Haku kuntakokeiluihin 1. 1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - Vantaa 2. 2. Kokeilun vastuukunta: 2. Försökets ansvarskommun: - Vantaa. Vantaan kaupunki on valmis yhteistyöhön muiden kuntien kanssa hakemuksessa mainituissa toimintamalleissa. 3. 3. Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio) 3. Kommunens/områdets ansvarsperson: (namn, kontaktuppgifter, kommun, organisation) - hallintojohtaja Hanna Ormio Asematie 7, 01300 Vantaa Vantaan kaupunki 4. 4. Kunnan/alueen yhteyshenkilö: 4. Kommunens/områdets kontaktperson: Etunimi/ Förnamn Sukunimi/ Efternamn Matkapuhelin / Mobil Sähköposti/ e-post Osoite/ Adress Postinumero/ Postnummer Postitoimipai kka/ Postanstalt Organisaatio/ Organisation Osasto/ Avdelning Hanna Ormio 0405826554 hanna.ormio @vantaa.fi Asematie 7 01300 Vantaa Vantaan kaupunki kaupunginkan slia 5. Vastauskieli hakulomakkeen kysymyksiin/välj språket med vilket du vill besvara frågorna i blanketten: 6. 5. Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun?
7. 5.1 Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 8. 5.2 Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot) - Osiot A ja B: Vantaan kaupungin hyvinvointiryhmä alle kouluikäisten peruspalvelujen koor-dinointiryhmä pienten lasten alueelliset hyvinvointiryhmät 4 kpl (ks. erikseen lähetetty kaavio) Osiot C ja D: Vantaalla on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Vantaan kaupungin organisaatio ja päätöksenteon rakenteet löytyvät www.vantaa.fi sivustolta. 9. 5.3 Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun
toimintamallin osalta? - Osiot A ja B: Vantaalla on kehitetty moniammatillista yhteistyötä ja siihen liittyviä rakenteita lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalveluissa. Vantaa on ollut esimerkiksi mukana varhaiskasvatuksen ja neuvolan pääkaupunkiseudullisen Hyve-mallin kehittämisessä. Tämän lisäksi varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun välille on luotu avohuollon tukitoimeksi yhteistyömalli. Suunnitteilla on myös yhteistyön tiivistäminen varhaiskasvatuksen ja kehitysvammahuollon välillä. Nykytilanteessa lainsäädäntö rajoittaa kuitenkin yhden ylisektorisen palvelusuunnitelman kehittämistä, vaikka eri toimijat ovatkin lapsen ja perheen asian äärellä. Osiot C ja D: Toimintaympäristöanalyysin pohjalta voidaan todeta, että Vantaan sosiaali- ja terveystoimen perhepalveluiden palveluvalikosta puuttuu selkeästi matalan kynnyksen moniammatillinen palvelukokonaisuus lapsiperheille. 10. 5.4 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Osiot A ja B: Ekokulttuuriseen teoriaan pohjautuen lapsen ja perheen elämäntilannetta tulisi tarkastella nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Kokeilussa tehostetaan ja lisätään laaja-alaisten moniammatillisten palvelumallien käyttöön ottoa. Esimerkkinä tästä ovat Vantaalla käynnistyneet varhaiskasvatuksen palvelumuotoiluprosessit, joissa kuntalaiset ja yhteistyökumppanit suunnittelevat ja kehittävät uusia palveluja sekä toimintamalleja yhdessä varhaiskasvatuspalvelujen kanssa. Kokeilussa edistetään kuntalaisten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia palvelujen suunnittelussa sekä palvelusuunnitelmien laadinnassa. Kokeilussa lähdetään hakemaan ratkaisuja perheen osallisuuden vahvistamiseksi, niin että perheet nähdään tasavertaisina kumppaneina. Yksi tällainen perheiden osallisuuteen johtava keino voisi olla, että perheellä olisi pääsy lapsen tiedot kokoavaan suunnitelmaan sekä mahdollisuus täydentää ja hyväksyä suunnitelma sähköisesti. Kokeilun mahdollistaisi Vantaa-Espoo yhteistyönä suunniteltava uusi tietojärjestelmä. Perhe ja asiantuntijat ovat siis kumppaneita, jotka suunnittelevat yhdessä perheen tarvitsemat palvelut perheiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Joissakin tilanteissa tiedonsiirtoon liittyvät kysymykset voivat kuitenkin tuottaa hankaluutta perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Lapsen edun mukaista on, että tarvittava määrä tietoa on koottu yhteen ylisektoriseen lapsen kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin suunnitelmaan. Lapsen kehityksen tukemiseksi lapsen lähiympäristön toimijoilla tulisi olla oikeus päästä tarkastelemaan ja tuottamaan tietoa yhteiseen suunnitelmaan. Yhteisen osion lisäksi suunnitelmassa voisi olla suojattuja osioita, jotka eivät liity suoraan lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseen (esim. lapsen äidin diabeteksen hoito). Moniammatillisen yhteistyön keskeinen idea on löytää perheille palvelujen tarkoituksenmukainen kokonaisuus, missä tieto ei sirpaloidu useille toimijoille. Parhaimmillaan saavutetaan tavoitteita, joita yksittäinen toimija ei voi saavuttaa. Ylisektorinen, kokoava suunnitelma mahdollistaisi nykyistä paremmin tiedon tuottamisen ja saannin lapsen eri kehitysympäristöjen välillä. Esimerkiksi kehitysvammaisten lasten perheet joutuvat usein tilanteisiin, joissa he kohtaavat useita eri ammat-tiryhmien edustajia ja monia eri suunnitelmia. Kenelläkään ei välttämättä ole kuvaa lapsen ja perheen kokonaistilanteesta. Osiot C ja D: - Matalan kynnyksen palvelua, ei asiakkuuskriteerejä, vaan kuka vaan voi ottaa yhteyttä (asiakas itse tai työntekijöiden ohjaamina) - Palvelulupaus nopeasta avun saamisesta (3-5 päivää) - Työskentely lyhytkestoista max 5-6 kertaa + seurantatapaaminen - Työskentelyaika pääsääntöisesti muuna kuin virka-aikana, esim. arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin - Työotteena perhetilanteen kartoitus, perheen verkostojen ja voimavarojen tukeminen, tarvittaessa rinnalle lisäavun koordinoiminen (kunnan peruspalvelut; tukihenkilötoiminta, kotipalvelu, perhetyö, harrastukset ja vertaisryhmätoiminta; järjestöt ja yhdistykset, palvelusetelit, sähköiset palvelut, sosiaalinen media, Aikapankki-toiminta - Työntekijöinä mm. sosionomeja, psykiatrisia sairaanhoitajia - Oma erillinen yksikkö, jolla kiinteä yhteys muihin palveluihin - Hallinnollisesti voisi sijoittua esim. perheneuvolan yhteyteen, jolloin saisi helposti konsultaatiota ja tukea perheneuvolasta ja voisi hyödyntää perheneuvolan tiloja
- Yksikön rakenne: projektipäällikkö, joka koordinoisi toimintaa ja olisi työntekijöiden lähiesimies ja esim. neljä työntekijää - Nyyttikestiperiaatteella eri yksiköiden työntekijöistä työpareja, ylityökorvauksella mahdollisuus toimia keikkalaisena yksikön työntekijöiden työparina - Kumppaneina perhepalvelujen yksiköiden lisäksi terveyspalvelut, varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisopalvelut, liikunta- ja kulttuuripalvelut - Yksikön työntekijöille ja keikkalaisringille yhteistä koulutusta, työnohjausta, tarvittaessa konsultaatiota - Hankkeistus, ohjausryhmä, kiinteä seuranta ja arviointi Vantaan kaupunki on valmis yhteistyöhön muiden kuntien kanssa hakemuksessa mainituissa toimintamalleissa 11. 5.5 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Osiot A ja B: - Varhaiskasvatuksen pääkaupunkiseudullinen asiakastyytyväisyyskysely > Indikaattorilla mitattava tavoitetila: perhe saa tarvitsemansa palvelut; perhe kokee tulleensa kuulluksi ja heidän vaikuttamismahdollisuudet ovat lisääntyneet - Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmakeskustelut > Indikaattorilla mitattava tavoitetila: huoltajien ja henkilöstön palaute prosessien sujuvuudesta; perhe ja henkilöstö kokevat, että lapsen kasvulle ja kehitykselle on ollut hyötyä yhteisestä tavoitteen asettelusta, erillisten lomakkeiden ja keskustelujen määrä on vähentynyt - Tehostetun ja erityisen tuen lasten tilastot > Indikaattorilla mitattava tavoitetila: tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrät pysyvät ennallaan tai vähenevät - Talouden seuranta ja siihen liittyvät tilastot > Indikaattorilla mitattava tavoitetila: pysytään laadi-tussa budjetissa Osiot C ja D: Lastensuojeluilmoitusten määrä, lastensuojelutarpeen selvitysten määrä sekä ne asiakkaat joiden asiakkuus lastensuojelussa ei jatku selvityksen jälkeen. 12. 5.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Osiot A ja B: varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen 0400417634, etunimi.sukunimi@vantaa.fi Osiot C ja D: palvelupäällikkö Anna Cantell-Forsbom 040 5545576, etunimi.sukunimi@vantaa.fi 13. 6. Hakeeko kunta/alue koulutuspalvelu toimintamallin kokeiluun?
14. 6.1 Minkälainen on kokeilun kohteena olevan kunnan/alueen oppilaitosverkosto? (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus) Ei vastauksia. 15. 6.2 Mikä on kunnan/ alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne koulutuspalvelukokeilu toimintamallin osalta? Ei vastauksia. 16. 6.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Ei vastauksia. 17. 6.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Ei vastauksia. 18. 6.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Ei vastauksia. 19. 7. Hakeeko kunta/alue asumispalvelujen toimintamallin kokeiluun? 20. 7.1 Asumispalvelujen toimintamallin osiot, joihin kunta/ alue osallistuu:
21. 7.2 Mikä on asumispalvelujen kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Vantaan kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen nykytilaa voidaan arvioida vertaamalla sitä muiden suurien kaupunkien palvelurakenteeseen tai Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen vuodelle 2012 asettamaan tavoitetilaan. Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailuraporteissa tarkastellaan kaupunkien kotihoidon, omaishoidontuen, osavuorokautisen hoidon, palvelutalojen, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotien, terveyskeskussairaaloiden, terveysasemien vastanottojen ja erikoissairaalanhoidon palvelutasoa ja kustannuksia. Vuoden 2012 raportin perusteella voidaan todeta, että Vantaan on saavuttanut laatusuosituksen kotona asumisen tavoitteen, jonka mukaan 91 92% 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissa. Vuoden 2013 lopussa taso oli 91,9 %. Tämä taso on saavutettu keskimääräistä pienemmällä kotihoidon ja omaishoidon tuen panostuksella. Palveluasumisen ja laitoshoidon osalta palvelurakenne on myös tavoitteiden mukainen, laitoshoidon määrän ollessa alle kolme prosenttia. Pitkäaikaishoitoa terveyskeskuksen vuodeosastolla ei enää ole. Suurin erityisasumisen kehittämisen haaste Vantaalla on väestön nopea ikääntyminen ja sitä kautta syntyvä suuri palvelutarpeen kasvu. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa lähivuosina 5-6 %/ vuosi ja 85 vuotta täyttäneiden 10 %/ vuosi. Seuraavan 10-vuotiskauden lopulla kasvuvauhti kiihtyy. Seuraavan 10 vuoden aikana tarvitaan yli 600 tehostetun palveluasumisen paikkaa, vaikka kotona asuvien osuus nousee 93 prosenttiin. Lisäksi tarvitaan uusia asumisen ratkaisuja mm kehitysvammaisille ja vaikeavammaisille. Vantaalla on seitsemän kunnallista palvelutaloa (Pähkinärinne, Koivukylä, Raikukuja, Suopursu, Veturipolku, Metsotie, Heporinne), joissa on 262 asuntoa. Veturipolun palvelutalo tullaan lähivuosina purkamaan, minkä jälkeen asuntoja on 240. Asukkaat ovat pääosin iäkkäitä henkilöitä. Pähkinärinteen, Suopursun ja Koivukylän palvelutaloissa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Lisäksi Vantaalla on kolme kunnallista tuettua senioritaloa (Kerokuja, Laukkarinne, Hakopolku). Seuraavan 10 vuoden aikana tullaan rakentamaan kaksi vanhustenkeskusta, joissa tulee olemaan noin 120 palvelutaloasuntoa. Palvelutalotoiminnan kehittämisen suurimpina haasteina on luoda toimintamalli, jolla talojen resursointi joustaa asukkaiden palvelutarpeen mukaan ja asukkaat voivat siten asua palvelutalossa elämänsä loppuun asti ilman muuttoa raskaampaan yksikköön. Toinen kehittämishaaste on saada riittävästi vapaarahoitteisia asuntoja, jotta ARAn tulo- ja varallisuusrajat eivät ole este tarkoituksenmukaisen palvelutaloasunnon saamiselle. Hoiva-asumisen tulosyksikkö järjestää ympärivuorokautista sekä pitkä- että lyhytaikaista aktiivista hoiva-asumista tehostetun asumispalvelun hoiva- ja pienryhmäkodeissa sekä laitoshoidossa. Pitkäaikaista sairaalatasoista laitoshoitoa ostetaan Kaunialan sairaalasta. Vuoden 2013 lopussa hoitopaikkoja oli käytössä 1116. Palveluista noin 28 % järjestetään omana toimintana (Simonkylän vanhustenkeskus, Myyrinkoti, Metsonkoti) ja 72 % ostopalveluina. Hoiva-asumisen palveluissa laitoshoitoa on 30 % ja tehostettua
asumispalvelua 70 %. Seuraavan 10 vuoden aikana tarvitaan yli 600 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa, pääosin pitkäaikaishoitoon, mutta myös lyhytaikaishoitoon. Paikkamäärää arvioitaessa on oletettu, että kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 93 prosenttiin. Määrä sisältää myös alle 75-vuotiaiden tarpeen, mutta ei esimerkiksi kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten asumisen tarpeita. Kasvu kohdistuu tehostettuun palveluasumiseen, koska samanaikaisesti laitoshoidon määrää vähennetään, tavoitteena 1 %/ 75 vuotta täyttäneet vuonna 2023. Kehitysvammaisten asumisen tarpeisiin tarvitaan seuraavan 10 vuoden aikana 150 200 uutta asuntoa 22. 7.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Tulevaisuudessa ikäihmisten osuus Vantaan väestöstä kasvaa nopeasti. Tämä aiheuttaa haasteita palvelujen järjestämiselle ja kehittämiselle, koska palvelujen tarpeet kasvavat nopeammin kuin käytettävissä olevat voimavarat. Laitoshoidon purku, tiukka taloudellinen tilanne sekä palvelutarpeen kasvu, asettavat tiukat raamit palvelujen tarjoamiselle. Lisäksi kaupungin tavoitteena on nostaa kotona asuvien yli 75 -vuotiaiden osuus 93 %:iin. Vaikka kotona asuvien osuus nostetaan 93 prosenttiin, seuraavan 10 vuoden aikana tarvitaan vanhuksille 600 uutta palveluasumisen paikkaa. Kehittämishankkeella pyritään vastaamaan näihin tavoitteisiin. Lisäksi kehitys- ja vaikeavammaisille tarvitaan samana aikana 150 200 asumispaikkaa. Vanhus- ja vammaispalveluissa toimintakykynsä menettäneet henkilöt joutuvat usein liian raskaan hoidon piiriin. Kotiutuminen sairaalasta edellyttää vahvaa panostusta kotiutumisen tukeen alkuvaiheessa asiakaskohtaisesti räätälöitynä. Kodin, sairaalan ja ympärivuorokautisen hoidon siirtymisen väliltä puuttuu arviointi- ja kotiutusyksikkö. Yksikköä tarvittaisiin erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, joille räätälöidyt ratkaisut ovat tarpeen. Huolellisen arvioinnin ja räätälöityjen ratkaisujen avulla voidaan välttää raskaampaan hoivaan siirtyminen. Suopursun palvelutalossa tällä hetkellä toimiva kotiutusryhmäasunto vastaa osin tähän tarpeeseen, mutta on liian pieni yksikkö tarpeeseen nähden. Vammaispalveluihin ja hoiva-asumisen palveluihin on sijoitettuna ympärivuorokautiseen asumispalveluun henkilöitä, joilla sijoitushetkellä on ollut ympärivuorokautisen hoivan tarve. Kuntoutuminen voi tapahtua esimerkiksi vuosien päihteettömyyden jälkeen. Matkalla takaisin itsenäiseen/mahdollisimman itsenäiseen asumiseen asukkaat tarvitsevat asteittain kevyemmin tuettua asumista. Asukkaat ovat menettäneet vuosia kestäneen sijoituksen aikana omat asuntonsa, myös elämisen hallinta on kadonnut. Hankkeen tavoitteena on rakentaa uudenlainen omassa kodissa asumiseen ohjaava malli, jossa yhdistyvät eritasoiset tukimuodot ja palvelut asukkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti rakennettuna. Hankkeessa ei rakenneta uutta palveluyksikköä vaan hyödynnetään olemassa olevaa palveluverkostoa. Tavoitteena on mahdollistaa kotona asuminen ja kotiin (palvelutaloon) tuotavien palvelujen räätälöinti toimintakyvyn muuttuessa. Erityisen tärkeää on panostaa kotiutusvaiheeseen sairaalasta, koska suurin osa siirtymisistä tehostetun palveluasumisen piiriin tapahtuu akuutin sairauden ja sairaalahoidon jälkeen. Tavoitteena on myös mahdollistaa kevyempään asumismuotoon muuttaminen henkilöillä, jotka jo ovat pitkäaikaishoidon piirissä Hankkeen asiakkaita ovat vantaalaiset, joiden toimintakyky on heikentynyt siinä määrin, ettei heidän tarkoituksenmukaista asumistaan ja tarvitsemaansa apua kyetä määrittelemään ilman kuntoutus/arviointijaksoa oman kodin ulkopuolella. Asiakkaina ovat myös ne ympärivuorokautisissa yksikössä asuvat henkilöt, joilla on tarve ja mahdollisuus palata asumaan omaan kotiin. Hankkeen aikana rakennetaan toimintamalli, jonka lähtökohtana on laaja palvelutarpeen arviointi ja kotona asumisen mahdollistavien tukimuotojen suunnittelu. Hankkeessa hyödynnetään parhaillaan käynnissä olevan Kaste rahoitteisen Ikäpalo hankkeen tuloksia. Ikäpalo -hankkeessa luodaan Vantaalle keskitetty palveluohjauksen malli. Kotoa arviointiin tuleville vanhuksille tehdään laaja-alainen gerontologinen arviointi ja sen jälkeen järjestetään asiakkaalle hänen tarvitsemansa asumismuoto. Sairaaloista kotiutuvien kohdalla jatketaan kuntoutusta ja valmennetaan asiakasta omaan kotiin palaamiseen.
Kuvattu toiminta keskitetään esimerkiksi Suopursun palvelutaloon. Hankkeen aikana Suopursun palvelutalossa vapautuvia asuntoja otetaan tähän uuteen käyttötarkoitukseen tarvittava määrä. Keskittämällä toiminta pystytään edistämään kotiin paluuta/kotona asumista tavoitteellisesti ja systemaattisesti. Keskittämisellä on myönteisiä vaikutuksia henkilökunnan osaamiseen, vaikuttavuuden seurantaan ja parantamiseen. Keskitetyssä yksikössä on helppo luoda yhteiset toimintaohjeet ja sopia tavoitteista. Myös kustannusten seuranta ja kustannuslaskenta helpottuu. Toimintamalli edellyttää moniammatillista tiimiä, jossa tarvitaan lähihoitajan, sairaanhoitajan, fysio- ja toimintaterapeutin, asumisen ohjaajan, sosiaalityöntekijän ja lääkärin osaamista. Hankkeessa panostetaan henkilöstön koulutukseen ja valmennukseen. Koulutuksessa käytetään materiaalina tutkittua ja hyvien käytänteiden tuomaa tietoa vastaavan tyyppisestä toiminnasta. Asumispalveluja ohjataan lakien, säädösten, normien ja suositusten kautta. Tietyt säädökset kahlitsevat kuntien luovia ratkaisuja palvelujen järjestämiseksi ja aiheuttavat myös ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkkejä ovat mm. ARA:n varallisuusrajat, AVI:n tulkinnat palvelutalojen henkilöstömitoituksesta sekä ARA:n ja AVI:n ohjeet siitä, millaisia ihmisiä voi asua asumisyksikössä ja miten paljon. Asukkaiden luokittelu tiukasti eri kategorioihin ei ole viisasta. Vantaalla on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien asumisesta samassa palve-lutalossa, kuten myös kehitysvammaisten ja vanhusten asumisesta samassa tuetussa asuintalossa. Vammaispalvelun näkökulmasta esim. asuntojen kokovaatimus 35 m2 tuo haasteita, sillä tavallisessa asuntokannassa yksiöt ovat usein tätä pienempiä ja mikäli asunnon koko on yli 35 m2, on vuokra usein asiakkaalle liian korkea. Näin aito integroiminen yhteiskuntaan, tavallisiin asuntoihin on lähes mahdotonta ja tulee rakentaa erillisiä suurempia asuntoja kehitysvammaisten käyttöön. Eri asukasryhmien yhdistäminen tulisi olla mahdollista. Vertaistuki, naapuriapu ja normaali asukkaiden kirjo tulisi mahdollistua asumisratkaisuissa. Ikä, varallisuus ja diagnoosien ei tulisi määritellä asumismuotoa tai paikkaa. Haun valmistelussa on tehty yhteistyötä kaupunkien välillä ja kokeiluissa Vantaan kaupunki on valmis yhteistyöhön muiden kanssa. 23. 7.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Vanhus- ja vammaispalvelun asumisen tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrää ja osuutta, asukasmäärien osuuksina eri asumismuodoissa (esim. laitoshoito, tehostettu asumispalvelu, asiakasmäärinä kehitysvammahuollossa ja vaikeavammaisten palveluasumisessa), toteutuneiden hoitovuorokausien määrinä, asiakasmäärinä omassa ja ostopalvelussa sekä vuorokausihintoina. Vuosittain asumisen tietoja koostetaan osaksi Kuusikko-raportteja ikäihmisten, kehitysvammahuollon ja vammaispalvelun asumisen osalta. Asiakastyytyväisyyttä seurataan asiakaspalautejärjestelmällä ja määräajoin toteutettavilla asiakastyytyväisyyskyselyillä. Kotiutusryhmäasunnot: jonotusaika, RAVA:n keskiarvo tullessa ja lähtiessä, kotoa tulleiden osuus ja kotiutuneiden osuus (%), niiden osuus joille lähettävä taho oli tehnyt kuntoutussuunnitelman (%), niiden kotiin lähtevien asiakkaiden osuus joille pidettiin jatkohoidon suunnitte-lukokous (%). Muut: vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä asiakkaita vuoden aikana/100 000 asukasta, ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75-vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä, laitoshoidon paikkojen määrät ja niiden muutos, asiakkaiden ja omaisten tyytyväisyys (voidaan tehdä kysely), ympärivuorokautisen hoiva-asumisen hoitopäivän hinta, palveluasumisen hoitopäivän hinta, vaikeavammaisten palveluasumisen hoitopäivän hinta, jonotusajat. 24. 7.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen, puh. 0500796810, etunimi.sukunimi@vantaa.fi
25. 8. Hakeeko kunta/alue valvonnan toimintamallin kokeiluun? 26. 8.1 Valvonnan toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 27. 8.2 Mihin palveluihin ja valvontaohjelmiin toivoisitte kokeilun toimintamallin ensisijaisesti kohdistuvan? - Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, erityisesti toimeentulotuki, lastensuojelu, asumispalvelut ja ennalta ehkäisevä terveydenhuolto. 28. 8.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Vantaa esittää omavalvonnan kokeilua, jossa kehitetään valvontaindikaattorit kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa mm. toimeentulotuen ja lastensuojelun käsittelymääräaikojen, ehkäisevän terveydenhuollon, oppilashuollon, asumispalvelujen henkilöstömitoituksen ja asumispalvelujen kiinteistöjä ja asukasvalintaa koskevien kriteerien osalta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa valvotaan valtuustossa päätettyjen tavoitteiden toteutumista omavalvontana, josta raportoidaan kaupunginvaltuustolle tai sen delegoimana kaupunginhallitukselle. Tavoitteet ja valvontaviranomaisen puuttumiskriteerit valmistellaan yhdessä valtion valvontaviranomaisten kanssa ja näille toimitetaan hyväksytyt omavalvontaraportit. Tavoitteet koskevat laatua, ei mitoituksia, joten valvonta kohdistuu laatuun, ei panokseen. Kokeilussa valmistellaan valvontakriteerit ja selvitetään mitkä normit voidaan siirtää kunnan valvontaan sekä mistä normeista voidaan luopua ja korvata ne vaikuttavuutta ja laatua mittaavilla kriteereillä.
Huomioitavia muutostarpeita: 1. Toimeentulotuen käsittelymääräaikojen puuttumiskynnystä tulee nostaa siten, että esim. satunnainen henkilöstövajaus ei johda valvontaviranomaisten toimenpiteisiin, vaan tilanteen jatkuessa 3 kuukauden ajan valvontaviranomainen puuttuu siihen. 2. Lastensuojelutarpeen arviointi tulee lain mukaan tehdä kolmen kuukauden kuluessa. Osaa lastensuojelun tarpeessa olevien lasten perheistä ei kuitenkaan voida tavoittaa, koska perhe ei halua apua. 3. Asumispalvelun laadun valvonnan yhtenä olennaisena kriteerinä on henkilöstömäärä suhteessa asiakasmäärään. Tämä kriteeri ei kuitenkaan huomioi muita laatuun vaikuttavia tekijöitä kuten työntekijöiden pysyvyys, työyhteisön ilmapiiri ja sujuvat työprosessit sekä sähköinen asiointi, joilla kokonaisuudessaan voi olla suurempi vaikutus palvelun laatuun kuin henkilöstö-mitoituksen tiukka toteutuminen. 4. Vapaaehtoistyön ja omaisten työpanoksen huomioiminen. Erityisesti yksityiset palveluntuottajat ovat kritisoineet sitä, että palvelun yhteydessä toimivaa vapaaehtoistyötä ei huomioida ostopalveluhankinnassa vaikka se parantaa asiakkaiden saamaa palvelua ja tukee heitä omien asioiden hoidossa. Kunnan kannalta olisi tärkeää edistää vapaaehtoistyötä ja erilaista virkistystoimintaa siten, että se vaikuttaisi kustannuksiin alentavasti. Tällä ei kuitenkaan esitetä korvattavan ammattihenkilöstöä ja pätevyysvaatimusten madaltamista, vaan lisäävän asiakkaiden palvelun laatua. 5. Osassa asumispalveluja asukkaiden tekemä työ omassa yhteisössä on sekä heidän kuntoutumistaan tukevaa että voi vähentää työntekijäresurssin tarvetta (esimerkiksi mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat). 6. Teknologian käyttöön otto Vantaa on ottanut ja ottaa määrätietoisesti käyttöön teknologiaa ja jatkossa myös robotiikkaa sekä työntekijöiden työn tueksi että erityisesti asiakkaiden käytettäväksi. Nykytulkinnan mukaan henkilöstömitoituksessa ei voida joustaa vaikka teknologia korvaa osan henkilökunnan työpanoksesta ja parhaimmillaan edistää asiakkaan omatoimisuutta ja kuntoutumista. 7. Tilaratkaisut Asumispalvelukiinteistöille ja asukasvalinnalle asetetut kriteerit eivät mahdollista kustannustehokasta toteuttamista ja tapauskohtaista harkintaa. Korttelin enimmäisasukasmäärä tuottaa pieniä yksiköitä, jotka ovat kalliita vaikka tilaratkaisuilla voitaisiin toteuttaa viihtyisiä asuntoja suuremmalle määrälle asukkaita. Lisäksi eri asiakasryhmiä ei voida asuttaa samaa yksikköön huolimatta tarkoituksenmukaisuudesta ja asiakkaan omasta tahdosta. Vantaan kaupunki on valmis yhteistyöhön muiden kuntien kanssa hakemuksessa mainituissa toimintamalleissa. 29. 8.4 Mikä on omavalvonnan kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Omavalvontaan on kehitetty sisäiset toimintamallit kaikkiin palveluihin ja raportointi toimivalle johdolle on säännöllistä. Ostopalveluja valvotaan systemaattisesti sekä valvontakäynneillä että palvelutuottajilta edellytetyllä raportoinnilla. Laadun valvonnan tavoitteena on turvata asiakkaan asemaa ja varmistaa palvelujen laatu sekä tiedon välittyminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ohjaaville viranomaisille. Toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikoja seurataan kuukausitasolla asiakastietojärjestelmästä saatavan tiedon pohjalta ja poikkeamat selvitetään sisällöllisesti. Mikäli kyse on palvelun laadun poikkeamasta, tilanne pyritään korjaamaan välittömästi tai kohtuullisen ajan kuluessa riippuen poikkeaman vakavuudesta. Toimeentulotuen osalta raportointi viedään myös sosiaali- ja terveyslautakuntaan.
Muissa avopalveluissa, asumispalveluissa ja laitoshoidossa on systemaattiset laadunvalvonnan toimintamallit, joissa laadun mittareina käytetään kuhunkin toimintaa soveltuvia mittareita (esim. Rai). Laadunvalvonnan sisäisinä työvälineinä käytetään myös työyksikön ja tulosyksikön tuloskorttia, jossa mittareina mm. laadun tason ylläpitäminen ja nostaminen. 30. 8.5 Minkälaisia kokeilun tämän toimintamallin palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita ehdottaisitte seurattavaksi kokeilun aikana? - Kunkin palvelun olennaisten laatutekijöiden kehitys suhteessa kustannuskehitykseen, mikä antaa kunnalle mahdollisuuden kehittää toimintamalleja, joilla laatutaso pysyy hyvänä vaikka kustannuksia saadaan alennettua. Yhdessä valvontaviranomaisten kanssa määritellään laatutaso, jota ei voida alittaa riippumatta kustannuksista. 31. 8.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Talous- ja hallintojohtaja Ari Toiva, puh 0400617168, etunimi.sukunimi@vantaa.fi 32. 9. Hakeeko kunta/alue kuntien ja Kelan yhteistyö toimintamallin kokeiluun: 33. 9.1 Kuntien ja Kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 34. 9.2 Mikä on kunnan ja Kelan yhteistyön tämän hetkinen tilanne kunnassa/alueella? - Vantaan kaupungin, Aikuissosiaalityö ja Kela, Vantaa-Porvoo vakuutuspiirin
palveluyhteistyöpilotti vuonna 1.6.13 28.2.2014: yhteistyömalli on kuvattu kuntakokeilumuistiossa 17.12.2013, kohta 5.1. Yhteistyömallia jatketaan sisällöltään samanlaisena, mutta pilotti laajenee 1.3.14 alkaen Vantaa-tasoiseksi: pilotin kohderyhmänä siten kaikki vantaalaiset etuuskäsittelystä toimeentulotukea hakevat, jotka saavat myös Kelan etuutta. Mikäli mahdollista, Vantaalla on tavoitteena laajentaa pilottia jo vuoden 2014 aikana siten, että asiakkaan toimittaessa hakemuksensa Kelaan, Kelan työntekijä voi syöttää vastaanottamansa hakemuksen tiedot Vantaan asiakastietojärjestelmään, jossa hakemus siirtyy Vantaan kaupungin työntekijän päätettäväksi. Tämä voitaisiin toteuttaa Vantaan kaupungin ja Kelan Vantaa-Porvoo vakuutuspiirin näkemyksen mukaan jo 1.6.2014. Toimeentulotukipäätöksiä tehdään Vantaan kaupungilla vuodessa yli 70 000 Etuuskäsittelijät tekevät Vantaalla valtaosan toimeentulotuen päätöksistä (n. 46 000). Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli Vantaalla vuonna 2013 6684. Määrä on kasvussa. 35. 9.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Vantaan kaupunki ja Kela ovat halukkaita laajentamaan yhteistyökokeilua edelleen vuoden 2015 alusta. Asiakkaiden jättäessä toimeentulotuen hakemuksen Kelan toimistoon, Kelan työntekijä ottaa sen vastaan, ja syöttää asiakkaan hakemuksen liitteineen Vantaan asiakastietojärjestelmään. Kelan työntekijä myös valmistelee ja tekee päätöksen toimeentulotuesta ja hoitaa sen toimeenpanon (maksatus). Malli otetaan käyttöön koko Vantaalla. Mallia voidaan testata / pilotoida yhden kahden kuukauden ajan joko vuoden 2014 lopulla, mikäli se mm. säädösmuutosten perusteella on mahdollista, tai vuoden 2015 alussa. Testauksen / pilotoinnin jälkeen malli otetaan käyttöön koko Vantaan alueella (kaikki aikuissosiaalityön toimeentulotuen yksiköt sekä Kelan Vantaan toimistot). Kokeiltava yhteistyömalli koskee kaikkia vantaalaisia toimeentulotuen saajia. Jatkovalmistelussa tulee tarkemmin selvitettäväksi toimeentulotuen perusosan hakemisen, käsittelyn, päätöksenteon ja maksatuksen Kelaan siirron toteuttamisen yksityiskohdat mm. henkilöstöresursointi, tarvittavat tietojärjestelmämuutokset, tarvittavat lakimuutokset, Kelalle maksettavat korvaukset jne. Lisäksi etsitään vaihtoehtoisia malleja mm. hakemusten järjestelmään syöttämisen ja indeksoinnin ja maksatuksen osalta. Kokeilussa tullaan kiinnittämään huomiota asiakkaiden jatko-ohjaukseen sosiaalityön ja / tai työllisyyttä edistäviin palveluihin. Selvitämme Kelan palveluohjausmallin soveltamista toimeentulotuen asiakkaiden osalta ja täydennämme sitä tarvittavilla menetelmillä (esim. huoliseula). Kokeilun osalta tullaan tekemään kuntayhteistyötä pääkaupunkiseudulla, mikäli myös muut kunnat ovat mukana Kela-palveluyhteistyön kuntakokeilussa. Suunnitelmana on mm erilaisten mallien tai työkäytäntöjen benchmarkkaus. Niin ikään suunnitelmana on että hankkeen ohjausryhmänä voi toimia pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön johto, täydennettynä Kelan edustajilla. Vantaan kaupunki on valmis yhteistyöhön muiden kuntien kanssa hakemuksessa mainituissa toimintamalleissa. 36. 9.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Toimeentulotuen käsittelyaika, toimeentulotuen määrärahat. Kelan tutkimusosasto on toteuttanut syksyllä 2013 Kelan ja Vantaan kaupungin sen hetkistä palveluyhteistyötä koskien. Tarkoituksenmukaista olisi toteuttaa vertailututkimus Kuntakokeilun aikana. 37. 9.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Virve Flinkkilä, Aikuissosiaalityö, palvelupäällikkö, 0400 619354, etunimi.sukunimi@vantaa.fi 38. 10. Hakeeko kunta/alue nuorisotakuu toimintamallin kokeiluun?
39. 10.1Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Vantaan kaupunginjohtaja on 15.4.2013 36 tekemällään päätöksellä perustanut nuorisotakuun ohjausryhmän, jonka vastuulla on koordinoida, kehittää ja seurata nuorisotakuun toteutumista Vantaalla. Ohjausryhmä on myös valmistellut nuorisotakuun toteuttamissuunnitelman vuosille 2014 2015. Vantaan kaupunki edistää aktiivisesti nuorisotakuuta. Vuodesta 2010 lähtien Vantaan kaupungilla on toiminut ESR-rahoitteinen Petra-projekti, jonka tehtävänä on ohjata nuoret alle 25-vuotiaat työttömät työhön, koulutukseen tai tarvittaessa muihin palveluihin nopeasti ennen kuin työttömyys ehtii pitkittyä. TE-toimisto ohjaa Petra-projektin piiriin kaikki alle 25-vuotiaat nuoret työttömät, joilla ei ole näköpiirissä selvää ratkaisua tilanteeseensa. Palveluohjaus on ollut henkilökohtaista ja jo lyhyenkin prosessin aikana - yleensä 1-3 kuukaudessa - on saavutettu hyviä tuloksia. Yritysyhteistyö on ollut olennainen osa projektia. Nuorten ohjausta on tehty yh-teistyössä TE-toimiston kanssa ja nuoret ovat saaneet tarvitsemansa kunnan ja valtion palvelut samasta toimipisteestä, myös Kela on ollut mukana yhteistyössä. Lisäksi nuorella on ollut käytettävissä tarvittaessa muita asiantuntijoita, kuten sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja ja amma-tinvalintapsykologi. Vuonna 2013 Petra nuoret työhön ja kouluun projektissa ja sen marras-kuussa 2013 aloittaneessa Petra nuoret uusille urille jatkoprojektissa oli yhteensä yli 1 700 asiakasta. Petrassa kehitetty palveluohjauksen malli on tuottanut erittäin hyviä tuloksia ja se on herättänyt kiinnostusta muissa kunnissa sekä myös muissa Euroopan maissa. Vantaan toteuttama koulutustakuu takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle tutkintoon johtavan koulutuspaikan, paikan perusopetuksen lisäopetuksessa, valmistavassa koulutuksessa tai työpa-jassa. Peruskoulun päättäneiden sijoittumista jatkokoulutukseen seurataan ja kaikki ilman opis-kelupaikkaa jääneet ohjataan ohjauskeskus Kipinän palvelujen piiriin, jonka toiminta on laaja-alaista elämänhallinnan tukemista jalkautuvalla työotteella. Tukikeskus Kipinä järjestää tavoitteellista toimintaa nuorille, jotka eivät pysty esim. haastavan elämäntilanteen takia opiskelemaan ja jotka tarvitsevat kiinnekohdan kodin ulkopuolelle. Ohjauskeskus Kipinään ja etsivälle työlle tehdään myös huolinuori-ilmoitus niistä alle 25-vuotiaista nuorista, jotka ovat keskeyttäneet toisen asteen tutkinnon tai jotka eivät ole missään palvelussa. Vuonna 2013 Kipinän ohjauksessa oli yhteensä 2202 asiakasta. Vantaan nuorten työpajat tarjoavat vailla toisen asteen tutkintoa oleville nuorille koulutukseen ja työelämään ohjausta, opiskeluvalmiuksien parantamista ja tukea elämänhallintataitoihin. Vantaan ammattiopisto Varia on panostanut opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn ja tutkinnon loppuunsaattamiseen. Kolvi-hankkeella kehitetään joustavia opintopolkuja ja Opi, viihdy, valmistu projektin (OVV) tavoitteena on opintojen keskeyttämisen ehkäisy, hyvinvoinnin lisääminen oppilaitoksissa sekä oppilaiden työllistymisen edistäminen. Yhteistyössä nuorten työpajojen kanssa on kehitetty keskeyttämisriskissä oleville opiskelijoille motivointijakso työpajajoilla, jonka jälkeen he palaavat oppilaitokseen. Vantaan kaupunki järjestää nuorille räätälöityä oppisopimuskoulutusta normaalilla perustutkintorahoituksella sekä nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) puitteissa. Lisäksi Vantaan ammattiopisto Varian sekä Vantaan nuorisopalvelujen yhteistyönä on toteutettu nuorten tuettua oppisopimusta, jonka avulla 77 nuorta on suorittanut
ammatillisen tutkinnon. Oppivelvollisuusiän ylittäneille 17 25-vuotiaille nuorille tarjotaan tuettu mahdollisuus peruskoulun päättötodistuksen suorittamiseen Eteenpäin Opintiellä -peruskoulu päätökseen Menolippu-hankkeessa. 40. 10.2 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Tavoitteena on parantaa tiedonkulkua, uudistaa vastuusuhteita, lisätä osallisuutta, sovittaa yhteen nykyisiä toimintamalleja ja tuottaa nuoren kannalta yksilöllisiä, joustavia ja helposti saatavilla olevia palveluja. Vantaan kaupunki on valmis pilotoimaan työllisyystakuun toteuttamista kokonaisvaltaisesti, jos siihen saadaan ulkopuolinen rahoitus. 1.Tiedonsaannin parantaminen Tiedonkulkua parantamalla työntekijöillä on ajantasaiset tiedot palvelun kannalta olennaisista asioista. Nuoren ei tarvitse selvittää samoja tietoja siirtyessään palvelusta toiseen. Nykytila:Kunnan työllisyyspalveluissa nuorten ohjauksesta vastaavilla palveluohjaajilla ei ole oikeuksia URA-järjestelmään, jossa on kaikki palvelun kannalta olennaiset tiedot. Esitys:Työllisyyspalveluiden palveluohjaajille annetaan oikeudet käyttää työvoimahallinnon URA-järjestelmää. Nykytila:Sosiaalitoimen toimeentulotukipäätöksiä tekevällä virkailijalla ei ole tietoa työvoimahallinnon päätöksistä. Esitys:Toimentulotukipäätöksen tekevä työntekijä saa tietoa nuoren aktivointisuunnitelmasta ja muista olennaisista päätöksistä. Nykytila:Etsivän nuorisotyö saa ilmoituksen ilman opiskelupaikkaa olevista, opintonsa keskeyttäneistä ja huolinuorista. Etsivän nuorisotyö ei saa nuorta koskevaa tietoa työvoimahallinnosta, Opintopolku.fi:stä eikä sosiaalitoimen rekisteristä. Esitys:Huolinuori-ilmoituksen velvoite laajennetaan koskemaan sosiaali- ja terveystoimea sekä Kelaa. Etsivän nuorisotyö saa tarvittaessa nuorta koskevaa tietoa URA-järjestelmästä, sosiaali-toimen atj-rekisteristä sekä Opintopolku.fi:stä. 2.Vastuun jakautuminen ja palvelun velvoittavuus Vastuuta uudelleen organisoimalla poistetaan päällekkäisiä töitä ja selkeytetään asiakasprosesseja. Palvelun velvoittavuudella taataan nuorelle oikea ohjaus ja ehkäistään palveluverkon ulkopuolelle jäämistä. Nykytila:Vantaan työllisyyspalveluiden työntekijät etsivät nuorille työttömille esim. työkokeilu-,kurssi- ja palkkatukipaikkoja. Nuori voi aloittaa niissä sen jälkeen, kun TE-toimisto on kirjannut asian URA-järjestelmään ja hyväksynyt suunnitelman. Aktivointisuunnitelmassa on läsnä kunnan ja valtion edustajat. Esitys:Kunnan työllisyyspalveluiden palveluohjaajat saavat oikeuden tehdä URA-järjestelmään merkintöjä, ehdottaa palveluja sekä päivittää aktivointisuunnitelman. Nykytila:Kunnan työllisyyspalvelut ei voi velvoittaa nuorta osallistumaan ohjaukseen tai työllisyyttä edistäviin palveluihin. Esitys:Kunnan työllisyyspalveluiden työntekijöillä on oikeus velvoittaa työttömyysetuutta saava nuori asiakaskäynnille ja osallistumaan työllistymistä ja koulutusta edistäviin palveluihin. Palvelusta kieltäytymisellä on vaikutuksia työttömyysetuuteen. Nykytila:Toimeentulotukea saava nuori ei ole velvoitettu tapaamaan sosiaalialan työntekijää. Esitys:Toimeentulotukia hakevalla nuorella on velvollisuus tavata sosiaalialan työntekijä. Toimeentulotuen edellytyksenä on osallistuminen työllistymistä tai koulutusta edistäviin palveluihin ja/tai sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tukipäätökset tarkastetaan nykyistä useammin. 3.Toimintamallien yhteensovittaminen ja palveluprosessin yksinkertaistaminen Toimintamalleja yhteensovittamalla saadaan nuoren näkökulmasta yksinkertainen ja helposti lähestyttävä palvelu. Henkilökohtainen ohjaus tuottaa tuloksia lyhytkestoisenakin. Nuori voi tarvittaessa saada eri asiantuntijoiden ohjausta samasta paikasta. Nykytila:TE-toimisto ohjaa työttömän nuoren kunnan työllisyyspalveluihin. Kunta vastaa ohjauksesta ja TE-toimisto viranomaispäätöksistä. Asiakasprosessi on toisinaan nuoren kannalta monimutkainen. Eri viranomaisten palvelut on hajautettu. Nuorella ei ole selvää vastuuhenkilöä. Esitys:Kunta ottaa koordinointivastuun kaikista alle 25-vuotiaista työttömistä. Kunnan palveluohjaajilla on käytettävissä URA-järjestelmä, oikeus tehdä merkintöjä työllisyyssuunnitelmaan ja ehdottaa sopivia TE-toimiston tai kunnan palveluja. Kunnan työntekijä voi päivittää aktivointisuunnitelman. Toiminta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Nuorella on mahdollisuus saada eri toimijoiden (kuten työllisyyspalveluiden, TE-toimiston, sosiaali- ja terveys- sekä sivistystoimen) palveluja samasta paikasta. Nykytila:TE-toimistossa on 3 eri palvelulinjaa. Esim. osa vastavalmistuneista nuorista tarvitsisi nykyistä enemmän apua työnhakuun. Linjajaot rajaavat palveluja.
Esitys:Alle 25-vuotiaille perustetaan oma palvelulinja. Nykytila:Palvelut on tarkasti rajattu. Vastavalmistunut ei pääse työkokeiluun. Nuorten työpajoilla työkokeilun kesto on enintään 6kk. Kuntouttavaa työtoimintaa ei voi järjestää yrityksissä. Työvoimahallinnon palveluja voi käyttää yhtä kerrallaan. Esitys:Lisää joustavuutta:työkokeilu mahdolliseksi yli 3kk työttömänä olleille vastavalmistuneille nuorille;työkokeilun pituus kunnalla samassa tehtävässä nostetaan harkinnanvaraisesti 12kk:een;Nuorten kuntouttavan työtoimintaa voi järjestää tietyin ehdoin yksityisellä puolella, esim. nuori voi työskennellä osan viikosta yrityksessä ja osan kuntouttavan työtoiminnan nuorten työpajalla ja saada samalla apua elämänhallintaan;te-toimiston palveluja voi käyttää samanaikaisesti, esim. palkkatukityössä oleva voi saada tukihenkilöpalvelua. Nykytila:Nuorten aikuisten osaamisohjelma on 20 29-vuotiaille vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. On paljon yo-tutkinnon suorittaneita nuoria, jotka eivät ole päässeet jatko-opintoihin. Esitys:Kohderyhmään lisätään yo-tutkinnon suorittaneet nuoret, joilla ei ole muuta tutkintoa. Nykytila:Ammatillisen perustutkinnon laajuus on kaikille opiskelijoille 120 ov. (jatkossa 180 op), millä varmistetaan jatko-opintokelpoisuus kaikille opiskelijoille. Esitys:Tutkintojärjestelmässä on mahdollisuus suorittaa tutkinto lyhyempänä, käytännössä 2 vuodessa, jota on oikeus myöhemmin täydentää jatko-opintoihin suuntaavilla opinnoilla. Keskeyttämiset vähenevät, oppilasvirrat lisääntyvät ja tehokkuus kasvaa. 41. 10.3 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen, puh. 040 5473944, etunimi.sukunimi@vantaa.fi. Vantaan kaupunki on valmis yhteistyöhön muiden kuntien kanssa. 78. 11. Lisätiedot/Ytterligare information - Kohdassa 10.2. hakulomake ei ottanut 6000 merkkiä vastaan, vaikka ohjelma itse näytti, että merkkejä on vielä käytämättä ja myös word-ohjelman laskimen mukaan tekstissä oli alle 6000 merkkiä. Tämän vuoksi lisäsimme yhteistyö-lauseen kohtaan 10.3.