(Käännös) PARAISTEN KAUPUNKI TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2016 Paraisten kaupunginvaltuustolle 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA 2013 2017 Kaupunginvaltuuston toimikaudelle 2013 2017 valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Ted Bergman puheenjohtaja Pekka Härkönen Tommy Nymalm varapuheenjohtaja Tom Koppe Heli Nyberg jäsen Anne Eriksson, 8.6.2015 alkaen Oili Pyysalo jäsen Paul Reuter Mikko Söderblom Staffan Lindeman 21.6.2016 alkaen jäsen 21.6.2016 alkaen Riitta Seppä jäsen Arja Ahonen Birger Ehrnström jäsen Roger Henriksson Johan Svahnström jäsen Anders Kjellman Inkeri Tuominen jäsen Tuula Nyholm Kuntalain 121 :ssä tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään seuraavaa: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on: 1) valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat; 2) arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla; 3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää; 4) huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta; 5) valvoa 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi; 6) valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista.
Tehtävän suorittamiseksi tarkastuslautakunta on tutustunut muun muassa seuraaviin asiakirjoihin: o hallintoelinten pöytäkirjat o talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 o talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2017 2019 o kaupunginhallituksen allekirjoittama vuoden 2016 tilinpäätös sekä o tilintarkastajan raportit. Tarkastuslautakunta on pitänyt seitsemän kokousta koskien toimintavuotta 2016, kuullut vastuullisia viranhaltijoita ja tutustunut eri vastuualueisiin erikseen vahvistetun työohjelman mukaisesti. Lakisääteisen tilintarkastuksen on hoitanut BDO Audiator Oy JHTTtilintarkastaja Krister Rehnin toimiessa vastuunalaisena tilintarkastajana ja JHTT, KHT Andreas Holmgårdin ja KTM Mark Lassfolkin avustavina tilintarkastajina. Vastuunalainen tilintarkastaja on osallistunut säännöllisesti tarkastuslautakunnan kokouksiin ja toiminut kokouksissa sihteerinä. 2. YLEISTÄ TAVOITTEISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA 2.1 Tavoitteet Kaupunginvaltuusto on vuoden 2016 talousarviossa vahvistanut kaupungin toimielinten sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden toteutumisesta on tehty selkoa vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Tarkastuslautakunnan analyysi tavoitteiden toteutumisesta käy ilmi tästä arviointikertomuksesta. 2.2 Kaupungin talousarvion sitovuustaso, strategiset tavoitteet sekä tavoitteiden asettaminen ja seuranta Talousarvion sitovuustaso on kauttaaltaan määritelty nettotasoksi. Talousarviokuri ja talousohjaus näyttävät toimineen toimintavuoden aikana. Viimeksi mainitun jatkumisen turvaamiseksi tarkastuslautakunta korostaa sen tärkeyttä, että talousarvion ohjausmekanismien tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan jatkuvasti kaupungin toiminnan ja talouden talousohjauksen toimivuuden varjelemiseksi. Kaupunginjohtaja toteaa katsauksessaan muun muassa seuraavaa: Kaupunki on vähitellen vahvistanut strategista ohjaustaan työstämällä vuosien 2015 ja 2016 aikana kaupungille strategiset hankkeet toteutettaviksi vuosina 2016 ja 2017. Tilinpäätösvuoden 2016 lopussa käynnistyi kaupungin strategian uudistamisprosessi. Kaupunki hakee suuntaa aikana, jolloin sekä kuntien tulevista tehtävistä että kontekstista vallitsee vielä melko suuri epäselvyys. Tulevaisuustyö tehdään pääosin kevään ja syksyn 2017 kuluessa ja siihen osallistuu noin 200 henkilöstön jäsentä, nykyinen valtuusto ja keväällä 2017 valittava uusi valtuusto. Osallistamalla tulevaisuustyöhön henkilöstön ja keskittymällä työssä kaupungin asukkaisiin kaupungin johto haluaa asettaa keskiöön kaupungin asiakkaat ja sellaiset oivallukset kaupungin toiminnasta, joita asiakkaiden ymmärtämisestä voi saada. Strategian, tai yhteisesti sovitun linjan, on määrä olla valmis syksyllä 2017. Erityisesti uuden kuntalain säännösten valossa tarkastuslautakunta suosittelee edellä esitettyyn liittyen edellisvuosien tapaan säännöllistä rutiinia sen läpikäymiseksi ja varmistamiseksi, että kaupungin strategia päivitetään vastaamaan mahdollisesti muuttuneita toimintaedellytyksiä ja että strategia ja talousarviossa asetetut sitovat tavoitteet ovat sopusoinnussa toisiinsa nähden. Esimerkiksi kaupungin väestönkasvua koskevia strategisia tavoitteita lienee viimeaikaisen kehityksen valossa edelleen aiheellista arvioida. 2
Toiminnallisten ja laadullisten tavoitteiden asettamista ja seurantaa sekä arviointia tulee tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan edelleen kehittää ydintoiminnoissa kaikilla toimialoilla. 3. YLEISTEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 Yleistä Strategiset tavoitteet Tarkastuslautakunta ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, että tilinpäätökseen sisältyy analyysi kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Strategiassa on kolme painopistealuetta: työ, asuminen ja palvelut. Strategiset hankkeet ovat pääpiirteittäin valmiita tai valmistelussa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan strategian ja talousarvion välinen kytkös on parantunut, kuten myös sen analysointi tilinpäätöksessä. Tarkastuslautakunnan analyysi muutamien keskeisten tavoitteiden toteumasta: Työttömyys on edelleen keskimääräistä alhaisemmalla tasolla, mikä sinällään on sopusoinnussa strategisten tavoitteiden kanssa. Toimintakertomuksessa esitetyn arvion mukaan kaupunki tukee yrittäjyyttä. Tarkastuslautakunnan analyysi tilanteesta on kuitenkin se, että aktiviteetit aloittavien yritysten suuntaan sekä yritysvaikutusten arviointien määrä ovat olleet vaatimattomia. Uusia sähköisiä palveluja on otettu käyttöön esimerkiksi terveydenhuollossa, vesihuollossa, päivähoidossa ja rakennusvalvonnassa. Tavoitteena on sekä parantaa palveluja ja niiden saavutettavuutta että lisätä palvelujen kustannustehokkuutta, ja työ näiden asioiden parissa jatkuu. Skräbbölen koulun laajennus on toteutunut asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Asukasmäärä on edelleen vähentynyt, ja loppuvuonna 2016 Paraisten kaupungissa on 15 398 asukasta (2015: 15 455). Tämä ei ole kaupungin strategian mukaista. Erityisten vuoden 2016 tavoitteiden toteutuminen Paraisten kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös on hyvä ja tulos positiivinen tänäkin vuonna. Tuloslaskelma osoittaa 2,0 miljoonan euron ylijäämää, kun alun perin tulokseksi oli budjetoitu 0 ja muutettu talousarvio osoitti 0,37 miljoonan euron alijäämää. Toteuma oli näin ollen budjetoitua parempi. Vuosikate muodostui noin 2,9 miljoonaa euroa paremmaksi kuin muutetussa talousarviossa. Tulosta selittävinä tekijöinä voidaan mainita muun muassa seuraavaa: Verototeuma oli 1,7 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Käyttötalouden nettokustannukset olivat 0,8 miljoonaa euroa pienemmät kuin muutetussa talousarviossa ja 0,4 miljoonaa euroa pienemmät kuin alkuperäisessä talousarviossa. Poistot toteutuivat noin 0,5 miljoonaa euroa budjetoitua suurempina ja tämän tulosvaikutusta voidaan hieman yksinkertaistaen sanoa tasanneen suunnilleen yhtä suuri positiivinen tulosvaikutus liittyen kilpailukykysopimuksen lomarahajaksotuksia vähentävään vaikutukseen tilinpäätöksessä. Toimintaa on kokonaisuutena hoidettu talousarvion puitteissa ja talousarviokuri on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan ollut kaiken kaikkiaan esimerkillinen. 3
Toteumaa ja sen puitteissa esiintyneitä poikkeamia on analysoitu tarkemmin otsikon Talousarvion toteutuminen alla. Kaupungin kertynyt ylijäämä oli tilinpäätöshetkellä noin 12,8 miljoonaa euroa (kasvoi vuoden aikana noin 2,0 miljoonalla eurolla). Kertynyt ylijäämä tulee nykyisen talousarvion ja -suunnitelman perusteella säilymään suunnittelukauden ajan edellyttäen, että suunnitelmaa noudatetaan. Kuluvaksi vuodeksi on budjetoitu suurin piirtein 0-tulos, vuodeksi 2018 karkeasti ottaen sama ja vuodeksi 2019 ylijäämää 0,47 miljoonaa euroa, mikä siis lopulta johtaa kertyneen ylijäämän säilymiseen ja hienoiseen vahvistumiseen taloussuunnitelmakauden loppuun tultaessa. Lisäksi todetaan seuraavassa esitetty budjetoitu kaupungin velkataakan kehitys nykyisessä taloussuunnitelmassa: Vuosi 2017 2018 2019 Lainataakka, 43 302 000 43 902 000 43 902 000 Lainaa asukasta kohden, 2 801 2 823 2 817 Muutos lainaa asukasta kohden, 191 22-6 4 Vuodeksi 2016 lainakannan oli alun perin budjetoitu kasvavan 0,5 miljoonalla eurolla (netto), näin myös muutetussa talousarviossa. Toteumana oli, että lainakanta väheni 1,8 miljoonalla eurolla. Kaupungin lainataakka vuoden 2016 lopussa oli näin ollen 40,2 miljoonaa euroa, kun se edeltävänä vuonna oli 42 miljoonaa euroa. Tämä vastaa 2 610 euron lainataakkaa asukasta kohden. Vuonna 2015 maan keskiarvo oli 2 835 euroa asukasta kohden. Vaikka vuoden 2016 kokonaistalouden toteuma oli hyvä jopa huomattavasti odotettua parempi tulevaisuudessa on edellä esitettyyn viitaten paljon haasteita. Edellä mainituista syistä tarkastuslautakunta kehottaa samaan tapaan kuin aikaisemminkin analysoimaan tarkasti niitä tekijöitä, jotka ovat johtaneet merkittäviin säästöihin suhteessa vuoden 2016 talousarvioon, sekä sitä, ovatko nämä luonteeltaan pysyviä vai tilapäisiä. Talouden tasapainokriteerit Uudessa kuntalaissa on vahvistettu seuraavat kriteerit kunnan talouden tasapainottamiselle: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien (110 ). Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää lakisääteisessä määräajassa. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot (118 ): 1) kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen;
2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti; 3) asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; 4) kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. (Arviointimenettelyn käynnistämisen osalta kuntalaissa on erityiset siirtymäsäännökset.) 5 Tunnusluku Koko maa 2015 Varsinais- Suomi 2015 Parainen 2015 Parainen 2016 Vuosikate poistoista, % 91 88 155,9 142,5 Vuosikate asukasta kohden, 348 427 465 437 Lainakanta (milj. ) 42,0 40,2 Lainaa asukasta kohden, 2 835 2 824 2 718 2 610 Omavaraisuusaste, % 60 70 54,8 56,2 Suhteellinen velkaantuneisuusaste, % 55 57 49,2 46,6 Yleistä konsernin talouden toteumasta ja tavoitteiden toteutumisesta Paraisten kaupungin konsernin tulostoteuma vuonna 2016 oli 2,4 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2015 oli 2,6 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 9,7 miljoonaa euroa edeltävän vuoden tapaan. Toimintakate oli -86,9 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2015 oli 85 miljoonaa euroa. Konsernin lainanotto on vähentynyt noin 2,4 miljoonalla eurolla ja tilinpäätöksessä lainataakka oli 52,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa 3 411 euroa asukasta kohden. Konsernin talouden tunnusluvut kehittyivät alla esitetyn mukaisesti: Tunnusluku Paraisten konserni 2015 Paraisten konserni 2016 Vuosikate poistoista, % 137,6 % 133,3 % Vuosikate asukasta kohden, 629 629 Lainakanta (milj. ) 54,93 52,52 Lainaa asukasta kohden, 3 554 3 411 Omavaraisuusaste, % 48,3 % 50,0 % Suhteellinen velkaantuneisuusaste, % 51,1 % 48,6 % Ylijäämä, /asukas 874 1 043 Tarkastuslautakunta suosittelee jatkossa asettamaan kaupungin talousarvioon myös konsernin velkaantuneisuusastetta koskevat tavoitteet ja mittamaan niiden toteutumista. Niin kaupungin kuin konserninkin tunnuslukujen voidaan todeta täyttävän kuntalaissa asetetut tasapainoisen talouden kriteerit eikä yksikään tunnusluvuista itse asiassa ylitä tällä hetkellä valtioneuvoston vahvistamia raja-arvoja.
6 Konsernin tavoitteiden toteutumista tilinpäätösanalyysin perusteella havainnollistetaan seuraavalla sivulla. Tarkastuslautakunta esittää kantanaan, että lautakunnan aikaisempi suositus tarkemman selonteon antamisesta tilinpäätöksessä konsernitavoitteiden toteutumisesta on huomioitu. Kaupunginvaltuuston hyväksymät yleiset konsernitavoitteet, tavoitteiden toteutumisen analysointi 1. Tytäryhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteutumista. Strategiaa ollaan juurruttamassa niin kaupungin omaan organisaatioon kuin tytäryhteisöihin. Tytäryhteisöjen toiminta tukee lähinnä asumiseen liittyviä kunnan strategisia tavoitteita: vuokraasunnot, lämmöntuotanto ja vapaa-ajantoiminta Paraisten kunnanosassa. 2. Kaupungin konserniohjeet otetaan kaikilta osin huomioon tytäryhteisöjen toiminnassa ja kaupungin toteuttamassa yhtiöiden ohjauksessa. Konserniohjeet on annettu tiedoksi tytäryhteisöille ja niiden päättävissä elimissä istuville kaupungin edustajille. 3. Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät toimivat taloudellisesti itsensä kannattavasti ja niiden tulee Paraisten kaupungin tavoin tehostaa toimintaansa jatkuvasti. Tavoitteiden toteutumisen analysoinnissa viitataan alla olevaan taulukkoon: 4. Paraisten kaupunki tavoittelee ammattimaisuutta ja alan osaamista nimittäessään edustajiaan tytäryhtiöihin. Tämä on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. 5. Tytäryhteisöt pyrkivät minimoimaan lainarahoituksen, ja kaupungin talouspalveluja konsultoidaan ryhdyttäessä mahdollisiin operaatioihin ulkoisen rahoituksen saamiseksi. Tavoitteiden toteutumisen analysoinnissa viitataan edellä kohdassa 3 olevaan taulukkoon. Konserniyhteisöiden erityiset tavoitteet, tavoitteiden toteutumisen analysointi: Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n hallinnoimien huoneistojen käyttöaste on vähintään 90 %. Toteuma: Huoneistojen käyttöaste on 87,6 % eli hieman parempi kuin edeltävänä vuonna, jolloin käyttöaste oli 87,2 %. Paraisilla tapahtui vesivahinko, mikä heikentää käyttöastetta. Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy varmistaa riittävän vuokra-asuntokannan Korppoossa muuttamalla vanhan kunnanviraston vuokra-asunnoiksi. Kiinteistö siirretään yhtiölle apporttiomaisuutena oman pääoman korotusta vastaan. Villa Korpo valmistui 1.7.2016 ja viimeiset kaksi huoneistoa täyttyvät kesään 2017 mennessä. Oman pääoman korotus tehtiin jo vuonna 2015. Rakennushankkeen kustannukset pysyivät talousarviossa ja jäljellä oleva määräraha käytetään talon maalaamiseen. Paraisten Vesi Oy jatkaa vuoden aikana omaisuutensa myymistä ja yhtiön velvoitteiden ja velvollisuuksien selvittämistä yhtiön lakkauttamista silmällä pitäen.
Paraisten kaupunki ja Nordkalk Oy sopivat syksyllä Paraisten Vesi Oy:n velvollisuuksien ja omistajuuden jaosta. Nordkalk osti vanhan vesilaitoksen ja Paraisten Vesi lunasti Nordkalkin omistuksen yhtiössä. Paraisten Vedestä tuli näin ollen vuodenvaihteen alla kaupungin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö. Kaupunki jatkaa yhdessä yhtiön kanssa mahdollisten tulevien ratkaisujen selvittämistä makeanvedenaltaan osalta. Paraisten Kaukolämpö Oy laajentaa vuoden aikana kaukolämmön runkoverkkoa, osinkoa jaetaan mahdollisuuksien mukaan huomioiden kunnan investointi yhtiöön, yhtiön investointisuunnitelmat ja osakeyhtiölain määräykset. Yhtiö ei ole tehnyt suuria investointeja ja osingonjako on ollut edellisvuoden tasolla eli 75 000 euroa. Kaupunki sai siis 3,2 %:n tuoton investoinnistaan yhtiöön. Tarkastuslautakunta ilmaisee tyytyväisyytensä erityisten konsernitavoitteiden asettamisesta ja niiden järjestelmällisestä ja selkeästä seurannasta tilinpäätöksessä. Osana konserniohjauksen edelleen kehittämistä tarkastuslautakunta ehdottaa muun muassa konkreettisten tulostavoitteiden ja lainataakan kehitystä koskevien tavoitteiden asettamista jokaiselle yksittäiselle konserniyhteisölle. Tällä tavoin voidaan parhaalla mahdollisella tavalla ohjata sitä, miten konsernitunnusluvut, jotka muodostavat lakisääteiset tasapainoisen talouden kriteerit, kehittyvät. 3.2 Talousarvion toteutuminen Tarkastuslautakunta toteaa, että talousarvio on kokonaisuutena toteutunut valtuuston vahvistaman talousarvion puitteissa ja että talousarviokuri on yleisesti ottaen ollut hyvä. Olennaisia talousarvioylityksiä suhteessa muutettuun talousarvioon ei tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan esiinny, mikä vahvistaa sen, että talousohjaus on vuoden aikana toiminut. 7
Tuloslaskelman toteutuminen (ulkoinen/sisäinen) 8 Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalous toteutui talousarvion mukaisesti. Nettokustannuksiksi oli alun perin budjetoitu 90,5 miljoonaa euroa ja muutetussa talousarviossa 90,9 miljoonaa euroa. Toteuma oli 90, 1 miljoonaa euroa eli budjetoitua parempi. Edeltävänä vuonna toteuma oli 87,8 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa sitä, että toimintakate on noussut 2,6 %. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan huomattavia talousarvioylityksiä talousarvion sitovuustasolla ei esiintynyt. Tarkastuslautakunta nostaa kuitenkin havaintojensa perusteella esille sen asiantilan, että matkailun vastuualueen varojen käytön valvonnassa ja ohjauksessa on esiintynyt puutteita ja vastuualueen yksilöity talousarviokehys on ylittynyt vuodesta toiseen huolimatta siitä, että asiasta on huomautettu ja siihen on luvattu muutosta. Nyt odotetaan konkreettisia tekoja, jotta tähän asiaan saadaan muutos, koska toiminta ei ole lakisääteistä ja sitä edellytetään
voitavan ohjata toiminaan talousarviokehyksen puitteissa. Viime kädessä kaupunginhallituksen tulee lakisääteisiin velvoitteisiinsa nojaten huolehtia siitä, että asia hoidetaan kuntoon. Tarkastuslautakunnan saaman tiedon mukaan palveluja on jossain määrin ostettu, vaikka riittäviä talousarviomäärärahoja ja adekvaatteja päätöksiä ei ole ollut. Lisäksi tarkastuslautakunta esittää, että selvästi on tarpeen selventää dokumentoidusti suuntaviivat vastuualueen edustuskäytännölle. Lopuksi tarkastuslautakunta haluaa tässä asiayhteydessä painottaa sen tärkeyttä, että talousarvio laaditaan siten, että tavoitteet ja varat ovat sopusoinnussa keskenään, ja kyseenalaistaa sen, onko asian laita tosi asiassa ollut näin matkailun vuoden 2016 talousarviossa. Investointiosan toteutuminen Investointien budjetoitu nettokustannus oli 4,7 miljoonaa euroa alkuperäisessä talousarviossa ja 5,3 miljoonaa euroa muutetussa talousarviossa. Toteumaksi muodostui 5,5 miljoonaa euroa eli se oli hieman budjetoitua suurempi. Tulot toteutuivat 1,1 miljoonaa euroa budjetoitua pienempinä. Investointien omarahoitusaste oli 119,9 % (2015: 121,1%). Olennaisina poikkeamina suhteessa investointiosassa asetettuihin tavoitteisiin voidaan mainita, että Skräbbölen koulu ja puhdistamon parannustyöt ylittivät talousarvion runsaalla 100 000 eurolla hanketta kohden. Muilta osin investoinnit toteutuivat tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan pääpiirteittäin suunnitellusti. Syynä investointiosan tuottoerien pettämiseen suhteessa talousarvioon oli lähinnä se, että kiinteistöjen myynti ei saavuttanut budjetoitua tasoa ja että hankkeita, joille oli budjetoitu rahoitusosuuksia, ei toteutettu budjetoidussa laajuudessa, minkä vuoksi rahoitusosuuksia ei voitu merkitä tilinpäätökseen investointituottoina. Investointien talousarviototeumasta sekä poikkeamista on tehty tilinpäätösasiakirjassa selkoa yksityiskohtaisesti ja tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan asianmukaisesti. Lainanoton toteutuminen Vuodeksi 2016 lainakannan oli alun perin budjetoitu kasvavan 0,5 miljoonalla eurolla (netto), näin myös muutetussa talousarviossa. Toteumana oli, että lainakanta väheni 1,8 miljoonalla eurolla. Kaupungin lainataakka vuoden 2016 lopussa oli näin ollen 40,2 miljoonaa euroa, kun se edeltävänä vuonna oli 42 miljoonaa euroa. Tämä vastaa 2 610 euron lainataakkaa asukasta kohden. Vuonna 2015 maan keskiarvo oli 2 835 euroa asukasta kohden. 3.3 Yleiset toiminnalliset tavoitteet Tilinpäätöksen ja muun arviointiprosessin aikana saadun tiedon perusteella tarkastuslautakunnan käsitys on, että yleiset toiminnalliset tavoitteet on saavutettu pääpiirteittäin ja kokonaisuutena katsoen budjetoitujen kustannusten puitteissa. Tulevien taloushaasteiden valossa tarkastuslautakunta korostaa hyvän talousarviokurin ja toimivan talousohjauksen vaalimisen tärkeyttä jatkossakin. 9
10 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HALLINTOKUNNITTAIN 4.1. Konsernipalvelut (hallintotoimiala) Toiminta käsittää hallintopalvelut, talouspalvelut, liikenne- ja viestintäpalvelut, elinkeinopalvelut, henkilöstöpalvelut ja palvelutoiminnot. Valtaosa toiminnallisista tavoitteista täyttyi tai on valmistelussa. Konsernipalvelut on saavuttanut taloudelliset tavoitteensa, toteuma oli 0,5 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Useiden osastojen todetaan ylittäneen alkuperäisen talousarvion. Suurin ylitys oli matkailuosastolla, joka ylitti talousarvionsa runsaalla 45 000 eurolla. Koska kyse on toiminnasta, joka ei ole lakisääteistä, tarkastuslautakunta muistuttaa talousarviokurista ja talousohjauksesta edellä esitetyn mukaisesti. Ruokapalvelu puolestaan osoitti lähes 190 000 euron positiivista talousarviopoikkeamaa suhteessa budjetoituun toimintakatteeseen, -5 000 euroon. 4.2 Sivistysosasto Toiminta käsittää ruotsinkielisen koulutuksen, suomenkielisen koulutuksen, päivähoidon, kulttuuriyksikön ja kirjastoyksikön. Sivistysosasto on pääpiirteittäin täyttänyt toiminnalliset tavoitteensa. Tilinpäätöksen mukaan koulut ja lukiot ovat kehittäneet yhteistyötä ja kaksikielisyyttä. Toimialan talouden toteuma oli talousarvion mukainen. Suomenkielinen koulutus ylitti talousarvion 120 000 eurolla. Tämä johtui opetuksen järjestämisestä turvapaikanhakijoille ja budjetoitua suuremmista sijaiskuluista. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan talousarviomuutoksen paneminen vireille olisi ollut paikallaan. 4.3 Sosiaali- ja terveysosasto Toiminta käsittää sosiaalipalveluyksikön, perheyksikön, terveydenhuoltoyksikön ja vanhustenhuoltoyksikön. Sosiaaliosaston talouden toteuma pysyi kokonaisuutena annetuissa kehyksissä. Perhepalvelut ylitti talousarvion henkilöstöpulan ja alhaisten toimintatuottojen vuoksi. Myös vanhustenhuolto ylitti talousarvion, tämä johtui henkilösivukuluista, joihin ei pystytty vaikuttamaan. Sosiaalipalveluyksikkö, perheyksikkö ja vanhustenhuolto toteuttivat toiminnalliset tavoitteensa pääpiirteittäin. Sosiaalipalveluyksiköllä oli haasteita resurssiensa kanssa, koska työmäärä toimeentulotukeen liittyen oli suuri ja valmistelut toimeentulotuen siirtämiseksi Kelalle aloitettiin. Vanhustenhuoltoyksikössä kotihoitajien ja omaishoitajien määrä on noussut, mikä on linjassa valtakunnan tason tavoitteiden kanssa. Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon talousarvion toteuma oli lähes budjetoidun mukainen. Terveydenhuollon ylitys johtuu ostopalvelujen suuresta määrästä. Lisäksi sijaiskulut ovat olleet korkeammat, erityisesti lääkinnällisessä kuntoutuksessa, jossa Kela siirtää kuluja kunnille. Erikoissairaanhoito alitti muutetun talousarvion, mutta toimintakate on kasvanut edeltävästä vuodesta noin 3 %. Kasvu on tilinpäätöksen mukaan tapahtunut erikoissairaanhoitopalvelujen käytön lisääntymisen vuoksi. Toiminnalliset tavoitteet on pääpiirteittäin saavutettu. Terveydenhuollon haasteina ovat vuonna 2016 olleet täyttöaste ja lääkäripula. Uuden terveysaseman rakentaminen Houtskariin aloitettiin syksyllä.
11 4.4 Ympäristöosasto Toiminta käsittää teknisen yksikön, kaavoitusyksikön, mittausyksikön, ympäristönsuojeluyksikön, rakennusvalvontayksikön ja vesihuoltolaitoksen. Kokonaisuutena ympäristöosasto on saavuttanut taloudelliset tavoitteensa. Puistojen ja yleisten alueiden yksikkö ylitti talousarvion, mikä johtuu uuden toimitilan kunnostamisesta ja koneiden korjauksista. Toiminnalliset tavoitteet ovat pääpiirteittäin toteutuneet. Kaavoitus Kaavoitusyksiköllä on toimintakertomuksessa esitetyn analyysin mukaan aikaisempaa enemmän kaava-asioita. Tästä huolimatta useat kaavoituksen vuoden 2016 toiminnallisista tavoitteista eivät ole toteutuneet. Tarkastuslautakunta painottaa sen tärkeyttä, että kaupungin kaavoitusasiat etenevät mahdollisimman pitkälti asetettujen tavoitteiden mukaisesti kaupungin vetovoimaisuuden säilyttämiseksi ja väestönkasvun edistämiseksi kaupungin strategian mukaisesti. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan nyt on tärkeää, että kaupunki ottaa aktiivisen otteen tilanteesta ja tekee parhaansa sen eteen, että laaditut kaavat kestävät tasoltaan oikeudellisen tarkastelun. Ålön osayleiskaava kaatui korkeimmassa hallinto-oikeudessa, mitä tarkastuslautakunta pitää valitettavana. Tärkeää on myös, että Ålön kaavan puutteet korjataan niin, että asia saadaan uudestaan eteenpäin lain hengen ja alun perin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 4.5 Vesihuoltolaitos (eksplisiittisesti) Vuonna 2016 vesihuoltolaitos osoitti 256 000 euron alijäämää, kun alijäämäksi oli alun perin budjetoitu 198 000 euroa. Toimintakate (käyttötalouden nettomenot) oli itse asiassa 142 000 euroa budjetoitua pienempi, mutta poistojen ylityksen seurauksena tappio muodostuu niin paljon budjetoitua suuremmaksi. Poistot tulevat lisääntymään myös tulevina vuosina vesilaitosten ja putkistojen saneerauksista johtuen. Tilinpäätöksen mukaan vesihuoltolaitoksella on kertyneitä tappioita 3,8 miljoonaa euroa. Tarkastuslautakunta kehottaa suuntaamaan huomion vesihuoltolaitoksen alijäämäongelmiin, koska voimassa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että laitoksen talouden on oltava pitemmän päälle tasapainossa ja sekä laitoksen toiminta että investoinnit on rahoitettava omin varoin. Verorahoitteista ja maksurahoitteista toimintaa ei näin ollen lain mukaan saa sekoittaa keskenään. 5. MUUTA 5.1 Edellisvuonna huomautettujen asioiden korjaaminen Tarkastuslautakunta arvioi, että edellisvuonna huomautetut asiat on pääpiirteittäin korjattu asianmukaisesti, ellei tästä arviointikertomuksesta käy muuta ilmi. Valtuustolle on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan toimitettu asianmukaiset vastineet arviointikertomuksen johdosta, tosin myöhemmin kuin oli tarkoitus. Myönteistä on, että talousarviokuri on ollut hyvä myös vuonna 2016 ja talousohjaus on yleisesti toiminut.
Tarkastuslautakunta panee tyytyväisenä merkille itse tilinpäätösasiakirjan kehittymisen ja toteaa, että sen jäsentely on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan looginen, asiakirja helppolukuinen ja siihen sisältyy strateginen ulottuvuus. 5.2 Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja konserniohjaus Toimintakertomuksessa on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tehty asianmukaisesti selkoa riskienhallinnasta, sisäisestä valvonnasta ja konserniohjauksesta. Tarkastuslautakunta painotti vuoden 2014 arviointikertomuksessa, että kyseisten prosessien tulee olla jatkuvan kehittämisen kohteena. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä todetaan, että sisäisen valvonnan ohjeiden uudistamistyö ei ole toteutunut vuoden aikana; hanke lykättiin vuoteen 2016. Lykkäyksen syy on esitetty tilinpäätöksessä. Edellisvuoden huomautusten tapaan tarkastuslautakunta painottaa, että kuntalain (410/2015) 14 :n 7 momentin mukaan kunnanvaltuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Asetetuista tavoitteista huolimatta tämä ei toteutunut vuonna 2016, vaan vasta vuonna 2017, mutta itse riskikartoitus puuttuu edelleen. 5.3 Henkilöstö Arviointikertomuksen laatimisajankohtana kaupungin henkilöstöraportti on käsitelty hallituksessa ja hyväksytty valtuustossa. Tarkastuslautakunnan vuonna 2014 antaman suosituksen mukaisesti henkilöstöraportti käsiteltiin vuonna 2016 yhtä aikaa kaupungin tilinpäätöksen kanssa. Esitettyä henkilöstöraporttia on kehitetty KT Kuntatyönantajien suosituksen mukaisesti niin kuin tarkastuslautakunta edellisvuonna suositteli. Tarkastuslautakunta panee hieman huolestuneena merkille sairauspoissaolojen kehittymisen seuraavasti: Vuosi Kalenteripäiviä Keskimäärin henkilöä kohden 2016 17 632 13,7 2015 16 377 12,7 2014 14 200 11,4 2013 17 396 13,3 Henkilöstökulut olivat budjetoitua pienemmät ja edellisvuoden tason mukaiset. 5.4. Korjausvelka/kiinteistöstrategia Suuren korjausvelan hallitsemiseksi tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää kaupunginhallituksen huomion sen tärkeyteen, että kaupungin palveluntuotannossa tarvittavat kiinteistöt määritellään selkeästi, että päätöksenteossa keskitytään näihin kiinteistöihin ja että tämän ohessa laaditaan suunnitelma niiden kiinteistöjen hallinnasta, joita ei tarvita aktiivisesti palveluntuotantoon. 12
6. YHTEENVETO Yhteenvetona vuoden 2016 arvioinnista tarkastuslautakunta esittää seuraavaa: Paraisten kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös on hyvä ja tulos positiivinen tänäkin vuonna. Tuloslaskelma osoittaa 2,0 miljoonan euron ylijäämää, kun alun perin tulokseksi oli budjetoitu 0 ja muutettu talousarvio osoitti 0,37 miljoonan euron alijäämää. Toteuma oli näin ollen budjetoitua parempi. Vuosikate oli noin 2,9 miljoonaa euroa parempi kuin muutetussa talousarviossa. Paraisten kaupungin konsernin tulostoteuma vuonna 2016 oli 2,4 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2015 oli 2,6 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 9,7 miljoonaa euroa edeltävän vuoden tapaan. Kaupungin kertynyt ylijäämä tilinpäätöshetkellä oli noin 12,8 miljoonaa euroa ja konsernin kertynyt ylijäämä 16,1 miljoonaa euroa. Käyttötalous toteutui talousarvion mukaisesti. Nettokustannuksiksi oli alun perin budjetoitu 90,5 miljoonaa euroa ja muutetussa talousarviossa 90,9 miljoonaa euroa. Toteuma oli 90,1 miljoonaa euroa eli budjetoitua parempi. Edeltävänä vuonna toteuma oli 87,8 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa sitä, että toimintakate on noussut 2,6 %. Investointien budjetoitu nettokustannus oli 4,7 miljoonaa euroa alkuperäisessä talousarviossa ja 5,3 miljoonaa euroa muutetussa talousarviossa. Toteumaksi muodostui 5,5 miljoonaa euroa, mikä on hieman yli talousarvion. Investointituotot toteutuivat 1,2 miljoonaa euroa budjetoitua pienempinä. Vuodeksi 2016 lainakannan oli alun perin budjetoitu kasvavan 0,5 miljoonalla eurolla (netto), näin myös muutetussa talousarviossa. Toteumana oli, että lainakanta väheni 1,8 miljoonalla eurolla. Kaupungin lainataakka vuoden 2016 lopussa oli näin ollen 40,2 miljoonaa euroa, kun se edeltävänä vuonna oli 42 miljoonaa euroa. Tämä vastaa 2 610 euron lainataakkaa asukasta kohden. Vuonna 2015 maan keskiarvo oli 2 835 euroa asukasta kohden. Tarkastuslautakunta toteaa budjetoidun kaupungin velkataakan kehityksen nykyisessä taloussuunnitelmassa seuraavasti: Vuosi 2017 2018 2019 Lainataakka, 43 302 000 43 902 000 43 902 000 Lainaa asukasta kohden, 2 801 2 823 2 817 Muutos lainaa asukasta kohden, 191 22-6 Konsernin lainanotto väheni vuoden aikana noin 2,4 miljoonalla eurolla 52,5 miljoonaan euroon. Tarkastuslautakunta esittää tiivistäen kantanaan, että kaupungin toimintaa ja taloutta on vuonna 2016 kokonaisuutena hoidettu valtuuston vahvistaman talousarvion mukaisesti. Talousarviokuri ja toiminnan talousohjaus ovat tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan muutamin poikkeuksin olleet suorastaan esimerkillisiä. Väestönkehitys ei kuitenkaan ole ollut tavoitellun kaltainen. Jatkossa tulee erityistä huomioita kiinnittää seuraaviin asioihin sen mukaisesti, mitä tässä arviointikertomuksessa on tarkemmin esitetty: - Korjausvelan hallinta / kiinteistöstrategia - Vesihuoltolaitoksen talouden alijäämä - Kaavoitustilanne sekä Ålön kaava - Riskikartoitus - Yleisesti ottaen kaupungin ydintoimintojen toiminnallisten tavoitteiden ja mittareiden edelleen kehittäminen sekä konserniyhteisöjen taloudellisten 13
tavoitteiden edelleen kehittäminen konsernin tunnuslukujen kehityksen ohjaamiseksi siten, että ne edelleen täyttävät lakisääteiset tasapainoisen talouden kriteerit. - Kaupunginhallituksen huomio tiettyjen ei-lakisääteisten toimintojen varojen käytön valvontaan. 14 Tilinpäätöksen tunnusluvut sekä kaupungin että konsernin osalta täyttävät kuntalaissa asetutut tasapainoisen talouden kriteerit ja hallinto ja talous on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kokonaisuutena hoidettu asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta katsoo, että edellisvuoden arviointikertomuksessa esitetyt asiat ja kehittämisehdotukset on vuoden aikana kaiken kaikkiaan hoidettu asianmukaisesti. Tarkastuslautakunta kiittää vastuuasemassa olevaa kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä kaiken kaikkiaan hyvin tehdystä työstä vuoden aikana ja ehdottaa, että valtuusto pyytää kuntalain mukaisesti kaupunginhallituksen lausuntoa toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta, siten että lausunto on valtuuston saatavilla viimeistään 1.10.2017. Parainen 28.4.2017 (allekirjoitus) (allekirjoitus) (allekirjoitus) Ted Bergman Tommy Nymalm Riitta Seppä puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen (allekirjoitus) (allekirjoitus) (allekirjoitus) Oili Pyysalo Birger Ehrnström Johan Svahnström jäsen jäsen jäsen (allekirjoitus) (allekirjoitus) (allekirjoitus) Heli Nyberg Mikko Söderblom Inkeri Tuominen jäsen jäsen jäsen