Hoitajien työnhallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa Tampere 20.3.2015/ Jari Haapala
Oma tausta/koulutus Sh 1989 Esh 1991 Ttk 2008 TtM 2012 Ryhmätyönohjaaja 2012 (3v) Työyhteisösovittelija 2014 (1v)
Oma tausta/ työelämä Sh tehtävät (n. 15 vuotta) Pääasiassa vastaanotto-osastot Esimiestehtävät (n. 10 vuotta) Yöylihoitaja Osastonhoitaja psyk. kuntoutusosastolla Osastonhoitaja psyk. akuuttialueella Akuuttiosasto Akuuttiryhmä Psykiatrian päivystysryhmä 20% työnohjauskoordinaattorin työt
Työn hallinta (Rehnbäck, Koskinen 2005) Työntekijän valta ja mahdollisuus vaikuttaa työhön ja työn tekemiseen liittyviin olosuhteisiin ja sisältöihin Työn monipuolisuus Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön Oikeus osallistua omaa työtä koskevaan päätöksentekoon Kyky ja taito käyttää hyödyksi työn hallintakeinoja
Työn hallinnan terveysvaikutukset Huono työnhallinta Yhdistettynä kuormittavaan työhön on työn riskitekijä Altistaa Työuupumukselle Kyynisyys Alentunut ammatillinen itsetunto Uupumusasteinen väsymys Mielenterveyden ongelmille Sydäntaudeille Tuki- ja liikuntaelinsairauksille Lisää sairauspoissaoloja
Työn hallinnassa eroteltu mm. Tilanteen ehtojen hallinta Liittyy vallankäytöltään korkeammassa asemassa olevan mahdollisuuteen muokata pelisääntöjä Tilanteen sisäinen hallinta Liittyy ennalta määrättyjen pelisääntöjen sisällä tapahtuvaan asioiden hallintaan Kuitenkin niin, että hyvä esimies-alaissuhde antaa työntekijälle mahdollisuuden vaikuttaa esimiehen kautta myös tilanteen ehtojen hallintaan
Esimies-alaissuhteessa tämä tarkoittaa Esimiehen on omilla esimiestyöhön liittyvillä valinnoillaan luotava ne johtamisen puitteet, joiden sisällä työntekijä voi toteuttaa ja kehittää taitojaan
Esimiehen ja työntekijän mahdollisuus lisätä työn hallintakeinoja Esimies Delegoi valtaa ja vastuuta Valtaistaa (empowerment), voimaannuttaa Suostuu aktiiviseen vuorovaikutukseen Selkiyttää työn tavoitteet ja organisaation resurssit Työntekijä Osattava ottaa vastuuta Osattava käyttää hänelle annettua valtaa organisaation tavoitteiden suuntaisesti
Psykiatrinen hoitotyö muutoksessa n.20v:n aikana sairaansijat psyk. sairaaloissa vähentyneet n. 75-80% edelleen Suomi laitoshoitopainotteinen pakkotoimenpiteiden käyttö yleistä avohoitokäynnit lisääntyneet sairaalahoitojaksot lyhentyneet 2011 potilaita 31% M1- lähetteellä
väkivaltatilanteet tutkimusten mukaan lisää henkilökunnan poissaoloja vähentää tuottavuutta heikentää työpaikan ilmapiiriä vaikeuttaa saada uutta henkilökuntaa lisää turvattomuutta ja stressioireita voi seurata elämää häiritseviä psyykkisiä oireita jo pelkkä uhka voi vähentää työssä jaksamista, työtehokkuutta tai työviihtyvyyttä
Pakkotoimenpiteet (Välimäki ym. 2013) kaikista Suomen psykiatrisessa sairaalahoidossa olevista potilaista v. 2011 eristetty 6,2% leposide-eristetty 2,9% i.m lääkitys 2,2% fyysinen kiinnipito 1,7% Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma tavoite vähentää pakon käyttöä 40% 2015 mennessä
pakon käyttöä lisää syvään juurtuneet hoitokäytännöt negatiiviset asenteet sekä terapeuttisen ilmapiirin puuttuminen stressi, loppuun palaminen ja sosiaalisen tuen puute suuri potilasvaihtuvuus työn määrä heikko johtaminen
toisaalta psykiatrian alan hoitajat kokevat vähemmän stressiä ja loppuunpalamista ja ovat autonomisempia kuin muiden erikoisalojen hoitajat eettisiä ristiriitoja tunnistetaan väkivaltaisen käyttäytymisen hallintaan, ennaltaehkäiseviin menetelmiin tai riskien hallintaan on olemassa vähän tutkimustietoa lääkehoitoa lukuun ottamatta
ja edelleen hoitajien ja potilaiden vuorovaikutuksen laatu on yhteydessä väkivallan esiintymiseen väkivalta yhteydessä mm. kommunikaatio ongelmiin hoitotyytymättömyyteen pitkään odotusaikaan epävarmuuteen hoidosta kieltoihin ja käskyihin
väkivaltaisen potilaan kohtaamisessa käytettyjä työmenetelmiä fyysiset menetelmät eristäminen ja sitominen tahdonvastainen lääkeinjektio voiman käyttö (fyysinen kiinnipito) rauhoittamis- ja vetäytymismenetelmät eristäminen de-eskalaatiomenetelmät ennakointi tärkeää perustuu kommunikaatioteoriaan korostuu terapeuttinen vuorovaikutus strukturoitu riskinarviointi aikalisä
väkivaltaisen potilaan kohtaamisessa käytettyjä työmenetelmiä lääkitys- ja havannointimenetelmät erityistarkkailu (vierihoito) tarvittava lääkitys henkilökunnan koulutus mm. avekki
oma työnhallinta väkivaltatilanteessa tapausesimerkki vastaanotto-osastolta potilaan pyrkiessä ulos osastolta
omat keinot hallita väkivaltatilannetta/ ennen tilannetta rauhallisuus tarvittaessa rauhoittuminen, jos mahdollista fyysinen olemus (vältettävä haastavaa katsekontaktia) etukäteissuunnittelu tilanteen sanoittaminen muille
omat keinot hallita väkivaltatilannetta/ tilanteessa olla läsnä tässä ja nyt autenttisuus kuunteleminen ja halu yrittää ymmärtää toisen tilannetta kompromissiehdotuksen löytäminen aloitus hyvällä, jollakin positiivisella asialla liittyen potilaaseen vaikean asian toteaminen, huolen esiintuominen tilanteen päättäminen hyvällä, positiivisella asialla liittyen potilaaseen
omat keinot hallita väkivaltatilannetta/ tilanteessa mikäli tilanne ajautuu pakkotoimenpiteeseen pahoittelu siitä, että joudumme tekemään näin omien tunteiden rauhoittaminen avekki otteet (turvalliset fyysiset kiinnipitootteet) mahdollisuuksien mukaan tilanteen sanoittaminen toimenpiteen ajan vuorovaikutus toimenpiteen aikana
omat keinot hallita väkivaltatilannetta/ tilanteen jälkeen tilanteen purku käydään tilanne läpi heti toimenpiteen jälkeen huomioiden tunteet palataan asiaan mahdollisimman pian moniammatillisessa tiimissä asian käsitteleminen potilaan kanssa heti toimenpiteen päättymisen jälkeen mahdollisimman pian moniammatillisessa tiimissä yhdessä potilaan kanssa tunteiden käsitteleminen jos suinkin mahdollista
muistettavia asioita yhteisöllisyydessä on voimaa Jaa asioita toisten kanssa käyttäydy väkivaltatilanteessa aina niin, ettei toisen kunniaa loukata pahoittelut siitä, että tilanne ajautui tähän muista että pakkotoimenpiteen jälkeen potilas muistaa tilanteen pitkään miten suhtaudut siihen, kun potilas tulee hoidon jälkeen kaupungilla vastaan potilaiden pakkotoimenpiteiden vähentäminen ja työturvallisuus tulee kulkea käsikädessä
väkivaltatilanteisiin liittyviä asioita huomioitava potilaan hoitoprosessi kokonaisvaltaisesti potilaan tulo sairaalaan avohoito kuinka avohoidossa pystytään käsittelemään potilaan aggressioita reagointi potilaan tilan huonontuessa aikaisemmat tiedot/kokemukset tilanteeseen puuttuminen päivystys kuinka päivystyksessä pystytään käsittelemään potilaan aggressioita kuinka pitkään potilas joutuu odottamaan psyykkisen tilansa arviointia
väkivaltatilanteisiin liittyviä asioita Riittävä ja osaava henkilöstö Perusvahvuuksista kiinni pitäminen Henkilöstön sukupuoli ja ikäjakauma Tilanteen johtamiseen kiinnitetty huomiota Hoitotahto, kriisisuunnitelma Arviointimittarit Jälkipuinti potilaan asianmukainen lääkitys
Kun todella halutaan muuttaa totuttuja tapoja Alkutilanteen tarkka kartoitus Mikä on tämänhetkinen tilanne Henkilöstön suhtautuminen asiaan Tilastot pakkotoimenpiteistä Onko todellista halua muutokseen Onko kaikki motivoituneita ja haluavat sitoutua kehitystyöhön Onko organisaation johto tukena Kehittämistyön suunnitelma aikatauluineen ja arviointeineen Kuinka hyödynnetään potilailta tulevaa palautetta Kuinka hyödynnetään potilaan omaisilta tulevaa palautetta
Kun todella halutaan muuttaa totuttuja tapoja Kun kehittämistyö alkaa Tehtävään irroitettu työntekijä (tai ulkopuolinen tutkija), jonka tukena ohjausryhmä Vahva keskinäinen keskustelu aiheesta Jatkuva arviointi Positiivisen palautteen merkitys
Kun todella halutaan muuttaa totuttuja tapoja Kun kehittämistyö loppuu Yhteenveto tehdystä työstä ja työn kokonaisarviointi Miten jatketaan eteenpäin ja kuinka pystytään säilyttämään kaikki se hyvä, mitä on saatu aikaan
Avekki AVEKKI -nimi tulee kuudesta sanasta, joiden merkitys liittyy läheisesti aiheeseen. Nämä sanat ovat Aggressio, Väkivalta, Ennaltaehkäisy/hallinta, Kehittäminen, Koulutus ja Integraatio. Edellä mainittujen käsitteiden lisäksi AVEKKI - ajatukseen sisältyy yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden teemat, jotka ovat myös väkivallan ehkäisyyn liittyvän koulutuksen lähtökohtia
Lähteitä Rehnbäck K, Keskinen S. 2005 Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla. Välimäki M, Lantta T, Anttila M, Pekurinen V, Alhonkoski M, Suvanne T, Laine A, Kannisto K, Kontio R. 2013. Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Hakkarainen K, Hietanen A, Heikkinen A, Jokiniemi K, Lommi S,Taattola S. 2007.AVEKKI -toimintatapamalli Oppilaan käsikirja.
kiitoksia