LAPUAN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2014 / YLEISKAAVAOHJELMA 2014-17 JA ASEMAKAAVA- OHJELMA 2014-2016 1. Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti on vuosittain laadittava kaavoituskatsaus, jossa esitetään kaavoitukseen liittyvät ajankohtaiset asiat. Katsauksessa esitetään yhteenveto vuoden aikana vireillä olevista ja lähiaikoina käynnistettävistä kaavoitushankkeista. Lapuan kaupungilla on vireillä monia suuria kaavoitushankkeita sekä yleis- että asemakaavoituksessa. Lapuan kaupungin alueidenkäytön strategiasuunnitelma ja Seinäjoen kaupunkiseudun maankäytön rakennemallityö antavat osaltaan laajempia lähtökohtia varsinkin yleiskaavoituksen pohjaksi. Vireillä olevat laajat valtakunnalliset infrahankkeet, kuten pääradan ja valtatie 19 kehittäminen, heijastavat myös vaikutuksessa tulevien vuosien maankäytön suunnitteluun. 2. Maankäytön suunnittelujärjestelmä Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä siihen liittyvä asetus (MRA) säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Alueellinen ELY-keskus ohjaa kuntakaavoitusta mm. vuosittain järjestettävillä kehittämiskeskusteluilla sekä yksittäisiä kaavahankkeita koskevilla viranomais- ja työneuvotteluilla. Lapuan kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen toimialueeseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet http://www.ymparisto.fi ohjaavat kuntien kaavoitusta lähinnä maakuntakaavojen välityksellä. Valtion toimesta laaditaan lisäksi erityisiä suojelu- ja muita teemaohjelmia, jotka tulee ottaa huomioon laadittaessa eriasteisia kaavoja maakunnan ja kuntien tasolla. Tällaisia ohjelmia ovat mm. soidensuojelu- ja lehtojensuojeluohjelmat sekä kulttuuriympäristö- ja maisemaohjelmat. Maakuntakaava Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja se ohjaa muiden kaavojen laatimista. Lapua kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen, jonka kokonaismaakuntakaava on vahvistettu 23.5.2005 ja siihen on vuonna 2006 tullut Lapuan osalta muutos kauppakeskushankkeen pohjalta. Tällä hetkellä on laadittavana useita vaihemaakuntakaavoja. Maakuntakaava on nähtävissä Etelä-Pohjanmaan liiton internet-sivuilla http://www.etela-pohjanmaa.fi Yleiskaava Yleiskaava on kunnan maankäytön yleispiirteinen suunnitelma joko koko kunnan alueella tai osalla kunnan aluetta, jolloin puhutaan osayleiskaavasta. Kunnat voivat laatia yleiskaavan strategiseksi pohjaksi erillisen alueidenkäytön strategiasuunnitelman, joka antaa toiminnallisia ja maankäytöllisiä lähtökohtia yleiskaavan laatimiselle. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
Asemakaava ja ranta-asemakaava Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka ohjaa suoraan rakentamista. Asemakaavan laati kunta sen kehityksen ja maankäytön ohjaustarpeen mukaan ja vähäisiä asemakaavamuutoksia lukuun ottamatta asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Asemakaavojen ajanmukaisuutta on seurattava ja uusittava niitä kehitystarpeiden mukaisesti. Vesistön rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Yksityinen maanomistaja voi laatia omistamalleen alueelle ranta-asemakaavaehdotuksen, jonka käsittely- ja hyväksymismenettely tapahtuu kunnassa. Poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisut Kunta ja eräissä tilanteissa ELY-keskus voivat erityisistä syistä myöntää poikkeuksen rakentamista koskevista rajoituksista ja säännöksistä. Asemakaavoittamaton alue, jonka käyttö edellyttää yhteisten kunnallisteknisten verkostojen tai vapaa-alueiden järjestämistä tai muutoin alueelle on odotettavissa rakentamispainetta, on suunnittelutarvealuetta, jolle rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua. Lapuan kaupungissa tekninen lautakunta päättää käyttötarkoitusta ja kerroslukua koskevista poikkeamisluvista ja muut poikkeamisluvat on delegoitu kaupungingeodeetille. Tekninen lautakunta päättää suunnittelutarveratkaisut ja antaa kaupungin lausunnon ELY-keskuksen ratkaisuvallassa olevista poikkeamisluvista. 3. Maakuntakaava ja laajat infrahankkeet Maakuntakaava Maakuntakaava sisältää maakunnan ja seutukuntien maankäytön kehittämisen keskeiset periaatteet. Sitä toteutetaan mm. maakuntaohjelmaan sisältyvien hankkeiden kautta. Sillä on siis suora yhteys maakunnassa tehtäviin kehittämispäätöksiin. Tästä syystä sen merkitys on tärkeä myös kuntien näkökulmasta katsottuna. Etelä-Pohjanmaan keväällä 2005 vahvistunut maakuntakaava osoittautui hetimiten puutteelliseksi Lapuan osalta, kun maakuntahallitus pani tammikuussa 2006 maakuntakaavan muutoksen vireille Lapuan kauppakeskushankkeen johdosta. Maakuntakaavan muutos saatiin suoritettua ripeässä aikataulussa, koska suunnittelutyössä pystyttiin hyödyntämään hyvin kauppakeskushankkeen yhteydessä laadittuja selvityksiä. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan muutoksen 5.12.2006,mikä mahdollisti Lapuan Keskustan yleiskaavan muutoksen etenemisen Honkimetsän alueella. Maakuntakaavan tarkistaminen on parhaillaan lähdössä liikkeelle ns. teemallisten maakuntakaavojen kautta. Maakuntakaavan pohjaksi on laadittu erilaisia taustaselvityksiä, joita ovat mm. maankäyttö- ja logistiikkaselvitys, kauppaverkkoselvitys ja tuulivoimaselvitys. Pisimmällä on työn alla tuulivoiman vaihemaakuntakaava, joka on ollut viime vuonna luonnoksena nähtävillä ja parhaillaan ollaan laatimassa siitä kaavaehdotusta, jonka pitäisi tulla nähtäville vuosien 2014/15 vaihteessa. Lapuan osalta vaihekaavassa on mukana Jouttikallion tuulivoimapuisto. Laadittavana olevia muita vaihekaavoja ovat turvetuotannon, suoluonnon ja
bioenergian vaihekaava sekä kaupan, liikenteen ja maisema-alueet käsittävä vaihekaava. Infrahankkeet Lapuaa koskevista laajemmista infrahankkeista ovat suunnitelmat valmiina Seinäjoki-Oulu pääradan parantamisesta ja VT 19 parantaminen Koveron ja Lehdon risteysten välillä. Päärata on jo kunnostettu Lapuan ja Kokkolan sekä Seinäjoen-Ruhan välisillä osuuksilla. Ruhan ja Lapuan keskustan välisen osuuden rakentaminen on käynnistynyt keväällä 2014. Parannettu rataosuus Ruha-Lapua otetaan täysitehoisesti käyttöön vuoden 2016 aikana. Valtatien 19 parantamissuunnitelmat ovat valmiina Koveron eritasoliittymän ja kahden ohituskaistakohdan osalta, joista toinen sijaitsee Lapuan puolella Lapuan Nahkan kohdalta alkaen Seinäjoen suuntaan. Niiden toteuttamisen ajankohta on riippuvainen valtion rahoituksesta. Lapuan kylä- ja haja-asutusalueita koskeva laaja viemäröintihanke on kokonaisuudessaan suunniteltu ja sen toteuttaminen on meneillään sekä Tiistenjoen ja Ruhan suunnalla.
4. Yleiskaava ja muu yleiskaavatasoinen suunnittelu Voimassa oleva Keskustan osayleiskaava on vahvistunut suurimmalta osin elokuussa 2002 ja eräiden alueiden osalta lokakuussa 2003, mutta on useilta osiltaan jo vanhentunut ja liian suppea. Keskustan osayleiskaava on nähtävissä kaupungin kotisivuilla osoitteessa www.lapua.fi. Keskustan osayleiskaavan ensimmäinen muutos tuli vireille vuoden 2004 lopulla kauppakeskushankkeen vuoksi. Maakuntakaavan muutoksen tultua vahvistetuksi joulukuussa 2006 saatiin yleiskaavan muutos vietyä nopeasti päätöksen siten, että ko. kaavaa koskeva hyväksymispäätös sai lainvoiman 19.4.2007. Keskustaajaman-alueen ripeän rakentamisen vuoksi osayleiskaavan uudelleen tarkastelu on ajankohtainen koko nykyisen osayleiskaavan piirissä olevalla alueella. Yleiskaavan tarkastelun pohjaksi on valmistunut syksyllä 2009 alueidenkäytön strategiasuunnitelma, jonka antaa pohjan kaupungin pitemmän tähtäimen strategisten tavoitteiden soveltamiseen ja syventämiseen maankäytön ja aluerakenteen suunnittelussa. Osayleiskaavoitus on vuonna 2009 aloitettu keskustaajamassa kaupunkikeskustan (n. 530ha) ja kaupunkikekustan ympäristön (n. 3900 ha) osalta. Lisäksi vuonna 2011 aloitettiin osayleiskaavan suunnittelutyö Jouttikallion alueella. Kaikki kolme osayleiskaavaa ovat ehdotusvaiheessa. Vuonna 2014 tehdään yleiskaavan pohjaksi perusselvityksiä Ruhan ja Simpsiön osayleiskaava-alueilla. Vuosina 2014-17 ovat työn alla/tulevat vireille seuraavat yleiskaavahankkeet: 2014: Y1. Kaupunkikeskustan liike- ja asumisalueen Oyk (noin 530 ha) 2014: Y2. Keskustaajaman asumis- ja työpaikkavyöhykkeen Oyk (n. 3900 ha) 2014: Y3. Jouttikallion tuotanto- ja logistiikka-alueen Oyk (noin 1630 ha) 2014-2016: Y4. Simpsiön alueen Oyk (noin 2300 ha) 2014-2016: Y5. Ruhan kyläalueen Oyk (noin 2400 ha) 2016-2017: Y6. Koivulanmäen alueen Oyk (noin 635 ha) 2016-2017: Y7: Voitilan alueen Oyk (noin 930 ha) 2016-2017: Y8. Alajoen alueen Oyk (noin 1370 ha) Osayleiskaavojen ohjeelliset aluerajaukset on esitetty liitekartassa 1.
5. Asemakaavasuunnittelu Lapuan asemakaava-alue ei ole kovin yhtenäinen, vaan sen sisällä on useita aukkoja. Osa niistä on vanhoja pientaloalueita mutta suurin osa vielä maatalouskäytössä olevia alueita, joista on viime vuosina saatu osaksi hankittua kaupungin omistukseen mm. Koskisuvannon, Ilkan ja Alangon alueella. Erillisiä asemakaavaalueita löytyy useita, joista laajimmat ovat Jouttikallion ja Kiviniemen teollisuusalueet sekä Sippolamäen, Koveron, Kukkukankaan ja Poutunlehdon asuntoalueet. Raakamaan ostossa on viime vuosina pyritty panostamaan taajamarakenteen eheyttävään maanhankintaan, joka kaikilla mittareilla mitattuna on selkeästi kokonaistaloudellisesti edullisinta kaupungille. Kaupungin on syytä entisestään tehostaa maanhankintaa näillä alueilla. Maanhankinnan kehittämiseksi ja edistämiseksi valmistui vuoden 2011 alussa maapoliittinen ohjelma, jossa on osoitettu käytettävät maanhankintakeinot ja aluekokonaisuudet, joille pääasiallinen hankinta suuntautuu. Asemakaavojen ajantasaisuus Lapualle laadittiin ensimmäinen maankäytön suunnitelma 1940-luvun lopulla, kun lääninhallitus vahvisti Kirkonkylän rakennussuunnitelman 3.3.1950. Suunnitelma kumottiin rakennuskaavalla vuoden 1969 lopussa. Vanhin voimassa oleva asemakaava on Vähtärintien asemakaava Keisalan kaupunginosassa, jonka sisäasianministeriö vahvisti 16.7.1965. 1970-luvun alussa vahvistettuja asemakaavoja on voimassa Välilässä, korttelit 300-309 ja Ritakalliolla, korttelit 400-417. Keskustan kaupunginosan ensimmäinen asemakaava on vahvistettu 7.8.1975, joka on osalla aluetta vielä voimassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajantasaisuutta ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Alla olevassa taulukossa näkyy voimassa olevien asemakaavojen määrä ja vahvistamisajankohta kaupunginosittain. Voimassa olevia asemakaavoja on yhteensä 260 kpl, joista 21 kpl on laadittu ennen vuotta 1980. Kappalemääräisesti eniten asemakaavoja on laaadittu 1980-luvulla, jolloin etenkin Ritamäen ja Liuhtarin kaupunginosien kaavoittaminen oli vilkkaimmillaan. Voimassa olevat asemakaavat kaupunginosittain ja niiden laatimisajat: Kaup.osa - 1979 1980-89 1990-99 2000- YHT KPL 1. Keskusta 1 10 8 8 27 2. Keisala 1 2 2 3 8 3. Välilä 5 9 7 2 23 4. Ritakallio 2 5 2 1 10 5. Kiviristi 3 3 3 3 12 6. Ilkka 1 3 4 2 10 7. Ritamäki - 16 6 15 37 8. Liuhtari 4 20 11 9 44 9. Härsilä 2 2 2-6
10. Siirilä 1 9 2 12 24 11. Koskikylä - 7 5 10 22 12.Saarenkangas 1 8 3 2 14 13. Alapää - 1 1 2 4 14. Honkimäki - 2 1 5 8 15. Simpsiö - 2 1 1 4 16. Kiviniemi - - 2 1 3 17. Alanurmo - - - 4 4 YHTEENSÄ KPL 21 99 60 80 260 Kaavojen ajantasaisuuden erillisiä arviointipäätöksiä ei toistaiseksi ollut tarpeen tehdä, sillä voimassa olevat asemakaavat ovat valtaosaltaan hyvin toteutuneita. Vanhentuneiden asemakaavojen uusiminen pannaan tarpeen mukaan vireille normaalissa järjestyksessä kaavoitusohjelman puitteissa. VUODEN 2014 ASEMAKAAVAKOHTEIDEN KATSAUS JA SUUNNITTELUKAU- DELLA VIREILLE TULEVAT ASEMAKAAVAKOHTEET (kohteiden yleispiirteinen sijainti esitetty liitekartassa 2): VUOSI 2014 (laadittavana olevat tai vireille tulevat asemakaavakohteet): 1. Liuhtari/Ritamäki/Ritakallio: Alangon alueen kaavahanke 2. Koskikylä: Huhtakummun alueen kaavalaajennus (3. vaihe) 3. Keisala-Ilkka: Alanurmontien oikaisuväylän kaavahanke 4. Ritamäki: Ritavuoren asuntoalueen kaavalaajennus (5. vaihe) 5. Liuhtari: Nahkurintien alueen kaavahanke 6. Honkimäki: Honkimetsän yritysalueen kaavalaajennus (Honkimetsä 2) 7. Koskikylä: Jouttirinteen yritysalueen kaavahanke 8. Keskusta: Korttelin 136 (osa) kaavamuutos (Ke 1) 9. Keskusta: Korttelin 141 (osa) kaavamuutos (Ke 2) 10. Liuhtari: Liuhtarin vanhan asuntoalueen kaavahanke VUOSI 2015: 1. Ritamäki: Ritavuoren asuntoalueen kaavalaajennukset (6. ja 7. vaihe) 2. Honkimäki: Honkimetsän yritysalueen kaavalaajennus (Honkimetsä 3) 3. Keskusta: Korttelin 150 kaavamuutos (Ke 3) 4. Simpsiö: Loma-asuntoalueen kaavalaajennus (Simpsiö 2) 5. Koskikylä: Koskisuvannon asuntoalueen kaavalaajennus (Koskisuvanto 3)
6. Ilkka-Keisala: Vanhan Alanurmontien kaavahanke 7. Siirilä: Koulukadun alueen kaavamuutos 8. Härsilä: Kukkukankaan asuntoalueen kaavalaajennus 9. Alanurmo: Vuorenmaan-Terväsmäen kyläasutusalueen kaavahanke VUOSI 2016: 1. Keisala: Katteluksen asuntoalueen kaavalaajennus 2. Koskikylä: Jouttikallion yritysalueen kaavalaajennus 3. Koskikylä: Huhdanpellon asuntoalueen kaavalaajennus 3. Simpsiö: Matkailupalvelukeskuksen kaavahanke (Simpsiö 3) 4. Honkimäki: Honkimetsän yritysalueen kaavalaajennus (Honkimetsä 4) 5. Ritamäki: Ritavuoren asuntoalueen laajennus (8. vaihe) 6. Kiviristi: Kuronojan alueen kaavahanke 7. Ilkka: Ilkanpellon asuntoalueen kaavalaajennus (Ilkanpelto 2) 8. Alanurmo: Logrenin asuntoalueen kaavahanke 9. Kiviniemi: Kiviniemen yritysalueen kaavalaajennus PITEMMÄN TÄHTÄIMEN KAAVAHANKKEET: 1. Liuhtari: Asemantaustan asunto- ja liikealue 2. Härsilä: Härsilän asuntoalue 3. Honkimäki: Honkimäen-Lankilan asuntoalue 4. Ritamäki: Jäniskallion asuntoalue 5. Simpsiö 4: Isoluoman asuntoalue 6. Koskikylä: Sippolanmäen asuntoalueen laajennus Edellä olevista asemakaavahankkeista monet edellyttävät raakamaan lisähankintaa. Vuosittain tulee vireille lisäksi muutamia pienempiä/kiireellisiä kaavahankkeita, joista päätetään erikseen hankekohtaisesti. Lapualla 5.6.2014 Tapio Moisio, kaupungingeodeetti