Ikääntyvästä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi

Samankaltaiset tiedostot
Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Kansantautien kanssa työelämässä

Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Miten jaksamme työelämässä?

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Täyttä elämää eläkkeellä

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Ikääntyneiden työurat työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Osaaminen osana työkykyä

VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Seppo Kettunen #iareena18

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Lähivuosien keskeinen haaste

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Helena Alkula palvelupäällikkö, Varma

Työolotutkimus Tiedotustilaisuus

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

työkyvyttömyyseläkkeistä

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+

Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Poliisin työikäohjelma

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Transkriptio:

Ikääntyvästä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi Sari Stenholm TtT, Dosentti, Akatemiatutkija Työsuojelupäivät 25.8.2017

Väestön ikääntymisestä Työurista ja niiden pidentämisestä Työuran pituuteen vaikuttavista tekijöistä Eläköitymiseen liittyvistä muutoksista terveydessä ja elintavoissa

Työikäisten määrä vähenee ja eläkeläisten kasvaa Työikäisiä väestöstä enää 58% 100 työssäkäyvää kohti on 170 lasta ja eläkeläistä 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 3

65-vuotiaiden elinajanodote ja toimintakykyiset vuodet lisääntyneet 25 20 Naiset Miehet 15 10 5 0 1980 2000 2011 1980 2000 2011 Toimintakykyisenä Toimintarajoitteisena Lähde: THL 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 4

Lähes joka kolmas 65-vuotias on työskennellyt 40 vuotta tai enemmän Entä tulevaisuudessa? On arvioitu, että tarvitaan jatkossakin 35-40 vuotta kestäviä työuria nykyisten palvelujen ylläpitämiseksi Työuran ja sen moninaisuuden tarkastelu työuran kulun eri vaiheissa Lähde: Eläketurvakeskus, ansaintarekisteri. 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 5

Millainen työura? 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 6

Ikääntyminen, työ ja eläköityminen Toimintakyky Nuoruus Työikä Eläkeikä / vanhuus Työkyky Itsenäinen selviytyminen Ikä Eläköityminen Eläköityminen Terve ikääntyminen Terveydentila, elintavat, työ- ja ses-tekijät Nopeutunut ikääntyminen 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 7

Työuran pituuteen vaikuttavia tekijöitä Työmarkkinat Lainsäädäntö (eläkeuudistus, sairauslomat) Taloudelliset tekijät Sosiaalinen asema Kotiin ja perheeseen liittyvät tekijät Työ (organisointi, johtaminen, vaatimukset) Terveys ja terveyskäyttäytyminen Motivaatio 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 8

Miehet, korkeasti koulutetut ja korkeammassa ammattiasemassa olevat jatkavat työssä kauemmin Työuran keskipituus ammattiaseman mukaan 65-vuotiailla. Sairastaminen ja fyysisesti kuormittava työ ennakoivat lyhyempää työuraa Lähteet: Eläketurvakeskus, ansaintarekisteri 2011. Järnefelt 2010. Eläketurvakeskus 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 9

Naisten eläköitymisprosessi monitahoisempi kuin miehillä Naisilla on useammin kuin miehillä hoivavastuita ja -haluja (lastenlapset, omat vanhemmat) juuri eläköitymisiässä. Toisaalta naisilla voi olla hoivasta ja matalista palkoista johtuen matala eläketurva, jota heidän on mahdollisesti tarve paikata työskentelemällä pidempään. Ketkä pidentävät: Yksineläjät Henkilöt, joiden puoliso on vielä töissä Lähde: Takala 2014 Työsuojelurahasto 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 10

Työuran pidentämistä ennustavat tekijät Kunta-alan seurantatutkimus 10 kuntaa ja 5 sairaanhoitopiiriä > 92,000 kuntatyöntekijää Tutkimusaineisto Työssä 2005 (eläkeuudistuksen jälkeen) ja laskennallinen eläkeikä 2005-2011 Ei siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle Vastannut kyselyyn työssä ollessa 4,677 kuntatyöntekijää 832 oli työssä >6 kk yli laskennallisen eläkeiän (jatkajat) 3845 jäi eläkkeelle viimeistään laskennallisessa eläkeiässä 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 11

OR Työuran pidentämistä ennustavia tekijöitä 2.5 2 1.5 1 0.5 0 Lähde: Virtanen et al. PLoS ONE 2014 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 12

Työaikojen hallinta, sairaudet ja työuran pidentäminen Todennäköisyys jatkaa työelämässä eläkeiän jälkeen Hyvä mielenterveys 1.7 Ei kroonisia sairauksia 1.3 Lähde: Virtanen et al. PLoS ONE 2014 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 13

Työaikojen hallinta, sairaudet ja työuran pidentäminen Lähde: Virtanen et al. PLoS ONE 2014 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 14

Muita työhön liittyviä tekijöitä, jotka motivoivat työssä jatkamiseen: Työpaikalta saatu tuki Työnantajalla positiivinen asenne iäkkäiden työssä pysymiseen & konkreettiset toimenpiteet Luottamus työpaikan pysyvyyteen Liiallisen työkuorman ja kiireen vähentäminen Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön Mahdollisuus kuntoutukseen Työolojen parannukset Parempi palkka ja palkitseminen Työyhteisön ilmapiiri ja yhteisöllisyys Lähde: Takala 2014 Työsuojelurahasto 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 15

Yhä useampi pidentää työuraansa tai jatkaa työskentelyä eläkkeelle siirtymisen jälkeen 63 74-vuotiaat vanhuuseläkkeellä työskentelevät ja ilman eläkettä työssä Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 16

ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Mitä ihmiset tekevät 40+ lisätunnilla viikossa? Ja miten se vaikuttaa elintapoihin ja terveyteen? Mahdollisuudet Haasteet 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 18

Krooniset sairaudet, väsymys, depressio (Westerlund et al, BMJ 2010) GAZEL 1989-2007 N=14,104 miehet ja naiset 30 25 20 Respiratory disease Diabetes Cardiovascular disease and stroke Panel A 30 30 25 25 20 20 Panel B Mental fatigue Depression CES-D Physical fatigue 15 15 15 10 10 10 5 5 0-7 -6-5 -4-3 -2-1 0 1 2 3 4 5 6 7 0-7 -7-6 -6-5 -5-4 -4-3 -3-2 -2-1 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 Year in relation to retirement Year in relation to retirement Väsymys ja henkinen huonovointisuus voivat olla tekijöitä, jotka johtavat ennenaikaiseen eläköitymiseen ja tuottavuuden laskuun 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 19

Itsearvioitu terveys (Westerlund et al, Lancet 2009) Huonon terveyden vuosittainen prevalenssi GAZEL 1989-2007 N=14,104 miehet ja naiset High-risk profile = matala ammattistatus, korkeat vaatimukset alhainen työtyytyväisyys Low-risk profile = korkea ammattistatus, alhaiset vaatimukset ja korkea työtyytyväisyys Vakioitu: ikä, syntymävuosi, siviilisääty, ammattiasema, psyykkinen ja fyysinen työkuormitus, krooniset sairaudet Terveyden kohentuminen selittyi työn kuormitustekijöillä. Työhön liittyvien riskitekijöiden hallinta voisi edistää ikääntyvien työntekijöiden terveyttä. 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 20

Muutokset liikunta-aktiivisuudessa (Stenholm et al. Int J Behav Nutr Phys Act. 2016) 28 Kuntasektorin seurantatutkimus N=9,702 miehet ja naiset MET-tunteja 26 24 22 20 Vanhuuseläke Osa-aikaeläke Työkyvyttömyyseläke 18 ns p < 0.01 ns *Vakioitu eläköitymisikä, sukupuoli ja ammattiasema 16-10 -6-2 2 6 10 Vuodet suhteessa eläköitymiseen 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 21

Muutokset unessa (Myllyntausta, et al. Sleep 2017) Kuntasektorin seurantatutkimus N=5,898 miehet ja naiset Unen pituus (tuntia / yö) Univaikeudet (%) Kesto 450 7 h 30 min 7 h 20 min 7 h 10 min 7 h 440 430 420 410 6 h 50 min % 40 30 20 10 6 h 40 min 400-10 -6-2 2 6 10 Vuodet suhteessa eläköitymiseen 0-10 -6-2 2 6 10 Vuodet suhteessa eläköitymiseen *Vakioitu eläköitymisikä, sukupuoli ja ammattiasema 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 22

Muutokset alkoholin riskikäytössä (Halonen et al. Addiction 2017) Kuntasektorin seurantatutkimus N=5,898 miehet ja naiset 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 w-3 w-2 w-1 w+1 w+2 w+3 Vähitellen vähenevä Slowly riskikäyttö declining risky drinking Hetkellinen riskikäytön Temporary increase in risky lisääntyminen drinking Sustained Ei riskikäyttöä healthy drinking 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 23

Yhteenveto tuloksista Terveyteen liittyvät ongelmat helpottuvat eläkkeelle jäännin jälkeen, erityisesti työn kuormitustekijöistä kärsivillä Työolojen parantaminen ikääntyvillä työntekijöillä Eläköityminen näyttää olevan optimaalinen ja otollinen aikaikkuna elintapamuutosten tekemiseen. Myönteiset vaikutukset terveyteen ja toimintakykyyn iän karttuessa Eläköityminen voi myös lisätä alkoholin riskikäyttöä. Kohdennetut interventiot riskiryhmille 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 24

Aktiivisena eläkkeelle -tutkimus Finnish Retirement and Aging Study www.utu.fi/firea Kohdejoukkona kunta-alan työntekijät, joiden laskennallinen eläkepäivä on 2014-2019 (N = 7,774) Jokavuotinen seuranta eläkkeelle siirtymisen vuosina - 18 kk - 6 kk Laskennallinen + 6 kk + 18 kk eläkepäivä (Kevan rekisteri) 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 25

Tiedonkeruu Kyselyt Syyskuu 2013 Otos n=7,774 n=5,209 Vastausprosentti 70% Elintavat Terveys, toimintakyky Sosiaaliset verkostot, osallistuminen Terveyspalveluiden käyttö Omaishoito Objektiiviset aktiivisuusmittaukset Kliiniset mittaukset Syyskuu 2014 Otos n=800 n=690 - Kiihtyvyysanturi - Fyysinen aktiivisuus, uni Ka ikä #1 mittaus: 62.5 vuotta Ka eläköitymisikä 63.5 vuotta 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm Marraskuu 2015 Otos n=300 - Kehonkoostumus - Valtimoterveys (pulssiaalto, vastaanotto- ja 24h verenpaine) - Kognitiivinen toimintakyky - Fyysinen kunto ja toimintakyky - Hius- ja verinäytteet - Ravitsemus - GPS seuranta 26

Kiitos! www.utu.fi/firea S-posti: sari.stenholm@utu.fi Twitter: @SariStenholm 25.8.2017 Työsuojelupäivät / Sari Stenholm 27