Haku kuntakokeiluihin

Transkriptio

1 Haku kuntakokeiluihin Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - Oulun Kaupunki Kokeilun vastuukunta: 2. Försökets ansvarskommun: - Oulun Kaupunki Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio) 3. Kommunens/områdets ansvarsperson: (namn, kontaktuppgifter, kommun, organisation) - Timo Nousiainen, (Kehittämisjohtaja, Oulun kaupunki, PL 1, Kirkkokatu 2a, Oulun kaupunki Mobiili ) Kunnan/alueen yhteyshenkilö: 4. Kommunens/områdets kontaktperson: Etunimi/ Förnamn Sukunimi/ Efternamn Matkapuhelin / Mobil Sähköposti/ e-post Osoite/ Adress Postinumero/ Postnummer Postitoimipai kka/ Postanstalt Organisaatio/ Organisation Osasto/ Avdelning Timo Nousiainen timo.nousiaine n@ouka.fi Kirkkokatu Oulu Oulun kaupunki Konsernipalve lut/kehittämis en palvelualue 5. Vastauskieli hakulomakkeen kysymyksiin/välj språket med vilket du vill besvara frågorna i blanketten: Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun?

2 Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot) - Hyvinvointilautakunnan alainen hyvinvointipalvelut, johtaja hyvinvointijohtaja Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta? -

3 Oulussa ollaan siirtymässä hyvinvointikeskustoimintamalliin, jossa on kyse uudenlaisten yhteistyömallien ja rakenteiden luomisesta palveluiden järjestämisessä. Ensimmäisenä Kiimingissä pilotoitava hyvinvointikeskustoimintamalli on hyvä alusta kuntakokeilulle. Oulun kaupunkiin on perustettu alkaen palveluohjausyksikkö, joka vastaa ikäihmisten, mielenterveysasiakkaiden sekä vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palvelutarpeen arvioinnista, palvelusuunnitelman laadinnasta ja asiakaskohtaisesta palveluiden järjestämisestä kotiin annettavien sosiaalihuollon avopalveluiden ja laitospalveluiden sekä kotisairaanhoidon osalta. Keskitetyn palveluohjausmallin tarkoituksena on taata asiakaslähtöiset ja tasavertaisesti arvioidut ja järjestetyt vaikuttavat palvelut kaikille palvelua tarvitseville kuntalaisille. Palveluohjaus liitetään keskitetysti johdettuna palveluna osaksi hyvinvointikeskuksen toimintamallia. Ikälain ja sosiaalihuoltolain uudistamisen johdosta tulevat vaatimukset korostavat asiakastyön moniammatillista yhteistyötä ja palveluiden koordinointia. Asiakaskohtaisen palveluohjauksen kehittäminen nähdään vaikuttavana keinona vastata erityisesti monia palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin. Hyvinvointikeskusympäristössä kehitetään moniammatillisia palveluprosesseja ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden asiakkaan hyvinvointia edistävien palveluiden yhteistä palvelusuunnittelua Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Osana palveluohjauksen kehittämistä sekä hyvinvointikeskuksen toimintamallia on tarve kehittää sekä asiakaskohtaisen tiedon että toiminnanohjaukseen ja kustannusten ja resurssien hallinnointiin tarvittavan tiedon nykyistä parempaa hyödyntämistä. Palveluohja-uksessa pitää voida hyödyntää asiakaskohtaista tietoa eri rekisterien sisältämistä tie-doista, kuten terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja päihdehuollon järjestelmistä. Nyky-lainsäädännön mukaan eri lainsäädännön alaisia eri rekistereissä olevia tietoja on vaikea käyttää asiakkaan palveluiden järjestämistä suunniteltaessa, eikä tietojen yhdistäminen tai luovuttaminen eri rekisterien välillä sähköisesti ole mahdollista. Osana hyvinvointikeskuksen toimintamallia halutaan kehittää myös vastuutyöntekijämallia, jossa asiakkaan nimetyllä vastuuhenkilöllä pitää olla käytettävissään tietoja eri rekisterien sisältämistä tiedoista. Tällä hetkellä kukin työntekijä voi käyttää vain palvelualuekohtaisia tietoja, eikä hänellä ole pääsyä sen ulkopuolisiin tietoihin. Lisäksi asiakasvastaavan pitää voida laatia yksi yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa yhdistetään kaikkien palvelualueiden suunnitelmat (terveydenhoito, sosiaalipalvelut, kuntoutus, päihdepalvelut, kotipalvelut) yhdeksi kokonaisuudeksi, joka on kaikkien asiakkaan palveluiden piirissä olevien yhteisessä käytössä. Resurssien kohdentamisen ja kustannusseurannan näkökulmasta palveluiden järjestäjällä pitää olla mahdollisuus saada vastaavasti yhdistelmätietoa eri rekistereistä siten, että erilaiset poikkeamat ja palvelutarvekokonaisuudet saadaan raportoitua vaarantamatta yksittäisten henkilöiden yksityisyyden suojaa. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevan asiakkaan kohdalla palveluiden parempi koordinointi ja asiakkaan palveluiden kokonaiskuvan hahmottaminen edellyttää sekä palveluiden koordinointia että palveluiden rakenteellista integrointia, mikä puolestaan edellyttää toteutuakseen siilomaisesti eri rekis-tereihin hajautuneiden tietojen yhdistämistä riittävän tiedonsaannin varmistamiseksi. En-naltaehkäisyn ja palveluiden oikea-aikaisen kohdentamisen näkökulmasta eri rekistereissä olevia tietoja pitäisi voida hyödyntää myös päätöksentukijärjestelmissä ja ennustemallien rakentamisessa. Oulussa hyvinvointipalveluissa tietoja on koottu kattavasti vuosien ajan johdon tietojärjestelmään (DW), mikä mahdollistaa teknisesti em. ominaisuuksien ke-hittämisen.) Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Vuosittain CAF itsearviointityökalu, sähköinen hyvinvointikertomus ja strategian, palvelujen-järjestämisohjelman sekä talousarvion mittaristo Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta:

4 - Asiakkuuspäällikkkö Raimo Ojanlatva Hakeeko kunta/alue koulutuspalvelu toimintamallin kokeiluun? Minkälainen on kokeilun kohteena olevan kunnan/alueen oppilaitosverkosto? (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus) - Perusopetuksessa on 68 koulua, lukiokoulutuksessa 11 päivälukiota ja aikuislukio sekä kolme muiden ylläpitämää lukiota. Perusopetuksessa opiskelee noin lasta ja nuorta ja lukiokoulutuksessa noin 4000 opiskelijaa Ammatillisen koulutuksen järjestämisvastuu Oulun seudun koulutuskuntayhtymällä, jossa Oulun kaupunki suurin osakas. Opiskelijamäärä on noin Mikä on kunnan/ alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne koulutuspalvelukokeilu toimintamallin osalta? - Nuorisotakuun osalta toimintoja ja prosesseja on kehitetty vuoden 2013 alusta noin kymmenen eri kehittämisprosessin kautta. Keskeisenä tavoitteena on ollut nuoren tuen yhtenäistäminen eri oppilaitosten välillä, vastuiden selkeyttäminen ja verkostoyhteistyön selkeä vahvistaminen sekä oppilaitosten työelämäyhteyksien vahvistaminen Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Tavoitteiden toteuttamiseksi on käynnistetty seuraavia kehittämiskokonaisuuksia: 1) Oppisopimuskoulutuksen sisällöllinen ja rakenteellinen kehittäminen ja toteuttaminen: Uuden toimintamallin mukainen opiskelu alkaa syksyllä ) Maahanmuuttajanuorten tuen johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden vahvistaminen peruskoulutuksen ja toisen asteen koulutuksen varmistamisessa. 3) Kaupungin, yritysten, kolmannen sektorin, te-toimiston ja muiden toimijoiden yhteistyön vahva tiivistäminen

5 koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistamiseksi. 4) Te-toimiston palveluohjauksen kehittäminen yhteistyössä siten, että nuoren ohjautuminen koulutukseen ja sitä kautta työelämään vahvistuu. 5) Nuorisotakuuta koskevien eri organisaatioiden hankkeiden yhteistyön tiivistäminen ja yhteinen tavoitteenasettelu nuoren tuen vahvistamiseksi esimerkiksi yhtenäistämällä oppilaanohjauksen prosesseja. 6) Opiskelupaikkojen määrän tarkastelu ja tutkintojen uudistaminen, jotta nuoret ohjautuvat työmarkkinoille nykyistä paremmin. 7) Tutkintojen läpäisyn tehostaminen ja keskeytysten vähentäminen: Tuen prosessin uudistaminen ja selkeyttäminen. 8) Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen luomalla yrittäjien, oppilaitosten kaupungin yhteinen verkosto, jonka avulla nuorelle tarjotaan yhdenmukainen tuki ja ohjaus perusopetuksesta toiselle asteelle ja työelämään. 9) Nuorten osallisuuden vahvistaminen ja oppilaskuntien työn vahvistaminen oppilaitoksissa Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Tällä hetkellä indikaattoreina ovat mm. 1) Nuorten sijoittuminen toiseen asteen koulutukseen 2) Tutkintojen läpäisy 3) Nuorten työllisyyden kehittyminen koulutuksen jälkeen 4) Oppilaskohtainen yksikköhinta eri koulutusmuodoissa Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Nuorisotakuun projektipäällikkö Timo Kettunen Hakeeko kunta/alue asumispalvelujen toimintamallin kokeiluun? Asumispalvelujen toimintamallin osiot, joihin kunta/ alue osallistuu:

6 Mikä on asumispalvelujen kehittämistilanne kunnassa/alueella? Onko kunnassa/alueella kartoitettu muun muassa asumispalvelumuotojen tarvetta? Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue valvonnan toimintamallin kokeiluun? Valvonnan toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Mihin palveluihin ja valvontaohjelmiin toivoisitte kokeilun toimintamallin ensisijaisesti kohdistuvan?

7 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mikä on omavalvonnan kehittämistilanne kunnassa/alueella? Minkälaisia kokeilun tämän toimintamallin palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita ehdottaisitte seurattavaksi kokeilun aikana? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue kuntien ja Kelan yhteistyö toimintamallin kokeiluun: Kuntien ja Kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Hallitus arvioi toimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtoa Kelalle maaliskuun 2014 kehysriiheen mennessä. Arvion tulos voi vaikuttaa toimintamallin A. Toimeentulotukiyhteistyö -osion toteutukseen.

8 Mikä on kunnan ja Kelan yhteistyön tämän hetkinen tilanne kunnassa/alueella? - Oulun kaupungin ja paikallisen Kelan välinen yhteistyö on erittäin toimivaa ja molemmat osapuolet ovat osoittaneet yhteisneuvottelussa kiinnostuksensa lähteä selvittämään perustoimeentulotuen maksatuksen ja päätöksenteon Kelalle siirtämi-sen edellytyksiä Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Kuntakokeilussa perustoimeentulotuen päätöksenteko ja maksaminen siirretään kokeilun ajaksi Oulun kaupungin osalta Kelan toiminnaksi kokonaisuudessaan. Täydentävä ja eh-käisevä toimeentulotuki hoidetaan kaupungin toimesta. Kelan rooli on toimia tehokkaana lakisääteisen sosiaaliturvan operaattorina - päätöksentekijänä ja maksajana - ja sen lisäksi myös ohjata sosiaalisen tuen, aktivoinnin yms. tarpeessa olevat hakijat kunnan pal-veluorganisaation piiriin. Pilotissa kehitetään palveluohjauksellinen malli, jota voidaan soveltaa kuntien ja Kelan välisessä asiakasyhteistyössä laajemminkin. Kelan ja kaupungin palveluyksiköiden välille toteutetaan toimiva sähköinen yhteys, jossa asiakasvastaanottotyötä vaativat asiakkaat voidaan suoraan ohjata henkilökohtaiseen tar-peen mukaiseen palveluun yhteisesti sovittujen toimintakäytäntöjen mukaisesti. Toimeen-tulotuen sähköisen asioinnin kehittäminen on yksi pilotoinnin painopisteistä. Palvelumallin kehittäminen kytkeytyy vahvasti kokeilun toisen osion eli nuorisotakuun ak-tivointi- ja työllisyyspalveluiden kehittämiseen. Ajatuksena on että heti ilmoittauduttuaan työttömäksi tai toimeentulotukiasiakkaaksi ohjautuu nuori TE-toimiston palveluihin tai työnhakusuunnitelman/ työllistymissuunnitelman vaatiessa tarkennusta tai tukea toteutu-misen varmistamiseksi kaupungin palveluohjaajalle. Aktivoivat toimet aloitetaan välittö-mästi. Oulun kaupunki on sekä väestömäärältään ( lähes ), että nykyiseltä toimin-tamalliltaan optimaalinen toimeentulotuen Kela-kokeilun pilotoinnin kohde, jotta pilotoinnista saatuja kokemuksia/vaikuttavuutta voidaan arvioida laajemmassakin mittakaavassa. Oulussa otettiin keskitetty toimeentulotuen etuuskäsittely ( ns. mini-kela -malli) käyttöön jo vuonna 2003 ensimmäise-nä/ensimmäisten joukossa Suomessa ja vastaava toimintamalli on sittemmin otettu käyttöön pääosin kaikissa suurissa kaupungeissa. Oulussa oli v noin 4500 ruo-kakuntaa kuukausittain toimeentulotuen asiakkaana ja vuodessa tehtiin pää-töstä, joista n. 90 % keskitetyssä käsittelyssä. Keskitetyn etuuskäsittelyn henkilöstö-määrä sisältäen päätöksentekijät ja muu henkilöstö ( mm. maksatus ) mukaan lukien oli keskimäärin n. 70 htv. Ajoittain on Oulun kaupungilla ollut haasteita vastata 7 päivän palvelutakuuseen. Toimeentulotuen asiakkaista valtaosa on jo KELAn tai työttömyyskassojen asiakkaita tehokkaaseen subjektiiviseen sosiaaliturvaetuuden päätöksentekoon tarvittava tieto Kelalla on valmiiksi olemassa helppokäyttöisessä muodossa, kunnilla ei. Kunnilla on kautta maan erilliset asiakastietojärjestelmät ja rekisterit toimeentulotuen osalta. Säh-köisen hakemus- ja käsittelyprosessin kehittäminen on iso haaste yksittäisille kunnille ja sähköisen hakemusmenettelyn kehittäminen ja käyttöönotto on vasta lähdössä käy-täntöön. Oulu on ensimmäisten kuntien joukossa ottanut käyttöön sähköisen hake-musjärjestelmän ja tällä hetkellä n. 10 % hakemuksista tulee sähköisen järjestelmän kautta. Kuntien järjestelmät ovat kuitenkin vielä varsin kehittymättömiä ja vaatisivat merkittävää kehitystyötä ja resurssia tulevina vuosina, kun samaan aikaan kansallisesti toimiva Kela on jo edennyt hyvin pitkälle sosiaaliturvan hakemusprosessin sähköis-tämisessä. Kokonaistaloudellisesti olisi perusteltua, että myös tietojärjestelmien yhte-näistämisen ja tiedon käytettävyyden näkökulmat arvioitaisiin osana pilottia. Asiakkaille muodostuisi nopeasti ja tehokkaasti toimiva yhden oven järjestelmä laki-sääteisen sosiaaliturvan osalta, mutta samalla turvattaisiin mahdollisuus sosiaalityön ammattilaisen saavutettavuuteen. Tämä mahdollistuisi paitsi Kelan ja kaupungin välisen palveluohjauksen kehittämisellä myös siten, että kaupunki voisi osoittaa päätös- ja maksatusprosessin tehostamisen kautta vapautuvaa resurssia sen asiakaskunnan pal-velemiseen, mikä tarvitsee henkilökohtaista kontaktia ja tukea.

9 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Tämä osio tulee määriteltäväksi tarkemmin siinä vaiheessa yhteistyössä Kelan kanssa, kun on varmuus kokeilun aloittaisesta. Oulun kaupungilla on käytössään DW-johdon tietojärjes-telmä, johon on kerättynä laaja mittariaineisto Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Sirkka-Liisa Olli, sosiaalijohtaja Hakeeko kunta/alue nuorisotakuu toimintamallin kokeiluun? Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Nuorisotakuun toimeenpanossa kaupungin toimesta on keskitytty kahteen toimintakokonai-suuteen; 1) ennaltaehkäisevät ja nuoren kasvua tukevat palvelut ja kokonaisuudet ( osiossa koulutusmallien kehittäminen) ja 2) työllistymistä tukevat ja korvaavat toimenpiteet. Molem-pien toimintakokonaisuuksien osalta on menossa ESR-hankevalmistelua uuden rakennerahas-tokauden rahoitushakuun. Kokonaisuuksien kehittäminen vaatii kaupungin ulkopuolista rahoi-tusta. Oulussa on sekä koulutustakuun, että nuoriso- ja työllisyyspalveluiden näkökulmasta toteutettu jo pitkään valtakunnallisestikin arvostusta saaneita toimintamalleja; työpajatoiminta, Byströmin nuorten palvelut, nuorten työllisyyspalvelut (kesätyöseteli, kesätyöllistäminen, Työpörssi- ja Arpeetti-toiminta jne). Oulussa on kuitenkin kaikista ponnisteluista huolimatta nuorisotyöt-tömyys valtakunnallisesti korkeimpia, joten erityisesti työllisyyspalveluiden kehittämiseen tarvitaan uusia ja tehokkaita toimintamalleja Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Kokeilun aikana halutaan kehittää erityisesti nuorten aktivointi-, palveluohjaus- ja työllisyys-palvelumalleja tiiviissä yhteistyössä Kelan ja TE-toimiston kanssa, jotta nuorten ohjautuminen aktivoiviin toimiin alkaa heti työttömyyden / toimeentulotukiasiakkuuden alkaessa. Palvelu-mallien kehittäminen kytkeytyy vahvasti kokeilun toisen osion eli kuntien ja Kelan toimeentu-lotukiyhteistyön kehittämiseen. Nuorten työllisyyspalvelumalli tarvitsee vahvaa yhteistyötä sekä Kelan kanssa että mm. tietojärjestelmien (rajoitettua) yhteiskäyttöä TE-

10 toimiston kanssa sekä palvelukokonaisuuksien toiminnallista ja fyysistä lähekkäisyyttä. Ajatuksena on että heti ilmoittauduttuaan työttömäksi tai toimeentulotukiasiakkaaksi ohjautuu nuori TE-toimiston palveluihin tai työnhakusuunnitelman/ työllistymissuunnitelman vaatiessa tarkennusta tai tukea toteutumisen varmistamiseksi kaupungin palveluohjaajalle. Aktivoivat toimet aloitetaan välittömästi. TE toimiston ja kaupungin työllisyyspalvelukokonaisuuden yhteinen kehittäminen on välttämätöntä, jotta mahdollisimman moni nuori pääsisi nuorisota-kuun mukaisesti koulutukseen, kuntoutukseen tai työllistymistä tukemiin palveluihin tai työl-listyisi. Nuorisotakuu osion toteuttaminen kytkeytyy vahvasti myös kokeilun koulutusmallien kehittämiseen Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Työllisyyspalveluiden päällikkö Seija Mustonen (aktivoinnin ja työllisyyspalveluiden kehittäminen) Sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli (osio kuntien ja Kelan toimeentulotukiyhteistyön kehittämi-seen) ja projektipäällikkö Timo Kettunen (nuoren kasvua tukevat toimet, osio koulutusmallien kehittäminen) Lisätiedot/Ytterligare information