Haku kuntakokeiluihin

Transkriptio

1 Haku kuntakokeiluihin Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Seinäjoen, Vaasan ja Jyväskylän kanssa sekä Etelä-Pohjanmaan kunnat Alajärvi, Alavus, Ilmajoki, Isojoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Soini, Teuva ja Ähtäri Kokeilun vastuukunta: 2. Försökets ansvarskommun: - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Seinäjoki Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio) 3. Kommunens/områdets ansvarsperson: (namn, kontaktuppgifter, kommun, organisation) - Johanna Sorvettula, puh tai , johanna.sorvettula@epshp.fi, Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kunnan/alueen yhteyshenkilö: 4. Kommunens/områdets kontaktperson: Etunimi/ Förnamn Sukunimi/ Efternamn Matkapuhelin / Mobil Sähköposti/ e-post Osoite/ Adress Postinumero/ Postnummer Postitoimipai kka/ Postanstalt Organisaatio/ Organisation Osasto/ Avdelning Etelä-Pohjan Johanna Sorvettula johanna.sorve Huhtalantie Seinäjoki ttula@epshp.fi maan sairaanhoitopii rin Hallinto kuntayhtymä 5. Vastauskieli hakulomakkeen kysymyksiin/välj språket med vilket du vill besvara frågorna i blanketten:

2 6. 5. Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun? Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot) - Kokeiluun osallistuu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (LSSAVI) toiminta-alueelta valtaosa Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnista sekä Jyväskylä ja Vaasa. Lisäksi Tampereen kaupunki seuraa vahvasti kuntakokeiluhankkeen ja Välittämisen koodi -hankkeen etenemistä. Tampere on ilmoittanut kiinnostuksensa osallistua myös mahdollisiin hankkeiden tilaisuuksiin. Osallistuvien kuntien hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne koostuu kuntien sosiaali-, terveys-, sivistys- ja nuorisotoimista, Kuntayhtymä

3 Kaksineuvoisesta, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymästä, JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymästä, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueesta ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymästä. Alueella toimii Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymät ja Vaasan sairaanhoitopiiri. Organisaatiorakenteeseen kuuluu myös puolustusvoimat, pelastus- ja poliisitoimi sekä yksityisen ja kolmannen sektorin hyvinvointipalvelujen tuottajat. Lisäksi ELY-keskukset ovat vahvasti mukana nuorisotakuun osalta, sillä organisaatio rahoittaa vaikuttavia hyvinvointipalveluja: Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta? - Kokeiluun osallistuvissa kunnissa toimintoja on kehitetty voimakkaasti integroituun suuntaan, mutta saavutettu tulos ei ole vielä läheskään riittävällä tasolla. Tahtotila kehitykseen on, mutta muun muassa lainsäädäntö asettaa vielä osin rajoitteita. Terveydenhuoltolain myötä kunnille on tullut velvoite laatia hyvinvointikertomus, mikä ohjaa suunnittelua integroidumpaan suuntaan. Lisäksi esimerkiksi nuorisolain myötä nuorten ohjauspalvelut järjestetään kunnissa moniammatillisena yhteistyönä. Kunnissa on käynnissä runsaasti eri tavoin organisoitua poikkihallinnollista palveluverkostoa, joka on eri tavoin vastuutettu kunnan virkamiehille. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (LSSAVI) kokonaisturvallisuusstrategiassa korostetaan kuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyön näkemistä jatkossa kokonaisuutena, jonka alaisuudessa voi olla erilaisia moniammatillisia, hieman eri kärkiin keskittyviä tiimejä. LSSAVI on kannustanut kuntia poikkihallinnolliseen integroituun hyvinvointija turvallisuussuunnitteluun ja laatineet kuntien avuksi mallin. LSSAVI on koonnut toiminta-alueensa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmat, ja analysoinut suunnitelmien sekä hyvinvointikertomusten kautta kuntien hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilaa sekä integroinnin etenemistä vuoden 2014 aikana. Esimerkiksi kuntakokeiluhankkeeseen osallistuva Vaasa on integroinut hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi LSSAVIn toiminta-alueella on hyviä esimerkkejä integroiduista toimintamalleista, kuten esimerkiksi Nokialla. Lasten ja nuorten syrjäytymiseen liittyen on kuitenkin todettu, että yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen rakenteet on arvioitava uudelleen, priorisoitava ja tarpeen vaatiessa tehtävä myös lainsäädännöllisiä muutoksia ja uudistuksia, joiden avulla lasten ja nuorten sosiaalinen osallisuus turvataan Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Kunnat toteuttavat kokeilua osana Välittämisen koodi -projektia, jossa kehitetään kuntalähtöisesti etupainotteisuuteen perustuva toimintamalli ja tiedonvälitysjärjestelmä, joiden avulla lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäistään. Tavoitteena on erillään olevien viranomaisten yhteistyön kehittyminen, tiedonkulun parantuminen ja palvelutarjonnan yhtenäistäminen siten, että lapselle ja nuorelle voidaan tarjota kokonaisvaltaista tukea ja apua varhaisessa vaiheessa ilman medikalisointia. Esimerkiksi opetustoimella, oppilas- ja opiskelijahuollolla, nuorisotoimella, sosiaali- ja terveystoimella, poliisilla, puolustusvoimilla on saattanut viritä orastava huoli lapsesta tai nuoresta (0-20 -vuotias). Tällöin on tärkeää saattaa huolta kantavat viranomaiset moniammatilliseen yhteistyöhön lapsen tai nuoren tukemiseksi etupainotteisesti. Viranomainen voi tehdä ilmoituksen (luovuttaa henkilötietoja) kehitettävään tiedonvälitysjärjestelmään, jos hänellä on herännyt huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista. Koodiin perustuva tieto sisältää lapsen tai nuoren henkilötunnuksen, ilmoituksen tekijän nimen, organisaation ja yhteystiedot sekä koodin voimassaoloajan tietyin perustein. Tiedonvälitysjärjestelmän avulla tiedon ilmoittava viranomainen voi nähdä, ovatko muut tahot ilmaisseet huolensa samasta lapsesta tai nuoresta. Kun lapsen tai nuoren elämäntilanteesta on muodostettu koodi tai useampia koodeja, avunantoprosessia viedään välittömästi eteenpäin kuntalähtöisesti kehitettävän toimintamallin mukaisesti lapsen tai nuoren suostumuksella. Lasta tai nuorta koskevat tiedot poistuvat järjestelmästä viimeistään, kun henkilö täyttää 20 vuotta. Tavoitteena on, että toimintamalli ja tiedonvälitysjärjestelmä laajennetaan käyttöön projektikokeilun jälkeen koko Suomen alueelle. Lasta ja nuorta koskeva kooditieto voi olla salassa pidettävä tieto, koska se paljastaa asiakkuuden. Tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa käydyn neuvottelun mukaisesti projektissa tulee arvioida lainsäädännön muutostarpeet. Kokeiluprojektin toteutuminen edellyttää lainsäädäntömuutoksia, jotta kokeiluprojektiin liittyvä henkilötietojen käsittely ja henkilörekisterin ylläpito on mahdollista. Lasta ja nuorta koskevien salassa pidettävien huolitietojen luovuttaminen kaikille projektissa mukana oleville viranomaisille ja organisaatioille ei ole mahdollista voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Sen vuoksi tietojen luovutuksista tulee säätää toimintaa koskevassa erityislaissa ennen kokeiluun ryhtymistä.

4 Alustavien suunnitelmien mukaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä toimisi projektin aikana lasten ja nuorten asiakasrekisterin rekisterinpitäjänä. Rekisteri sisältäisi kooditietoja ennalta määrätyn ajan kaikista niistä lapsista ja nuorista, joista projektiin osallistuvat viranomaiset ja organisaatiot ovat huolissaan. Kehitettävään toimintamalliin liittyy henkilötietojen käsittelyä, joksi katsotaan tietojen kerääminen, tallentaminen, käyttö, siirtäminen, luovuttaminen ja säilyttäminen väliaikaisesti. Alustavasti on suunniteltu, että rekisterinpitäjänä toimisi projektin jälkeen Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Välittämisen koodi -projektin hallinnoijana toimii Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä EPSHP. Projektin valmisteluaikana on käyty useita keskusteluja siitä, mikä organisaatio olisi sopiva projektin hallinnoijaksi. Ehdotuksena on ollut eri kuntia ja esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan liitto. Muun muassa kunnat ovat nähneet parhaana vaihtoehtona, että EPSHP toimii hallinnoijana, jolloin organisaatio edustaa kaikkia Etelä-Pohjanmaan kuntia. Kehitystyötä tullaan tekemään kuntalähtöisesti kuntakokeiluhankkeessa ja Välittämisen koodi -projektissa. Osallistuvat kunnat ovat hyvin kiinnostuneita projekteista ja ovat sitoutuneita hankkeisiin. Moniviranomaisyhteistyön ja tiedonkulun kehittymisellä, palvelutarjonnan yhtenäistämisellä ja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemällä voidaan vähentää kuntien velvoitteita ja kustannuksia, inhimillistä hyötyä unohtamatta Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (LSSAVI) on tehnyt vuonna 2012 alueellisen sisäisen turvallisuuden ohjelman sisältävän kokonaisturvallisuusstrategian, jonka pääteemaksi valittiin lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Kokonaisturvallisuusstrategia sisältää vuoden 2012 tilannekatsauksen alueen hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilasta myös indikaattorien valossa. Indikaattoripäivitys tehdään vuonna Yksi keskeinen seurannan kohde on kouluterveyskyselyt. Lisäksi aluehallintovirastot tekevät vuosittain peruspalvelujen arvioinnin (aluehallintovirastokohtaiset ja valtakunnallinen). Peruspalvelujen arviointi on toiminut hyvinvointipalvelujen ja kokonaisturvallisuuden tilannekuvan laadinnassa yhtenä lähteenä. PATIO-hankkeen ja sähköisen hyvinvointikertomuksen yhteisen kehitystyön myötä tullaan saamaan vuodesta 2010 yhdessä eri tahojen kanssa kehitetty sähköinen ja dynaamisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnanohjausjärjestelmä. Välittämisen koodi -projektissa tehdään arviointityö, jonka tuloksena saadaan tietoa erityisesti syrjäytymisen inhimillisistä ja taloudellisista vaikutuksista sekä siitä, tavoitetaanko Välittämisen koodin avulla lapsia ja nuoria, ja onnistutaanko heille tarjoamaan apua varhaisessa vaiheessa. Tutkimuksen suorittaa Tampereen yliopiston tutkimusprofessori ja tutkija Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, puh tai , johanna.sorvettula@epshp.fi Hakeeko kunta/alue koulutuspalvelu toimintamallin kokeiluun?

5 Minkälainen on kokeilun kohteena olevan kunnan/alueen oppilaitosverkosto? (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus) Mikä on kunnan/ alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne koulutuspalvelukokeilu toimintamallin osalta? Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue asumispalvelujen toimintamallin kokeiluun? Asumispalvelujen toimintamallin osiot, joihin kunta/ alue osallistuu: Mikä on asumispalvelujen kehittämistilanne kunnassa/alueella?

6 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue valvonnan toimintamallin kokeiluun? Valvonnan toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Mihin palveluihin ja valvontaohjelmiin toivoisitte kokeilun toimintamallin ensisijaisesti kohdistuvan? Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mikä on omavalvonnan kehittämistilanne kunnassa/alueella?

7 Minkälaisia kokeilun tämän toimintamallin palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita ehdottaisitte seurattavaksi kokeilun aikana? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue kuntien ja Kelan yhteistyö toimintamallin kokeiluun: Kuntien ja Kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Mikä on kunnan ja Kelan yhteistyön tämän hetkinen tilanne kunnassa/alueella? Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta:

8 Hakeeko kunta/alue nuorisotakuu toimintamallin kokeiluun? Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Nuorisotakuun kehittämistilanne osallistuvien kuntien alueella on melko hyvä. Esimerkiksi etsivä nuorisotyön ja työpajatoiminnan osalta toimintaa on saatu laajennettua melko kattavasti koko alueelle. Etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan on myönnetty Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueelle noin kolme miljoonaa euroa Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Osallistuvat kunnat toteuttavat kokeilua osana Välittämisen koodi -projektia, jonka tärkein tavoite on lasten ja nuorten elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Kun viranomaiset ovat viestineet lapsen tai nuoren huolestuttavasta tilanteesta koodien avulla, vastuussa oleva viranomainen selvittää tilannetta mahdollisten muiden huolestuneiden koodien muodostajien kanssa. Lapsen tai nuoren tietoja ja huolen aihetta ei luovuteta eteenpäin, huoli voidaan kuitenkin ilmaista ja tehdä suunnitelma miten lasta ja nuorta autetaan. Ennen kuin moniammatillinen apuverkosto toimii, lapselta, hänen huoltajiltaan tai nuorelta tullaan kysymään lupa hänen asioiden käsittelyä ja avun antamista varten. Toimintamallia kehitettäessä huomioidaan uudet tavat ja välineet, joilla voidaan tarjota apua lapselle tai nuorelle kokonaisvaltaisesti ja selkeästi ilman palveluista ja vastaanotoilta toiselle siirtämistä. Tavoitteena on varhainen matalan kynnyksen apu, jota lasten ja nuorten on helppo vastaanottaa ilman medikalisointia. Kunnissa on olemassa kehittyneitä palveluketjuja, jotka mahdollistavat avunannon. Kuntien prosesseihin tulee Välittämisen koodin myötä muutoksia, jotka suunnitellaan kuntalähtöisesti ja maakunnallisesti yhdessä, että viranomaisten palveluketju tukee lapsen ja nuoren kehitystä ja estää syrjäytymistä. Tavoitteena on kehittää etupainotteinen tukiverkosto, jälkikäteisen avun sijaan. Projektissa luodaan ohjeet viranomaisille. Ohjeessa käydään läpi uuteen toimintamalliin ja tiedonvälitysjärjestelmään liittyviä asioita, kunten mistä koodi tehdään, kuka koodin tekee ja kuinka kauan koodi säilyy järjestelmässä. Lisäksi ohjeissa kerrotaan lapsen ja nuoren viidellä eri elämänalueella (aineelliset olosuhteet, terveys, kasvatus ja perhesuhteet, koulutus ja työ, perheen ja koulun ulkopuolinen sosiaalinen ympäristö) esiintyvistä ongelmista, jotka vahingoittavat, rajoittavat tai uhkaavat lapsen tai nuoren kehitystä ja voivat johtaa lapsen tai nuoren syrjäytymiseen. Lisäksi toimintamallin muutokseen liittyvät salassapitomääräykset. Viranomaisten kanssa käsitellään yhdessä milloin, miten ja mitä tietoja ammattilaiset voivat antaa lapsesta tai nuoresta, mikä selkeyttää monialaista viranomaisyhteistyötä. Kuntalähtöisesti kehitettävä toimintamalli ja tiedonvälitysjärjestelmä ovat viranomaisten uusi yhteistyötapa ja käytännön työväline Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta:

9 - Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, puh tai , Lisätiedot/Ytterligare information - Olemme olleet yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa Välittämisen koodi -projektista ja kuntakokeiluhankkeesta. Yhteistyössä ovat olleet mukana sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko sekä opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön johtaja Georg Henrik Wrede ja neuvotteleva virkamies Jaana Walldèn.