Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta 36 18.09.2015 49 08.09.2017 Paloasemien vuokrasopimukset Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta 18.09.2015 36 Liite 7/2015: Vastuujakotaulukko Oulaisten kaupunginhallitus on esittänyt (Oulaisten KH 24.11.2014 336) Jokilaaksojen pelastuslaitokselle, että pelastuslaitos ottaisi uudel leen tarkasteltavaksi alueen kunnille maksettavien pa lo ase ma kiinteis tö jen vuokrien määrittelyn perusteet. Johtokunnan toimivalta vuokrien määräämisessä perustuu Jo ki laakso jen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen 8 :ään, jossa on mää rät ty seuraavaa: Paloasemista maksetaan pääomavuokraa ja käyttövuokraa. Pääoma vuok ra na maksetaan 3,5 % kiinteistön teknisestä päivän ar vosta, joka on määritelty kaikille kiinteistöille yhtenäisin kriteerein. Joh tokun ta päättää käyttövuokran määräytymisperusteesta ja kiin teis tö jen kunnossapidon vastuunjaosta. Pelastusjohtaja nimesi 27.2.2015 vuokratyöryhmän, jonka tehtäväksi mää ri tel tiin paloasemavuokrien määräytymisperusteiden tar kis ta minen. Työryhmään nimettiin pelastuslaitoksen edustajina pu heen johta jak si toimialueen päällikkö Olli Korteniemi, jäseniksi vs. hal lin topääl lik kö Anette Törmänen ja suunnittelija Anneli Kukkonen. Kuk konen toimi samalla työryhmän sihteerinä. Työryhmään kutsuttiin asian tun ti joik si Raahesta Pasi Alatalo, Ylivieskasta Unto Koskinen, Ou lai sis ta Markku Ketonen, Pyhäjoelta Pirkko Tuuttila ja Sii ka lat vasta Aimo Lehmikangas. Työryhmän toimikaudeksi määriteltiin 1.3.2015-31.8.2015. Käytännössä työryhmän kokoonpano oli lähes sa ma kuin ai em massa vuonna 2011 tehdyssä vuokraselvityksessä. Työ ryh män ta voitteek si asetettiin, että tarvittaessa vuokrien tarkistetut mää räy ty mis perus teet voidaan ottaa käyttöön vuoden 2016 alusta alkaen. Vuokratyöryhmä on kevään ja kesän 2015 aikana kokoontunut viisi ker taa ja valmistellut esityksen paloasemien vuok ran mää räy ty mis perus tei den uudistamisesta sekä päivittänyt vuokranantajan ja pe lastus lai tok sen välisen vastuujakotaulukon (Liite 7). Nykyiset vuokrat

Vuokrassa maksettava kiinteistön poisto ja korko on sovittu Jo ki laakso jen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksessa, joten sen muut tami nen edellyttäisi yhteistoimintasopimuksen muuttamista. Yh teis toimin ta so pi muk ses sa paloasemakiinteistön poistoajaksi on mää ri tet ty 40 vuotta. Pääomavuokrana maksetaan 2,5 %:n tasapoisto tek ni sestä nykyarvosta ja 1 % korko teknisestä nykyarvosta (Yh teis toi min taso pi mus 8 sekä Peljtk 15.6.2011 26). Nykyinen käyttövuokra (2015) on kaikkien paloasemien osalta 2,339 /m2, yhteensä pelastuslaitos maksaa kunnille paloasemavuokria noin 1.114.000. Vuokratyöryhmän esitykset: Vuokratyöryhmä esittää, että poistoaikoja tarkastellaan tulevien han kin to jen osalta uudella tavalla kiinteiden kalusteiden ja lait teiden osalta. Vuokratyöryhmä päätti esittää, että pidetään voimassa yh teis toimin ta so pi muk sen mukainen kiinteistön poistoaika (40 vuotta), joka on pääomavuokran määräytymisperusteena. Markku Ketonen jät ti tähän kohtaan eriävän mielipiteen, sillä hän esitti poistoaikaa ly hen net tä väk si vastaamaan kunnassa käytössä olevaa pois to aikaa. Paloasemat luokitellaan paloaseman vuorokautisen miehitysajan pe rus teel la kolmeen luokkaan, A-, B- ja C-luokan paloasema. Luo ki tus on perusteltu, koska miehitysaika vaikuttaa paloaseman käyt töön ja sitä kautta ylläpitokuluihin sekä kulumiseen. Yl lä pi toku lui hin sisältyy lämmitys, sähkö, siivous, vedenkulutus yms. asiat. A-paloasema on miehitettynä 24 tuntia vuorokaudessa seitse mä nä päivänä viikossa, B-paloasema on miehitettynä päi vi sin yleensä klo 8 16 tai n. klo 21 saakka, C-paloasema on pääasial li ses ti mie hit tä mä tön. A- paloasemat (24/7 miehitetyt), käyttövuokra 3,71 /m2 B- paloasemat (miehitetty pääasiassa vain virka-aikana tai osan vuo ro kau des ta), käyttövuokra 2,91 /m2 C- paloasemat (ei vakinaista miehitystä), käyttövuokra 2,43 /m2. Käyttövuokraa korotetaan vuosittain elinkustannusindeksillä. Työryh mä esittää, että negatiivinen elinkustannusindeksi ei kui tenkaan laske vuokran määrää. määräytymisperusteiden määrittämisen yhteydessä paloasemien sii vouk sen mitoituksen perusteet yhtenäistetään ja paloasemien sii vous mitoitetaan uudelleen paloasemilla, joilla toimitaan 24/7. Kuntien ilmoittamien tuloslaskelmien perusteella paloasemien ne liövuok rat on määritelty uudelleen vastaamaan paremmin paloasemien yl lä pi dos ta kertyviä kuluja. Todellisten kulujen perusteella laskettu

ne liö vuok ra nostaisi pelastuslaitoksen vuokramenoja yli 360.000 /v, jo ten työryhmä päätyi esittämään edellä olevia neliövuokria. To del listen kulujen vertailussa edelleen on vaikeutena eri kuntien erilaiset kus tan nus ten kohdistamisen tavat ja siten eri tavalla muodostuvat tulos las kel mat. Lisäksi osassa kuntia paloasemakiinteistön yh tey des sä on muutakin toimintaa tai omat mittarit puuttuvat esim. säh kön ja lämmön osalta. Tarkkaa tietoa kustannusten jyvityksistä ei useis ta kunnista ole saatu tiedusteluista huolimatta. Edellä mainitut työryhmän esittämät uudet neliövuokrat nostavat pelas tus lai tok sen vuokramenoja noin 270.000 euroa/v riippuen tu le vista investoinneista. Tästä summasta ensihoidon osuus on n. 18-19 %, joka kohdennetaan ensihoidon yhteistoimintasopimuksen mu kaises ti ensihoidon menoihin. Maksettava pääomavuokra kompensoi usealla paloasemalla va jaaksi jäävää käyttövuokraa. Luonnollisesti myös pääomavuokraa jy vi tetään ensihoitoon. Uudistunut paloasemien luokittelu ja uudelleen määritelty käyt tövuok ra vastaa paremmin kuntien paloasemakiinteistöihin koh den tuvia kuluja. Edelleenkin paloasemakiinteistöjen ylläpidossa on eri kuntien välillä huomattavia eroja, joita kaikkia ei voi huomioida käyt tövuok ran suuruuden määräytymistä tarkasteltaessa. Yl lä pi to kus tannuk set riippuvat myös yleisestä taloustilanteesta. Ensihoidon laajentumisen kustannusvaikutus on nähtävissä pa lo asemien ylläpitokuluissa vuonna 2016. Työryhmä esittää, että vuo den 2016 tuloslaskelmien perusteella tehdään tarkistuslaskelma sii tä, vastaako korotettu vuokra ylläpitokustannuksia. Sen jälkeen tar kaste lua jatketaan kolmen vuoden välein. Liitteenä olevassa uudistetussa vastuunjakotaulukossa on eritelty raken ta mi sen, peruskorjauksen ja ylläpitoajan hankintavastuisiin liit tyviä asioita aikaisempaa tarkemmin. Ylläpitokustannuksiin liittyvät vastuut on myös eritelty hankintaan liitty vis tä vastuista. Näin pystytään aikaisempaa selkeämmin mää rit tämään kenen vastuulle hankinta missäkin vaiheessa kuuluu. Rakenteellisten vaurioiden ja sisäilmaongelmien kor jaus kus tan nuksia ei tulisi si säl lyt tää pelastuslaitokselta perittäviin in ves toin ti kus tannuk siin, vaan kuntien tulisi ottaa ne vas tat ta vak seen. Lähtökohtana in ves toin tien lisäykselle pää oma vuok raan tulisi olla pe las tus lai tok sen esittämän peruskorjauksen tai laa jen nuk sen kustannukset. Si ten paloasemarakennuksessa havaittu ra ken teel li nen vaurio tai si sä il maon gel ma kuuluu kiinteistön omis ta jan korjausvastuulle. Vas tuun ja kotau lu kon perustelutekstissä on vas taa vas ta maininta.

Vuokrakustannusten nousun vaikutus pelastuslaitoksen sääs töoh jel maan Kunnilta vuokrattujen paloasemien vuokrakustannusten nousu kesken säästöohjelmassa vuosille 2014 2017 asetettua kun ta las ku tuksen nollakasvutavoitteita on vahvassa ristiriidassa sääs tö oh jel man tavoitteiden kanssa. Alueen kunnille paloasemista mak set ta vien vuokrien nousu (+ 24,2 %) ei millään muotoa tue sääs tö oh jel man tavoitteita rakenteellisiin säästöihin. Vuokran nousun vaikutus kun talas ku tuk sen nettomenoon on n. 1,8 %. Laskennallisesti on ar vioi tavis sa säästöpaineen nousevan vuoden 2016 ja 2017 osalta jo pa n. 4 %:iin/vuosi, mikäli vuokrien nousun vaikutusta ei saada 0-kas vun raamin lisättyä. Tällaisessa tilanteessa olisi kahtena seu raa va na vuotena tehtävä pelastuslaitoksessa erittäin merkittäviä toi min nal li sia leikkauksia. Tältä osin on talousarvion 2016 yhteydessä tarkkaan arvioitava vuok ra kus tan nus ten nousun vaikutukset kuntalaskutusta kas vat ta vana poikkeuksellisena eränä. Muun muassa valtakunnallisesti pe lastus lai tos ten kuntalaskutuksen kehitystä seuraavassa työ ryh mäs sä on seurantalaskelmissa erotettu paloasemavuokrat erilleen jo vii me kevään seurantataulukoissa. PELASTUSJOHTAJAN ESITYS: Johtokunta päättää: Pitää yhteistoimintasopimuksen 8 mukaisen pa lo ase ma kiin teis tö jen pääomavuokran ennallaan. Entisen käytännön mukaan yli 10.000 :n korjaus- tai muu tos toi menpi de huomioidaan kiinteistön nykyarvoa korottavana ja siten pää omavuok raan vaikuttavana tekijänä. Paloasemalle vuoden 2016 alun jälkeen asennettavien kiinteiden tai lä hes kiinteiden kalusteiden ja laitteiden poistoaika muutetaan vastaa maan ao. kunnan määrittelemää todellista poistoaikaa. Paloasemat luokitellaan paloaseman vuorokautisen miehitysajan perus teel la kolmeen luokkaan, A-, B- ja C-luokan paloasema, jonka mukaan määräytyy käyttövuokra. A-paloasema on miehitettynä 24 tun tia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa, B-paloasema on mie hitet ty nä päivisin yleensä klo 8 16 tai noin klo 21 saakka ja C-pa loase ma on miehittämätön. Vuoden 2016 alusta uudet käyttövuokrat ovat seuraavat: A- paloasemat (24/7 miehitetyt), käyttövuokra 3,71 /m2 B- paloasemat (miehitetty pääasiassa vain virka-aikana tai osan vuoro kau des ta), käyttövuokra 2,91 /m2 C- paloasemat (ei vakinaista miehitystä), käyttövuokra 2,43 /m2. Käyttövuokraa korotetaan vuosittain elinkustannusindeksillä ja ne gatii vi nen elinkustannusindeksi ei laske vuokran määrää.

Pelastuslaitos yhtenäistää paloasemien siivousmitoitukset ja pa loase mien siivous mitoitetaan uudelleen A-paloasemilla. Johtokunta hyväksyy uudistetun vastuujakotaulukon (liite 7) Rakenteellisten vaurioiden ja sisäilmaongelmien kor jaus kus tan nuk sia ei saa si säl ly t tää pelastuslaitokselta perittäviin in ves toin ti kus tan nuksiin, vaan kuntien on otettava tältä osin ra ken nuk sen pe rus kun nos sapi to vastattavakseen. Siten pa lo ase ma ra ken nuk ses sa havaittu ra kenteel li nen vaurio tai sisäilmaongelma kuu luu kiinteistön omistajan korjausvastuulle. Lähtökohtana investointien lisäykselle pääomavuokraan on oltava pe las tus lai tok sen esittämän peruskorjauksen tai laajennuksen kustan nuk set. Johtokunta päättää että vuoden 2016 tuloslaskelmien perusteella tehdään tarkistuslaskelma siitä, vastaako korotettu vuokra ylläpitokustannuksia. Sen jälkeen tarkastelua jatketaan kolmen vuoden välein. Johtokunta päättää samalla, että vuoden 2016 talousarvion suunnittelun lähtökohtana on paloasemavuokrien nettokasvun vaikutuksen huomioiminen kuntalaskutuksen nollakasvutavoitteen päälle tulevana erilliseränä. JOHTOKUNTA: Hyväksyttiin. Kimmo Lehtola saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn alkaessa klo 9:33. Asiantuntijaksi kokoukseen tämän asian käsittelyn ajaksi klo 9:33-10:02 kutsuttiin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen suunnittelija Anneli Kukkonen. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta 08.09.2017 49 Johtokunta päätti 18.8.2015 36 että vuoden 2016 tuloslaskelmien perusteella tehdään tarkistuslaskelma siitä, vastaako korotettu vuokra ylläpitokustannuksia. Sen jälkeen tarkastelua jatketaan kolmen vuoden välein. Uudet vuokrasopimukset ja taksat ovat olleet käytössä vuoden 2016 alusta alkaen. Niistä ei ole tullut alueen kunnista negatiivista palautetta, joten on vahva syy olettaa että nykyinen vuokrataso tyydyttää myös alueen kuntia. Kokemusta uusista vuokrista on vasta vähän yli vuoden ajalta, mistä syystä yhden vuoden osalta välitarkastelun tekeminen ei ole kovin

perusteltua. Maakuntauudistuksen valmistelu kuormittaa pelastuslaitoksen henkilöstöä merkittävällä tavalla ja näillä näkymin paloasemien vuokraus siirtyy vuoden 2020 alusta maakuntien tilapalveluyhtiölle, joka määrittelee erikseen vuokratason. Vuokratason välitarkastuksen siirtäminen on edellämainituin perustein syytä ottaa harkittavaksi. PELASTUSJOHTAJAN ESITYS: Johtokunta päättää, että aiemmasta päätöksestä poiketen tarkistuslaskelma vuokratasosta tehdään tarvittaessa erilliseen päätökseen perustuen aikaisintaan vuoden 2018 syksyllä. PELASTUSJOHTAJAN KOKOUKSESSA TEKEMÄ ESITYS: Johtokunta päättää, että paloasemien vuokratasosta tehdään erillinen selvitys vuoden 2017 tilinpäätösten valmistuttua kunnissa. JOHTOKUNTA: Hyväksyttiin.