Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu

Samankaltaiset tiedostot
Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi

Kasvavat ajoneuvopainot ja. sorateiden kuormituskestävyys. Soratiepäivä Jyväskylä. Prof. Pauli Kolisoja

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

HCT-kuljetukset. Pirjo Venäläinen Metsätehon iltapäiväseminaari

Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutosehdotus ajoneuvojen ja yhdistelmien pituuksien muuttaminen. Erityisasiantuntija Aino Still

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutos Aiempaa pidemmät ja uudentyyppiset ajoneuvoyhdistelmät

Puutavarayhdistelmien akselimassat ja kuormatilan koko. Metsätehon tuloskalvosarja 9/2015 Olli-Pekka Näsärö Antti Korpilahti

Raskaan kaluston mittojen ja painojen vaikutus liikenneturvallisuuteen

Eurokoodit sillansuunnittelussa tilannekatsaus

Tutkimustuloksia jättirekoista Valtakunnalliset vientikuljetus- ja laivauspäivät

Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut. Jorma Leskinen

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

HCT-poikkeuslupien tilanne ja tulevaisuus

VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA / KIITOSIMEON OY:N LAUSUNTO

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus

Poikkeuslupahakemus: Ylimittainen ja/tai -massainen ajoneuvoyhdistelmä (ns. HCT-yhdistelmä)

Raskaan kaluston uudet mitat ja massat - kestävätkö tiestömme ja siltamme HCT tilannekatsaus

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

HCT käyttökokeilut puutavaran kuljetuksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa Tulosseminaari

Eurokoodiseminaari Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen

KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA

JÄNNEVIRRAN SILLAN VÄSYMISMITOITUS MITATULLA LIIKENNEKUORMALLA

Tierasitukset tieverkossa HCT- ja muiden puunkuljetusyhdistelmien vaikutusten vertailu. Veikko Pekkala

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot

Suurten ajoneuvoyhdistelmien käyttökokeilu Lapissa Puulle kyytiä euroja ja luontoa säästäen Euroopan suurimmalla rekalla

Käytännön kokemuksia jättirekoista

Massamuutokset. Otto Lahti Yksikön päällikkö Liikennekelpoisuus. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Avauspuheenvuoro. Siltatekniikan päivät / Mirja Noukka

Ajankohtaista kuljetusalalta. ADR-seminaari Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut

Keskustelua Trafin erikoiskuljetusmääräyksestä

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Tulevaisuuden mitat ja massat & ajankohtaista lainsäädännöstä

Valtioneuvoston asetus

Venetrailerit ja peräkärry käyttö ja turvallisuus ohjeet

Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille

LISÄÄNTYNYT PINTAKELIRIKKO YHÄ SUUREMPI ONGELMA MITEN SORATIE KUIVATETAAN?

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

BrakeWIN. Ja teoreettinen jarrulaskenta. Copyright (c) Rekkalaskenta Oy

HCT-tyyppiyhdistelmät

VAHVA SUOMALAINEN Suomi Finland 100

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus

Metsäteollisuuden näkökulma raskaiden ajoneuvojen uudistukseen Suomessa

Telimassojen korottamisen vaikutus tierakenteen vasteisiin laskennallinen tarkastelu

Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa alkaen. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto

M-, N- ja O-luokan ajoneuvon valmistajan kilpi ja kokonaismassan määrääminen

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus. BIOENERGIAN METSÄ -seminaari Rovaniemi Antti Korpilahti

ELY-keskuksen talvihoitoinfo Varsinais-Suomi. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö

EPS koerakenne E18 Muurla

ELY keskuksen talvihoitoinfo Satakunta. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö

Tieliikennemassojen korotus 3-5 -akselisille autoille tarkastettavat tiedot ja KATSA-merkinnät. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet. VTT Namis-Car Työpaja Otto Kärki / Liikennevirasto

Betoniautot. Betoniautoja käytetään betonin kuljetukseen. Pyörintäsäiliö on jaettu 2 tukipisteeseen.

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

AJONEUVON SUURIMPIA SALLITTUJA MITTOJA JA MASSOJA KOSKEVAT SELITYKSET 2009:

Rengastyypin ja ilmanpaineen merkitys maantiivistymisen ehkäisyssä

Muutokset ylimassaisten lupien toimintamallissa. Minna Torkkeli & Heini Raunio

Määräys ajoneuvoyhdistelmien teknisistä vaatimuksista

MISTÄ KORJAUSVELKA KOOSTUU JA MITEN SE SAATAISIIN POISTETTUA

Telimassojen korottamisen vaikutus tierakenteen vasteisiin LASKENNALLINEN TARKASTELU

Muutoskatsastus ja rekisterimerkinnät

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Voimassa: Toistaiseksi

EHDOTUS TALVIKAUDEN RENGASVAATIMUKSIKSI RASKAILLE AJONEUVOILLE

SKAL Kuljetusbarometri 2/2018: Kuljetusalalla vahva noususuhdanne Tieverkon ongelmat hillitsevät yhdistelmäpituuden kasvattamista 7.6.

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Opetussuunnitelma (2.versio) C1+E-luokka

LAUSUNTO 1(5) Vemosim Oy Jussi Sauna-aho puh:

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

VAHVA SUOMALAINEN. Suomi Finland 100. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain 61 :n muuttamisesta

VAHVA SUOMALAINEN. Suomi Finland 100. Urakoitsijaseminaari Jari Pietilä

Muutoksia ajokortteihin Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Puutavaralogistiikkaan liittyviä t&k-hankkeita. Iltapäiväseminaari Erikoistutkija Antti Korpilahti

Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin. Jäsenkysely Vastaajia (N) =1075

Metsähallituksen Lapin tieverkko Ilkka Vaara

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

Perävaunun käyttöohje

Vetoautot. Yleisiä tietoja vetoautoista. Suositukset. Akseliväli

Erikoiskuljetusmääräys

Akselimassatutkimus

Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä.

Valtioneuvoston asetus

Miksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Tienkäyttäjän ja tienpitäjän näkökulma

MYLLYKYLÄN YKSITYISTIE, KIRKKONUMMI INGELSINJOEN SILTA SILLAN YLEISTARKASTUS Tarkastajat ins. Sakari Seppälä ja rkm.

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Vaaratilanneselvitys. Työmaan numero: Työmaan nimi: Yksikkö: Pvm: Laatijan nimi: NCC NCC 1

VAHVA SUOMALAINEN. Suomi Finland 100. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta

TIET ELINKEINOELÄMÄN TUKENA. Suuremman ajoneuvokoon vaikutus kaupan yritystoimintaan ja päästöihin. Jussi Hytönen / Kesko Logistiikka

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

TALVIVAARA PROJEKTI OY

Rautatiesilta LIITE 3 1/7

Transkriptio:

Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu 10.5.2017

Esityksen sisältö Taustaa Uusimpia tutkimustuloksia Paripyörä yksittäispyörä Kokonaismassat Akselimassatutkimukset Huokosvedenpaineen kertyminen Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet 2

Taustaa Syksystä 2013 alkaen ajoneuvoyhdistelmien kokonaispainoa (ja muita mittoja) nostettiin pysyvästi. Sen lisäksi erikoislupia neljälle metsäpuolen HCT (High Capacity Transport)-kokeilurekalle (2x 84 tn + 96 ja 104 tn). Alkusyksystä tulossa yksi lisää. Kaikkiaan Trafi on antanut erikoislupia 31 suureen yhdistelmään, myös malmipuolella. Kokonaispainojen noston taustalla tavoite parantaa kulutustaloutta, pienentää polttoainekulutusta ja CO2 päästöjä. Mahdolliset uhat: tieverkon, rakenteiden ja siltojen rappeutumisen kiihtyminen sekä liikenneturvallisuus Kuva: Metsäteho 3

Uusimpia tutkimustuloksia, Svappavaara VTI Testialue 10 akselisten malmirekkojen, kokonaispaino 90 tn vaikutusten arvioimiseksi. Neljä koealuetta, eri materiaalit Rakennettu 2012, mittauksia 2012 2015. Tutkimus jäi kesken kun kaivos lakkautettiin taloudellisista syistä. Tavoitteena oli verrata neljän koealueen käyttäytymistä, tutkia yleensä päällysrakenteen käyttäytymistä raskaan liikenteen alla ja luoda pohjaa mallinnusmenetelmille, joiden avulla rakenteen käyttäytymistä voidaan paremmin arvioida. 4

Tuloksia: vetojännitys päällysteen alapinnassa Aineisto: Sigurdur Erlingsson VTI 5

Pari- vai yksittäispyöriä? Koemittauksia Vesilahdella 2015 instrumentoidusta tieosuudesta (mm. TTY) Testattiin erilaisia rengastuksia (pari 2 x 275, super single 385 ja 425, wide base 455 ja 495) Johtopäätös: rengastuksella selvä vaikutus, lähtöoletusten mukaan yksittäispyörä aiheuttaa lähes poikkeuksetta suurempia rasituksia koko tierakenteelle kuin paripyörä. Akselipaino vaikuttaa myös merkittävästi (8 tn vs. 10 tn) Rengastus vaikuttaa ohutpäällysteisellä tiellä pohjamaahan asti. Suuresta ilmapaineesta voi aiheutua paikallisia jännityshuippuja. 6

Kuormitusvastaavuuskertoimet verrattuna standardiakseliin (10 t pp) Oikeanpuoleisin pylväs kuvaa vetoauton eturengasta, jolla akselipaino oli 7,4 t. Aineisto: Pauli Kolisoja Standardiakseli 7

Akselimassatutkimukset Tutkimus tehtiin vuosina 2013-2014 (Destia) Havainnot 2372 ajoneuvosta sisältäen myös uusia ajoneuvomassoja Päivitetyt kuormituskertalukukertoimet => Siirtyminen uusien painojen ja ajoneuvotyyppien käyttöön on ollut paikoin nopeata =>Kantavuuslaskentaohjeen ja siltojen suunnittelukuormien päivittäminen =>Siltojen väsymismitoitusmenetelmän kehittäminen A8 Aineisto Toikka & Virtala 2015

Peräkkäisten akselien kuormitusvaikutus pohjamaassa Jäykkä pohjamaa Jäykällä pohjamaalla peräkkäiset akselit toimivat erillisinä, mutta pehmeällä pohjamaalla niiden kuormitusvaikutukset yhdistyvät; vaikutus on sitä korostetumpi mitä ohuempi/heikompi on tien rakenne. Joustava pohjamaa Aineisto: Pauli Kolisoja 9

3D Mallinnustuloksia Aalto - Ratkaisevaa on yksittäisen akselin tai telirakenteen massa - Miten massa jakautuu akselien ja telirakenteiden kesken - Vierekkäisillä akseleilla on yhteisvaikutus telirakenteissa, joissa akselit ovat hyvin lähellä toisiaan Aineisto: Mikko Riikonen 2013 10

Mallinnustuloksia ja suosituksia Suuremmat kokonaismassat vaikuttavat haitallisesti etenkin ohutpäällysteisten tierakenteiden alaosiin sekä koheesiopohjamaahan Kokonaismassa nousee -> pystysiirtymät kasvavat Kuormitusvaikutuksia voidaan lieventää: Kerrospaksuuksien kasvattamisella Jäykemmällä päällystekerroksella Ylikuormattujen ajoneuvojen poistamisella liikenteestä (valvonta) Toimivalla tierakenteen kuivatuksella Jakamalla telirakenteen kuorma optimaalisesti akseleiden kesken Alentamalla rengaspaineita Pidentämällä akseliväliä 11

Rakenteessa tapahtuneet kosteustilan muutokset syksy 2017, maatutkaus Angelintie, Inari, mittaukset Roadscanners 12

Yhteenveto Suositaan paripyöriä tai erittäin leveitä yksittäispyöriä Akselipainojen rajaaminen Akselimäärien kasvattaminen, jolloin ajoneuvon pituus kasvaa Ongelmana alempi tieverkko ja siellä päällysrakenteeseen tai pohjamaahan kertyvä huokosvedenpaine erityisesti märkinä jaksoina. Muuttuva rengaspainejärjestelmä parantaa tilannetta. Kuva Metsäteho 13

Tulevaisuus Paine kasvattaa ajoneuvojen kokonaiskuormaa jatkuu Jonkin verran mahdollisuus kasvattaa ylemmällä tieverkolla. Pehmeiköille perustettujen alemman tieverkon teiden vaurioituminen tulee todennäköisesti kasvamaan jo nykyisillä massoilla Kuivatuksesta huolehtiminen Ilmastonmuutoksen vaikutus esim. pidempiaikaiset märät jaksot talvella Paremmat ennustemallit ja periodimitoitus Tienpidon määrärahojen riittävyys? 14

Kiitos Ohut päällysrakenne Keskipaksu päällysrakenne Paksu päällysrakenne Lisätietoja: Leena. Korkiala-tanttu@aalto.fi 15