Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenneturvallisuus 10.02.2006

Esipuhe Päijät-Hämeen maakunnassa käynnistettiin kokonaisvaltaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen vuoden 2004 lopulla. Suunnittelu on luonteeltaan maakunnan liikennepolitiikkaa luovaa työtä ja työssä tarkastellaan kokonaisuutena kaikkia liikenteeseen liittyviä asioita. Suunnitelman aikatähtäin on vuodessa 2025. Suunnitelma on maakunnan laajuudella ensimmäinen, Lahden kaupunkiseudulle on aiempi liikennejärjestelmäsuunnitelma tehty 1990-luvun lopulla (LASE 2010). Tämä osaraportti käsittelee Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämistä liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Liikenneturvallisuusosa käsittelee sekä liikennejärjestelyjen että liikenneturvallisuustyön kehittämisasioita. Suunnittelutyön tilaajia ovat Päijät-Hämeen liitto, Hämeen tiepiiri, Ratahallintokeskus ja Etelä-Suomen lääninhallitus sekä kaikki maakunnan kaksitoista kuntaa. Tämän osaraportin on laadittu Ramboll Finland Oy, jossa työstä on vastannut DI Christel Kautiala. 2

Tiivistelmä Koko maan liikenneturvallisuustilanne on parantunut 1970-luvulta lähtien. Liikennekuolemien määrä jäi vuonna 2005 kolmantena peräkkäisenä vuotena selvästi 400:n alapuolelle, jolloin kuoli 366 henkilöä (ennakkotieto). Tästä huolimatta vuodelle 2010 asetetun tavoitteen (korkeintaan 250 kuollutta) mukaisesta kehityksestä ollaan jäljessä. Päijät-Hämeen alueella poliisin tietoon tulee vuosittain yhteensä noin 1100 onnettomuutta. Näistä keskimäärin 230 onnettomuutta on johtaa loukkaantumiseen tai kuolemaan. Alueen asukasmäärään suhteutettuna henkilövahinko-onnettomuudet ovat hieman korkeammalla kuin koko maassa keskimäärin. Kevyen liikenteen vakavia onnettomuuksia tapahtuu paljon, varsinkin Lahden kaupungin alueella (Päijät-Hämeen kuolouhreista 30 % ja Lahden kaupungin 54 % oli kevyen liikenteen uhreja). Nuoret (18 20 vuotiaat) ovat yliedustettuna uhrien joukossa. Tielläliikkujien liikennekäyttäytymisessä löytyy puutteita. Välinpitämättömyys ja itsekkyys ovat lisääntyneet liikenteessä. Liikennevalojen noudattaminen on heikkoa. Ylinopeudella ajaminen on yleisin liikennerikkomus. Turvalaitteiden käytössä on parantamisen varaa. Liikenneturvallisuustyön onnistuminen edellyttää usean eri organisaation panostusta. Tahoja, jotka pääasiassa osallistuvat liikenneturvallisuustyöhön, ovat liikenne- ja viestintäministeriä, sisäasianministeriön poliisiosasto, kunnat, lääninhallitukset, Tiehallinto, Liikenneturva ja poliisi. Myös maakuntien liitot ovat viime vuosina kytkeytyneet liikenneturvallisuustyöhön. Valtakunnallisten ja alueellisten liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää johdonmukaista ja pitkäjänteistä liikenneturvallisuustyötä. Päätöksentekijöille tulee perustella liikenneturvallisuutta parantavien toimien tärkeyttä ja sitouttaa heidät tavoitteisiin ja suunnitelmiin. Liikenteen kasvun hillitsemällä ja kulkutapaan vaikuttamalla voidaan liikennemääriä vähentää. Tämä on pitkäjänteistä työtä siksi liikenteen ja maankäytön suunnittelun välistä yhteistyötä on edelleen syytä kehittää. Liikenneturvallisuuden tason paraneminen edellyttää tehokkaan ja näkyvän valvonnan olemassa oloa. Liikennekäyttäytymiseen vaikuttaa kuljettajien kokema kiinnijäämisriski, jossa poliisin suorittamalla tiedottamisella ja valvonnalla on keskeinen osa. Automaattinen nopeusvalvonta on tähän tehokas toimintatapa. Liikennekasvatus, -valistus ja - tiedotuksella pyritään vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen liikenneturvallisuutta parantavasti. Kuntien liikenneturvallisuusryhmillä on suuri vastuu liikennekasvatuksen toteuttamisessa kuntatasolla. Pääteillä kohtaamisonnettomuuksia voidaan tehokkaimmin estää rakentamalla keskikaiteet erottamaan vastakkaisia ajosuuntia. Yksittäisonnettomuuksien seurauksia voidaan lieventää reunaympäristöä parantamalla. Päijät-Hämeen alueella valtatien 4 kehittäminen on keskeisessä asemassa turvallisuudenparantamisessa. Taajamien turvallisuuden parantamisessa on riittävän alhainen nopeustaso tärkein asia. Nopeusrajoitus yhdistettynä rakenteellisiin toimenpiteisiin vähentää onnettomuuksia ja lieventää erityisesti kevyen liikenteen onnettomuuksien vakavuutta. 3

SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 5 1.1. Työn kuvaus...5 1.2. Lähtökohdat...6 1.2.1. Linjaukset liikenneturvallisuustyölle valtakunnan tasolla... 6 1.2.2. Liikenneturvallisuustyön osapuolet... 6 1.2.3. Aikaisemmat liikenneturvallisuussuunnitelmat Päijät-Hämeen alueella... 6 1.3. Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet...7 2. Nykytila ja kehittämistarpeet...10 2.1. Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät... 10 2.2. Liikenneonnettomuudet... 10 2.2.1. Liikenneonnettomuusmäärät... 10 2.2.2. Onnettomuuskustannukset... 11 2.2.3. Henkilövahingot kulkumuodoittain... 11 2.2.4. Onnettomuusluokat ja paikat... 12 2.2.5. Onnettomuusuhrit ikäryhmittäin... 13 2.2.6. Onnettomuusaste ja tiheys... 13 2.3. Liikenneturvallisuustyö... 16 2.3.1. 2.3.2. Liikenneturvallisuustyö valtakunnallisella ja aluetasolla... 16 Liikenneturvallisuustyö Päijät-Hämeen kunnissa... 16 2.4. Liikennekäyttäytyminen... 17 2.5. Muut asiat... 17 2.6. Yhteenveto ongelmista ja kehittämistarpeista... 18 3. Toimenpide-ehdotukset...19 3.1. Liikenneturvallisuuden arvostuksen lisääminen ja yhteistyön kehittäminen... 19 3.1.1. Kanta- ja Päijät-Hämeen liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä... 19 3.1.2. Liikenneturvallisuusryhmät kunnissa... 19 3.1.3. Päätöksentekijöiden sitouttaminen... 19 3.1.4. Liikenneturvallisuuden kytkeminen muuhun toimintaan... 19 3.1.5. Ajantasainen liikenneturvallisuussuunnitelma... 20 3.2. Liikenteen kasvun hillitseminen ja kulkutapaan vaikuttaminen... 20 3.3. Liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen... 20 3.3.1. Automaattinen nopeusvalvonta... 20 3.3.2. Avainryhmien koulutus... 22 3.3.3. Tiedotus ja kampanjointi... 22 3.4. Pääteiden turvallisuuden parantaminen... 22 3.4.1. Kohtaamis- ja yksittäisonnettomuuksien ehkäiseminen... 22 3.4.2. Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen... 23 3.4.3. Muut toimenpiteet... 23 3.5. Taajamien turvallisuuden parantaminen... 23 3.5.1. Ajonopeuksien hallinta... 23 3.5.2. Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen... 24 3.5.3. Nopeusrajoitusjärjestelmää tukevat toimenpiteet... 24 3.5.4. Kevyen liikenteen järjestelyjen parantaminen... 26 3.5.5. Liittymien parantaminen... 27 3.6. Yhteenveto toimenpiteistä... 28 4. Toimenpideohjelman vaikutusten arviointia...31 4.1. Lähtökohdat... 31 4.2. Toimenpiteiden vaikutus peilattuna tavoitteisiin... 31 4

1. Johdanto 1.1. Työn kuvaus Tämä liikenneturvallisuutta koskeva osa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta käsittelee nykytila ja kehittämistarvetarkastelun sekä toimenpiteet liikenneongelmien poistamiseksi. Selvitys muodostuu seuraavista osista: - nykytilanne ja kehittämistarpeet - toimenpide-ehdotukset liikenneturvallisuuden parantamiseksi - toimenpide-ohjelman vaikutusten arviointi Nykytilanne ja kehittämistarpeet osassa käsitellään liikenneturvallisuuden kehitystä ja ongelmia sekä onnettomuusanalyysin että liikenneturvallisuustyön kannalta. Nykytilanteen analyysin ja kehittämistarpeiden pohjalta on esitetty toimenpide-ehdotuksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Toimenpide-ehdotusten vaikutuksia on arvioitu Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämiselle asetettuihin yleisiin tavoitteisiin nähden. 5

1.2. Lähtökohdat 1.2.1. Linjaukset liikenneturvallisuustyölle valtakunnan tasolla Koko maan liikenneturvallisuustilanne on parantunut 1970-luvulta lähtien. Liikennekuolemien määrä jäi vuonna 2004 toisena peräkkäisenä vuotena selvästi 400:n alapuolelle. Vuonna 2004 kuoli tieliikenteessä 375 henkilöä. Tästä huolimatta vuodelle 2010 asetetun tavoitteen (korkeintaan 250 kuollutta) mukaisesta kehityksestä ollaan jäljessä. Valtakunnallisesti tärkein liikenneturvallisuutta koskeva strategia on liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2001-2005 ja siihen pohjautuva valtioneuvoston periaatepäätös. Lisäksi liikenneturvallisuuden parantamista koskevia linjauksia on myös hallitusohjelmassa ja hallituksen strategia-asiakirjassa (HSA). Suunnitelman ja periaatepäätöksen valmistumisen jälkeen on liikenneturvallisuusvisio vakiintunut valtakunnallisen liikenneturvallisuustyön ohjenuoraksi. Vision mukaisesti liikenneturvallisuustyön painopisteen tulisi olla vakaviin henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien ehkäisyssä. Uusi valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelma valmistui vuoden 2005 lopussa. Suunnitelmassa esitetään tieliikenteessä todettujen ongelmien ratkaisemiseksi toimenpiteitä, joiden toteutuessa turvallisuus paranee vision hengessä kohti tavoitteita. Keinot liikenneturvallisuuden parantamiseksi on jaettu kuuteen kärkihankkeeseen: - pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen - jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien vähentäminen asutuskeskuksissa - nopeuksien hillitseminen - päihdeonnettomuuksien vähentäminen - ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentäminen - onnettomuusseurausten lieventäminen 1.2.2. Liikenneturvallisuustyön osapuolet Liikenneturvallisuustyön onnistuminen edellyttää usean eri organisaation panostusta. Tahoja, jotka pääasiassa osallistuvat liikenneturvallisuustyöhön, ovat liikenne- ja viestintäministeriä, sisäasianministeriön poliisiosasto, kunnat, lääninhallitukset, Tiehallinto, Liikenneturva ja poliisi. Myös maakuntien liitot ovat viime vuosina kytkeytyneet liikenneturvallisuustyöhön. Lääninhallitusten tehtävänä on vastata alueidensa liikenneturvallisuustyön koordinoinnista ja seurannasta. Tätä varten Etelä-Suomen läänillä on liikenneturvallisuusneuvottelukunta. Etelä-Suomen läänin liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2001 2005 valmistui v. 2001. Päijät-Hämeen alueella toimii myös liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä, joka muodostuu Hämeen tiepiirin, Liikkuvan poliisin, Liikenneturvan ja Etelä- Suomen lääninhallituksen edustajista. Ryhmä pyrkii aktivoimaan kuntien liikenneturvallisuustyötä sekä tiedotustoimintaa. Läänin liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2006-2010 päivitetään vuonna 2006 valtakunnallisen suunnitelman pohjalta. 1.2.3. Aikaisemmat liikenneturvallisuussuunnitelmat Päijät-Hämeen alueella Yhdeksään kuntaan on laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma Päijät-Hämeen alueella (yhteensä alueella 12 kuntaa) jo aikaisemmin. Lahden seudun kuntiin (Lahti, Asikkala, Hollola, Nastola, Orimattila) laadittiin suunnitelma LASE- työn aikana vuonna 1997. Har- 6

tolaan on laadittu suunnitelma v. 1991 ja Heinolaan vuonna 1995. Vuonna 2005 valmistui Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma (Heinola, Hartola, Padasjoki ja Sysmä). Osassa kuntia (Artjärvi, Hämeenkoski, Kärkölä) puuttuu suunnitelma kokonaan. 1.3. Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyössä on keväällä 2005 muodostettu liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet. Tavoitteita on asetettu asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta sekä liittyen liikenteen ympäristöhaittojen minimoimiseen ja alueiden ja yhdyskuntien kehittämiseen. Työn lopputuloksena valmistuvat strategiasuunnitelman ja aiesopimuksen toimenpiteiden tulisi edistää vision ja tavoitteiden toteutumista. Strategian tavoitteita tarkistellaan myös suhteessa tavoitteisiin. Työryhmän valmistelemat tavoitteet on ohjausryhmässä hyväksytty jatkotyön pohjaksi ja niiden joukosta on nostettu esille tärkeimmät: A1: Toimivalla liikennejärjestelmällä taataan eri väestöryhmien tasapuoliset liikkumismahdollisuudet Päijät-Hämeessä. B3: Vahvistetaan Päijät-Hämeen hyvän valtakunnallisen logistisen sijainnin tuomaa kilpailuetua maakunnan elinkeinoelämälle. C1: Hillitään autoliikenteen kasvua ja tuetaan ympäristöä säästäviä liikkumistottumuksia. D2: Maakunnan kasvu toteutetaan yhdyskuntarakennetta hajauttamatta. Seuraavassa on esitetty visio ja tavoitteet kokonaisuudessaan ja niistä on alleviivattu ne osat, jotka liittyvät erityisesti tämän osaraportin aihepiirin eli liikenneturvallisuuden kehittämiseen. VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen ja kansainvälinen kilpailukyky on vahva korkealaatuisten liikenneyhteyksien ja hyvän logistisen sijainnin ansiosta. Maakunnan hyvä saavutettavuus ja viihtyisä elinympäristö houkuttelevat asumaan ja yrittämään. Päijät-Hämeestä on toimivat, turvalliset ja monipuoliset liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle, muihin maakuntakeskuksiin ja Pietariin. Asumisen, elinkeinoelämän ja vapaa-ajan päivittäisen liikkumisen ja kuljettamisen peruspalvelutaso on turvattu Päijät-Hämeessä niin taajamien välillä kuin hajaasutusalueille. Kaupungeissa ja taajamissa suositaan kestävän kehityksen mukaista liikkumista ja liikennejärjestelmää on kehitetty siten, että tarve henkilöautolla liikkumiseen ei ole kasvanut. Maaseudulla on huolehdittu joukkoliikenteen peruspalvelusta ja varmistettu henkilöautoilun edellytykset. Tavoitealue A - Ihmisten hyvinvointi Yleistavoite 1. Toimivalla liikennejärjestelmällä taataan eri väestöryhmien hyvät ja tasapuoliset liikkumismahdollisuudet Päijät- Hämeessä. Tavoitteen tarkennus / esimerkkejä tavoitetta edistävistä toimista Kaupunkiseuduilla ja erityisesti keskustoissa kevyen liikenteen verkostoa kehitetään kattavaksi ja jatkuvaksi. Taataan kilpailukykyinen joukkoliikenne työ- ja koulumatkaliikenteessä ja hyvä palvelutaso muulloin. Henkilöautoliikenteen sujuvuus ja palvelutaso säilyvät nykyisellä tasolla. Maaseudulla turvataan henkilöautoliikenteen hyvä toimivuus sekä peruspalvelutasoiset joukkoliikennepalvelut. Matkapalvelukeskuksen toteuttaminen parantaa matkaketjuja ja haja-asutusalueen joukkoliikennetarjontaa sekä hallin- 7

2. Liikenneturvallisuutta parannetaan kansallisten tavoitteiden mukaisesti niin, että vakavien liikenneturmien määrä jatkuvasti vähenee: vuonna 2010 Päijät-Hämeen liikenteessä kuolee enintään 13 ja vuonna 2025 enintään 6 liikkujaa. 3. Liikenneympäristön esteettömyyttä parannetaan. Näin varaudutaan ikääntyvien määrän lisääntymiseen ja helpotetaan myös muiden liikkumisesteisten itsenäisiä liikkumismahdollisuuksia. 4. Huolehtimalla lähipalvelujen säilymisestä vähennetään autoriippuvuutta arkiliikkumisessa ja turvataan kaikkein asukkaiden pääsy palvelujen luo. nonalojen yhteistyötä. Samalla luodaan edellytykset ohuiden henkilö- ja tavarakuljetusvirtojen yhdistämiselle Liikennejärjestelmän toimijoiden vastuuta ja yhteistyötä lisätään liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Liikenneympäristöä kehitetään turvallisempaan suuntaan sekä taajamissa että muulla tieverkolla. Asennekasvatuksen myötä lisätään vastuullista liikennekäyttäytymistä. Liikenteen valvontaa lisätään. Kaupunkikeskustat ja paikallisliikenteen kalusto kehitetään esteettömiksi. Tärkeää on varmistaa koko matkaketjun esteettömyys. Maaseudulla varmistetaan keskustaajamien merkittävimpien kevyen liikenteen reittien esteettömyys ja riittävä palveluliikenteen tarjonta. Turvataan joukkoliikenteellä hyvin saavutettavien kaupunkikeskustojen palvelutarjonta. Tuetaan jalan ja pyörällä saavutettavien julkisten ja yksityisten lähipalvelujen säilymistä asuinalueilla. Maaseututaajamien palvelutarjonta turvataan. B - Elinkeinoelämä 1. Vahvistetaan Päijät-Hämeen hyvän valtakunnallisen logistisen sijainnin tuomaa kilpailuetua maakunnan elinkeinoelämälle. 2. Tieverkko tarjoaa elinkeinoelämän kuljetusten tarvitsemat yhteydet. 3. Rautatiekuljetusten kilpailukykyä parannetaan. 4. Työmatkaliikenteen toimivuus turvataan kaikilla kulkutavoilla. Lahden seudun asema Etelä-Suomen jakelukeskuksena vahvistuu. Luodaan edellytykset alueen tuotantorakennetta ja väestöä palvelevalle logistiikkakeskukselle. Hyödynnetään myös uudet avautuvat mahdollisuudet, kuten Vuosaaren sataman valmistuminen ja Venäjän markkinoiden vilkastuminen. Tuetaan pitkämatkaisen raskaan liikenteen siirtymistä tiekuljetuksista rautateille. Tiekuljetuksille tärkeiden pääväylien toimivuus säilytetään korkealla tasolla. Toteutetaan valtateille suunnitellut isot investoinnit (vt 4, vt 12, vt 24). Alemman tieverkon päivittäinen liikennekelpoisuus vastaa maa- ja metsätalouden sekä matkailun tarpeita. Nostetaan rataverkon kantavuutta ja toteutetaan tasonnostohankkeet itäisen Suomen rataverkolla. Turvataan rautatiekuljetuksille riittävä ratakapasiteetti. Ylläpidetään maakuntaa laajasti palvelevaa rataverkkoa ja turvataan toiminta maakunnan vähäliikenteisillä Lahti-Heinolaja Lahti-Loviisa -radoilla. Uudet yritysalueet sijoitetaan maakunnassa niin, että mahdollisuudet tavarakuljetuksiin rautateitse ovat hyvät. Kaupunkiseudulla varmistetaan työpaikkojen hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä ja polkupyörällä. Maaseudulla teiden kunnossapidon taso turvaa työssäkäyntiedellytykset. Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta lisätään etenkin muualta maakunnasta Lahteen ja Lahden seudulta Helsinkiin suuntautuvilla työmatkoilla. 8

C - Ympäristö 1. Hillitään autoliikenteen kasvua ja tuetaan ympäristöä säästäviä liikkumistottumuksia 2. Pienennetään liikenteestä johtuvaa pohjavesien saastumisriskiä. 3. Vähennetään liikenteen melusta ja tärinästä aiheutuvia haittoja. Parannetaan kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kaupungeissa ja taajamissa. Parannetaan joukkoliikenteen kilpailuasemaa pääkaupunkiseudulle ja muualle maakunnan ulkopuolelle suuntautuvassa pitkämatkaisessa liikenteessä. Tehostetaan olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin käyttöä ennen uusien väylien rakentamista. Kannustetaan yrityksiä kestävän liikkumisen suosimiseen. Täydennetään pohjavesisuojauksia pohjavesialueiden vilkasliikenteisillä teillä (vt 12, vt 4 Hartolassa), kaduilla ja muilla liikennettä synnyttävillä alueilla. Melusuojausta jatketaan vilkkaimmilla teillä (vt 4, vt 12, vt 24), kaduilla ja rautateillä. Rautatieliikenteestä johtuvia tärinähaittoja vähennetään. Melunsuojaustarpeet huomioidaan jo maankäytön suunnittelussa. D - Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen 1. Maakunnan kasvu toteutetaan yhdyskuntarakennetta hajauttamatta. 2. Päijät-Häme lisää houkuttelevuuttaan monipuolisena asuinja vapaa-ajanympäristönä. Kaupunkiseuduilla uudet rakentamisen alueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Asemien ympäristön maankäyttöä vahvistetaan. Maaseudulla tulee vahvistaa taajamien sekä kylien elinvoimaisuutta ja välttää hajarakentamista. Kaupunkialueet ovat viihtyisiä, monipuolisia palveluja tarjoavia sekä turvallisia elinympäristöjä. Maaseudulla, erityisesti maakunnan pohjoisosissa, palvellaan lisääntyvää vapaa-ajan asumista huolehtimalla lähipalveluista, joukkoliikenneyhteyksistä kaupunkeihin sekä alemman tieverkon kunnosta. Lahden seudun asema laajenevan metropolialueen työssäkäyntialueella vahvistuu. 9

2. Nykytila ja kehittämistarpeet 2.1. Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät Liikenneturvallisuuden parantamisen päätavoitteena on onnettomuuksien vähentäminen, seurauksien lieventäminen ja onnettomuusriskin pienentäminen. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa monin tavoin vaikuttamalla liikenneympäristöön, liikennevälineeseen sekä ennen kaikkea liikenteessä liikkuviin ihmisiin. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa tehostamalla koulutusta, valistusta ja tiedotusta, kytkemällä liikenneturvallisuus paremmin maankäytön suunnitteluun, kehittämällä liikenneverkkoa, kehittämällä liikennejärjestelyjä tie- ja liikenneteknisin sekä ohjaustoimenpitein sekä tehostamalla kunnossapitoa ja liikenteen valvontaa. 2.2. Liikenneonnettomuudet 2.2.1. Liikenneonnettomuusmäärät Viimeisen viiden vuoden (2000-2004) aikana on Päijät-Hämeen alueella poliisin tietoon tullut vuosittain yhteensä noin 1100 onnettomuutta. Näistä keskimäärin 230 onnettomuutta on johtanut loukkaantumiseen tai kuolemaan (henkilövahinkoon). Alueen asukasmäärään suhteutettuna henkilövahinko-onnettomuudet ovat hieman korkeammalla kuin koko maassa keskimäärin (kuva 1), mutta ne ovat kuitenkin vähentyneet viimeisten vuosien aikana ja onnettomuuskehitys noudattaa kutakuinkin valtakunnan trendiä. Koko maa Maakunta yhteensä 2,1 2,3 Sysmä Padasjoki Orimattila 2,5 2,8 2,9 Nastola Lahti 2,0 2,2 Kärkölä 2,8 Hämeenkoski Hollola 1,9 2,2 Heinola Hartola Asikkala 2,7 2,9 3,1 Artjärvi 1,7 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 hevaonn./v/1000 as. Kuva 1 Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet tuhatta asukasta kohden vuosina 2000-2005 (lähde: poliisi/ Tilastokeskus) 10

Vuosina 2000-2004 Päijät-Hämeen tieliikenteessä loukkaantui yhteensä noin 1500 ja kuoli 80 henkilöä. Vuositasolla loukkaantuu siis noin 300 ja kuolee 16 henkilöä. Loukkaantuneiden määrä on vähentynyt yli sadalla uhrilla vuodessa viimeisten viiden vuoden aikana.. Liikenteessä kuolleiden lukumäärässä on ollut alueella suuriakin vaihteluita (vuonna 2000 ainoastaan 12 kuoli liikenteessä, mutta vuonna 2001 jopa 35 kuoli liikenteessä). 140 120 2000 2001 2002 2003 2004 100 hevaonn. lkm 80 60 40 20 0 Artjärvi (2,6) Asikkala (13,4) Hartola (8,4) Heinola (27,8) Hollola (20,4) Hämeenkoski (3,6) Kärkölä (8,4) Lahti (98,6) Nastola (20,4) Orimattila (23,2) Padasjoki (7,0) Sysmä (7,6) Kuva 2. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän kehitys Päijät-Hämeen alueen kunnissa vuosina 2000-2004. Kunnan nimen jälkeen suluissa kunnan keskimääräinen luku viideltä vuodelta. ( lähde: poliisi /Tilastokeskus). 2.2.2. Onnettomuuskustannukset Tiehallinnon julkaisun Tieliikenteen ajokustannukset 2000 mukaan liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa 387 000 ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa 17 000. Alueella tapahtuneiden onnettomuuksien kustannukset ovat näin laskien noin 105 M /vuosi. Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista kohdistuu noin 15-20% eli noin 20 M /vuosi mm. sosiaali- ja terveystoimen menoina. 2.2.3. Henkilövahingot kulkumuodoittain Päijät-Hämeessä lähes 60% kaikista liikenteen uhreista kuolee henkilöautossa ja 30% kevyen liikenteen onnettomuuksissa. Jos tarkastellaan vain Lahtea vastaavat luvut ovat 42% henkilöautossa ja 54% kevyen liikenteen onnettomuuksissa (kuva 3). 11

Päijät-Hämeen tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet v. 2000-2004 (yht. 88 henkeä) Ha matk. 17 19 % Muu 5 6 % Jalankulk. 12 14 % Polkupyörä 12 14 % Lahdessa tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet v. 2000-2004 (yht. 26 henkeä) Ha matk. 3 12 % Muu 1 4 % Jalankulk. 7 27 % Mopo 2 2 % Ha kulj. 8 30 % Ha kulj. 36 40 % Moottorip. 4 5 % Moottorip. 0 Mopo 0 % 0 0 % Polkupyörä 7 27 % Päijät-Hämeen tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet v. 2000-2004 (yht. 1552 henkeä) Ha matk. 391 25 % Muu 149 10 % Ha kulj. 545 35 % Jalankulk. 145 9 % Polkupyörä 180 12 % Mopo 45 3 % Moottorip. 97 6 % Lahdessa tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet v. 2000-2004 (yht. 604 henkeä) Ha matk. 129 21 % Muu 52 9 % Ha kulj. 175 30 % Jalankulk. 90 15 % Moottorip. 39 6 % Polkupyörä 110 18 % Mopo 9 1 % Kuva 3 Kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain Päijät-Hämeen alueella ja Lahdessa vuosina 2000-2004 ( poliisi/tilastokeskus) 2.2.4. Onnettomuusluokat ja paikat Suurin osa (84 %) Päijät-Hämeen tieliikenteen kuolemantapauksista (vuosina 2000-2004) sekä kolme viidestä loukkaantumisesta tapahtui yleisillä teillä. Yleisillä teillä sattui myös noin 62 % henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista yleisimpiä olivat yleisillä teillä yksittäisonnettomuudet (37% kaikista onnettomuuksista), risteämisonnettomuudet (14%9, kevyen liikenteen onnettomuudet (14%) ja kohtaamisonnettomuudet (13%). Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista yleisimpiä olivat yleisillä teillä kohtaamisonnettomuudet (31%), yksittäisonnettomuudet (24%) ja kevytliikenteen onnettomuudet (19%). Kaikista yleisillä teillä tapahtuneista onnettomuuksista yleisimpiä olivat yksittäisonnettomuudet (33%), eläinonnettomuudet (20%) ja risteämisonnettomuudet (10%).

2.2.5. Onnettomuusuhrit ikäryhmittäin Vuosien 2000-2004 liikenneonnettomuuksissa eri ikäiset osalliset jakautuivat kuvan 4 mukaisesti siten, että nuorten 18-20 -vuotiaiden osuus oli huomattavan palon suurempi kuin muiden ikäluokkien. Nuorten onnettomuuksista kolmannes oli yksittäisonnettomuuksia. 180 Ikäjakauma Päijät-Hämeen onnettomuuksissa 2000-2004 uhrien lukumäärä 160 140 120 100 80 60 40 20 0 omaisuusvahinko loukkaantunut kuollut 1 5 9 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 53 57 61 65 69 73 77 81 85 89 93 ikä Kuva 4 Alueen onnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma vuosilta 2000-2004 (poliisin tilastot/tiehallinto) 2.2.6. Onnettomuusaste ja tiheys Yleisten teiden vaarallisimmat tiejaksot on tarkasteltu onnettomuusasteen (onnettomuutta/ 100 miljoonaa ajoneuvokilometriä) ja onnettomuustiheyden (onnettomuutta/ kilometriä). Korkeimmat onnettomuusasteet löytyvät valtatieltä 24 Lahden ja Vääksyn välillä. Myös muilla väylillä on lyhyitä tieosuuksia, joissa onnettomuusaste on yli 20 onn./100 milj.ajon.km. 13

Kuva 5 Onnettomuusaste (onn./100 milj.ajoneuvokilometriä) vuosina 2000-2004 (lähde: poliisi/ Tiehallinto) 14

Kuva 6 Onnettomuustiheys (onn/km) vuosina 2000-2004 (lähde: poliisi/tiehallinto) 15

2.3. Liikenneturvallisuustyö 2.3.1. Liikenneturvallisuustyö valtakunnallisella ja aluetasolla Liikenneturvallisuustyön onnistuminen edellyttää usean eri organisaation panostusta. Tahoja, jotka pääasiassa osallistuvat liikenneturvallisuustyöhön, ovat liikenne- ja viestintäministeriä, sisäasianministeriön poliisiosasto, kunnat, lääninhallitukset, Tiehallinto, Liikenneturva ja poliisi. Myös maakuntien liitot ovat viime vuosina kytkeytyneet liikenneturvallisuustyöhön. Lääninhallitusten tehtävänä on vastata alueidensa liikenneturvallisuustyön koordinoinnista ja seurannasta. Tätä varten Etelä-Suomen läänillä on liikenneturvallisuusneuvottelukunta. Etelä-Suomen läänin liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2001 2005 valmistui v. 2001. Päijät-Hämeen alueella toimii myös liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä, joka muodostuu Hämeen tiepiirin, Liikkuvan poliisin, Liikenneturvan ja Etelä- Suomen lääninhallituksen edustajista. Ryhmä pyrkii aktivoimaan kuntien liikenneturvallisuustyötä sekä tiedotustoimintaa. 2.3.2. Liikenneturvallisuustyö Päijät-Hämeen kunnissa Kuntien tai seutukuntien liikenneturvallisuussuunnitelmissa käydään läpi liikenneturvallisuuden nykytilanne ja ongelmat sekä määritellään tavoitteet ja tarvittavia liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Työn aikana jatkuvaa liikenneturvallisuustyötä varten perustetaan kuntiin liikenneturvallisuusryhmät, joihin kuluu edustajat eri hallintokunnista. kuntien aktiivisuus liikenneturvallisuustyössä on vaihtelevaa. Liikenneturvallisuussuunnitelmat on tarpeen seurata vuosittain ainakin kasvatus- tiedotus- ja tiedotusosion osalta ja laajemmin päivittää vähintään 10 vuoden välein. Kunta Liik.turv. suunitelma Liik.turv. ryhmä Hallintokuntien väl.yhteistyö Muu työryhmä Yhteyshenkilö Artjärvi Asikkala 1997 1 X X X Hartola 1991, uusi 2005 X X X Heinola 1995, uusi 2005 X X X X Hollola 1997 1 X X X Hämeenkoski Kärkölä X Lahti 1997 1 X 3 X Nastola 1997 1 X X X Orimattila 1997 1 X X X Padasjoki uusi 2005 X X X Sysmä 1993 2, uusi X X X 2005 1) Lahden kaupunkiseudun liikenneturvallisuussuunnitelma, LASE 2010 (1997) 2) Vain fyysisiä järjestelyjä sisältävä suunnitelma 3) Ryhmän toiminta on hiipunut 16

2.4. Liikennekäyttäytyminen Tielläliikkujien liikennekäyttäytymisessä löytyy puutteita. Välinpitämättömyys ja itsekkyys ovat lisääntyneet liikenteessä. Liikennevalojen noudattaminen on heikkoa. Ylinopeudella ajaminen on yleisin liikennerikkomus. Turvalaitteiden käytössä on parantamisen varaa. Kolmannes kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttajista käytti yli 10 km/h:ssa ylinopeutta onnettomuustutkijalautakuntien tietojen perusteella. Liikenneturvallisuuden kannalta korkeat ajonopeudet on yksi keskeisimmistä ongelmista, joka johtaa muiden ongelmien tai vakavien seurausten syntymiseen. Vaikka nopeusrajoitusjärjestelmää on kehitetty ja rajoituksia alennettu, on niiden noudattamisessa edelleen paljon puutteita. Taajamamaisessa ympäristössä korkeat ja ylinopeudet aiheuttavat vaaraa erityisesti suojaamattomille tienkäyttäjille, lapsille ja ikääntyneille. Liikennekäyttäytymisen seurannassa saatujen tulosten mukaan yli 10 km/h ylinopeutta ajavien osuus taajamissa vaihtelee välillä 3-30 % ja taajamien ulkopuolella välillä 15 25 %. Turvalaitteiden käytössä on parantamisen varaa. Heijastimen käyttö voisi estää onnettomuuden syntymisen ja pyöräilykypärän ja turvavöiden käyttö lieventää onnettomuuden seurauksia. Asenteisiin vaikuttaminen on vaikeaa ja helppoja keinoja tähän toimintaan puuttuu. Päijät-Hämeessä pyöräilykypärää käytti v. 2005 noin 18 % pyöräilijöistä, kun koko maassa vastaava luku oli 29 %. Eri ikäluokkien kesken oli suuria eroja ja parhaiten kypärää käyttivät alle kouluikäiset lapset, joista lähes 90 % käytti kypärää Päijät-Hämeessä (saman verran kuin maassa keskimäärin). Nuorista koululaisista (7-12-vuotiaat) 37 % käytti kypärää (koko maa 37 %), nuorista (13 17-vuotiaat) n. 14 % (koko maassa 8 %), aikuisväestöstä 17 % (koko maassa 19 %) ja iäkkäistä (yli 64 vuotiaat) 11 % (koko maassa 17 %). Taajamien ulkopuolella 94 % ja taajamissa noin 76 % henkilöauton etuistuimilla istuvat käyttivät turvavyötä v. 2005 Päijät-Hämeen alueella, joka on suunnilleen saman verran kuin koko maassa keskimäärin. Heijastinta käytti viime vuonna koko Suomessa noin 30 % jalankulkijoista. Päijät- Hämeessä. heijastinta käytti 35% jalankulkijoista.. (Lähde Liikenneturva 2005). 2.5. Muut asiat Ylemmän tason ongelmista voidaan mainita yhdyskuntarakenteen hajautuminen, joka aiheuttaa paineita liikenneturvallisuustyölle. Lahden ympäryskuntiin muuttaa paljon ihmisiä, jotka käyvät työssä tai asioivat Lahdessa. Työ- ja asiointimatkat pitenevät ja liikenteen kysyntä kasvaa. Turvallisuuden ja mahdollisesti myös ympäristön kannalta liian suuri osuus tästä kysynnän kasvusta suuntautuu henkilöautoliikenteeseen joukkoliikenteen osuuden laskiessa. 17

2.6. Yhteenveto ongelmista ja kehittämistarpeista Ongelma-alue Onnettomuudet Liikennekäyttäytyminen Liikenneturvallisuustyö Muut asiat Ongelmien kuvaus - onnettomuusuhrien määrä asukasta kohti on hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin (Päijät-Hämeessä 2,3 ja koko maassa 2,1 hevaa/v/100 asukasta) - kevyen liikenteen vakavia onnettomuuksia tapahtuu paljon, varsinkin Lahden kaupungin alueella (Päijät-Hämeen kuolouhreista 30% ja Lahden kaupungin 54% oli kevyen liikenteen uhreja) - nuoret (18-20 vuotiaat) ovat yliedustettuna uhrien joukossa - 55% kuolonuhreista yleisillä teillä kuolee kohtaamis- ja yksittäisonnettomuuksissa - ajonopeudet korkeat, varsinkin taajamissa - turvalaitteiden käytössä on parantamisenvaraa - kanssaliikkujia huomioiminen heikkoa - kaikissa kunnissa ei ole ajantasainen liikenneturvallisuussuunnitelma - osassa kunnissa liikenneturvallisuustyö on organisoimatta - liikenneturvallisuusryhmät eivät toimi aktiivisesti kaikissa kunnissa - yhdyskuntarakenteen hajautuminen aiheuttaa turhaa liikennettä - 18

3. Toimenpide-ehdotukset 3.1. Liikenneturvallisuuden arvostuksen lisääminen ja yhteistyön kehittäminen Valtakunnallisten ja alueellisten liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää johdonmukaista ja pitkäjänteistä liikenneturvallisuustyötä. Päätöksentekijöille tulee perustella liikenneturvallisuutta parantavien toimien tärkeyttä ja sitouttaa heidät tavoitteisiin ja suunnitelmiin. 3.1.1. Kanta- ja Päijät-Hämeen liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä Valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma 2006-2010 valmistui loppuvuonna 2005. Kuntien tehtävänä on miettiä miten liikenneturvallisuussuunnitelmia (valtakunnallista, läänin ja kuntien omia) toteutetaan Päijät-Hämeen alueella. Kanta- ja Päijät-Hämeen liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä antaa tarvittaessa kunnille niiden pyynnöstä tukea ja asiantuntija-apua. Ryhmä jatkaa myös kuntakäyntejä ja yhteistä tiedottamista. 3.1.2. Liikenneturvallisuusryhmät kunnissa Liikenneturvallisuustyön onnistuminen kuntatasolla edellyttää työn organisoimista. Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelman aikana alueen kuntiin perustettiin liikenneturvallisuusryhmät ja ne jatkavat toimintaansa myös suunnitelman valmistumisen jälkeen. Lahden seudun suunnitelman (v. 1997) kuntiin perustettiin myös liikenneturvallisuusryhmät. Kuntien ryhmien toiminnan aktiivisuus on ollut vaihtelevaa. Niissä kunnissa joissa ryhmän toiminta on hiipunut, suositellaan ryhmän jäsenten tarkistamista ja aktivoimista. kunnissa joissa ryhmää ei ole koskaan ollut ehdotetaan sen perustamista. Liikenneturva opastaa ja tukee kuntia tässä työssä esimerkiksi osallistumalla kokouksiin. Liikenneturvallisuusryhmien tehtävänä on koordinoida kuntien liikenneturvallisuustyötä ja toteuttaa valtakunnalliset ja alueelliset toiminnat ruohonjuuritasolla. Ryhmään nimetään eri hallintokuntien edustajia, jotka huolehtivat turvallisuustyön toteutuksesta omien asiakkaittensa parissa. 3.1.3. Päätöksentekijöiden sitouttaminen Kuntien liikenneturvallisuusryhmien tulisi koota ainakin kerran valtuustokaudella tietopaketti liikenneturvallisuuden ongelmista, onnettomuuskustannuksista, asetetuista tavoitteista sekä parantamismahdollisuuksista resurssivaatimuksineen. Kanta- ja Päijät-Hämeen liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä tukee ja antaa asiantuntija-apua. 3.1.4. Liikenneturvallisuuden kytkeminen muuhun toimintaan Liikenneturvallisuus tulee ottaa huomioon suunnittelun eri tasoilla tekemällä suunnitelmiin liikenneturvallisuustarkastus. Myös työmaajärjestelyjen turvallisuuden parantaminen tulee olla tärkeässä roolissa liikennejärjestelyjen toteuttamisen yhteydessä. Kuntien vastuut ja toimintatavat matkojen ja kuljetusten turvaamiseksi tulee käydä läpi. Liikenneturvallisuus tulee kytkeä alueen kuntien omien kuljetusten sekä tilaus- ja ostotoimintaan (esimerkiksi koulukuljetuksiin). 19

3.1.5. Ajantasainen liikenneturvallisuussuunnitelma Pohjois-Päijät-Hämeen kunnissa (Hartola, Heinola, Padasjoki ja Sysmä) on ajantasaiset liikenneturvallisuussuunnitelmat (syksyllä 2005 valmistuneet). Muissa Päijät-Hämeen kahdeksassa kunnassa suunnitelmat ovat vanhentuneet tai niitä ei ole tehty lainakaan. Kaikkiin näihin kuntiin tulee laatia kokonaisvaltainen liikenneturvallisuussuunnitelma, joka sisältää sekä liikennekasvatus, -valistus ja tiedotusosion että liikennejärjestelyjen kehittämisosion. Lahden seudun kuntiin pyritään aloittamaan liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen vuoden 2006 aikana. 3.2. Liikenteen kasvun hillitseminen ja kulkutapaan vaikuttaminen Liikennemäärään vaikuttaa maankäytön rakenne ja kulkutavat. Tämä on pitkäjänteistä työtä siksi liikenteen ja maankäytön suunnittelun välistä yhteistyötä on edelleen syytä kehittää. Kaavoittajien ja liikennesuunnittelijoiden työtä kytketään paremmin toisiinsa ja varmistetaan että liikenneturvallisuus otetaan huomioon kaavoitusprosessissa. Syksyllä 2005 on julkaistu uusi ohje liikenneturvallisuus kaavoituksessa otetaan käyttöön kaikissa kunnissa. Joukkoliikenteen käyttöä edistetään parantamalla sen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamalla erityisesti koululaisten ja työikäisten liikkumiskäyttäytymiseen. Työsuhdematkalipun käyttöönottoa edistetään vuoden 2006 alusta lähtien. 3.3. Liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen Liikenneturvallisuuden tason paraneminen edellyttää tehokkaan ja näkyvän valvonnan olemassa oloa. Liikennekäyttäytymiseen vaikuttaa kuljettajien kokema kiinnijäämisriski, jossa poliisin suorittamalla tiedottamisella ja valvonnalla on keskeinen osa. Liikennekasvatus, -valistus ja -tiedotuksella pyritään vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen liikenneturvallisuutta parantavasti. Toiminta jatkuu kaikissa elämän vaiheessa lapsista iäkkäisiin saakka. Kuntien liikenneturvallisuusryhmillä on suuri vastuu liikennekasvatuksen toteuttamisessa kuntatasolla. Tiedotuksella ja kampanjoilla kasvatustyötä voidaan vahvistaa. 3.3.1. Automaattinen nopeusvalvonta Liikennevalvontaa voidaan tehostaa automaattisen kameravalvonnan avulla. Tutkimusten mukaan henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet vähenevät noin 30 % ja kuolemanriski yli 50 % automaattisen nopeusvalvonnan alaisilla tieosuuksilla (Lähde: Rajamäki- Beilinson: Automaattisen nopeusvalvonnan turvallisuusvaikutukset. Tiehallinnon sisäiset julkaisut 23/2005). Suomessa ollaan parhaillaan laajentamassa automaattista nopeusvalvontaa kattamaan n. 2500 km tieverkosta vuosikymmenen loppuun mennessä. Poliisin automaattisen kameravalvonnan keskus on tulossa Lahteen. Päijät-Hämeessä on automaattinen nopeusvalvonta valtatiellä 24 Lahden ja Vääksyn välillä sekä valtatiellä 12 Tuuloksen ja Hollolan välillä sekä Nastolasta Aron kylään. Automaattinen nopeusvalvonta esitetään laajennettavan valtatielle 12 kokonaisuudessaan ja kantatielle 54 Riihimäen ja Hollolan välille. 20

Kuva7 Automaattisen nopeusvalvonnan laajentaminen. 21

Automaattista nopeudenvalvontaa tehostetaan kiinteiden valvontalaitteiden lisäksi siirrettävillä valvontayksiköillä. Siirrettävät valvontayksiköt soveltuvat hyvin myös taajamien nopeusvalvontaan. Seuraamusmenettelyn yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen edellyttää uusia keinoja. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä on lakimuutos, jolla tähdätään rikesakkomenettelyn yksinkertaistamiseen niin, että auton omistajan tai haltijan vastuu omaisuutensa käytöstä entisestään vahvistuu. 3.3.2. Avainryhmien koulutus Kasvatustyön toteuttaminen ruohonjuuritasolla edellyttää eri hallintokuntien avainryhmien kouluttamista (esimerkiksi opettajat, päivähoidon ja vanhustyön henkilökunta, nuorisotyötä tekevät). Tätä koulutusta voidaan toteuttaa kuntatasolla, mutta varsinkin pienissä kunnissa koulutus on järkevää toteuttaa aluetasolla yhteisesti muutamille kunnille. Kanta- ja Päijät-Hämeen liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä tukee kuntia avainryhmien koulutuksessa, aluksi keskitytään LASE- kuntiin. 3.3.3. Tiedotus ja kampanjointi Kuntalaisille ja tienkäyttäjille suunnattua tiedottamista kehittämällä ja tehostamalla pyritään lisäämään heidän tietoisuuttaan liikenneturvallisuuteen vaikuttavista asioista. Työikäisten ja nuorten aikuisten osalta median kautta tapahtuva tiedotus on lähes ainoa tapa vaikuttaa käyttäytymiseen valvonnan lisäksi. valtakunnallista tehokkaampaa on paikallisesti toteutettu kampanjointi, johon tienkäyttäjä voi samaistua. Kanta- ja Päijät-Hämeen liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä jatkaa omaa, viranomaisten yhteistä, tiedottamista. 3.4. Pääteiden turvallisuuden parantaminen 3.4.1. Kohtaamis- ja yksittäisonnettomuuksien ehkäiseminen Kohtaamisonnettomuuksia voidaan tehokkaimmin estää rakentamalla keskikaiteet erottamaan vastakkaisia ajosuuntia. Kohtaamis- ja yksittäisonnettomuuksia voidaan vähentää täristävillä reunaviivoilla, jotka varoittavat autoilijaa mikäli hän on siirtymässä pois ajoradalta. Yksittäisonnettomuuksien seurauksia voidaan lieventää reunaympäristöä parantamalla. Reunaympäristön parantamisella tarkoitetaan esimerkiksi pientareella olevia esteiden, kuten isojen puiden ja lohkareiden poistaminen, luiskien loiventaminen ja valaisinpylväiden vaihtamista myötääviksi. Päijät-Hämeen alueella valtatien 4 kehittäminen on keskeisessä asemassa turvallisuudenparantamisessa. Vuoden 2005 lopulla Lahden ja Heinolan välille avattiin moottoritie, joka lisää turvallisuutta ja sujuvuutta. Tämän jälkeen moottoritie ulottuu Helsingistä Heinolan Lusiin saakka. Moottoritien valmistumisen jälkeen valtatielle 4 liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliseksi jää edelleen tiejakso Lusista Jyväskylään. Tämä osuus esitetään kehitettäväksi standardiltaan yhtenäiseksi ja korkealuokkaiseksi tieksi, jolla on keskikaiteellisia ohituskaistoja. Valtatiet 5, 12 ja 24 esitetään kaikki toteutettavaksi keskikaiteellisina ohituskaistateinä. 22

Reunaympäristön pehmentämine on tarpeen kaikilla valta- ja kantateillä. Tätä varteen tulee inventoida pehmentämistarpeet järjestelmällisesti koko Päijät-Hämeen alueella, jotta saadaan kiireellisyystarve selville. 3.4.2. Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Kevyen liikenteen erottaminen ajoneuvoliikenteestä parantaa turvallisuutta. Hämeen tiepiirissä on juuri valmistunut kevyen liikenteen väylien tarveselvitys, jossa eri kuntien tarpeet on kartoitettu. Päijät-Hämeessä kevyen liikenteen verkon laajentamistarvetta on yleisesti taajamien laidoilla sekä maaseudun koulureiteillä. Seudullisia yhteyspuutteita on mm. väleillä Orimattila- Pennala- Lahti, Vääksy-Lahti ja Lahti- Vierumäki- Heinola. Alikulkukäytävät parantavat liikenneturvallisuutta ja niitä suositellaan rakennettavaksi pääteille, siellä missä risteävää kevyttä liikennettä on paljon. 3.4.3. Muut toimenpiteet Muuttuvat nopeusrajoitukset vaikuttaa tienkäyttäjien nopeustason valintaa. Muuttuvia nopeusrajoituksia noudatetaan paremmin kuin kiinteitä nopeusrajoituksia. Valtateille 4, 5, 10 ja 12 ehdotetaan muuttuvia nopeusrajoituksia. Pääteiden liittymien muotoilulla voidaan parantaa liikenneturvallisuutta. Eritasoliittymien avulla vähennetään tehokkaimmin onnettomuuksia. Nelihaaraliittymien porrastaminen tai muuttamalla ne pisaraliittymiksi ovat kustannuksiltaan edullisempia toimenpiteitä. 3.5. Taajamien turvallisuuden parantaminen 3.5.1. Ajonopeuksien hallinta Liikenteen nopeustaso on yksi tärkeimmistä turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Nopeustaso vaikuttaa sekä onnettomuusmääriin että -seurausten vakavuuteen. Ajonopeuksien merkitys korostuu keskustoissa ja taajamissa, missä eri liikennemuodot ja eri tienkäyttäjäryhmät liikkuvat samoilla väylillä. Vakavin ongelma syntyy kevyen liikenteen ja moottoriajoneuvoliikenteen välillä. Tarkoituksena on edistää turvallisen liikkumisen ja viihtyvyyden kannalta oikeiden nopeustasojen yleistymistä. Ajonopeuksien alentaminen vähentää onnettomuuksia ja lieventää niiden seurauksia sekä koti- että ulkomaisten tutkimusten mukaan. 23

Kuva 8 Jalankulkijan kuoleman todennäköisyys törmäysnopeuden mukaan. 3.5.2. Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen Taajaman nopeusrajoitusjärjestelmä muodostuu yleisestä 50 km/h-rajoituksesta, rajoitustasoltaan yleisrajoitusta alemmista nopeusrajoitusalueista (40 km/h tai 30 km/h) sekä yksittäisistä muista nopeusrajoituksista. Korkein taajamissa käytettävä rajoitus on 60 km/h. Sopivan nopeustason määräävät sekä väylän suhde maankäyttöön että väylän liikenteellinen tehtävä. Väylähierarkia antaa perusteita nopeusrajoitusten porrastamiseen. Kullekin tiejaksolle sopivan nopeusrajoituksen määrittämisessä otetaan huomioon myös tiejakson tiejärjestelyt ja turvallisuusolosuhteet. Nopeusrajoitusarvoa harkittaessa painotetaan kevyen liikenteen ja autoliikenteen verkkojen risteämiskohtien turvallisuutta. Päijät-Hämeen kuntien keskustoissa ja taajamissa on jo pääosin otettu käyttöön 40 km/h nopeusrajoitusalueita ja osalla asuinalueilla on alueellinen 30 km/h nopeusrajoitus. Taajamarajoitusten alueet ja varsinkin alkamispaikat tulee tarkastaa tarpeen mukaan. 3.5.3. Nopeusrajoitusjärjestelmää tukevat toimenpiteet Keskusta- ja asuntoalueilla 30-40 km/h nopeusrajoitus yhdistettynä rakenteellisiin toimenpiteisiin vähentää onnettomuuksia ja lieventää erityisesti kevyen liikenteen onnettomuuksien vakavuutta. Samalla viihtyisyys paranee ja meluhaitat vähenevät. Rakenteelliset keinot ovat pelkkiä liikennemerkkejä varmempi tapa hillitä ajonopeuksia. Erilaiset portit, poikkileikkauksen kaventaminen, sivusiirtymät ja korotukset alentavat tehokkaasti nopeutta. Hidastintyyppien valinnan pääperiaatteet on esitetty Liikenteen rauhoittaminen -ohjeen mukaisesti taulukossa 2. Erityistoimintojen (koulut, päiväkodit, palvelupisteet) kohdilla on erittäin suositeltavaa käyttää jonkinlaista hidastetta. Hidasteiden suunnittelun yhteydessä on otettava myös huomioon maan tärinän vaikutus rakenteisiin. 24

Taulukko 2 Hidastintyyppien valinnan pääperiaatteet. Hidastetyyppi Pääkatu erityiskohde 30 40 km/h Kokoojakatu 40 km/h 50 km/h Asuntokatu 30 40 km/h 1.1 Suojatien korotus (10 cm/100 cm) ei ei ei kyllä ei Bussireitti 1.2 Suojatien korotus (7 cm/50 cm) kyllä kyllä kyllä mahdollinen mahdollinen 1.3 Töyssy (10 cm/100cm) ei ei ei kyllä ei 1.4 Korotettu alue (7 cm/ 50 cm) kyllä kyllä kyllä mahdollinen mahdollinen 1.5 Bussitöyssy mahdollinen kyllä ei mahdollinen kyllä 2.1 Yksipuolinen kavennus (kohtaaminen) ei mahdollinen ei mahdollinen mahdollinen 2.2 Yksipuolinen kavennus (ei kohtaamista) ei ei ei kyllä ei 2.3 a Kaksipuolinen kavennus (kohtaaminen) kyllä kyllä kyllä mahdollinen kyllä 2.3 b Kaksipuolinen kavennus + korotus 7 cm/50 cm (kohtaaminen) kyllä kyllä kyllä mahdollinen mahdollinen 2.4 a kaksipuolinen kavennus (ei kohtaamista) ei ei ei kyllä ei 2.4 b Kaksipuolinen kavennus + korotus 10 cm/100 cm (ei kohtaamista) ei ei ei kyllä ei 3.1 a Leveä keskisaareke kyllä kyllä kyllä mahdollinen kyllä 3.1 b Leveä keskisaareke + korotus 7 cm/50 cm kyllä kyllä kyllä mahdollinen mahdollinen 3.1 c Leveä keskisaareke + korotus 10 cm/100 cm ei ei ei kyllä ei 3.2 Leveä keskisaareke ja keskilinjan siirto mahdollinen kyllä kyllä kyllä kyllä 3.3 S-mutka (ei kohtaamista) ei ei ei kyllä ei Hidasteiden rakentamisella ei ratkaista koko katuverkon turvallisuusongelmaa, vaan toimenpiteet tulee rajoittaa tarkoin harkittuihin kohtiin. Tutkimusten mukaan nopeustaso pysyy hidasteiden avulla alle 40 km/h:ssa, jos hidasteiden etäisyys on korkeintaan 150 m. Alueella, jossa on 30 km/h rajoitus, hidasteiden välin tulisi olla korkeintaan 70-100 m. Asuntoalueilla, joilla on pääasiassa sisäistä liikennettä, nopeuksien alentamiseen tulisi päästä tiedotuksen ja asukkaiden asennekasvatuksen avulla. Uusia asuntoalueita suunniteltaessa tulee luoda turvallinen ympäristö, jossa alhaisia nopeuksia tuetaan katuverkon muotoilulla. Rakenteellisten toimenpiteiden selvittäminen ja toteuttaminen on perusteltua liikenneturvallisuuden parantamiseksi ensi sijassa seuraavissa kohdin: Erityistoimintojen kohdat (koulut, päiväkodit, palvelupisteet), joissa tavoitteena on selkeät, toimivat ja turvalliset liikennejärjestelyt. Katuosilla, joissa halutaan poistaa tai vähentää tarpeetonta läpikulkuliikennettä tai rauhoittaa katua muuten tarpeettomalta liikenteeltä. Hidasteiden avulla reitin houkuttelevuutta voidaan sopivasti tarkoituksellisesti vähentää. Keskeiset kevyen liikenteen ylityskohdat, jossa ajoneuvojen nopeutta alentamalla pyritään estämään konfliktitilanteita. Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelman (valmistui vuonna 2005) aikana on alueen kuntiin suunniteltu useita erilasia rauhoittamistoimenpiteitä ja niiden toteutta- 25

minen on tärkeää lähitulevaisuudessa. Muiden kuntien osalta tulee koota tietoa kohteista joissa ylinopeudet ovat yleisiä ja tehdä kokonaisvaltainen nopeus- ja rauhoittamistarkastelu. 3.5.4. Kevyen liikenteen järjestelyjen parantaminen Kevyen liikenteen järjestelyjä parannetaan tehokkaimmin täydentämällä kevyen liikenteen verkostoa, parantamalla risteyskohtia ajoneuvoliikenteen kanssa sekä parantamalla koulujen lähialueiden turvallisuutta.. Hämeen tiepiirissä on juuri valmistunut kevyen liikenteen väylien tarveselvitys, jossa eri kuntien tarpeet on kartoitettu. Kevyen liikenteen verkoston kehittämisessä painotetaan koulujen lähiympäristöjen ja työmatkapyöräilyn reittejä. Suojatiesaarekkeita tai korotettuja suojateitä rakentamalla voidaan parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta vilkkaimmissa tien ylityskohdissa kuntakeskuksissa. Nykyisten suojateiden havaittavuutta voidaan parantaa siirtämällä suojatiemerkit lähemmäksi ajorataa, lisäämällä merkit myös saarekkeisiin sekä varustamalla merkkien varret tehosteilla. Kevyen liikenteen väylää risteävien sivukatujen ylityskohdat tulee varustaa suojateillä. Koulun saattoliikenteeseen sekä koulujen pihojen ja liikenneympäristöjen liikennejärjestelyihin tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Oppilaiden kuljettaminen on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti, mutta kaikkien koulujen pihoista ei löydy turvallista jättöpaikkaa. Jokaiselle koululle tulee laatia koulualueen liikennejärjestelysuunnitelma (piha, lähiympäristö). Koululaiset kokevat usein liikenteen vaaralliseksi koulujen läheisyydessä. Koulujen kohdille tulee harkita esim. nopeusrajoituksen alentamista sekä hidasteiden rakentamista. Kuva 9 Tarpeettoman saattoliikenteen vähentäminen parantaa koulujen lähialueen turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Tievalaistuksella voidaan parantaa liikenneturvallisuutta sekä lisätä tienkäyttäjän turvallisuuden tunnetta, mukavuutta ja näkyvyyttä. Suojateiden valaistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hyvin valaistu suojatie erottuu selvästi ympäristöstä ja suojatiellä kulkeva on helppo havaita. Linja-autopysäkit ovat tärkeitä liikenneturvallisuuden kannalta. Niiden oikea sijoitus ja kevyen liikenteen väylien saavutettavuus ovat tärkeitä. Matkustajien turvallisuus edellyttää, että pysäkit on varustettu kunnollisilla odotustiloilla. Kevyen liikenteen väylä tulisi johtaa pysäkin takaa, jotta vauhdikas pyöräliikenne ja bussista poistuvat matkustajat eivät häiritsisi toisiaan. 26

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää alueen kuntien tärkeimmät kevyen liikenteen parantamistoimenpiteet. Muissa kunnissa liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen on ajankohtaista ja sen aikana tulee määritellä tarvittavat parantamistoimenpiteet. 3.5.5. Liittymien parantaminen Taajamissa liittymien parantamisessa on tärkeää liittymien havaittavuuden tehostaminen sekä ajonopeuksien alentaminen. Korotetut, kanavoidut ja kiertoliittymät parantavat turvallisuutta tehokkaasti. Valo-ohjatuissa liittymissä onnettomuuksia tapahtuu paljon, koska tienkäyttäjät toimivat niissä virheellisesti. Valo-ohjattuja liittymät sopivat parhaiten vilkkaasti liikennöityihin liittymiin ahtaissa keskustoissa. Kiertoliittymät alentavat ajoneuvojen nopeutta, ja konfliktipisteiden lukumäärä on alhaisempi kuin muissa liittymissä. Kiertoliittymän avulla ajoneuvo-onnettomuudet vähenevät eri tutkimusten mukaisesti 30 86 % ja seuraukset lieventyvät. Kevyen liikenteen järjestelyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja on huolehdittava siitä, että liittymän muotoilu mahdollistaa ajoneuvon kuljettajan ja pyöräilijän katsekontaktin. Kiertoliittymät soveltuvat sellaisille väylille, joissa nopeudet nousevat helposti. Kiertoliittymä voi toimia myös taajamaporttina merkkinä keskustaan saapumisesta ja alhaisesta ajonopeudesta. Kuva10 Kiertoliittymä on turvallinen liittymämuoto. 27

3.6. Yhteenveto toimenpiteistä Seuraavassa taulukossa on kuvattu, mitä tavoitteita edellä mainitut toimenpide-ehdotukset edistävät. Tavoitealue A - Ihmisten hyvinvointi Yleistavoite 1. Toimivalla liikennejärjestelmällä taataan eri väestöryhmien hyvät ja tasapuoliset liikkumismahdollisuudet Päijät-Hämeessä. 2. Liikenneturvallisuutta parannetaan kansallisten tavoitteiden mukaisesti niin, että vakavien liikenneturmien määrä jatkuvasti vähenee: vuonna 2010 Päijät-Hämeen liikenteessä kuolee enintään 13 ja vuonna 2025 enintään 6 liikkujaa. 3. Liikenneympäristön esteettömyyttä parannetaan. Näin varaudutaan ikääntyvien määrän lisääntymiseen ja helpotetaan myös muiden liikkumisesteisten itsenäisiä liikkumismahdollisuuksia. 4. Huolehtimalla lähipalvelujen säilymisestä vähennetään autoriippuvuutta arkiliikkumisessa ja turvataan kaikkein asukkaiden pääsy palvelujen luo. Tavoitetta tukeva liikenneturvallisuuden toimenpide Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen Nopeusjärjestelmää tukevat toimenpiteet Turvallisuuden arvostuksen lisäämien ja yhteistyön kehittäminen Liikenteen kasvun hillitsemien ja kulkutapaan vaikuttaminen Pääteiden turvallisuuden parantaminen, erityisesti ohituskaistoilla ja keskikaiteilla Taajamien turvallisuuden parantaminen Taajamien turvallisuuden parantaminen, erityisesti nopeuksien hallinnalla ja nopeusjärjestelmää tukevilla toimenpiteillä Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen B - Elinkeinoelämä 1. Vahvistetaan Päijät-Hämeen hyvän valtakunnallisen logistisen sijainnin tuomaa kilpailuetua maakunnan elinkeinoelämälle. 2. Tieverkko tarjoaa elinkeinoelämän kuljetusten tarvitsemat yhteydet. 3. Rautatiekuljetusten kilpailukykyä parannetaan. 4. Työmatkaliikenteen toimivuus turvataan kaikilla kulkutavoilla. Pääteiden turvallisuuden parantaminen, erityisesti ohituskaistoilla ja keskikaiteilla Liikenneturvallisuus kytketään maankäytön suunnitteluun Liikenneturvallisuus kytketään maankäytön suunnitteluun Kulkutavan valintaan vaikutetaan Liikennekäyttäytymiseen vaikutetaan C - Ympäristö 1. Hillitään autoliikenteen kasvua ja tuetaan ympäristöä säästäviä liikkumistottumuksia 2. Pienennetään liikenteestä johtuvaa pohjavesien saastumisriskiä. 3. Vähennetään liikenteen melusta ja tärinästä aiheutuvia haittoja. Liikenneturvallisuus kytketään maankäytön suunnitteluun Kulkutavan valintaan vaikutetaan Taajamien turvallisuuden parantaminen 28