S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
KAAVASELOSTUS 1 (74) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET... 2 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN... 3 4 NYKYTILANNE... 4 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus... 4 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat... 8 4.3 Luonnonolot... 11 4.3.1 Luontoselvitykset... 11 4.3.2 Maaperä ja vesistöt... 11 4.3.3 Kasvillisuus ja luontotyypit... 12 4.3.4 Linnusto ja muu eläimistö... 14 4.3.5 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet... 17 4.3.6 Yleiskaavaan merkityt luontokohteet... 18 4.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö... 19 4.4.1 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet... 19 4.4.2 Maisemakuva... 21 4.4.3 Muinaisjäännökset... 21 5 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimapuiston rakenteet... 23 5.1 Kaavan valmisteluvaihe... 23 5.2 Kaavan ehdotusvaihe... 24 5.3 Hyväksymisvaiheen kaavaratkaisu... 25 5.4 Tuulivoimapuiston rakenteet... 26 5.5 Sähkönsiirto... 27 6 Suunnittelun tavoitteet... 28 7 Osayleiskaavan suunnittelun eteneminen... 29 7.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo... 29 7.2 Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo... 29 7.2.1 Osayleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset... 30 7.2.2 Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo... 33 7.2.3 Yleiskaavaan tehdyt muutokset... 35 8 Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset... 36 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö... 36 8.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset... 36 8.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset... 36 8.4 Muut merkinnät ja määräykset... 38 9 Osayleiskaavan vaikutukset... 39
KAAVASELOSTUS 2 (74) 9.1 Laaditut selvitykset... 39 9.2 Vaikutusten arvioinnin menetelmät... 39 9.3 Osayleiskaavan vaikutukset... 40 9.3.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset... 40 9.3.2 Vaikutusalue... 40 9.3.3 Vaikutukset maankäyttöön ja liikenteeseen... 41 9.3.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 42 9.3.5 Vaikutukset muinaismuistoihin... 47 9.3.6 Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon... 47 9.3.7 Vaikutukset metsästykseen... 48 9.3.8 Vaikutukset luontoon ja eläimistöön... 49 9.3.9 Melu- ja varjostusvaikutukset... 52 9.3.10 Vaikutukset ihmisiin ja elinoloihin... 68 9.3.11 Vaikutukset ilmavalvontatutkiin... 69 9.3.12 Vaikutukset lentoliikenteeseen... 69 10 Osayleiskaavan toteuttaminen... 69 Liite 1. Osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olon yhteydessä saadut lausunnot ja mielipiteet... 70 Kaavan laadinnan yhteydessä laaditut erillisselvitykset: Arkeologinen inventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 29.7.2013) Decibel_N117-3000 *9 HH141 (GF=0,4) ja Decibel_V126-3300*9*HH137 (GF=0,4) (27.9.2013) Shadow_N117-3000 *9 HH141 (GF=0,4) ja Shadow_V126-3300*9*HH137 (GF=0,4) (30.9.2013) Kukonaho OAS (tark. 8.10.2013) Kukonaho, luontoselvitys (13.8.2013) Kukonaho, maisemaselvitys (31.5.2013) Kukonahon tuulivoimapuisto - Arkeologisen inventoinnin täydennys 2013 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) TM Voiman hankkeiden yhteisvaikutusten arviointiraportti (FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy 3.12.2013) Lisätty todellisuus, maastokuvaistutukset ( 29.11.2013)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 1 (72) KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO TM Voima Oy suunnittelee Nivalan Sarjankylän Kukonahon alueelle yhdeksästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Kukonahon tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee Sarjankylän itäpuolella noin 12 kilometriä Nivalan taajamasta koilliseen. Tuulivoimapuisto sijaitsee noin kolme kilometriä Nivalan ja Kärsämäen välisen valtatien (vt 28) pohjoispuolella. Tuulivoimapuiston suunnittelualueelta on etäisyyttä Nivalan kaupungin ja Haapaveden kaupungin rajaan noin 1,5 kilometriä. Suunnitellut tuulivoimalat tulevat olemaan enimmäiskorkeudeltaan enintään 210 metriä korkeita ja tornirakenteeltaan yhtenäisiä (teräslieriö- tai hybriditorni). Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään sähköverkkoon 20-35 kv maakaapelilla, ilmajohtoja ei rakenneta. Tuulivoimapuistossa tuotettu sähköenergia siirretään Elenia Verkko Oy:n voimajohtoon Nivalan sähköasemalle. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan 20-35 kv maakaapeliverkkona. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on 14.3.2013 tehnyt päätöksen, ettei Kukonahon tuulivoimapuistohankkeella ole tarvetta harkinnanvaraiselle ympäristövaikutusten arviointimenettelylle. Kukonahon hanketta koskeva YVA-tarveharkintapäätös on tehty Kivinevan tuulipuiston nimellä. Näin ollen hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. TM Voima Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Nivalan kaupungille. Nivalan kaupungin tekninen lautakunta on 13.2.2013 hyväksynyt aloitteen ja päättänyt osayleiskaavan käynnistämisestä. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Nivalan kaupunginvaltuusto.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 2 (72) 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavan vaiheet Ajankohta Kaavan vireilletulo 21.3.2013 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 22.4.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 21.3.-4.4.2013 Osayleiskaavaluonnos teknisessä lautakunnassa 15.4.2013 Osayleiskaavaluonnos nähtävänä 25.4.-27.5.2013 Ehdotus vaiheen viranomaisneuvottelu 16.10.2013 Osayleiskaavaehdotus teknisessä lautakunnassa 24.10.2013 Osayleiskaavaehdotus nähtävänä 31.10.-2.12.2013 Osayleiskaavan hyväksyminen/kunnanvaltuusto
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 3 (72) 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat; Nivala-seura, Maliskylän kylätoimikunta, Sarjankylä-Erkkilä kylätoimikunta, Lähdenevan yksityistien tieosuuskunta. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset; Nivalan riistanhoitoyhdistys, Nivalan Eränkävijät, Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistys. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Findgrid Oyj, Finavia Oyj, Elenia Verkko Oy. Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaupungin hallintokunnat ja lautakunnat sekä Haapaveden kaupunki Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan museo, Puolustusvoimat. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 4 (72) 4 NYKYTILANNE 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Kukonahon tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee Nivalan kaupungissa Sarjankylän itäpuolella noin 12 kilometriä Nivalan taajamasta koilliseen. Tuulivoimapuisto sijaitsee noin kolme kilometriä Nivalan ja Kärsämäen välisen valtatien (vt 28) pohjoispuolella. Kukonahon tuulivoimapuiston suunnittelualue on pääosin rakentamatonta metsätalousaluetta. Alueelle on rakennettu metsäautoteitä ja alueen keski-osissa sijaitsee pieni tekojärvi. Tuulivoimapuiston alue on puustoltaan mäntyvaltaista ja muodostuu eriikäisistä kasvatusmetsistä. Suunnittelualue on kallioista ja alueella on myös avokallioita erityisesti Hiidenkallioiden ja Kukonahonkallioiden alueella. Asutus Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Suunnittelualueella ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia. Suunnittelualueen lähimmät asuinkäytössä olevat rakennukset sijaitsevat suunnittelualueen länsipuolella Ojanperäntien, pohjoispuolella Isonkankaantien varressa ja eteläpuolella Lähdemäessä. Lähimmästä asuinrakennuksesta (Isokangas) etäisyyttä lähimpään suunniteltuun tuulivoimalaan on noin 1300 metriä. Ojanperänkankaantien varrella olevista asuinrakennuksista on matkaa lähimmille suunnitelluille voimaloille 1300-1500 metriä. Lähdemäen asuinrakennuksista lähimpään tuulivoimalaan on etäisyyttä noin 1300 metriä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 5 (72) Kuva 2. Asuinrakennukset ja loma-asunnot tuulivoimapuiston lähialueilla maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan. Tuulivoimaloiden sijoittuminen luonnosvaiheen mukainen. Sijoittelu on tarkentunut työn edetessä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 6 (72) Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Kukonahon tila, jonka rakennukset eivät ole nykyisin asuin- tai lomarakennuskäytössä. Rakennuksilla ei ole rakennuslupaa ja rakennukset ovat huonokuntoisia. Kuva 3. Kukonahon päärakennus toukokuussa 2013. Kukonahon kaakkoispuolella noin 400 metrin etäisyydellä Kukonahosta sijaitsevat vapaa-ajan- ja saunarakennus, joista etäisyyttä lähimpiin suunniteltuihin tuulivoimaloihin on noin 1100 metriä. Rakennukset on Nivalan kaupungin rakennuslupatietojen mukaan rakennettu vuonna 1991 ja 2005. Kukonahon lisäksi tuulivoimapuiston itä-koillispuolella Kiuaskankaan alueella sijaitsee maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan yksi asuinrakennus ja kaksi lomarakennusta. Näistä Kallioaho -niminen tila sijaitsee noin 1000 metrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. Kallioahon rakennuksilla ei ole rakennuslupaa ja maastokäynnin perusteella rakennuksia ei käytetä nykyisin asuinrakennuksina. Kallioahon itäpuolella sijaitsee edelleen kaksi vapaa-ajan asuntoa, joista etäisyyttä lähimpiin tuulivoimaloihin on noin 1350 ja 1500 metriä. Vapaa-ajan asunnot on rakennettu Nivalan kaupungin rakennuslupatietojen mukaan vuonna 2005 ja 1986.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 7 (72) Kuva 4. Asutus tuulivoimapuiston lähialueilla Tilastokeskuksen ruutuaineiston (250 x 250 m) perusteella vuonna 2009. Tuulivoimaloiden sijoittuminen luonnosvaiheen mukainen. Sijoittelu on tarkentunut työn edetessä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 8 (72) Maanomistus Liikenne Sähköverkko Suunnittelualueen maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Suunnittelualueen luoteispuolella on paikallistie 18349 Ojanperäntie, jonka keskimääräinen vuorokausiliikenne on 130 ajoneuvoa vuorokaudessa (Liikennevirasto, liikennemääräkartta 2013). Nivala - Kärsämäki kantatie (valtatie 28) sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Kaava-alueen eteläosaan sijoittuu yksityisteitä (mm. Kaskenmäentie), jonka hoidosta vastaa Lähdenevan yksityistien hoitokunta. Tuulivoimapuistossa tuotettu sähköenergia siirretään Elenia Verkko Oy:n voimajohtoon Nivalan sähköasemalle. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan 20-35 kv maakaapeliverkkona. 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevia yleis- ja erityistavoitteita on esitetty VAT:in toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevassa kohdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 9 (72) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevaraus- tai kohdemerkintöjä. Suunnittelualueen läheiset kylät Sarjankylä, Erkkilä ja Maliskylä on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa maaseutuasumisen kannalta tärkeinä kyläkeskuksina (at). Nämä kyläalueet sijoittuvat maakuntakaavassa osoitetulle Kalajokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealueelle (mk-6). Suunnittelualueen eteläpuolelle maakuntakaavassa sijoittuu maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Malisjokivarsi-Erkkilä) sekä Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Lisäksi maakuntakaavan yleismääräyksen mukaan maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden ja -yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Metsien monipuolista hyödyntämistä tulee edistää sovittamalla yhteen eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita. Kuva 5. Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella rajauksella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 10 (72) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavaehdotus Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 ja maakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä 28.8.-26.9.2012. Maakuntakaavan 1. vaihekaavan yhteydessä osoitetaan tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvien alueita Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava on ehdotuksena nähtävillä 20.9.-21.10.2013 ja maakuntavaltuusto on hyväksynyt sen 2.12.2013. Kukonahon alue on merkitty tv-1 tuulivoima-alueeksi vaihekaavassa. Kuva 6. Ote 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella rajauksella. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamista varten on laadittu Pohjois- Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, jossa on etsitty parhaiten tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. Kukonahon tuulipuisto sijaitsee selvityksen kohteella 160, joka on luokiteltu selvityksessä soveltavuudeltaan B-luokkaan (soveltuu varauksin maakuntakaavan tuulivoima-alueeksi).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 11 (72) Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja tai asemakaavoja. Muut suunnitelmat 4.3 Luonnonolot Nivalan rakennusjärjestyksen uudistaminen on käynnissä. Rakennusjärjestyksen luonnos on ollut nähtävillä 28.2 30.3.2013 välisen ajan. Rakennusjärjestysluonnoksessa ei ole määräyksiä Kukonahon tuulivoimapuiston kokoluokan voimaloille. 4.3.1 Luontoselvitykset Kukonahon hankealueen luontoselvitykset on suoritettu maastokaudella 2013 ja luontoselvitysraportti on valmistunut 13.8.2013. Hankkeen yhteydessä on laadittu pesimälinnustoselvitys, metson soidinpaikkainventointi, liito-oravainventointi, lepakkoselvitys sekä kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys. Luontoselvityksessä on kuvailtu alueen luonnon yleispiirteet ja paikannettu hankealueen luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. Hankealueen luonto- ja lajistokuvauksia on tässä kaavaselostuksessa tiivistetty. Laajemmin alueen luontoarvoja sekä selvitysten tuloksia ja hankkeen vaikutuksia on pohdittu luontoselvitysten erillisraportissa (FCG suunnittelu ja tekniikka Oy 2013). 4.3.2 Maaperä ja vesistöt Nivalan seutu sijoittuu laajalle Svekofenniselle liuskevyöhykkeelle, jonka kallioperä koostuu pääsääntöisesti happamista kivilajeista. Jokilaaksoissa kallioperä on yleensä syvällä maanpeitteiden alla, mutta sitä ympäröivillä metsäseuduilla kalliopaljastumia on paikoin runsaasti. Alueen pääkivilajit ovat kiilleliuskeita ja kiillegneissejä, mutta lisänä tavataan erilaisia seoskivilajeja. Nivalan alue on pääpiirteissään alavaa, etenkin jokilaakson alueella, jonne viljelylakeudet sijoittuvat. Kalajokilaaksossa maalaji on enimmäkseen hienojakoista savimaata. Laajan jokilaakson ulkopuolella esiintyy karkeampia moreenimaannoksia, jotka vallitsevat myös hankealueella. Jokilaakson laajat tasaiset peltolakeudet sijaitsevat kokonaisuudessaan alle 100 metrin korkeudella merenpinnasta. Peltolakeuksia ympäröivillä metsäalueillakaan ei esiinny suuria korkeuseroja. Nivalan kunnan alueella korkeus merenpinnasta vaihtelee enimmäkseen 60 ja 140 metrin välillä ja hankealueen korkeimmat kohdat sijoittuvat Kukonahonkallioiden alueella 120 130 m mpy. Kukonahon hankealue sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella (VHA 3). Hankealue sijoittuu kokonaisuudessaan Kalajoen päävesistöalueelle (53) ja Malisjoen valuma-alueelle (53.06). Kukonahonkallion kaakkoispuolelle sijoittuu pienvedenjakaja, mistä hankealueen pohjois- ja länsiosan vedet virtaavat
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 12 (72) Sarjanojan yläosan valuma-alueelle (53.065) ja hankealueen lounaisosan vedet Sarjanojan alaosan alueelle (53.064). Hankealueen eteläosasta vedet virtaavat Malisjoen alaosan alueelle (53.061) ja itäosasta sekä Malisjoen keskiosan alueelle (53.062) että Kesonojan valuma-alueelle (53.067). Hankealueelle tai sen lähialueelle ei sijoitu luonnontilaisia pienvesiä. Hankealueelle sijoittuvat turvemaat on pääosin tehokkaasti ojitettuja, mutta hankealueen itäpuolelle sijoittuu keskiosiltaan ojittamaton Kotaneva. Hankealueelle sijoittuu runsaasti ihmisen luomaa ojaverkostoa, ja Kukonahonkallioiden alueella on vanha ihmisen kaivama kalliolouhoslampi. Hankealueen länsipuolella virtaavat osin oikaistut Sarjanoja ja Rantinoja, jotka laskevat noin 3 km hankealueen lounaispuolella sijaitsevaan Erkkisjärveen. Kalajokeen laskeva Malisjoki virtaa noin 3 km hankealueen eteläpuolella. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Hankealueen lähin luokiteltu eli vedenhankintaa varten tärkeä (I luokka) pohjavesialue on Jokisaaren pohjavesialue (1153508), joka sijaitsee noin 3,5 km etäisyydellä hankealueesta. Harjunpuhdon (1153509) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 4 km luoteeseen ja Tihunkorven (1153504) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 5 km lounaaseen hankealueesta. 4.3.3 Kasvillisuus ja luontotyypit Kokonaisuutena hankealue on varsin voimakkaasti käsitelty ja alueen metsät ovat voimaperäisesti metsätalouskäytössä. Osittain alueelle sijoittuu yksi laajempi suoluontokohde Kotaneva. Alueen entisiä rämeitä on runsaasti ojitettu ja turvemaamuuttumien osuus on suuri. Hankealueen arvokkaiksi poimitut luontokohteet ovat ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita ja ne on esitelty kaavaselostuksessa jäljempänä. Metsät Hankealueen metsät ovat voimakkaan metsätalouden piirissä ja pääosin tuoreita, sekapuustoisia puolukka-mustikkatyypin (VMT) kivennäismaakankaita. Hankealueelle sijoittuu laajempia kalliopaljastumia Kukonahonkallion ja Hiidenkallion alueilla. Näistä Hiidenkallion kohde on edustava ja tietyiltä osin luontokohteeksi rajattu. Kukonahon kallioalueet ovat puustoltaan nuoria ja mäntyvaltaisia. Alueelle sijoittuu myös vastikään hakattuja siemenpuustoisia aukkoja. Kallioisilla alueilla esiintyy kasvupaikkatyypiltään kuivia variksenmarja- kanervatyypin (ECT) kankaita. Kuivaa kangasta runsaammin hankealueelle sijoittuu kuivahkoja variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kankaita, joita esiintyy muun muassa Isonkivenkankaan alueella ja Riitakallioilla. Laajat lehtipuuvaltaiset taimikot Isonkivenkankaan eteläpuolella ovat tuoreita kankaita. Lehtomaista kangasta sijoittuu niukasti tuoreen kankaan aluilla alarinteille, turvemaakankaiden vaihettumisvyöhykkeelle. Selänteiden alarinteille sijoittuvilla, puustoltaan nuorilla tuoreilla kankailla esiintyy yleisesti rämevarpuja. Lisäksi nuorten metsien valoisuus lisää paikoin heinien ja tavanomaisten ruohovartisten määrää tuoreen kankaan metsissä, jolloin metsät vaikuttavat rehevämmiltä, mutta eivät silti ole lehtomaista kangasta. Kukonahon kallioiden kaakkoispuolelle sijoittuu pieni, paikallisten uimapaikkana toimiva kalliolampi, jonka kiviainekset on aikoinaan louhittu Kajaanintien
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 13 (72) rakentamistöihin. Kasvillisuusinventoinneissa lammen eteläpuolelle nousevan ajouran pientareella, kuivan kankaan alueella, havaittiin silmälläpidettävän ahokissankäpälän esiintymä. Suot Kotanevan pohjoisosaa lukuun ottamatta hankealueelle ei sijoitu edustavia, ojittamattomia ja puustoltaan luonnontilaisia rämeitä tai ojittamattomia puustoisia korpityyppejä. Alueen runsaat ojitukset ja puuston käsittely ovat merkittävästi muuttaneet alueen korpi- ja rämetyyppien luonnontilaa. Pahakorpi hankealueen pohjoisosissa on kuulunut Kotanevan laajan avosuon kanssa samaan suoaltaaseen, mutta ojitusten tuloksena se on tehokkaasti kuivunut, eikä keskiosien niukkapuustoisempaa ja kuivahtanutta osaa rajattu luontokohteeksi. Alueelle sijoittuu melko runsaasti korpimuuttumia, jotka ovat puustoltaan koivuvaltaisia ja heinittyneitä. Etenkin hankealueen pohjoisosaan, Pahakorven ympäristöön sijoittuu runsaasti isovarpurämemuuttumia sekä varputurvekankaita. Entisten korpien tai rämemuuttumien alueella ei ollut havaittavissa erityistä rehevyyttä kasvillisuuden perusteella, vaan alueella on luonnontilassaankin ollut varsin karuja suoluontotyyppejä. Kotaneva on suoaltaan laiteiden ojituksista huolimatta nykyiselläänkin edustava avoin aapasuo, jonka pohjoisosat sijoittuvat hankealuerajauksen sisäpuolelle. Pohjoisosan puustoinen rahkaräme on rajattu arvokkaaksi luontokohteeksi. Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Uudistetussa vesilaissa on luonnontilaisten pienvesien muuttamiskielto (2 luku 11 ja 3 luku 2 ). Hankealueen arvokkaat luontokohteet ovat metsälain määritelmän mukaisia arvokkaita elinympäristöjä; kitu- ja joutomaan niukkapuustoisia soita sekä kallioalueita. Luontokohteet on nimetty niiden sijainnin mukaan karttanimillä sekä numeroitu (luontoselvityksen liite 1). Hiidenkalliot Hiidenkallioiden alueelle sijoittuu hankealueen edustavimmat kallioalueet. Hiidenkallioiden laajimmat avokalliot sijaitsevat hankealueen pohjoisosassa ja näistä on rajattu luontokohteeksi osuus, jonka jäkäläpeitteiset avokalliot ovat laajimmat ja puusto kitukasvuista. Ylimmän kallioalueen puustoa on aikoinaan poimintahakattu ja keskiosien painanteessa puusto on jopa järeämpää. Kohde on rajattu kuitenkin laajempana kokonaisuutena, joka sisältää suurimmat kalliopaljastumat. Kallioluontokohteelle sijoittuu jonkin verran lahopuuta ja vanhoja tuulenkaatoja. Puuston joukossa on muutamia hyvin iäkkäitä ja kitukasvuisia petäjiä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 14 (72) Kallioluontokohteiden arvot perustuvat usein lahopuuston määrään sekä riistalajistolle tärkeisiin elinympäristöihin. Kalliolaiteiden kitukasvuisilla männyillä on merkitystä metsolle hakomispuina. Nivalan alueella laajempia avokalliokohteita esiintyy niukasti ja pienemmät kallioalueet on tehokkaasti metsätalouden muuttamia, joten tämän vuoksi kohde otettiin laajemmalla rajauksella mukaan. Kallioalueilla on myös virkistyskäyttöarvoa vaikeakulkuisen talousmetsän joukossa. Hiidenkallion luontokohde voidaan osittain tulkita Metsälain 10 :n mukaiseksi erityisen arvokkaaksi kitu- ja joutomaiden elinympäristöksi; kalliot, kivikot ja louhikot. Karut kallioluontotyypit eivät ole uhanalaisuusluokituksessa merkittäviä kohteita. Kotaneva N, luonnontilaisen kaltainen avosuo Kotaneva on tyypillinen Pohjois-Pohjanmaan eteläosien rahkakeidas, joka on kehittynyt aapasuolle. Suon keskiosaa leimaavat tupasvillavaltaiset nevaosat, jossa kermien ja kuljujen muodostuminen on heikkoa. Suokokonaisuutta on laiteiltaan ojitettu, mutta se on silti edustavuuttaan säilyttänyt. Luontokohteeksi on rajattu hankealueelle ulottuva suon pohjoisosa, joka on tyypiltään niukkapuustoista tupasvillarahkarämettä. Luontokohde voidaan lukea Metsälain 10 :n mukaisiin erityisen arvokkaisiin soiden elinympäristöihin; vähäpuustoiset suot. Luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa rahkakeitaat ovat vaarantuneita (VU) luontotyyppejä. Uhanalainen ja arvokas kasvilajisto Hankealueelta tai sen välittömästä lähiympäristössä ei ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Näpänkangas 2/2013). Alueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU) kasvilajistoa. Erityisesti suojeltavaa (LsL. 47 ) tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvilajistoa tai Keskiboreaalisella Pohjanmaan alueella (3a) alueellisesti uhanalasta (RT) kasvilajistoa inventoinneissa ei myöskään havaittu. Alueellisesti uhanalisten osalta on käytetty uusinta luokitusta. Silmälläpidettävän ahokissankäpälän (NT) esiintymä sijoittuu Kukonahonkallioiden eteläosaan. 4.3.4 Linnusto ja muu eläimistö Linnustoselvitykset Kukonahon suunnitellun tuulivoimapuiston pesimälinnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta ja pistelaskenta) soveltamalla. Pesimälinnuston pistelaskennat toteutettiin 24.5. 11.6.2013 välisenä aikana, minkä lisäksi hankealueella toteutettiin yleispiirteinen metson soidinpaikkojen inventointi 9.4.2013. Pesimälinnustoselvitysten lisäksi täydentävää tietoa linnustosta saatiin myös muiden hankealueella toteutettujen luontoselvitysten yhteydessä. Kukonahon suunnitellun tuulivoimapuiston alueella ei suoritettu muuttolinnustonseurantaa vuoden 2013 ympäristöselvitysten yhteydessä, koska alue sijoittuu kauas tunnettujen muuttoreittien ulkopuolelle. Linnustoselvitysten aikana keskityttiin erityisesti selvittämään suojelullisesti arvokkaiden lajien kuten Suomen Punaisen kirjan uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien, EU:n
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 15 (72) lintudirektiivin liitteen I lajien, Suomen luonnonsuojelulailla ja luonnonsuojeluasetuksella uhanalaisiksi tai erityistä suojelua vaativiksi säädettyjen lajien esiintyminen alueella, mutta myös kaikkien muiden lajien esiintyminen kirjattiin ylös. Kesän 2013 pesimälinnustoselvitysten yhteydessä Kukonahon hankealueella havaittiin yhteensä 58 lintulajia, joista 35 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pistelaskentojen perusteella alueen selkeästi yleisimmät lajit olivat metsien yleislajeiksi luokiteltavat pajulintu ja peippo. Muita yleisiä lajeja olivat mm. laulurastas, punarinta, vihervarpunen, leppälintu, harmaasieppo ja käki. Hankealueen muu pesimälajisto on voimakkaasti käsitellyille talousmetsäalueille tyypillisen niukkaa, käsittäen enimmäkseen alueellisesti tavanomaisia havupuuvaltaisten metsätalousalueiden peruslajeja. Toteutettujen selvitysten perusteella hankealueelle ei sijoitu linnustollisesti arvokkaita kohteita. Luonnontieteellisen keskusmuseon alaisen Sääksirekisterin ja Rengastustoimiston tiedonannon (Juha Honkala, kirjall. ilm.) mukaan hankealueen läheisyydessä ei sijaitse kalasääsken tai muiden suojelullisesti arvokkaiden petolintujen tiedossa olevia pesäpaikkoja. Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) hankealueen ympäristössä ei sijaitse tiedossa olevia erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikkoja. Hankealueella ja sen ympäristössä havaittiin vain hyvin vähän petolintuja. Hankealueen eteläpuolelle sijoittuu kanahaukan reviiri, ja Riitakallion pohjoispuoleisen pellon vieressä havaittiin paritteleva mehiläishaukkapari, joita ei kuitenkaan havaittu enää myöhemmin pesimälinnustoselvityksen aikana. Mehiläishaukka on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) viimeisimmän uhanalaisuusarvioinnin perusteella, ja se on säädetty uhanalaiseksi myös Suomen luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla. Metsäkanalinnuista hankealueella tulkittiin pesiväksi pyy, teeri ja metso, mutta myös riekon lumijälkiä havaittiin. Kukonahon hankealueella ei havaittu merkkejä useamman metsokukon soidinpaikoista. Hankealueen pohjoisosaan sijoittuvalla Hiidenkallion alueella on todennäköisesti merkitystä metsäkanalintujen elinympäristönä, ja lisäksi hankealueen eteläosaan sijoittuva Riitakallion alue on ilmoitettu metsojen soidinalueena. Hankealueen itäpuolella sijaitsevalle Kotanevan suoalueelle sijoittuu teeren soidinalue. Muutoin Kotaneva ei ole linnuston kannalta erityisen merkittävä, vaikka siellä jonkun verran suolinnustoa pesiikin. Kotanevan suojelullisesti arvokkaimpaan lajistoon kuuluu mm. valtakunnallisesti vaarantunut keltavästäräkki. Pohjois-Pohjanmaan eteläosan sisämaa-alueella ei ole merkittäviä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja tai tiedossa olevia merkittäviä lintujen muuttoreittejä. Nivalan kaltaisilla sisämaa-alueilla, missä ei ole selkeitä muuttoa ohjaavia johtolinjoja, lintujen muutto on yleisesti hajanaista ja vähäistä, ja saattaa joiltain osin tapahtua hyvinkin korkealla. Kalajoen rannikkoalueella kulkee kansainvälisesti merkittävä lintujen muuttoreitti, jota pitkin muuttaa vuosittain satoja tuhansia lintuja niiden pohjoisille pesimäalueilleen. Kukonahon tuulivoimapuistohanke sijoittuu noin 70 km tämän merkittävän muuttoreitin itäpuolelle. Hankealueen ympäristön merkittävin lintujen muuttotapahtuma on syksyinen kurkimuutto, joka kulkee tuulen suunnasta riippuen laajalla rintamalla alueen yli. Lähialueen merkittävin kurkimuuton tarkkailupaikka on Nivalan Hituran kaivosalue, noin 16 km hankealueelta etelään, missä lasketaan vuosittain syyskuussa useiden tuhansien kurkien muuttoparvia. Syksyn kur-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 16 (72) kimuutto tiivistyy tyypillisesti muutamaan hyvään ja myötätuuliseen muuttopäivään, jolloin linnut matkaavat suurissa muuttoauroissa selvästi yli 200 metrin korkeudessa. Kurkien muutto painottuu yleensä Hituran kaivosalueen itäpuolelle, mutta muuttoa kulkee laajalla rintamalla myös Hituran länsipuolella. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia muuttolintujen merkittäviä levähdys- tai ruokailualueita. Hankealueen eteläja länsipuolelle sijoittuvat Nivalan Maliskylän ja Sarjankylän peltoalueet sekä Vähäjärvi ja Erkkisjärvi keräävät kuitenkin jonkun verran muuttomatkallaan levähtäviä ja ruokailevia lintuja. Sarjankylän ja Maliskylän peltoalueet sekä Erkkisjärvi sijoittuvat lähimmillään noin 3 km etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Muu eläimistö ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Tiedot alueen eläimistöstä perustuvat pääosin yleistietoon nisäkkäidemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista, mutta eläimistöä huomioitiin myös hankkeen yhteydessä suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä. Metson soidinpaikkainventoinnin yhteydessä hankealueella toteutettiin yleispiirteinen liito-oravainventointi papanakartoitusmenetelmää käyttäen. Lisäksi hankealueella toteutettiin kesän 2013 aikana yleispiirteinen lepakoiden ruokailualueiden kartoitus ns. aktiivikartoitusmenetelmää hyödyntäen, missä hankealueen lepakoille potentiaaliset kohteet kierrettiin kattavasti läpi detektorilla (Echo Meter EM3+) kuunnellen. Lepakkoselvitykset toteutettiin 11.6. ja 30.7.2013, jolloin hankealue kierrettiin kattavasti läpi kahden yön aikana. Lepakkoselvitykset kohdennettiin lepakoille tärkeiden alueiden kuten merkittävien ruokailualueiden sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen paikantamiseen hankealueelta sekä sen lähiympäristöstä. Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista. Metson soidinpaikkainventoinnin yhteydessä alueella havaittiin ilveksen lumijäljet. EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloin niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain perusteella kiellettyä (Lsl. 49 ). Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista valtakunnallisesti vaarantuneen (VU) liito-oravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu Kuusamo -linjalla, joten lajin esiintyminen hankealueella on levinneisyyden puolesta mahdollista. Liitooravan elinympäristöjen yleispiirteisen kartoituksen perusteella hankealueella ei tehty merkkejä lajin esiintymisestä. Hankealueen metsät ovat pääosin melko karuja ja yksipuolisia havumetsiä sekä nuoren ikäluokan kasvatusmetsiä, ja alueella on vain vähän lajin ruokailupuiksi soveltuvaa lehtipuustoa (haapa ja leppä). Hankealueella ei ole varttuneita kuusi-sekametsiä, eikä lajin pesäpaikaksi soveltuvia kolopuita havaittu selvitysten aikana.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 17 (72) Kaikki Suomessa tavatut lepakot ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja, ja ne kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa osapuolimaita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä tutkimusta ja kartoituksia lisäämällä. EUROBATS -sopimuksen mukaan osapuolimaiden tulee myös pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä. Hankealueen kattavien lepakkoselvitysten aikana tehtiin yhteensä kahdeksan havaintoa pohjanlepakoista ja kaksi havaintoa viiksisiipasta/isoviiksisiipasta. Kesäkuussa havaittiin yksi pohjanlepakko ja yksi viiksisiippalajin lepakko hankealueen itäosan metsäautotiellä, ja kolme pohjanlepakkoa hankealueen pohjoispuolella. Heinäkuussa ei havaittu lepakoita hankealueella, mutta hankealueen ympäristössä tehdyn yleispiirteisen autokartoituksen aikana havaittiin neljä pohjanlepakkoa ja yksi viiksisiippalajin lepakko. Lepakoita ei havaittu tuulivoimaloiden suunnitelluilla rakennuspaikoilla, jotka sijoittuvat etupäässä lepakoille huonosti soveltuviin elinympäristöihin (nuoret ja tiheät metsäkuviot, taimikot ja hakkuu-aukeat). Kukonahon tuulivoimapuistohankkeen yhteydessä toteutetun lepakkoselvityksen perusteella hankealueella ei sijaitse lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tai tärkeitä ruokailualueita. Viitasammakko kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon, mutta se ei ole Suomessa uhanalainen. Kukonahon hankealueella on hyvin niukasti viitasammakolle potentiaalisia elinympäristöjä, koska alueella ei ole lainkaan reheviä kosteikoita tai märempiä suoalueita, jolloin lajia saattaa esiintyä käytännössä vain alueen metsäojissa. Hankealueen itäpuolelle sijoittuvan Kotanevan alueella on viitasammakolle potentiaalista elinympäristöä. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista alueella saattavat levinneisyytensä puolesta esiintyä aika-ajoin myös kaikki suurpetomme, joista todennäköisimmät ovat karhu ja ilves. 4.3.5 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura-alueita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien alueita. Hankealuetta lähin suojelualue on Mustakorven Natura-alue (FI1000006, SCI), joka sijoittuu noin 10 km hankealueen pohjoispuolelle. Mustakorven alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin mukaisena alueena, ja se on myös vanhojen metsien suojelualue.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 18 (72) Kuva 7. Ote 1. Hankealueen ympäristöön sijoittuvat lähimmät Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet (Oiva - Ympäristö- ja paikkatietokanta, 2013). Tuulivoimaloiden sijoittuminen luonnosvaiheen mukainen. Sijoittelu on tarkentunut työn edetessä. 4.3.6 Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Merkintä: luo-1 Merkinnän peruste Alueella sijaitsee Metsälain 10 :n mukaisia kohteita. Alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen: Hiidenkalliot, kallioluontokohde (luontokohde 1), Kotaneva N, luonnontilaisen kaltainen avosuo (luontokohde 2)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 19 (72) 4.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö 4.4.1 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Maisema-alueet Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 31.5.2013), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Nivala kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Pohjanmaan aluekokonaisuuteen, Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko alueeseen ja siellä tarkemmin Kalajokilaakson alueeseen. Kukonahon hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi merkitty tuulipuiston länsipuolella sijaitseva Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alue. Etäisyys tuulivoimaloihin on noin kahdeksan kilometriä. Kulttuurimaiseman luonteenomaisin piirre on jokilaakson viljelymaiseman laajuus. Nivalan keskustaajaman länsipuolella (hankealueen lounaispuolella) sen leveys on paikoin jopa yhdeksän kilometriä. Alue on niin kulttuurivaikutteinen, ettei luonnonmaisemaa juuri ole nähtävissä. Nivalan keskustaajaman eteläpuolella joki levenee kolmen kilometrin pituiseksi ja kilometrin levyisesti Pidisjärveksi. Voimassa olevassa maakuntakaavassa hankealueen eteläpuolella sijaitseva Erkkilän kylä on osoitettu Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeäksi alueeksi, Malisjokivarsi-Erkkilä. Etäisyys tuulivoimaloihin on noin 0,7 kilometriä. Malisjoki alkaa puroina Karsikkaan-Ruuskankylän alueelta jatkuen Maliskylän ja Nivalan keskustan kautta Pidisjärveen. Joen varsi on yhtäjaksoista viljelylakeutta kyläasutuksineen. Erkkisjärven rantaman esihistorialliset löydöt kertovat pitkästä asutusperinteestä. Nykyisellään järvi on viljelysten ympäröimä lintuvesi. Peltomaisemaa jakaa Kokkola-Kajaani kantatie. Erkkilä-Ahde alueella perinteistä maatilan asuinrakennusta edustaa mm. Vuolteenahon talo sekä maatalouden erään vaiheen energiamuotoa Peräahon tuulimylly. Maataloutta alueella harjoitetaan edelleen aktiivisesti. Kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähin RKY 2009 kohde, Kyösti ja Kalervo Kallion talot Heikkilä ja Pajari, sijaitsevat vajaan 10 kilometrin etäisyydellä hankealueesta Nivalan keskustassa. Heikkilä on presidentti Kyösti Kallion kotitalo, jonka asuinrakennus on vuodelta 1897 ja Pajari on kuvanveistäjä Kalervo Kallion itselleen suunnittelema ateljeekoti, joka on rakennettu v. 1939-40. Noin 11 kilometriä hankealueen eteläpuolella sijaitsee RKY 2009 kohde Köyhänperän latoalue. Alueella on noin 40 latoa pienellä alalla ja se edustaa harvinaistunutta Pohjanmaan viljelyslakeuksia aikoinaan leimannutta rakennettua maisematyyppiä. Latoalue muodostaa yhtenäisen ja harvinaisen kokonaisuuden. Köyhänperän alue on Nivalan maisemaa leimaavan laajan maanviljelyslakeuden koillislaidalla liittyen kahteen tilakokonaisuuteen. Ladot ovat perinteiseen tapaan ylöspäin liuhoja, uusien peltikattojen ohella on vielä muutamia puukattoja. Köyhänperä rajautuu Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 20 (72) Vajaat 17 kilometriä hankealueen koillispuolella sijaitsee RKY 2009 kohde Haapaveden vanha raitti. Haapaveden kirkonkylän läpi kulkevan Vanhatien raitin luonteva, rinnettä myötäilevä linjaus ja mittakaavaltaan yhtenäinen rakennuskanta muodostavat edustavan kokonaisuuden, joka kuvastaa maamme kirkonkylissä 1800-luvun lopulla ja 1900- luvun alussa tapahtunutta kehitystä. Raitin tuntumaan on keskittynyt joukko kirkonkylän kantataloja ja pitäjän virkamiesten huvilamaisia asuinrakennuksia sekä julkisia että liikerakennuksia pihapiireineen. Vajaat 18 kilometriä hankealueen koillispuolella sijaitsee RKY 2009 kohde Haapaveden kotitalousoppilaitos ja Mustikkamäen viljelymaisema. Haapaveden kotitalousoppilaitos on Suomen ensimmäinen tytöille tarkoitettu talouskoulu. Koulun eri-ikäiset rakennukset muodostavat yhdessä naapuripihapiirien kanssa tiiviin rakennusryhmän viljelysten keskellä. Haapaveden kotitalousoppilaitos sijaitsee Haapaveden kirkonkylän itäpuolella, Haapajärveen viettävällä rinteellä Mustikkamäen viljelysaukean keskellä. Vanha koulurakennus vuodelta 1911 on arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi kohteeksi listattu Nivalan keskustassa sijaitseva Nivalan kirkko. Uudessa RKY 2009 kohdeluettelossa kirkkoa ei enää ole mainittu, mutta sitä voidaan pitää edelleen maakunnallisesti arvokkaana kohteena. Kuva 8. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset kohteet sekä muinaisjäännökset. Tuulivoimaloiden sijoittuminen luonnosvaiheen mukainen. Sijoittelu on tarkentunut työn edetessä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 21 (72) 4.4.2 Maisemakuva Hankealueen vaikutuspiirissä 12 kilometrin säteellä voimaloista sijaitsee lisäksi neljä maakunnallisella tasolla merkittävää kulttuuriympäristöä tai maisema-aluetta (maakuntakaavan kohteita). Kohteet ovat seuraavat: Alasydänmaan kylämiljöö (etäisyys lähimmillään noin kuusi kilometriä), Vatjusjärvi (etäisyys lähimmillään noin 10 kilometriä), Karsikkaan kylä (etäisyys lähimmillään noin 11 kilometriä) sekä Rytkynkylä (etäisyys lähimmillään noin 11,5 kilometriä). Kukonahon tuulipuiston hankealue sijaitsee Kalajokilaakson koillispuolisella metsäisellä selänteellä. Hankealueen eteläpuolitse virtaa Malisjoki. Hankealueen korkeimmat alueet kohoavat noin 120-125 metrin (mpy) korkeuteen ja sijoittuvat hankealueen pohjoisosaan ja keskivaiheille. Kallio on korkeimmilla kohdilla laajoina alueina pinnassa. Hankealueen ympäristön asutus on sijoittunut Nivalan keskustaajamaan ohella jokilaaksojen peltoalueiden ja metsien rajavyöhykkeelle sekä teiden varsille. Kalajokilaakson peltoalueet ovat yhtenäisiä ja laajoja. Peltoalueen leveys on tuulipuiston lounaispuolella jopa yhdeksän kilometriä. Myös Malisjokivarressa hankealueen eteläpuolella sekä Erkkilän ja Sarjankylän välisellä alueella hankealueen länsipuolella on melko runsaasti avointa peltoalaa. Hankealue sekä sitä ympäröivät metsäalueet ovat pääosin tehokkaassa talouskäytössä. Maisematilat vaihtelevatkin suljetuista metsämaisemista, puoliavoimiin taimikoihin sekä täysin avoimiin hakkuualoihin. Suunniteltu tuulipuistoalue on maisemakuvaltaan metsätalouden muovaamaa. Suunnitellut voimaloiden paikat sijoittuvat metsäalueelle. Hankealueelle sijoittuu joitakin metsäautoteitä. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei nykyhetkellä ole muita tuulivoimaloita. Nivalan sähköaseman läheisyydessä on kaksi linkkimastoa. 4.4.3 Muinaisjäännökset Kukonahon tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi on laadittu Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:ssä 29.7.2013. Arkeologista inventointia täydennettiin (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) maastotöillä 24. ja 25.10.2013 muuttuneiden tuulivoimalasuunnitelmien johdosta. Suunnittelualueelta ei paikannettu ennestään tuntemattomia muinaisjäännöskohteita täydennysinventoinnissa. Ennen inventointia saatiin Erkki Sarjanojalta tietoja, joiden mukaan suunnittelualueen itä-puolella sijaitsee autioitunut Kukonahon talo ja sen eteläpuolella on vanha hautausmaa, jota kutsutaan kolerahautausmaaksi (kiinteistö rek. tunnus 535-404-878-53). Kiinteistö on Maanmittauslaitokselta saadun tiedon mukaan yhteistä aluetta (hautausmaa). Kohde tarkastettiin, vaikka se sijaitsee varsinaisen tuulivoimapuistoalueen ulkopuolella. Inventointialueen lähistöllä sijaitsee kaksi tunnettua muinaisjäännöstä. Tiedot kohteista perustuvat Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Nivala Peräaho [1000004725] on kivikautinen asuinpaikka tuulivoimapuiston lounaispuolella. Kohde sijaitsee Erkkisperällä, Erkkisjärven itäpuolella. Peräahontien pohjoispuolella sijaitsevalla peltorinteellä, josta on saatu talteen hietaiselta mäeltä kivikautisia asuin-paikkalöytöjä. Paikalta on löytynyt kaksi kivikirvestä. Koordinaatit: P: 7095738 I: 406550
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 22 (72) Haapavesi Kokkoneva [1000019314]. Nivalan ja Haapaveden kuntien rajalla sijaitseva vanha rajamerkki, pystykivi, jonka yhdellä pystysuoralla sivulla on kaiverrettuna Ruotsin valtiolaivan tai kruunun tunnus ristillä. Tunnuksen alla on vuosiluku 1760. Kivi sijaitsee kuntien välisen rajalinjan suoralla osuudella, eikä se ole nykyisten tilanrajojen kulmapisteenä. Saadun tiedon mukaan Kainuunkallioilla, runsas kilometri luoteeseen on samanlainen pyykki ja hakkaus kalliossa kohdassa, jossa kuntien rajalinja muuttaa suuntaansa. Koordinaatit: P: 7098838 I: 412798. Inventoinnin tuloksena suunnittelualueen ulkopuolelta löytyi Kukonahon hautapaikka historialliselta ajalta. Kyseessä on käytöstä jäänyt hautausmaa ja paikalla saattaa olla aiemmasta hiekanotosta huolimatta jäänteitä vainajista. Tarkempaa tietoa hautausmaan käytöstä ei tämän selvityksen yhteydessä tehty, mutta kenties tarkempi arkistotai maastotutkimus voisi asiaa selventää. Suunnittelualueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Kuva 9 Maastossa tarkastetut alueet. Punaisella heinäkuussa 2013 tarkastetut alueet ja sinisellä täydennysinventoinnin yhteydessä tarkastetut alueet.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 23 (72) 5 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimapuiston rakenteet 5.1 Kaavan valmisteluvaihe TM Voima Oy on vastannut Kukonahon tuulivoimapuiston yleissuunnittelusta. Yleissuunnitelman mukaan kaavaluonnosvaiheessa tuulivoimapuisto muodostui tuulivoimaloiden (8 kpl) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään ottaen huomioon luonto- ja muut arvot. Arvokkaiden luontokohteiden ja muinaismuistojen inventointi on toteutettu kevään ja kesän 2013 aikana, ja kaavaluonnoksessa esitetyt voimaloiden määrä ja sijainnit ovat tarkentuneet näiden selvitysten tuloksien mukaisesti edelleen kaavaehdotuksessa. Kuva 10. tuulivoimapuiston voimaloiden, sähköaseman sekä tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijainnit luonnosvaiheessa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 24 (72) 5.2 Kaavan ehdotusvaihe Kesän ja syksyn 2013 tuulivoimapuiston suunnittelu on tarkentunut tehtyjen selvitysten ja kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (9 kpl) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Verrattuna kaavan valmisteluvaiheeseen tehdyt voimaloiden sijoittelun muutokset ovat hyvin vähäisiä. Muutokset koskevat lähinnä tie- ja sähköyhteyksien rakentamista, pieniä voimalapaikkojen siirtoja sekä yhden voimalayksikön lisäämistä hankealueen keskelle. Kuva 11. tuulivoimapuiston voimaloiden sekä tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijainnit ehdotusvaiheessa