1 (11) Asianumero 460/10.02.03/2012 Aluenumero 160600 Koivuhovinlaakso 55. kaupunginosa, Sepänkylä Korttelit 55041, 55042, 55049 ja osa korttelia 55023 Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus Selostus, joka koskee 17. päivänä kesäkuuta 2013 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6798. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sepänkylässä, Koivuhovin seisakkeen läheisyydessä molemmin radan puolin rajoittuen osittain Espoon ja Kauniaisten rajaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa 8.5.2013. Koivuhovinlaakson asemakaava ja asemakaavan muutos korvaa 14.11.2011 vireille kuulutetun Ymmerstan asemakaavan muutoksen. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 24055 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Antti Uusitupa etunimi.sukunimi@espoo.fi
2 (11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1.2 Asemakaavan ja muutoksen sisältö... 4 1.3 Suunnittelun vaiheet... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne... 4 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 2.1.2 Maakuntakaava... 4 2.1.3 Yleiskaava... 5 2.1.4 Asemakaava... 5 2.1.5 Rakennusjärjestys... 5 2.1.6 Muut suunnitelmat ja päätökset... 5 2.1.7 Pohjakartta... 6 2.2 Selvitys alueesta... 6 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.2.2 Maanomistus... 6 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 6 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 7 2.2.5 Suojelukohteet... 7 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 7 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN (ASEMAKAAVAN) TAVOITTEET... 7 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 7 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 7 3.3 Osallisten tavoitteet... 7 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN (ASEMAKAAVAN) KUVAUS... 7 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 7 4.2 Mitoitus... 7 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 7 4.3.1 Maankäyttö... 7 4.3.2 Liikenne... 8 4.3.3 Palvelut... 8 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 8 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 8 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 8 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 8 4.5 Asemakaavaratkaisun suhde yleiskaavaan... 8 4.6 Ympäristön häiriötekijät... 8 4.7 Nimistö... 8 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 9 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 9 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 9 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 9 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 9 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 9 5.6 Muut merkittävät vaikutukset... 9 6 ASEMAKAAVARATKAISUN TOTEUTUS... 9 6.1 Rakentamisaikataulu... 9 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 9 6.3 Toteutuksen seuranta... 9 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 9 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 10 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 10 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 10
3 (11) LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 7.5.2013 Liite 3 Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa Liite 4 Katukartta Liite 5 Havainnekuva Liite 6 Tärinäselvityksen liitekuvat Liite 7 Meluselvityksen liitekuvat Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaava ja asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, ajantasa-asemakaava sekä havainnekuva Alueesta ja sen ympäristöstä tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia Espoon Ymmersta, tärinä- ja meluselvitys. Peseba Oy / Finnish Consulting Group 20.10.2011
4 (11) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Helsinki Turku-radan varressa Koivuhovin seisakkeen läheisyydessä rajoittuen Kauniaisten rajaan, asuinkortteleihin, liikuntahallin tonttiin sekä katu- ja viheralueisiin. Suunnittelualueella on kaksi toteutumatonta kaupan tarkoituksiin osoitettua korttelia. Myös radan yli suunniteltu silta on toteutumaton. Ympäristön luonne vaihtelee kerrostalokortteleista pienimittakaavaisiin pientaloalueisiin ja puistoista liikenneväyliin. Noin puolen kilometrin päässä suunnittelualueesta etelään kulkee Turunväylä. Alueen maastonmuodot vaihtelevat metsäisten mäkien ja tasaisempien, usein rakennettujen, osien välillä. Ympäristöä voimakkaasti jakava tekijä on itä-länsisuuntainen rantarata. 1.2 Asemakaavan ja muutoksen sisältö Keskeisin muutos on radan varressa olevien liikekortteleiden 55041 ja 55042 osoittaminen asuinkäyttöön. Korttelin 55023 tontilla 7 muutos koskee siltavarauksen poistamista. Toteutumaton siltayhteys radan yli korvataan eritasoliittymällä osoitetulla alikulkuvarauksella hieman eri kohdassa. Ullanmäentien toteutumaton jatke osoitetaan suojaviheralueeksi. Läntisessä uudiskaavaosassa parannetaan liityntäpysäköinnin toteutusmahdollisuuksia. 1.3 Suunnittelun vaiheet Koivuhovinlaakson asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä lehtikuulutuksella 8.5.2013. Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi valmisteluaineiston nähtäville 17.6.2013. Valmisteluaineisto nähtävillä 12.8.-10.9.2013. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Toimiva aluerakenne (ohjelmakohta 4.2), Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3) sekä Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). 2.1.2 Maakuntakaava Uudellamaalla on voimassa useita vahvistettuja maakuntakaavoja: Uudenmaan maakuntakaava, Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava ja Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen (KHO päätös 15.8.2007). Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää vuonna 2006 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa sellaisten teemojen osalta, joista aiheutuu merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Ympäristöministeriö vahvisti 1. vaihekaavan vuonna 2010 ja kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 20.3.2013 maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Kaavasta
5 (11) jätettiin vahvistamatta Östersundomin alue, jonka suunnittelu jatkuu. Tämän alueen osalta ovat voimassa aiemmin vahvistetut maakuntakaavat. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavassa esitetään paikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä. Ympäristöministeriö vahvisti 3. vaihemaakuntakaavan joulukuussa 2012. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on käynnistymässä loppuvuodesta 2013. Kaava valmistellaan koko Uudenmaan 26 kunnan alueelle. Ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). 2.1.3 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava ja alueen lähiympäristössä Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I. Kaava-alueen ympäristössä Kauniaisten puolella ei ole voimassaolevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Otteet yleiskaavoista on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). 2.1.4 Asemakaava Suunnittelualuella voimassa olevat asemakaavat ja asemakaavan muutokset ovat Ymmerstan asemakaava (160100), joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä 12.5.1998 sekä osalla rautatiealueesta (LR) asemakaavan muutos, Ymmersta (160101), joka on saanut lainvoiman 16.1.2013. Ote ajantasa-asemakaavasta on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Muut suunnitelmat ja päätökset Muita huomioitavia suunnitelmia ovat Espoon kaupunkirata välillä Leppävaara Espoon keskus sekä Kauniaisten kaupungin suunnitelmat Koivuhovin aseman läheisyydessä. Suunnittelualueen vieressä Kauniaisten puolella, Koivuhovin seisakkeen ympäristössä, on vireillä Koivu-hovin asemakaava ja asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on luoda suh-teellisen tiivistä asuinrakentamista nykyään väljästi rakentuneelle aseman-seudulle. Koivuhovin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos on hyväk-sytty Kauniaisten kaupunginvaltuustossa 17.9.2012. Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Espoon kaupunkirata on hanke, joka tarkoittaa kahden lisäraiteen rakentamista noin kymmenen kilometrin matkalle Leppävaaran ja Espoon keskuksen välille. Kaupunkirata tukee radanvarren maankäytön tiivistymistä. Kaupunkiradan Leppävaara-Espoon keskus arvioitu valmistumisvuosi on 2025.
6 (11) 2.1.7 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle fgspohjakartalle. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on osa Sepänkylän kaupunginosaa, Espoon ja Kauniaisten rajalla, molemmin puolin rataa. Alue rajoittuu eteläreunaltaan Ymmerstan asuinalueeseen sekä idästä Paul Olssonin puistoon ja liikuntahalliin. Nykytilassa suunnittelualue ja sen lähiympäristö on pääosin väljästi rakennettua. 2.2.2 Maanomistus Suunnittelualueella on Espoon kaupungin, Kauniaisten kaupungin, valtion sekä yksityisten maanomistajien maita. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Ympäristössä maankäyttö jakautuu pääosin asuin-, virkistys- ja liikennetoimintoihin. Sekä Espoon että Kauniaisten alueilla on toteutumattomia asemakaavoitettuja alueita Koivuhovin aseman läheisyydessä. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Ymmerstan alue, johon suunnittelualue rajautuu, on lähin tiivis asuinkeskittymä. Noin puolitoista kilometriä itään on Kauniaisten keskus, jossa myös lähimmät merkittävät palvelut sijaitsevat. Ymmerstan alueella on palveluita vain vähäisesti koulua ja liikuntahallia lukuun ottamatta. Yhdyskuntarakenne Koivuhovin aseman ympäristö on keskeisestä sijainnistaan huolimatta väljästi rakentunutta. Espoon ja Kauniaisten välinen raja jakaa aseman ympäristön maastossa vaikeasti hahmotettavalla tavalla. Kaupunkikuva Alueen kaupunkikuva vaihtelee Ymmerstan tiiviiden kerrostalokortteleiden, ympäröivien pientaloalueiden sekä radan varren rakentumattomien osien välillä. Merkittävä osa alueen rakennuskannasta on toteutettu 1990-luvun loppupuolella tai sen jälkeen, mutta ympäristön kaupunkikuvassa on myös paljon ajallista kerroksellisuutta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueen lounaispuolella kulkee Turunväylä, jolle on suuntaisliittymä Ullanmäentieltä. Ullanmäentieltä risteävät Bredanportti radan alitse sekä Ristihaantie yhdistävät alueen Kauniaisiin. Suunnittelualueen sijainnista johtuen ajoneuvoliikenne on kuitenkin ympäristöä vähäisempää. Kevytliikenne Radan eteläpuolella suunnittelualueen halki kulkee paljon käytetty itälänsisuuntainen kevyen liikenteen reitti. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Ymmerstan alueella paikoitus on hoidettu suurelta osin maantasopysäköinnillä, mutta myös rakenteellista pysäköintiä ja maanalaisia pysäköintitiloja on toteutettu. Sisäinen liikenne aiheutuu pääosin asuintoiminnoista, Ymmerstan koulusta sekä urheiluhallista ja Paul Olssonin puiston koira-aitauksen ja viljelypalstojen käytöstä.
7 (11) Julkinen liikenne Aivan alueen välittömässä läheisyydessä on Koivuhovin asema, jossa pysähtyvät lähiliikenteen junat E,L,S ja U. Lähimmät linja-autopysäkit ovat Kauniaisissa Bredantiellä sekä Kauppalantiellä. Palvelut Koulua, liikuntahallia ja pitseriaa lukuun ottamatta alueella on hyvin vähän palveluita. Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle on toteutettu kunnallistekniikka. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Ei suojelukohteita. 2.2.5 Suojelukohteet Ei suojelukohteita. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Merkittävin ympäristön häiriötekijä on raideliikenteen melu ja tärinä. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN (ASEMAKAAVAN) TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Yleisenä tavoitteena on täydentää Koivuhovin aseman ympäristön kaupunkirakennetta tukeutuen nykyiseen infraan. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Tavoitteena on lisätä asunto- ja palvelutarjontaa alueella. Asemakaavan muutoksen mitoituksen lähtökohtaisena tavoitteena on osoittaa alueelle sama määrä rakennusoikeutta kuin aiemmassa käyttötarkoituksessa. Ympäristön laadun suhteen näkyvä sijainti radan varressa huomioidaan. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Osallisten mielipiteet selvitetään valmisteluaineiston ja myöhemmin ehdotusvaiheen nähtävilläolon yhteydessä. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN (ASEMAKAAVAN) KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Lähtökohta asemakaavan muutokselle on liiketiloiksi osoitetun korttelin 55041 toteutumattomuus. Myös radan pohjoispuolella oleva kortteli 55042 on toteutumaton. Asemakaavan muutoksen myötä korttelit osoitetaan asuinkäyttöön. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 7,7 ha Kokonaiskerrosala on 16470 kem 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0,21. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) AK-korttelialueet koostuvat korttelin 55023 tontista 7 sekä korttelista 55041. Rakennusoikeutta yhteensä 14970 kem 2, kerrosluku VI VII(2/3). Asuinrakennusten korttelialue (A) Kortteli 55042 osoitetaan asuinrakennusten korttelialueeksi 1500 kem 2 rakennusoikeudella ja kerrosluvulla III.
8 (11) Autopaikkojen korttelialue (LPA) Osa korttelin 55041 autopaikoista osoitetaan LPA-alueelle. Muut alueet Rautatiealue (LR) Alueen läpi kulkee Helsinki-Turku-rata, joka on osoitettu LR-alueeksi. Yleinen pysäköintialue (LP) Koivuhovin seisakkeen liityntäpysäköintialuetta varten osoitetaan yleinen pysäköintialue. Suojaviheralue (EV) Rautatien melualueelle osoitetaan suojaviheralueet. katualue Suunnittelualueeseen kuuluu myös osia Koivuhovintien ja Ullanmäentien katualueista. 4.3.2 Liikenne 4.3.3 Palvelut Liikenteellisesti merkittävin tekijä on suunnittelualueen läpi kulkeva rantarata, jonka kautta suunnittelussa oleva Espoon kaupunkirata tulevaisuudessa kulkee. Radan ylittävä ylikulkusillan varaus poistuu ja sen itäpuolelle osoitetaan alikulkuvaraus eritasoliittymän (e) merkinnällä. Läntisellä kaava-alueen osalla mahdollistetaan liityntäpysäköinnin laajentaminen. Asuinkerrostalojen kortteliin 55041 osoitetaan vähintään 250 kerrosneliömetrin liiketila, johon voi sijoittua palvelutoimintaa. 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Alueen toteutus tukeutuu nykyiseen kunnallistekniikkaan. Nyt osoitettavaan paikkaan toteutettava rautatien alitus edellyttänee kuivatusta pumppaamalla. 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maaperä alueella vaihtelee avokallioista savialueisiin. Valtaosa korttelialueista on moreenia, jonka päällä on alle kolmen metrin kerros savea tai silttiä. Korttelialueilla rakennettavuus on pääosin luokkaa 2, jonka lisäksi on rakennettavuudeltaan luokkien 3A, 3B ja 4 mukaisia alueita. Maaperän pilaantumisesta alueen aikaisemman käytön seurauksena ei ole ilmennyt tietoa. Tiedossa on kuitenkin, että suunnittelualueen pohjoispuolella on toiminut kasvihuone(ita). 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukainen luonnonympäristö on pääasiassa rautatien melualueen suojaviheraluetta (EV). 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Alueella ei ole suojelukohteita. 4.5 Asemakaavaratkaisun suhde yleiskaavaan Suunnitelmat noudattavat Espoon eteläosien yleiskaavassa alueelle osoitettuja toimintoja. 4.6 Ympäristön häiriötekijät Keskeisin häiriötekijä alueella on raideliikenteen aiheuttama melu ja tärinä sekä rautatien estevaikutus. Myös alueen eteläpuolella kulkeva Turunväylä on häiriötekijä. 4.7 Nimistö Nimistöstä vastaa kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistönsuunnittelu.
9 (11) 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne tiivistyy Koivuhovin aseman ympäristössä. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet pohjois-eteläsuunnassa paranevat radan alittavan tunnelin toteutuessa. Asemakaavan mukainen rakentaminen edellyttää nykyisten viemäri- ja vesijohtolinjojen siirtoja. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Toteutumattomien liikekortteleiden kohdilla metsä korvautuu rakentamisella. Keskeisin maisemallinen vaikutus on rakennetummaksi muuttuva vaikutelma ohi kulkevasta junasta katsoen. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Korttelin 55041 toteutus mahdollistaa pienen kaupan palveluiden saatavuuden Ymmerstan alueella. Kasvava asukasmäärä lisää palvelujen kysyntää alueella. Liityntäpysäköinnin laajentaminen parantaa Koivuhovin aseman käytettävyyttä. Radan alittava tunneli parantaa jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Katujen, ulkoilureittien, tunnelin, vesi- ja viemäriverkoston ym. rakentaminen ja muutostyöt aiheuttavat kustannuksia, joskin rakentamisessa voidaan tukeutua oleviin yhdyskuntateknisiin järjestelmiin. 5.6 Muut merkittävät vaikutukset Rakentaminen radan varteen luo meluesteen rautatien aiheuttamaa liikennemelua vastaan. 6 ASEMAKAAVARATKAISUN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Korttelin 55041 rakentaminen on tarkoitus aloittaa heti, kun kaava on tullut lainvoimaiseksi ja rakennuslupa saatu. Korttelin 55042 osalta ei vielä ole suunnitelmia. Liityntäpysäköintialueen laajentamisen suunnittelu on käynnissä. Radan alittava tunneli toteutunee kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä 2020- luvulla. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Alueen toteutusta ohjataan kaavamerkinnöin ja -määräyksin. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seuraa Espoon rakennusvalvontakeskus. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Hanke on tullut vireille 14.11.2011 nimellä Ymmersta, asemakaavan muutos, alue 160102. Myöhemmin suunnittelualuetta laajennettiin koskemaan Koivuhovin aseman liityntäpysäköintialueen laajentamista, mistä johtuen kaavahanke kuulutettiin vireille nimellä Koivuhovinlaakso, asemakaava ja asemakaavan muutos, alue 160600. Vireilletulo Koivuhovinlaakso on tullut vireille lehtikuulutuksella 8.5.2013. Sopimukset Maankäyttösopimusneuvotteluista vastaa Espoon kaupungin tonttiyksikkö.
10 (11) 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu nähtäville samaan aikaan vireilletulokuulutuksen kanssa 8.5.2013. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavaa ja asemakaavan muutosta on valmisteltu yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden sekä maanomistajien kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut arkkitehti Antti Uusitupa sekä suunnitteluinsinööri Salla Karvinen (liikenne). Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Valmisteluaineistossa tutkittua ratkaisuvaihtoehtoa työstetään nähtävilläoloaikana saadun palautteen ja tarkentuvien suunnitelmien mukaisesti. 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Ajankohta Käsittelytieto 8.5.2013 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.6.2013 Valmisteluaineisto nähtäville kaupunkisuunnittelupäällikön hyväksymänä 12.8.-10.9.2013 Valmisteluaineisto nähtävillä
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Antti Uusitupa arkkitehti Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelupäällikkö
460/10.02.03/2012 N ht. MRA 30 12.8.-10.9.2013 Kp 17.6.2013 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Asemakaavayksikk Detaljplaneenheten Koivuhovinlaakso Asemakaava ja asemakaavan muutos Alue 160600 Mittakaava 1:1000 Piirt j TP Suunnittelija AU Piir.nro 6798 Asianumero 460/10.02.03/2012 P iv ys 17.6.2013 Arkistotunnus 10 02 PW: KAAVOITUS/Kaavat/160600 Koivuhovinlaakso/01-KAAVA/01-Luonnos-a/160600a.dgn