mitoitus ja aineiden-, koneiden- ja välineidenuutuuksia koskevat koulutukset, laitoshuoltajat: työyhteisökoulutus, ammatillista osaamista kehittävä koulutus 3

4 Ympäristöyksikkö: (maankäyttö, mittaus ja kartastot, asuminen, maaseutu, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut) - esimies- ja johtotehtävät: lainsäädäntöön, maapolitiikkaan, hallintoon ja johtamiseen liittyvät koulutukset - hallinto- ja toimisto- ja asiantuntijatehtävät: toimistoalan ja henkilöstöhallinnon ajankohtaiskoulutukset, ammatillista osaamista syventävä ajankohtaiskoulutus ja seminaarit, lainsäädäntöön ja ohjelmistomuutoksiin liittyvä täydennyskoulutus - paikkatieto-osaaminen, INSPIRE -direktiivin vaatimat asiat ja osoiteasiat, 3d-win ohjelmisto ja mittalaitteet (mittaus ja kartastot) - tukihakemusten käsittelyprosessiin liittyvien tehtävien koulutukset (maaseutu) - talonsuunnittelu, talotekniikka, kaupunkisuunnittelu, asiakaspalvelu- ja neuvottelutaidot, rekisterinpitomuutoksia koskeva koulutus, lupahakemusten tarkastaminen, päätösten valmistelu (rakennusvalvonta) 4. Työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työkyvyn ylläpitäminen Kontiolahden kunnassa on käytössä TYÖVIRE-malli, jossa on sovittu varhaisen tuen, tehostetun tuen sekä pitkän poissaolon jälkeen töihin paluun tuen toimintamallit. Tavoitteena on aktiivinen työkykyriskien ennakointi, työkykyä uhkaavien hälytysmerkkien varhainen havainnointi ja niihin puuttuminen. Kunnan toteuttamalla TYHY-toiminnalla pyritään osaltaan tukemaan koko henkilöstön työssä jaksamista ja työhyvinvointia. TYÖVIRE-mallin mukaisella toiminnalla, sekä henkilöstösuunnittelulla voidaan tunnistaa ja tukea myös työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työssä jatkamista. 5. Koulutussuunnitelman seuranta Henkilökohtaisten osaamis- ja koulutustavoitteiden toteutumista seurataan kehityskeskustelujen yhteydessä. Koko kunnan koulutussuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain tilinpäätöksen ja henkilöstöraportin laatimisen yhteydessä, sekä laadittaessa taloussuunnitelma, henkilöstöohjelma ja koulutussuunnitelma seuraavalle vuodelle. Koulutuskorvauksen hakemisen yhteydessä tehdään myös koulutuspäivien kirjaamista koskeva seuranta. Koulutuskorvaukseen on oikeus koulutuksista, jotka ovat toteutuneet koulutussuunnitelman laatimisen ja yhteistoimintakäsittelyn jälkeen (Yhteistyötoimikunta). 4

5 LIITE 1 KOULUTUSSUUNNITELMAN MUKAISTEN KOULUTUSTEN KIRJAAMINEN (Lähde: Työttömyysvakuutusrahasto koulutuskorvausohje työnantajille ) Koulutussuunnitelmaan sisällytettyjen koulutusten palkkakustannuksista voidaan hakea koulutuskorvausta. Korvausta haetaan henkilöstöhallinnon toimesta Työttömyysvakuutusrahastolta kalenterivuosittain jälkikäteen. Koulutuskorvaus vähennetään työnantajalle määrätystä työttömyysvakuutusmaksusta. Koulutuskorvaus on 10 % vuoden aikana toteutettujen koulutuspäivien palkkakustannuksista. Koulutuskorvaukseen oikeuttava koulutus voi olla erilaista työntekijöille annettavaa lisä- tai täydennyskoulutusta, kuten esimerkiksi ulkopuolisen järjestämiä kurssimuotoisia koulutuksia, seminaareja ja konferensseja, sekä sisäistä koulutusta, verkkokoulutusta, työnohjausta tai mentorointia. Populuksen poissaololomakkeille on lisätty kohta koulutussuunnitelmassa oleva koulutus, joka täytetään aina koulutuksia haettaessa ja hyväksyttäessä. Koulutuksen hyväksymisen yhteydessä esimies täyttää koulutuslomakkeelle koulutuksen keston tunteina sekä koulutuksen päivämäärän. Täyttämällä tunnit-kentän, koulutus tilastoituu koulutuskorvauksen piiriin kuuluviin koulutuksiin. Koulutuksen kestosta vähennetään vähintään puoli tuntia kestävät ruoka- ja kahvitauot. Huom! Ennen koulutuksen hyväksymistä esimiehen tulee pyytää työntekijältä koulutusohjelma, joka skannataan Populukseen koulutusta koskevan matkalaskun yhteyteen tai säilytetään muutoin osana koulutushakemusta mahdollista jälkikäteistä tarkastelua varten. Mikäli koulutus ei täytä koulutuskorvauksen kriteerejä tai tietyn työntekijän kohdalla koulutuksia on kertynyt jo vuosittainen enimmäismäärä (3 päivää), koulutushakemuksen kohtaan tunnit kirjataan 0 h. KOULUTUS OIKEUTTAA KORVAUKSEEN SILLOIN KUN: - koulutus on työnantajan järjestämää/organisoimaa ja se ylläpitää ja edistää työntekijän ammatillista osaamista - koulutus perustuu koulutussuunnitelmaan - koulutus liittyy työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin - koulutus on ohjattua ja kontrolloitua ja koulutukseen käytetty aika on todennettavissa - työnantaja maksaa työntekijälle koulutuksen ajalta palkkaa, koulutuskorvausta ei saa koulutuksesta, johon työntekijä on osallistunut loma- tai vapaa-aikanaan - työntekijä on tosiasiallisesti osallistunut koulutukseen (ei ole esim. estynyt sairauden vuoksi) KOULUTUSKORVAUKSEEN EIVÄT OIKEUTA: - tavanomainen perehdytys, työnopastus, työkierto - työssä oppiminen (oppisopimus), Huom! Oppisopimuskoulutuksen tietopuolinen osuus oikeuttaa korvaukseen, mikäli koulutus täyttää korvauksen yleiset kriteerit - työsuojeluvaltuutettujen ja ammattiyhdistysten luottamusmieskoulutukset - opettajien veso-päivät, ellei sisältö ole ammatillista osaamista kehittävää - palkkatukea saavien työntekijöiden koulutuspäivät 5

6 LIITE 1 KOULUTUKSEN KESTO: - Koulutuskorvausta voi saada enintään 3 koulutuspäivältä/työntekijä/vuosi - Koulutuspäivänä pidetään päivää, jonka kesto on ollut vähintään 6 tuntia. Koulutuspäivä voi muodostua myös useasta koulutuksesta tai koulutusjaksosta, joiden kunkin kesto on vähintään yhden tunnin, mutta jotka yhteenlaskettuna kestävät kalenterivuonna vähintään kuusi tuntia. - Koulutuspäivän muodostavien koulutusten ei tarvitse liittyä samaan kokonaisuuteen tai aihepiiriin. Koulutuspäivien laskenta on työntekijäkohtaista. - Lyhyet, enintään 15 minuutin pituiset, koulutuksen sisäiset virkistystauot voidaan laskea osaksi koulutusta. Esimerkiksi puolen tunnin ruokataukoa ei voida sisällyttää koulutukseen käytettyyn aikaan. Koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutusten tulkintakysymyksissä lisätietoja antaa henkilöstöpäällikkö Milla Paasu, milla.paasu@kontiolahti.fi. 6