Haku kuntakokeiluihin

Transkriptio

1 Haku kuntakokeiluihin Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - Tampereen kaupunki. Myös kaupunkiseudun muut kunnat ovat ilmaisseet halunsa olla mukana kuntakokeilussa myöhemmin tarkemmin sovittavilla tavoilla ja osa-alueilla. Lisäksi sekä Vantaan että Hämeenlinnan kaupungin kanssa on käyty alustavia keskusteluja kuntakokeiluyhteistyöstä erityisesti Valvonnan teema-alueen osalta Kokeilun vastuukunta: 2. Försökets ansvarskommun: - Tampereen kaupunki Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio) 3. Kommunens/områdets ansvarsperson: (namn, kontaktuppgifter, kommun, organisation) - Tilaajajohtaja Kari Hakari, , kari.hakari@tampere.fi, Aleksis Kiven katu C PL 48, Tampere Kunnan/alueen yhteyshenkilö: 4. Kommunens/områdets kontaktperson: Etunimi/ Förnamn Sukunimi/ Efternamn Matkapuhelin / Mobil Sähköposti/ e-post Osoite/ Adress Postinumero/ Postnummer Postitoimipai kka/ Postanstalt Organisaatio/ Organisation Osasto/ Avdelning Toni Kirmula toni.kirmula@t ampere.fi Aleksis Kiven katu C PL Tampere Tampereen kaupunki Tilaajaryhmä 5. Vastauskieli hakulomakkeen kysymyksiin/välj språket med vilket du vill besvara frågorna i blanketten: Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun?

2 Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot) - Hyvinvointipalvelut eli sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sivistyspalvelut koostuvat hallinnollisesti kuudesta tuotantoalueesta, joita ovat: avopalvelut, erikoissairaanhoito, laitoshoito, varhaiskasvatus ja perusopetus, toisen asteen koulutus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Kutakin tuotantoaluetta johtaa tuotantojohtaja. Tilaajaryhmä vastaa palvelujen tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta, tilaamiseen liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista sekä lautakuntien ja niiden jaostojen toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta sekä viranomaistoiminnan järjestämisestä. Kukin lautakunnan puheenjohtajana toimiva apulaispormestari antaa valmistelun suuntaviivat oman ydinprosessinsa osalta. Tilaajatoiminta on organisoitu kuuden ydinprosessin mukaisesti:

3 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Kukin kokonaisuus huolehtii ydinprosessinsa mukaisen lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta sekä tarjoaa tarvittavia asiantuntijapalveluita myös muiden ydinprosessien käyttöön. Kutakin edellä mainittua kokonaisuutta johtaa kyseisen prosessin tilaajapäällikkö Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta? - Tampereella on tehty moniammatillisten palvelumallien sekä kuntalais- ja asiakaslähtöisten palveluorganisaatioiden kehittämiseen liittyen perusteellista selvitys- ja kehittämistyötä mm. VM:n rahoittamassa Kohti kumppanuutta-hankkeessa (Koku) ( ). Hankkeessa kehitettiin sähköinen alusta/sovelluskokonaisuus, joka mahdollistaa sektorirajat ylittävän moniammatillisen yhteistyön ja asiakkaan edun mukaisen tiedon siirtymisen huoltajien ja eri toimijoiden kesken. Sovellusta pilotoitiin huoltajien, varhaiskasvatuksen, neuvolaterveydenhuollon, esiopetuksen ja kouluterveydenhuollon kesken. Hankkeessa selvitettiin myös lainsäädännön asettamat haasteet uudenlaiselle toimintatavalle Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilun keskeisenä teemana on Tampereella moniammatillisten palvelumalllien ja kuntalais- ja asiakaslähtöisten palveluorganisaatioiden kehittäminen. Teeman yhteydessä toteutetaan hanke aikuisasiakkaiden sosiaalipalvelujen, työllisyydenhoidon, kuntouttavan työtoiminnan ja muiden tarkoituksenmukaisten palvelukokonaisuuksien yhdistämiseksi hyvinvointipalvelujen integroidun toimintamallin mukaiseksi kokonaisuudeksi. Sektoroitunut lainsäädäntö (kansanterveys, sosiaalihuolto, perusopetus) edellytti Koku-hankkeen yhteydessä monimutkaisen suostumusten hallintamallin rakentamista eri toimijoiden tietojen yhdistämiseksi. Vapaakuntakokeilu luo edellytykset hyödyntää ja kehittää myös Koku-sovelluksia edelleen joustavammassa ja vähemmän sektoroituneessa säädösympäristössä Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Suunnittelupäällikkö Vesa Komonen Tampereen kaupunki, Tilaajaryhmä , vesa.komonen@tampere.fi Hakeeko kunta/alue koulutuspalvelu toimintamallin kokeiluun?

4 Minkälainen on kokeilun kohteena olevan kunnan/alueen oppilaitosverkosto? (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus) Mikä on kunnan/ alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne koulutuspalvelukokeilu toimintamallin osalta? Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue asumispalvelujen toimintamallin kokeiluun?

5 Asumispalvelujen toimintamallin osiot, joihin kunta/ alue osallistuu: Mikä on asumispalvelujen kehittämistilanne kunnassa/alueella? Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Kuntakokeilun avulla luotaisiin eritysryhmille uudenlaisia asumisen ja tuen kokonaisratkaisuja. Lisäksi pyrittäisiin poistamaan mm. ARA:n linjausten tuottamat ongelmat erityisryhmien asumispalvelujen järjestämiseksi (ryhmäkoot erittäin pienet, tontille tai lähiympäristöön ei voida sijoittaa samantyyppistä toimintaa, vaikka palvelujen järjestämisen, taloudellisen tehokkuuden ja synergiaetujen kannalta se olisikin perusteltua). Tampereen kaupunki osallistuu jo parhaillaan ns. KEHASU-hankkeeseen, jossa kehitetään ARA:n, TTY:n arkkitehtiopiskelijoiden, Kehitysvammaliiton ja kehitysvammaisten henkilöiden kanssa uudenlaisia asumismalleja kehitysvammaisille Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Tilaajapäällikkö Anniina Tirronen Tampereen kaupunki, Tilaajaryhmä , anniina.tirronen@tampere.fi Hakeeko kunta/alue valvonnan toimintamallin kokeiluun?

6 Valvonnan toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Mihin palveluihin ja valvontaohjelmiin toivoisitte kokeilun toimintamallin ensisijaisesti kohdistuvan? - Valvonnan teema-alueen osalta keskeisenä tavoitteena on joustojen synnyttäminen mm. palveluasumiseen liittyviin normeihin, mitoituksiin ja pätevyysvaatimuksiin. Valvovat valtionhallinnon viranomaiset ovat käytännössä nostaneet tiettyjä suosituksia normien asemaan (esimerkiksi vanhuspalvelujen laatusuositus). Terveydenhuollon normituksella on nykytilanteessa epätarkoituksenmukaisia ohjausvaikutuksia myös sosiaalihuollon palveluihin. Valvontaviranomaiset eivät myöskään tulkitse ko. suosituksia yhdenmukaisesti; moniportainen valvonta luo epätasa-arvoa palveluntuottajien välille. Mahdollisuudet henkilöstön pätevyysvaatimusten joustavoittamiseen tulee kokeilun yhteydessä selvittää. Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusvaateiden osalta valvovat viranomaiset (AVI ja Valvira) eivät tällä hetkellä huomioi teknologisten ratkaisujen merkitystä, mikä osaltaan hidastaa uusimman hyvinvointiteknologian käyttöönottoa. Palveluiden kehittämisessä on selkeä tarve löytää ja ottaa käyttöön hoitohenkilökunnan työskentelyä tukevia, henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia lisääviä sekä tuottavuutta kohentavia teknologisia ratkaisuja Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Kts. vastaus kohtaan 8.2.

7 Mikä on omavalvonnan kehittämistilanne kunnassa/alueella? Minkälaisia kokeilun tämän toimintamallin palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita ehdottaisitte seurattavaksi kokeilun aikana? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Tilaajapäällikkö Anniina Tirronen Tampereen kaupunki, Tilaajaryhmä , anniina.tirronen@tampere.fi Hakeeko kunta/alue kuntien ja Kelan yhteistyö toimintamallin kokeiluun: Kuntien ja Kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Mikä on kunnan ja Kelan yhteistyön tämän hetkinen tilanne kunnassa/alueella?

8 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Tampereen kaupungin painopisteenä kyseisessä kokeiluteemassa on tiedonsaanti asiakasmaksujen määrittelyä varten. Selvitetään tietosuoja- ja salassapitosäädösten tulkinnat ja mahdolliset säädösmuutosehdotukset prosessiin, jossa Kelan tiedot saataisiin suoraan kunnalle asiakasmaksujen määrittelyä varten. Tampereella päivähoidon asiakasmaksut tarkistetaan kaikilta asiakkailta joka toinen vuosi (8000 asiakasta, päätöksiä vuosittain yli ). Asiakasmaksupäätöksiä varten tarvitaan tositteet Kelan tuista ja/tai palkkatiedot. Vapaakuntakokeilussa Kelan tietojen lisäksi tiedot verottajalta helpottaisi tulotietojen oikeellisuuden varmistamista tarvittaessa merkittävästi Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Asiakasmaksupäällikkö Juho Tervo , juho.tervo@tampere.fi Hakeeko kunta/alue nuorisotakuu toimintamallin kokeiluun? Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Nuorisotakuun ja siihen sisältyvän koulutustakuun toteuttaminen on yksi Tampereen kaupungin strategisista tavoitteista, joka on kirjattu Tampereen pormestariohjelmaan , uuteen kaupunkistrategiaan ja sen toimintasuunnitelmiin. Osana nuorisotakuun toteutusta Tampereen kaupunki panostaa koulutustakuun lisäksi nuorten työllisyys-, palvelu-, asumis-, harrastus- ja osallistumistakuun toteutukseen ja nuorten hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen kaupunki toteuttaa nuorisotakuuta moniammatillisesti, yhteisvastuullisesti ja koordinoidusti sekä eri ydinprosessien yhteistyönä että yhteistyössä sidosryhmien ja kaupunkilaisten kanssa. Tampereen kaupungin Nuorisotakuun projektipäällikkö koordinoi nuorisotakuun kokonaisuutta. Pormestarin nimeämä Nuorten

9 yhteiskuntatakuun työryhmä toimii strategisen tason ohjausryhmänä takuun toimeenpanon suunnittelussa ja seuraa takuun toteutumista. Nuorisolain mukainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto toimii operatiivisella tasolla, erityisesti etsivän nuorisotyön tukena. Yhteistyötä nuorisotakuun toteuttamiseksi tehdään myös Tampereen kaupunkiseudun kuntien, Pirkanmaan ELY-keskuksen, TE-toimiston ja Kelan kanssa osana kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kehittämisohjelman ( ) toteutusta. Käynnissä on useita teemaan liittyviä hankkeita ja niistä erityisesti seuraavien tuloksia voidaan hyödyntää Nuorisotakuun kuntakokeilussa: 1) Työllisyyden kuntakokeilu : Kuntakokeilun kokemuksista tuotetaan kehittämisideoita palveluiden järjestämisen esteisiin ja ongelmiin; 2) Seutunuotta: Tampereen kaupunkiseudulla toteutettava hanke, jonka tavoitteena on kehittää ja tiivistää nuorisotakuun yhteistyötä ja viestintää toimijoiden kesken. Lähtökohtana projektissa on nykyisten resurssien tehokkaampi hyödyntäminen koulutukseen hakeutumisen, koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyn ja työllistymisen näkökulmasta. Hakemuksessa esitetyt toimenpiteet helpottaisivat nuorisotakuun toteuttamista erityisesti työllisyys-, koulutus-ja palvelutakuun näkökulmista. Toimintamallin indikaattoreina seurataan kaupunkistrategian ja sen toimintasuunnitelmien sekä palvelusopimusten indikaattoreiden kautta ja mm. hyvinvointikertomusten, kouluterveyskyselyiden, oppilaitos- ja TE-seurantojen avulla. Indikaattoreina mm.: -Perusopetuksen päättäneiden oppilaiden sijoittuminen koulutukseen -Ikäluokat ja koulutuspaikkojen ja lisäopetuspaikkojen riittävyys -Toisen asteen koulutuksessa keskeyttäneet -Toisen asteen koulutuksessa keskeyttäneille tehdyt jatkosuunnitelmat -Oppisopimuskoulutusten lukumäärä -Nuorten aikuisten osaamisohjelman opiskelijamäärä -Vastavalmistuneiden työllistyminen ja sijoittuminen jatko-opintoihin -Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät -Työttömyysaste ja kuntakohtaiset työllisyystilastot -Työpaikkojen määrä -Innovaatioympäristöissä syntyvien uusien yritysten ja työpaikkojen määrä -Kaupungin nuorille tarjoamat työ-, oppisopimus-, palkkatuki- ja työkokeilupaikat, kuntouttavan työtoiminnan paikat sekä kesätyöpaikat -Työllisyydenhoidon tukijakson tai palvelun jälkeen työhön tai tutkintotavoitteiseen koulutukseen sijoittuvien asiakkaiden osuus, % -Työmarkkinatukiseuranta, kunnan rahoittama työmarkkinatuki -Jälkihuollossa olevien nuorten sijoittuminen koulutukseen tai työelämään -Toimeentulotukea saavat, % -Tampereen yleinen pienituloisuusaste, % -Kouluterveyskyselyt -Hoito- ja sosiaalitakuun toteutuminen -Sijaishuollossa olevien lasten määrä -Perhehoidon osuus lastensuojelun sijaishuollosta -Pitkäaikaisasunnottomien määrä -Opiskelija- ja nuorisoasuntotarjonnan riittävyys -Etsivän nuorisotyön tilastot -Nuorille suunnattujen palveluiden asiakasmäärät ja vaikuttavuudet -Palveluihin pääsyn nopeus ja sujuvuus -Erityisryhmät esim. vieraskieliset nuoret ja vammaiset myös eri seurantojen piirissä -Projekteilla omat seurannat

10 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Kunnan työllisyydenhoidon toimintaedellytysten parantamiseksi päätösvalta työkokeilun ja palkkatukityön käytöstä tulisi siirtää kunnalle sen työllisyydenhoidon palveluiden piirissä olevien asiakkaiden osalta. Lisäksi kunnan omat työllisyyspalvelut, esim. työhönvalmennus, tulisi lukea aktivointitoimenpiteisiin, jotka vähentävät työmarkkinatuen maksuvelvoitetta. Kuntouttavan työtoiminnan tulisi olla mahdollista myös yrityksissä ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita koskevat työvoimapoliittiset lausunnot Kelalle esitetään siirrettäväksi kunnan tehtäväksi. TE-toimiston ja kunnan yhteistyön tehostamiseksi kunnan työllisyydenhoidon työntekijöiden tulisi saada URA-järjestelmän käyttöoikeudet. Nuorisotakuu on yksi Tampereen ja Tampereen kaupunkiseudun Työllisyydenhoidon kehittämisohjelman kärkitavoitteista. Kuntakokeilulla sujuvoitetaan nuorten pääsyä työelämään, koulutukseen ja tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Nuorisotakuun työllisyystakuun toteuttamiseksi esitetään, että kunnan työllisyydenhoidon palveluiden piirissä olevien nuorten osalta kunnan toimintaedellytyksiä parannetaan siirtämällä päätösvaltaa kunnalle, lisäämällä kunnan työkaluvalikoimaa ja mahdollistamalla suurempi joustavuus ja harkinnanvaraisuus. Kuntouttava työtoiminta mahdollistetaan yrityksissä ja kuntouttavan työtoiminnan työvoimapoliittiset lausunnot Kelalle siirretään kunnan tehtäväksi. Kunnan työllisyydenhoidon työntekijöille myönnetään URA-järjestelmän käyttöoikeudet. Opintoihin hakeutumisen nopeuttamiseksi TE-hallinnon päätöksiä omaehtoisesta opiskelusta työttömyysturvalla aikaistetaan ja 15- ja 16-vuotiaat peruskoulun päättäneet otetaan työkokeilun piiriin. Kuntakokeilussa hyödynnetään Työllisyyden kuntakokeilun ( ) ja Tampereen kaupunkiseudun yhteisten hankkeiden tuloksia. Nuorisotakuun koulutustakuun toteuttamiseksi esitetään ns. Tandem-mallin pilotointia väylänä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen kohderyhmänä nuoret, joiden oppimistuloksissa on tapahtunut huomattavaa heikkenemistä yläkoulussa ikäkauden kriiseistä tai muista syistä johtuen, tavoitteena vahvistaa nuorten motivaatiota ja valmiuksia osallistua ammatilliseen koulutukseen. Toimintatapa johtaa siihen, että perusopetus ei tule suoritetuksi vielä 16-vuotiaana, ja mallin toteuttaminen ja pilotointi on siten yksi tapa suorittaa 17 vuoden oppivelvollisuusikärajatavoite. Lisäksi esitetään toisen asteen yhteishakua koskevia joustoja sallimalla mm. erillisten hakukoodien muodostaminen ja opiskelupaikan vaihtaminen vielä myöhemmin ilman, että nuori jää kokonaan vaille opiskelupaikkaa; sekä ammatillisen koulutuksen järjestämislupamenettelyn keventämistä ja joustavoittamista. Lisäksi resurssien käytön tehostamiseksi esitetään, että henkilökohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan ainoastaan erityistä tukea ja ohjausta tarvitseville nuorille; oppivelvollisuuden pidentämisestä johtuvien lisäkustannusten sijasta resurssit panostetaan erityispalveluiden järjestämiseen nuorille, jotka niitä todella tarvitsevat; ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden pääsy Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan mahdollistetaan. Nuorisotakuun palvelutakuun toteuttamiseksi esitetään, että moniammatillista, poikkihallinnollista yhteistyötä ja palveluohjausta tehostetaan helpottamalla tietojen siirtoa ja saantia, väljentämällä tietosuojaan ja rekisterinpitoon liittyviä vaatimuksia, yhdistämällä mm. sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja ja mahdollistamalla kuntien pääsy TE-hallinnon ja Kelan tietojärjestelmiin. Lisäksi yhdenmukaistetaan ja yhdistetään tehokkaammin eri tahojen tilastotietojen keruuta. Lisäksi esitetään, että nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi mahdollistetaan määräaikaisella oleskeluluvalla maahan tulleiden työskentely ja pakolaisten sijoittaminen sopivien asuntojen saatavuuden mukaan muunkin kuin heistä huolehtivan kunnan alueelle Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Projektipäällikkö Maria Kristiina Virtanen (Nuorten yhteiskuntatakuu Tampereella) , maria.kr.virtanen@tampere.fi

11 Lisätiedot/Ytterligare information - Hakemusta täydennetään ensi viikon aikana. Hakemuksen lisätäydennykset toimitetaan VM:lle sähköpostin liitetiedostona hakulomakkeen Word-versiota hyödyntäen viimeistään perjantaina 7.2..