Numeeriset menetelmät

Samankaltaiset tiedostot
Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 13. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 13 () Numeeriset menetelmät / 42

Nopeat Fourier-muunnokset

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 14. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 14 () Numeeriset menetelmät / 55

Numeeriset menetelmät

MS-C1420 Fourier-analyysi osa I

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

MS-C1420 Fourier-analyysi osa I

MS-C1420 Fourier-analyysi osa I

1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17

Mat / Mat Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 42, loppuviikko, syksy 2008

MS-C1420 Fourier-analyysi Esimerkkejä, perusteluja, osa I

MS-C1420 Fourier-analyysi Esimerkkejä, perusteluja, osa I

Osa VI. Fourier analyysi. A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan peruskurssi KP3-i 12. lokakuuta / 246

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Jaksollisen signaalin spektri

Numeeriset menetelmät

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

Kompleksianalyysi, viikko 6

1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7

1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

Pienimmän neliösumman menetelmä

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle

7. Tasaisen rajoituksen periaate

2. Fourier-sarjoista. Aaltoliikkeen ja lämmöjohtumisen matemaattinen tarkastelu

MS-C1420 Fourier-analyysi osa II

Diskreetti Fourier-muunnos ja sen hyödyntäminen signaalien spektrien muodostamisessa. Pentti Romppainen

Funktioiden approksimointi ja interpolointi

Numeeriset menetelmät

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

Yhteenveto Fourier-numeriikan luennoista

6.1 Autokovarianssifunktion karakterisaatio aikatasossa

Fourier-sarjat ja -muunnos

(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).

e ax, kun x > 0 f(x) = 0, kun x < 0, 0, kun x > 0 e ax, kun x < 0 e (a iω)x dx = a+iω = 1 a 2 +ω 2. e ax, x > 0 e ax, x < 0,

Kompleksiluvut Kompleksitaso

Seuraava topologisluonteinen lause on nk. Bairen lause tai Bairen kategorialause, n=1

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Johdatus matematiikkaan

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 8. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 8 () Numeeriset menetelmät / 35

Fourier-analyysi, I/19-20, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7

Luento 2. Jaksolliset signaalit

6.2.3 Spektrikertymäfunktio

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

IIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Numeeriset menetelmät

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa

Harjoitus 1, tehtävä 1

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Mat Matematiikan pk KP3-i - kertaus

MS-C1420 Fourier-analyysi osa II

a) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)

Matematiikan peruskurssi 2

805324A (805679S) Aikasarja-analyysi Harjoitus 5 (2016)

JATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 7. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 7 () Numeeriset menetelmät / 43

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

1 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

Kompleksianalyysi, viikko 5

Mellin-muunnos ja sen sovelluksia

Diskreetti derivaatta

Luku 4 - Kuvien taajuusanalyysi

HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

1 Määritelmä ja perusominaisuuksia. 2 Laskutoimitukset kompleksiluvuilla. 3 Reaaliluvut ja kompleksiluvut. 4 Kompleksilukujen algebraa

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Tietoliikennesignaalit & spektri

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia

x j x k Tällöin L j (x k ) = 0, kun k j, ja L j (x j ) = 1. Alkuperäiselle interpolaatio-ongelmalle saadaan nyt ratkaisu

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 5. joulukuuta Z-muunnos

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

4. Fourier-analyysin sovelletuksia. Funktion (signaalin) f(t) näytteistäminen tapahtuu kertomalla funktio näytteenottosignaalilla

HILBERTIN AVARUUDET S MIKAEL LINDSTRÖM KEVÄÄN 2010 ANALYYSI 3 -LUENTOJEN PERUSTEELLA TOIMITTANEET TOMI ALASTE JA LAURI BERKOVITS

Tehtävä 1. Näytä, että tason avoimessa yksikköpallossa

Lineaarikuvausten. Lineaarikuvaus. Lineaarikuvauksia. Ydin. Matriisin ydin. aiheita. Aiheet. Lineaarikuvaus. Lineaarikuvauksen matriisi

Kompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

Nopea kertolasku, Karatsuban algoritmi

MAT Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

e int) dt = 1 ( 2π 1 ) (0 ein0 ein2π

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen

Matemaattisen analyysin tukikurssi

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

F {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali:

Vastaa kaikkiin kysymyksiin (kokeessa ei saa käyttää laskinta)

Transkriptio:

Numeeriset menetelmät Luento 13 Ti 18.10.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 1/43 p. 1/43

Nopeat Fourier-muunnokset Fourier-sarja: Jaksollisen funktion esitys trigonometristen funktioiden (sin ja cos) sarjakehitelmänä Fourier-muunnos: Integraalimuunnos, jonka avulla signaali voidaan jakaa sinimuotoisiin komponentteihinsa Diskreetti Fourier-muunnos: Jatkuvan Fourier-muunnoksen diskreetti versio Nopea Fourier-muunnos: Algoritmi, jolla diskreetti Fourier-muunnos lasketaan tehokkaasti Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 2/43 p. 2/43

Nopeat Fourier-muunnokset Sovelluskohteita: Signaalinkäsittely Spektrianalyysi Magneettikuvaus Äänenpakkaus Yleisesti sovellukset, jotka perustuvat ilmiöiden jaksollisuuteen tai spektrin mittaamiseen Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 3/43 p. 3/43

Kompleksiluvut Kompleksiluku z C z = a + ib, missä a = Rez R b = Imz R reaaliosa imaginääriosa i = 1 imaginääriyksikkö Kompleksikonjugaatti z = a ib Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 4/43 p. 4/43

Kompleksiluvut De Moivren kaava e ikt = coskt + i sin kt e ikt = coskt i sin kt = cos ( kt) + i sin ( kt) = e ikt Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 5/43 p. 5/43

Fourier-sarjat Olkoon f : R C siten, että se on integroituva välillä ] π, π[ 2π-jaksollinen f(x + n2π) = f(x) Merkitään f L 1 (] π, π[) Määritellään kantafunktiot ϕ k : R C siten, että ϕ k (t) = 1 2π e ikt Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 6/43 p. 6/43

Fourier-sarjat π π ϕ k (t)ϕ j (t)dt = 1 2π = 1 2π = π π e ikt e ijt dt = 1 π 2π [ π cos (k j)t dt + i π { 1, k = j 0, k j π π e i(k j)t dt ] sin (k j)t dt π Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 7/43 p. 7/43

Fourier-sarjat Kuvauksen f Fourier-kertoimet c k (f) = π π f(t)ϕ k (t)dt = 1 2π π π f(t)e ikt dt Kuvauksen f Fourier-sarja F(f, x) = c k (f)ϕ k (x) = 1 2π c k (f)e ikx k= k= Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 8/43 p. 8/43

Fourier-sarjat Lause: Olkoon f L 1 (] π, π[) siten, että Fourier-sarja suppenee tasaisesti f jatkuva kaikkialla ja F(f, x) = f(x) Lause: Olkoon f L 1 (] π, π[) paloittain jatkuvasti differentioituva Fourier-sarja suppenee kaikkialla ja F(f, x) = f(x), ( 1 2 lim x x+ ) f( x) + lim f( x) x x jatk., epäjatk. Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 9/43 p. 9/43

Fourier-muunnos Olkoon f : R C integroituva koko R:ssä Merkitään f L 1 (R) Fourier-muunnos Ff(y) = ˆf(y) = 1 2π f(t)e iyt dt Fourier-käänteismuunnos F 1 ˆf(x) = 1 2π ˆf(y)e ixy dy Huom: Skaalauskertoimet voidaan valita toisinkin Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 10/43 p. 10/43

Fourier-muunnos Muodollisesti F 1 Ff = f Mutta: F 1 ˆf(x) ei välttämättä hyvin määritelty Jos f L 1 (R) ˆf on olemassa ˆf L 1 (R) Lause: Olkoon f L 1 (R) siten, että ˆf L 1 (R) f jatkuva kaikkialla ja F 1 ˆf(x) = f(x) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 11/43 p. 11/43

Fourier-muunnos Lause: Fourier-muunnos on lineaarinen (f + g)(y) = ˆf(y) + ĝ(y), (λf)(y) = λ ˆf(y) missä f, g L 1 (R) ja λ C Lause: Fourier-muunnos muuttaa derivoinnin kertolaskuksi (f )(y) = iy ˆf(y) missä f L 1 (R) siten, että f L 1 (R) ja b a f (t)dt = f(b) f(a) a, b R Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 12/43 p. 12/43

Konvoluutiot Olkoot f, g L 1 (R) Konvoluutio (f g)(x) = f(x t)g(t)dt Konvoluutio on symmetrinen: (f g)(x) = (g f)(x) kaikilla x joilla se on määritelty Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 13/43 p. 13/43

Konvoluutiot Eräs Fourier-muunnosten sovellus on konvoluutioiden laskeminen Lause: Olkoot f, g L 1 (R) f g L 1 (R) ja (f g)(y) = 2π ˆf(y)ĝ(y) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 14/43 p. 14/43

Diskreetti Fourier-muunnos Fourier-muunnoksen diskreetti versio Sovelluskohde esimerkiksi: Signaalista otetaan näytteitä sopivin väliajoin Käsitellään saatua diskreettiä mittausaineistoa Diskreetti Fourier-muunnos siirtää signaalit aika-alueelta (time domain) taajuusalueelle (frequency domain) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 15/43 p. 15/43

Diskreetti Fourier-muunnos Aika t, mittausjakso [0, 2π] Mittausten lukumäärä N, oletetaan että N = 2M jollain positiivisella kokonaisluvulla M Mittaushetket t j = j2π/n, j = 0, 1,..., N 1 Vastaavat mittausarvot f j C Laajennetaan N-jaksolliseksi pisteistöksi: f j+nn = f j, j = 0, 1,..., N 1 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 16/43 p. 16/43

Diskreetti Fourier-muunnos Merkintä w = e i2π/n Pisteistö w j = e ij2π/n on N-jaksollinen Lause: Jos 0 k, j N 1 N 1 l=0 w kl w lj = { N, k = j 0, k j Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 17/43 p. 17/43

Diskreetti Fourier-muunnos Todistus: N 1 w kl w lj = N 1 w kl w lj = N 1 w (k j)l l=0 l=0 l=0 Tapaus k = j w k j = 1 N 1 l=0 w(k j)l = N Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 18/43 p. 18/43

Diskreetti Fourier-muunnos Tapaus k j w k j 1 Koska w (k j)n = 1 kaikilla k, j w k j on polynomin p(z) = z N 1 juuri Toisaalta p(z) = (z 1)( N 1 l=0 zl ) ( w k j 1 ) ( N 1 } {{ } 0 N 1 l=0 w(k j)l = 0 l=0 w (k j)l ) = 0 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 19/43 p. 19/43

Diskreetti Fourier-muunnos Määritellään pisteistö ϕ kj siten, että ϕ kj = 1 N w kj, k, j = 0, 1,..., N 1 Edellinen lause N 1 l=0 ϕ kl ϕ lj = { 1, k = j 0, k j Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 20/43 p. 20/43

Diskreetti Fourier-muunnos Diskreetti Fourier-muunnos ˆf k = N 1 j=0 f j ϕ kj = 1 N 1 N j=0 f j w kj, k = 0, 1,..., N 1 Diskreetti Fourier-käänteismuunnos f j = N 1 ˆf k ϕ jk = 1 N 1 N ˆf k w jk, j = 0, 1,..., N 1 k=0 k=0 Myös pisteistöt ˆf k ja f j ovat N-jaksollisia Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 21/43 p. 21/43

Diskreetti Fourier-muunnos Käänteismuunnos: f l = N 1 ˆf k ϕ lk = N 1 ( N 1 f j ϕ kj )ϕ lk = k=0 N 1 ( N 1 k=0 ϕ lk ϕ kj ) j=0 f j j=0 = f l k=0 } {{ } = 1, l = j = 0, l j Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 22/43 p. 22/43

Diskreetti Fourier-muunnos Lause: Diskr. Fourier-muunnos on lineaarinen (f + g) k = ˆf k + ĝ k, (λf)k = λ ˆf k, missä f j, g j ovat N-jaksollisia ja λ C Lause: Diskr. Fourier-muunnos säilyttää normin N 1 ˆf k 2 = N 1 f j 2 k=0 j=0 missä f j on N-jaksollinen Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 23/43 p. 23/43

Diskreetti Fourier-muunnos ˆf k = 1 N 1 N j=0 f j w kj N + 1 kertolaskua, N 1 yhteenlaskua (sekä w kj :n laskemiset) Pisteitä N kappaletta N 2 + N kertolaskua, N 2 N yhteenlaskua Diskreetin Fourier-muunnoksen laskennallinen vaativuus määritelmästä laskettuna on O(N 2 ) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 24/43 p. 24/43

Diskreetit konvoluutiot Olkoot f j, g j kaksi N-jaksollista pisteistöä Diskreetti konvoluutio (f g) j = N 1 l=0 f j l g l, j = 0, 1,..., N 1 Symmetrinen: (f g) j = (g f) j N kertolaskua, N 1 yhteenlaskua Pisteitä N kappaletta N 2 kertolaskua, N 2 N yhteenlaskua Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 25/43 p. 25/43

Diskreetit konvoluutiot Lause: Olkoot f j, g j N-jaksollisia (f g) k = N ˆf k ĝ k Kaksi N:n pisteen muunnosta, yksi N:n pisteen käänteismuunnos, N + 1 kertolaskua Jos Fourier-muunnosten laskeminen O(N 2 ) Myös konvoluution laskeminen O(N 2 ) Ei parempi kuin suoraan määritelmästä Lause hyödyllinen jos Fourier-muunnos pystytään laskemaan nopeammin kuin O(N 2 ) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 26/43 p. 26/43

Esimerkki Reaaliarvoinen signaali f(t) = sin(2π20t) + sin(2π35t) + sin(2π50t) Näytteenottoväli δt = 0.001 Näytteiden lukumäärä N = 256 Näytteet f j = f(t j ) ajanhetkillä t j = jδt, j = 0, 1,..., N 1 Mutta: Mitattu signaali sisältää aina myös kohinaa Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 27/43 p. 27/43

Esimerkki jatkuu 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4 0 50 100 150 200 250 AIKA (MS) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 28/43 p. 28/43

Esimerkki jatkuu 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4 0 50 100 150 200 250 AIKA (MS) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 29/43 p. 29/43

Esimerkki jatkuu Pisteistön f j diskreetti Fourier-muunnos ˆf k Signaalin diskreetti tehospektri ˆf k 2 /N Esitetään tehospektri taajuuden ϕ k = k/(nδt) funktiona Suuret piikit alkuper. signaalin taajuuksia Pienet piikit kohinan aiheuttamia Koska f j :t reaalisia tarvitaan vain pisteet k = 0, 1,..., N/2 1 Vain puolet taajuusalueesta käyttökelpoista (taajuudet 0 Hz... 1/2δt Hz) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 30/43 p. 30/43

Esimerkki jatkuu 60 50 40 30 20 10 0 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 TAAJUUS (HZ) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 31/43 p. 31/43

Esimerkki jatkuu Kohinan suodatus: Poistetaan kohinaa vastaavat taajuudet Asetetaan pisteistöstä ˆf k nolliksi ne komponentit, jotka vastaavat yli 100 Hz taajuuksia Suodatetun pisteistön ˆf k diskreetti Fourier-käänteismuunnos f j Verrataan alkuperäiseen signaaliin Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 32/43 p. 32/43

Esimerkki jatkuu 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4 0 50 100 150 200 250 AIKA (MS) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 33/43 p. 33/43

Nopeat Fourier-muunnokset Diskreetin Fourier-muunnoksen laskeminen määritelmästä O(N 2 ) nopeilla Fourier-muunnoksilla O(N log N) N N 2 N log N 128 16 384 896 1024 1 048 576 10 240 Fast Fourier transforms, FFT Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 34/43 p. 34/43

Yleinen algoritmi Diskreetti Fourier-muunnos ˆf k = 1 N 1 N j=0 f j w kj N, w N = e i2π/n Olkoon N = N 1 N 2 Määritellään j ja k uudelleen j = N 1 j 2 + j 1, k = N 2 k 1 + k 2 missä j 1, k 1 = 0, 1,..., N 1 1 ja j 2, k 2 = 0, 1,..., N 2 1 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 35/43 p. 35/43

Yleinen algoritmi ˆf N2 k 1 +k 2 = 1 N 1 1 N j 1 =0 = 1 N 1 1 N N 2 1 j 2 =0 N 2 1 f N1 j 2 +j 1 w (N 2k 1 +k 2 )(N 1 j 2 +j 1 ) N f N1 j 2 +j 1 j 1 =0 j 2 =0 w N 2N 1 k 1 j 2 } N {{} w N 2k 1 j 1 } N{{} w N 1k 2 j 2 } N{{} w k 2j 1 N w N 1N 2 N = 1 w N 2 N = w N 1 w N 1 N = w N 2 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 36/43 p. 36/43

Yleinen algoritmi ˆf N2 k 1 +k 2 = 1 N 1 1 N1 ( j 1 =0 kiertokerroin N 1 2 1 N2 {}}{ w k 2j 1 N j 2 =0 ) f N1 j 2 +j 1 w k 2j 2 N 2 }{{} N 2 :n pisteen diskr. Fourier-muunnos w k 1j 1 N 1 } {{ } N 1 :n pisteen diskr. Fourier-muunnos Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 37/43 p. 37/43

Yleinen algoritmi (1) Merkitään g j2 = f N1 j 2 +j 1, j 2 = 0, 1,..., N 2 1 Kullakin j 1 saadaan eri pisteistö g j2 = g j1,j 2 Lasketaan N 2 :n pisteen muunnokset ĝ k2 = 1 N 2 1 N2 j 2 =0 g j2 w k 2j 2 N 2 Erikseen kullakin j 1 N 1 kpl N 2 :n pisteen muunnoksia ĝ k2 = ĝ j1,k 2 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 38/43 p. 38/43

Yleinen algoritmi (2) Merkitään h j1 = w k 2j 1 N ĝ j1,k 2, j 1 = 0, 1,..., N 1 1 Toisin sanoen kerrotaan pisteistöjen ĝ j1,k 2 alkiot kiertokertoimilla w k 2j 1 N Kullakin k 2 saadaan eri pisteistö h j1 = h k2,j 1 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 39/43 p. 39/43

Yleinen algoritmi (3) Lasketaan N 1 :n pisteen muunnokset ĥ k1 = 1 N 1 1 N1 j 1 =0 h j1 w k 1j 1 N 1 Erikseen kullakin k 2 N 2 kpl N 1 :n pisteen muunnoksia ĥk 1 = ĥk 2,k 1 ˆf k = ĥk 2,k 1 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 40/43 p. 40/43

Yleinen algoritmi (vaativuus) Muunnos suoraan N:n pisteen muunnoksena: N 2 + N = N 1 N 2 (N 1 N 2 + 1) kertolaskua Edellisellä algoritmilla: N 1 kertaa N 2 :n pisteen muunnos kerrotaan N 1 N 2 kertaa kiertokertoimilla N 2 kertaa N 1 :n pisteen muunnos N 1 (N2 2 + N 2 ) + N 1 N 2 + N 2 (N1 2 + N 1 ) = N 1 N 2 (N 1 + N 2 + 3) < N 1 N 2 (N 1 N 2 + 1) kertolaskua Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 41/43 p. 41/43

Yleinen algoritmi Laskut voidaan tehdä myös toisessa järjestyksessä: Kerrotaan N 2 N 1 kertaa kiertokertoimilla N 2 kertaa N 1 :n pisteen muunnos N 1 kertaa N 2 :n pisteen muunnos (Ei käsitellä) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 42/43 p. 42/43

Yleinen algoritmi (rekursio) Olkoot N 1 ja N 2 muotoa N 1 = N 1,1 N 1,2 ja N 2 = N 2,1 N 2,2 Sovelletaan edellistä algoritmia N 1 :n ja N 2 :n pisteen muunnosten laskemiseen FFT rekursiivisesti N = 2 n Cooley Tukey-algoritmit Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 43/43 p. 43/43