VAPAAEHTOISTYÖ Miksi vapaaehtoistyötä tehdään? Tiivistelmä Vapaaehtoistyötä tehdään laajalti mm. yhdistystoiminnan puitteissa, ja se koskettaa tavalla tai toisella monia meistä. Miksi ihmiset tekevät vapaaehtoistyötä ja mitä he saavat siitä itse? Yhdistysakuutti selvittää tämän yhteiskunnallisen ilmiön taustaa ja hyötyjä. Yhdistysakuutti on 1.3.2016 31.12.2017 toteutettava hanke. Hanke on suunnattu Kemiönsaaren yhdistyksille, ja sen avulla pyritään parantamaan yhdistysten välisen yhteistyön lisäksi myös kunnan, yritysten ja yhdistysten välistä yhteistyötä. Hankkeen keskeisenä tarkoituksena on tarjota yhdistyksille tukea ja apua sisäisen ja ulkoisen toiminnan kehittämisessä. Tobias Björklund, projektipäällikkö tobias.bjorklund@kimitoon.fi 040 632 8010
Mitä hyötyä vapaaehtoistyöstä on? Usein sanotaan, että vapaaehtoistyöstä - kuten yhdistystoiminnasta - saatu kokemus on hyödyllistä. Harvemmin kuitenkaan puhutaan siitä, miksi meidän on hyvä saada kokemusta vapaaehtoistyöstä. Yhdistysakuutti pyrkii seuraavassa selvittämään tätä asiaa, sillä vapaaehtoistyö koskettaa tavalla tai toisella yli puolta maamme väestöstä. Miksi vapaaehtoistyötä tehdään? Ihmiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan eri syistä, esimerkiksi osallistuakseen järjestötoimintaan, ollakseen hyödyksi muille, osallistuakseen itseään kiinnostavaan harrastustoimintaan tai toimiakseen ympäristönsä hyväksi. Vastavuoroisesti vapaaehtoistyötä tekevä kokee saavansa auttaa, tutustuu uusiin ihmisiin, oppii uusia asioita ja voi vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Vapaaehtoistoiminnassa voi myös kokea yhteisöllisyyttä ja saada lisää itseluottamusta, ja lisäksi se edistää palautumista. Tosiasia on, että kaikilla ihmisillä on tavalla tai toisella yhteisöllisyyden tarve, tarve kuulua johonkin ryhmään. Tähän tarpeeseen vapaaehtoistyö ja yhdistyselämä vastaavat mitä suurimmassa määrin. Vapaaehtoistyö voi kasvattaa itseluottamusta tavalla, johon esimerkiksi koulu ei aina pysty, sillä yhdistyksissä on mahdollisuus saada suoraa palautetta sekä tärkeitä ohjeita ja neuvoja yhdistyksen kokeneemmilta jäseniltä. Kouluissa annetaan yleensä käytösarvosana, mistä aiheutuu monille haittaa ja hermostuneisuutta. Lisäksi ihmisen on välillä hyvä saada ajatukset muualle esimerkiksi omasta työstään. Yhdistystoiminta voi siksi toimia tärkeänä rentouttavana vastapainona. Vapaaehtoistyöllä on myös merkittävät terveysvaikutukset. Vapaaehtoistyö eri muodoissaan edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, mikä puolestaan vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Vapaaehtoistyö hyödyttää yksilön lisäksi koko yhteiskuntaa. Sen avulla voidaan esimerkiksi nostaa ongelmia yhteiskunnalliseen keskusteluun, synnyttää uusia ideoita ja ajatuksia, luoda henkilökohtaisia tai poliittisia innovaatioita, opettaa demokratia- ja yhteiskuntataitoja, ja lisäksi se voi tarjota vaihtoehdon hyvinvointiyhteiskunnan palvelutarjontaan helpottamalla julkisen sektorin kuormitusta. Näiden lisäksi se aktivoi kuntalaisia ja saattaa heidät yhteen sekä ylläpitää heidän toimintakykyään. Vapaaehtoistyö hyödyttää näin ollen sekä yksilöä, ryhmää että yhteiskuntaa.
Miksi kannattaa osallistua? Organisaation toiminnan edistäminen Hyödyksi oleminen muille Oma kiinnostus Oman ympäristön auttaminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Mitä hyötyä vapaaehtoistyöstä on itselle? Arvostus Tutustuminen uusiin ihmisiin Yhteisöllisyys Uusien asioiden oppiminen Itseluottamus Palautuminen Terveyshyödyt Entä mitä yhteiskunnallista hyötyä? Nostaa esiin yhteiskunnallisia ongelmia Herättää uusia ideoita Opettaa demokratia- ja yhteiskuntataitoja Vaihtoehtoinen tarjonta Aktivoi asukkaita Edistää terveyttä Kuvio 1. Vapaaehtoistyö voi hyödyttää sekä yksilöä, ryhmää että yhteiskuntaa. Vapaaehtoistyö portti työelämään? Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kokemus vapaaehtoistyöstä parantaa hakijan työnsaantimahdollisuuksia 27 prosentilla. Suurin vaikutus vapaaehtoistoimintaan osallistumisella oli vailla todistusta oleville, joiden työnsaantimahdollisuudet kasvoivat 51 prosenttia, sekä maaseudulla asuville, joiden työnsaantimahdollisuudet kasvoivat 55 prosenttia. On kuitenkin tärkeää muistaa yhdysvaltalaisen ja pohjoismaalaisen kolmannen sektorin väliset erot. Talouslehti Forbes luettelee eräässä artikkelissa 10 arvostetuinta ominaisuutta, joita työnantajat hakevat palkatessaan vastavalmistuneita (2015): 1. Kyky työskennellä tiimissä. 2. Kyky tehdä päätöksiä ja ratkaista ongelmia. 3. Kyky kommunikoida suullisesti organisaation sisäisten ja ulkopuolisten ihmisten kanssa. 4. Kyky suunnitella, organisoida ja priorisoida työtä. 5. Kyky hankkia ja analysoida tietoa. 6. Kyky analysoida määrällistä (mitattavaa) dataa. 7. Työhön liittyvä tekninen tietämys. 8. Tietokoneohjelmien osaaminen. 9. Kyky luoda ja editoida kirjallisia raportteja. 10. Kyky myydä ja vaikuttaa muihin.
Forbesin mainitsemat ominaisuudet on lueteltu tärkeysjärjestyksessä. Useat ominaisuuksista ovat sellaisia, joita opitaan yhdistystoiminnassa. Myös Suomessa on tehty samankaltaisia tutkimuksia, joiden tulokset ovat olleet melko samanlaisia. Tärkeimpinä ominaisuuksina pidetään motivaatiota, aloitteellisuutta ja henkilökohtaisia ominaisuuksia. Kaikki nämä ominaisuudet ovat mitä suurimmassa määrin sellaisia, joita opitaan vapaaehtoistyössä. On hyvin mielenkiintoista verrata Forbesin listaa Yhdistysakuutin kokoamiin tietoihin. Kuvio 2. Yhteenveto Yhdistysakuutin popup-tilaisuudessa tekemän kyselyn vastauksista. Yhdistysakuutti on edellä tullut siihen tulokseen, että vapaaehtoistyö nähdään hyvänä asiana, josta on hyötyä niin henkilökohtaisella kuin yleisellä tasolla, sillä siitä on hyötyä sekä yksilölle itselle että yhteiskunnalle. Tekstissä tuodaan useita kertoja esille vapaaehtoistyön tärkeä opetuksellinen funktio. Vapaaehtoistyöstä saadulla kokemuksella voi olla merkittävä rooli työnhaussa, erityisesti nuorilla, joilla ei ole ehtinyt kertyä työkokemusta.
Lähteet: Adams, Susan. The 10 Skills Employers Most Want In 2015 Graduates (Nov 12, 2014) https://www.forbes.com/sites/susanadams/2014/11/12/the-10-skills-employers-most-want-in-2015- graduates/#4e33314a2511 Björklund, Tobias (2017). Den tredje sektorn som hälsofrämjare Hurdana förutsättningar har den tredje sektorn i framtida hälsofrämjande arbete på Kimitoön? Åbo Akademi. Harding, Tobias (2012). Framtidens civilsamhälle Helander, V. Sundback, S (1998). Defining the nonprofit sector: Finland. Pihlaja, Ritva (2010). Kolmas sektori maaseutukunnissa Spera, C. Ghertner, R. Nerino, A. DiTommaso, A. (2013) Volenteering as a pathway to employment: Does Volenteering increase odds of finding a job for the out of work? Svedberg, L. von Essen, J. Jegermalm, M (2010). Svenskarnas engagemang är större än någonsin: Insatser i och utanför föreningslivet Treier, Christopher (2017). Lyckas i ditt föreningsarbete https://www.facebook.com/spfpension1/videos/1394205187285845/?hc_ref=pages_timeline Wijkström & Lundström (2002). Den ideella sektorn, organisationerna i det civila samhället