GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto

GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä www mek.fi Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto MEK A:139 2004

Generation Project Matkailun kehitysnäkymät vuoteen 2020 mennessä Osa 2 Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto MEK A:139

ESIPUHE Lähivuosikymmenien suuri haaste teollistuneissa maissa tulee olemaan väestön ikärakenteen merkittävä muutos. Milloinkaan aikaisemmin ei ikärakenteissa ole tapahtunut yhtä suuria muutoksia niin lyhyen ajanjakson kuluessa. Jo pidemmän aikaa jatkunut alhainen syntyvyys on johtanut siihen, että nuorten ikäluokkien suhteellinen osuus väestöstä pienenee ja vanhempien vastaavasti kasvaa. Vanhempien ikäluokkien suhteellisen osuuden kasvua edesauttaa tämän lisäksi keskimääräisen elinikäodotteen kasvu. Väestön ikärakenteen merkittävällä muutoksella tulee olemaan myös suuri vaikutus matkailun kehitykselle, niin laadullisesti kuin määrällisesti. Näihin kysymyksiin nyt käsillä olevat raportit (osa 1 ja osa 2) pyrkivät omalta osaltaan vastaamaan. Raportit ovat lyhennelmiä saksalaisen IPK tutkimuslaitoksen julkaisemista, kymmentä maata koskevista vuoteen 2020 saakka ulottuvista matkailuennusteista. Matkailua koskevat ennusteet nojautuvat kahteen lähteeseen: tietoihin eri maiden asukkaiden matkustamisesta vuosina 1991 2001 ja maakohtaisiin väestöennusteisiin vuoteen 2020. Tiedot eri maiden asukkaiden matkustamisesta vuosina 1991 2001 on saatu European Travel Monitor- ja World Travel Monitor-tutkimuksista sekä väestöennusteet Euroopan tilastotoimistolta Eurostatilta ja toisaalta Yhdysvaltain ja Kanadan tilastoviranomaisilta. Yhdistämällä tiedot ulkomaanmatkailun kehityksestä ja tiedot väestömääristä ja väestön ikärakenteessa vuoteen 2020 mennessä tapahtuvista muutoksista on matemaattistilastollisin menetelmin voitu laatia seikkaperäiset ennusteet siitä, miten eri ikäryhmät oletettavasti matkustavat vuosina 2005, 2010, 2015 ja 2020. Matkojen määriä tarkastellaan matkatyypin, kulkuvälineen, majoitusmuodon, matkan varaustavan, matkan keston sekä matkan ajankohdan mukaan. MEK toivoo, että nyt julkaistavat ennusteet sekä niiden pohjalta laaditut MEKin suositukset tuotekehittelyn ja markkinoinnin osalta ovat omiaan edesauttamaan Suomen matkailuelinkeinoa ennakoimaan tulevaa kysyntää ja sopeutumaan tarjontaansa matkailussa tulevaisuudessa tapahtuviin laadullisiin ja määrällisiin muutoksiin. SISÄLLYSLUETTELO Iso-Britannia... 3 Alankomaat... 15 Belgia... 27 Italia... 39 Kanada... 51 Yhteenveto... 59

Generation Project - Iso-Britannia 3 GENERATION PROJECT - ISO-BRITANNIA Matkailun kehitys Iso-Britanniasta vuoteen 2020 mennessä SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 4 2. Markkinatilanne... 4 3. Keskeiset tulokset... 4 4. Lomamatkojen kehitys... 5 4.1. Lomamatkat tyypeittäin... 5 4.1.1. Aurinkolomat... 5 4.1.2. Kaupunkilomat... 5 4.1.3. Kiertomatkailu... 5 4.1.4. Maaseutumatkailu... 5 4.1.5. Lumilomat... 5 4.2. Lomamatkat liikennemuodon mukaan... 5 4.1.2. Lentokone... 5 4.2.2. Auto... 5 4.2.3. Bussi... 5 4.2.4. Juna... 6 4.3. Lomamatkat majoitusmuodon... 6 4.3.1. Ykkösluokan hotellit... 6 4.3.2. Keskitason hotellit... 6 4.3.3. Budjettihotellit... 6 4.3.4. Loma-asunnot ja -mökit... 6 4.3.5. Bed & Breakfast - majoitus... 6 4.3.6. Teltta / matkailuperävaunu / matkailuauto... 6 4.3.7. Laivat / risteilyalukset... 6 4.3.8. Retkeilymajat / lomakeskukset (holiday clubs)... 6 4.3.9. Tuttavien tai sukulaisten luona majoittuvat... 6 4.4. Lomamatkojen järjestäminen... 7 4.4.1. Varaukset matkatoimistoista... 7 4.4.2. Pakettimatkat... 7 4.4.3. Muut varauskanavat... 7 4.4.4. Lomamatkat ilman ennakkovarausta... 7 4.5. Lomamatkojen kesto... 7 4.6. Lomamatkojen ajankohta... 8 4.7. Lomamatkojen rahankäyttö... 8 5 Väestöennusteet... 8 6. Lomamatkojen kehitys 1991-2001... 8 7. Ennuste lomamatkustuksen kehityksestä 2005-2020... 9 7.1. Ennuste matkojen määrästä ikäryhmittäin... 9 7.2. Ennusteet erityyppisten lomamatkojen määristä... 9 7.3. Ennusteet lomamatkojen liikennemuodoista... 9 7.4. Ennusteet lomamatkojen majoitusmuodoista... 9 7.5. Ennusteet lomamatkojen matkajärjestelyistä... 10 7.6. Ennusteet lomamatkojen kestosta... 10 7.7. Ennusteet lomamatkojen ajankohdista... 10 8. Yhteenveto... 11 8.1. Lomamatkojen tyyppi... 11 8.2. Lomamatkojen majoitusmuoto... 11 8.3. Lomamatkojen liikennemuoto... 11 8.4. Lomamatkojen järjestäminen... 11 9. Ulkomaanmatkailijoiden profiili... 11 10. Lomamatkat Pohjoismaihin... 11 10.1. Pohjoismaat markkina-alueena... 11 10.1.2. Ikärakenne... 11 10.1.3. Matkustusaikomukset 2004-2006... 12 10.1.4. Matkustus Pohjoismaihin... 12 10.2. Matkojen tunnusmerkit... 12 10.2.1. Matkatyypit... 12 10.2.2. Matkat liikennemuodon mukaan... 12 10.2.3. Matkat majoitusmuodon mukaan... 12 10.2.4. Matkat matkajärjestelyjen mukaan... 13 10.2.5. Matkat matkan ajankohdan mukaan... 13 10.2.6. Matkat matkan keston mukaan... 13 11. Johtopäätökset... 13 12. Tuotekehittelyssä ja markkinoinnissa huomioitavaa... 14

Generation Project - Iso-Britannia 4 1. Yleistä Tämä raportti on lyhennelmä tutkimuksesta Forecast Study Great Britain. A tourism demand Forecast Study until 2020. Sen tuottamisesta on vastannut IPK International The World Travel Monitor Company Ltd. Tutkimuksen ennustemallit perustuvat World Travel Monitorin laajaan aineistoon Iso-Britanniasta tehtyjen ulkomaille suuntautuvien lomamatkojen kehityksestä ja rakenteesta vuosina 1991-2001 sekä toisaalta Eurostatin (European Statistical Office) väestöennusteisiin ja ikärakenteessa tapahtuviin muutoksiin vuoteen 2020 mennessä. Ennusteet on rakennettu erilaisten matemaattisten mallien ja aikasarja-analyysien avulla. Niiden avulla ennustetaan matkojen määrän kehitystä matkatyypeittäin, liikenne- ja majoitusmuodoittain, matkojen järjestämistavan mukaan sekä keston ja ajankohdan mukaan. Mallien avulla rakennetaan matkailijoiden tulevaisuuden profiili ja analysoidaan sitä, miten tapahtuvat muutokset heijastuvat Pohjoismaihin ja Suomeen suuntautuvaan matkailuun. 2. Markkinatilanne Iso-Britannian asukasluku on 59 miljoonaa ja se on näin yksi Euroopan suurimmista maista. Se on myös yksi maailman tiheimmin asutuista maista (248 as./ km 2 ). Niinpä lähes 90 % väestöstä asuu taajamissa. Suur-Lontoon alue (8 milj. as.) on yksi neljästä suuresta Euroopan metropolista (muut ovat Moskova, Pariisi ja Ruhrin alue Saksassa). Iso-Britannian talous on paremmassa kunnossa kuin useiden muiden Euroopan maiden. Kansantuote on 25.000 henkeä kohti. Yli 70 % väestöstä tekee vuosittain vähintään yhden yöpymisen sisältävän matkan. Matkojen kokonaismäärä on 200 miljoonaa ja näistä ulkomaanmatkoja on 54 miljoonaa. Iso-Britannia onkin Saksan jälkeen maailman toiseksi suurin matkailijoiden lähtömaa. Näistä matkoista lähes 60 % on lomamatkoja. Viimeisten kymmenen vuoden aikana niiden määrä on kasvanut keskimäärin 2 % / vuosi. Iso-Britannian suurimpia ongelmia on alhainen syntyvyys. Ilman merkittävää siirtolaisuutta maa ei pysty säilyttämään nykyistä ikäpyramidiaan. Väestö siis vanhenee, vaikkakaan ei niin dramaattisesti kuin esimerkiksi Saksassa. Ekonomistit ennakoivat myös, että maan pisin sodanjälkeinen nousukausi saattanee pian päättyä. Englannin punnan ja euron vaihtosuhteeseen liittyvät ongelmat voivat vauhdittaa tätä kehitystä. 3. Keskeiset tulokset Iso-Britannian väestö lisääntyy hitaasti ja yli 15- vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan 8 % vuoteen 2020 mennessä. Matkailu ei siksi pelkästään väestömuutosten johdosta sanottavasti kasva. Väestön ikärakenteessa tapahtuvat muutokset sen sijaan vaikuttavat kehitykseen. Kaikki viittaa siihen, että 25-45-vuotiaiden määrä hupenee jopa dramaattisesti. Toisaalta yli 45- vuotiaita tulee lisää ja nuorten (15-24 vuotta) määrä pysyy ennallaan. Matkailun nykyfrekvenssin ja markkinoiden kyllääntymisasteen perusteella arvioidaan matkailun kuitenkin kasvavan merkittävästi eli keskimäärin 1,8 % vuodessa eli 39 % vuoteen 2020 mennessä. Nuorten aikuisten (25-44 vuotta) matkustusalttius kasvaa selvästi kasvun ollessa pienempää vanhempien ikäluokkien kohdalla ja nuorimpien kohdalla sen ennustetaan jopa laskevan. Nuorten aikuisten määrän vähennystä kompensoi näin matkustusalttiuden kasvu. Iso-Britannian markkinoilla on em. perusteella odotettavissa seuraavia muutoksia vuoteen 2020 mennessä: kaikkien yli 25-vuotiaiden ulkomaanmatkailu kasvaa merkittävästi nuorten (15-24-vuotiaat) matkailu ei kasva ja ko. ryhmään kuuluvien ulkomaanmatkat saattavat jopa vähentyä nuorten aikuisten merkitys kohderyhmänä kasvaa, vaikka ryhmän koko pieneneekin keski-ikäisten (35-54 vuotta) matkustusalttius ei järky ja tulevaisuudessa 40 % ulkomaanmatkailijoista kuuluu tähän ikäryhmään 55-64-vuotiaiden osuus ulkomaanmatkoista kasvaa 15 %:sta 18 %:iin yli 64-vuotiaiden osuus ulkomaanmatkoista pysyy ennallaan eli 10 %:ssa. Eri matkatyypeistä aurinkolomailu säilyttää hallitsevan asemansa. Kaupunkilomailu ja maaseutumatkailu kasvavat keskimääräistä enemmän. Kiertomatkailun kasvu vastaa yleistä keskiarvoa lumilomailun menettäessä markkinaosuuttaan. Lentokone on jatkossakin selvästi suosituin matkailijoiden liikenneväline. Oman auton käytön arvioidaan kuitenkin kasvavan voimakkaimmin junamatkailun pysyessä melko pienenä. Lomamatkojen pituudet lyhenevät ja erityisesti 1-3 yötä kestävien matkojen määrä kasvaa keskiarvoa nopeammin. Yhä suositumpaa tulee olemaan palvelusten varaaminen suoraan tuottajalta. Matkatoimistoelinkeinolle se saattaa merkitä vaikeuksia, vaikka toisaalta pakettimatkojen määrän kehitys näyttääkin myönteisemmältä kuin sellaisten matkojen, jotka vain osaksi varataan matkatoimistoista.

Generation Project - Iso-Britannia 5 4. Lomamatkojen kehitys 4.1. Lomamatkat tyypeittäin Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna 1999-2001 keskimäärin seuraavasti: Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat 34 654 100 % Aurinkolomat 15 803 46 % Kaupunkilomat 5 711 16 % Kiertomatkat 5 683 16 % Maaseutulomat 4 297 12 % Lumilomat 807 2 % 4.1.1. Aurinkolomat (Sun+Beach Holiday) Aurinkolomat olivat 1990-luvun voittajia niiden määrän noustessa 8,3 miljoonasta (1991) 13,2 miljoonaan (2001). Markkinaosuus kaikista matkoista nousi vastaavasti 40 %:sta 42 %:iin. Suosituimmat aurinkolomakohteet olivat Espanja (48 %), kaukomaat (12 %), Kreikka (9 %), (7 %) ja Portugali (5 %). 4.1.2. Kaupunkilomat (City Breaks) Kaupunkilomien suosio kasvoi voimakkaasti 1990- luvun loppupuolella markkinaosuuden noustessa 10 %:sta 17 %:iin. Matkojen määrä kasvoi 2 miljoonasta yli 5 miljoonaan. Suosituimpia matkakohteita olivat (27 %), kaukomaat (19 %) sekä Espanja ja Alankomaat. Majoitusmuotona oli yleensä hotelli (79 %). Kaukokohteita lukuun ottamatta (71 %) vain runsas puolet matkoista varattiin matkatoimistosta. Yli puolet matkoista oli lyhytlomia ja kaksi kolmesta tehtiin lentäen. Lumilomailu (0,7 miljoonaa matkaa vuonna 2001) kuuluu Britannian pienempiin markkinasegmentteihin. Vuotuiset muutokset matkojen määrissä (0,6-0,8 miljoonaa) ovat olleet pieniä markkinaosuuden ollessa 2 %:n tuntumassa. Suosituimmat kohteet olivat (40 %), kaukomaat (20 %, lähinnä USA ja Kanada) ja Itävalta (10 %). Lumilomista 61 % oli pakettimatkoja. Hotellit ja loma-asunnot olivat tärkeimpiä majoitusmuotoja. Lähes kolme neljästä matkasta tehtiin lentäen. 4.2. Lomamatkat liikennemuodon mukaan Lentokoneen suosio merkittävimpänä lomamatkojen liikennevälineenä on kasvanut 1990-luvulla 66 %:sta 74 %:iin. Myös omalla autolla tehtyjen matkojen määrä on ollut lievässä kasvussa osuuden ollessa nyt 13 %. Bussimatkailu (osuus 5 %) on hieman pienentynyt. Junamatkojen osuus on 4 %. Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna 1999-2001 liikennemuodoittain keskimäärin seuraavasti: Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat 34 654 100 % Bussi 1 723 5 % Juna 1 285 4 % Lentokone 25 362 74 % Auto 4 197 12 % 4.2.1. Lentokone Lentokone on selvästi tärkein brittien lomamatkojen liikenneväline. Tehtyjen matkojen määrä nousi 1990- luvulla 13,7 miljoonasta 23,3 miljoonaan. Suosituimmat lentomatkojen kohteet ovat Espanja (34 %), kaukomaat (24 %) ja Kreikka (7 %). Kaikista lentomatkoista 54 % oli aurinkolomia. Kaukomatkoista 80 % ja pakettimatkoista 58 % tehtiin lentäen. 4.1.3. Kiertomatkailu (Touring Holiday) Kiertomatkojen määrä pysyi suunnilleen ennallaan (3,5 miljoonaa) vuoteen 1998 saakka, jonka jälkeen ne ovat nousseet lähelle 5 miljoonaa. Osuus kaikista matkoista kuitenkin pieneni 18 %:sta 15 %:iin. Suositumpia matkakohteita olivat kaukomaat (43 %), (20 %) ja Espanja (12 %). Lentokone oli näiden matkojen suosituin liikenneväline (69 %) ja hotelli suosituin (56 %) majoitusmuoto. Matkoista 60 % varattiin matkatoimistosta. Vajaa kolmannes oli pakettimatkoja. 4.1.4. Maaseutumatkailu (Countryside Holiday) 4.2.2. Auto Autolla tehtyjen lomamatkojen määrä nousi vuoden 1996 2 miljoonasta 4 miljoonaan vuonna 2001. Viime vuosina myös autolla tehtyjen matkojen osuus kaikista matkoista on ollut nousussa. Auto onkin lentokoneen jälkeen brittien toiseksi tärkein lomamatkojen liikennemuoto. Eniten automatkoja tehdään an (59 %) ja Irlantiin (16 %). Autoa käytetään erityisesti maaseutulomilla (30 %) ja kiertomatkoilla (21 %). Autoa käyttäneistä 37 % teki varauksensa suoraan matkakohteesta. Ilman varauksia lähti matkalle 38 % ja 25 % käytti matkatoimistoja. Maaseutumatkailun suosio hiipui hieman 1990-luvulla, mutta elpyi jälleen vuonna 1999. Volyymi nousi tuolloin 4 miljoonaan matkaan. Suosituin kohde oli (32 %) ennen Espanjaa ja kaukomaita. Omalla autolla tehtyjen matkojen osuus (29 %) oli keskimääräistä suurempi. Maksutonta majoitus käytti 31 %, hotellia 40 % ja loma-asunnossa tai mökissä yöpyi 17 %. 4.1.5. Lumilomat 4.2.3. Bussi Bussimatkailussa ei ole tapahtunut oleellista kasvua vuosien 1996 ja 2001 välillä. t ovat hieman kasvaneet (1,3 miljoonaa > 1,5 miljoonaa), mutta markkinaosuus on laskenut. Bussimatkojen suosituimpia kohteita ovat (42 %), Espanja (15 %), Saksa (12 %) ja Alankomaat (10 %). useimmin (27 %) bussimatkat ovat kaupunkilomia tai maaseutulomia. Aurinkolomia bussimatkoista on 20 %. Yli puolet bussilla matkustaneista ostaa pakettimatkan.

Generation Project - Iso-Britannia 6 4.2.4. Juna Junamatkojen määrä on pieni, vaikka nousikin vuoden 1996 0,5 miljoonasta matkasta vuoden 2001 1,2 miljoonaan. Matkat suuntautuvat enimmäkseen an (68 %). Niistä 40 % varataan matkatoimistosta ja 57 % matkoista on kaupunkilomia. 4.3.3. Budjettihotellit Budjettihotellia majoitusmuotonaan käyttäneiden matkojen määrä on pudonnut vuoden 1991 1,6 miljoonasta vuoden 2001 1,1 miljoonaan. Markkinaosuus putosi vastaavasti (8 % > 4 %). (30 %) ja Espanja (24 %) olivat suosituimmat matkakohteet. 4.3. Lomamatkojen majoitusmuoto 4.3.4. Loma-asunnot ja mökit Hotelli on säilyttänyt asemansa brittien lomamatkojen suosituimpana majoitusmuotona sen markkinaosuuden ollessa noin 50 %. Erityisesti ykkösluokan hotellit ovat kasvattaneet suosiotaan nostaen markkinaosuuttaan vuoden 1991 16 %:sta vuoden 2001 23 %:iin. Keskitason hotellien käyttö on pysynyt ennallaan ja budjettihotellien vähentynyt. Bed & Breakfast-majoitus on hieman lisännyt suosiotaan, kun taas loma-asuntojen ja mökkien markkinaosuus on pudonnut 33 %:sta (1991) 26 %:iin (2001). Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna 1999-2001 majoitusmuodon keskimäärin seuraavasti (1.000): Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat 34 654 100 % Hotelli 16 233 47 % Ykkösluokan hotelli (4-5 tähteä) 6 605 19 % Keskitason hotelli 7 732 22 % Budjettihotelli 1 896 5 % Loma-asunto tai -mökki 7 902 23 % Bed & Breakfast - majoitus 934 3 % Teltta/matkailuperävaunutai auto 943 3 % Laiva/vene/risteilyalus/jahti 545 2 % Retkeilymaja 231 1 % Lomakeskus (holiday club) 184 1 % Tuttavat/sukulaiset/muuten maksuttomasti 4 457 13 % 4.3.1. Ykkösluokan hotellit Ykkösluokan hotelli on Britannian markkinoiden selvin voittaja sitä majoitusmuotonaan käyttäneiden matkojen lisääntyessä vuoden 1991 3,3 miljoonasta vuoden 2001 7,0 miljoonaan. Suosituimmat matkakohteet tämän majoitusmuodon osalta ovat Espanja (27 %) ja kaukokohteet (26 %) sekä (8 %). Espanjaan tehdyistä ykkösluokan matkoista 80 % oli aurinkolomia. Kaukomatkoilla ykkösluokan hotellia käytettiin useimmin (47 % matkoista) kiertomatkoilla. an suuntautuvista ykkösluokan matkoista 45 % on kaupunkilomia. Loma-asuntoja tai mökkejä käyttäneiden määrä on matkoissa mitattuna noussut ja laskenut pitkin 1990- lukua kokonaisvolyymin ollessa vuonna 1991 6,8 miljoonaa matkaa ja vuonna 2001 7,8 miljoonaa. Markkinaosuus on samalla aikavälillä pudonnut (33 % > 26 %). Espanja on näiden matkojen ylivoimaisesti suosituin (51 %) kohde ennen Kreikkaa (13 %) ja a (8 %). Espanjassa ja Kreikassa on kyse lähinnä aurinkolomasta, kun taas ssa tätä majoitusmuotoa käyttäneistä 53 % oli maaseutulomalla. Matkoista 89 % tehtiin lentokoneella, 80 % käytti varausten tekoon matkatoimistoa ja 62 % osti pakettimatkan. 4.3.5. Bed & Breakfast - majoitus Bed & Breakfast majoitusta käyttäneiden matkojen määrä nousi kymmenessä vuodessa 0,2 miljoonasta 1 miljoonaan matkaan. Markkinaosuus nousi yhdestä prosentista kolmeen. n osuus matkoista oli 32 % ja Irlannin osuus 25 %. 4.3.6. Teltta / matkailuperävaunu / matkailuauto Leirintämatkailun suosio on pudonnut vuoden 1991 1,5 miljoonasta vuoden 2001 0,7 miljoonaan. Markkinaosuus putosi selvästi (7 % > 2 %). Matkoista 80 % kohdistui an. Kaksi kolmesta leirintämatkailijasta ei tehnyt mitään varauksia ennen matkaa. 4.3.7. Laivat / risteilyalukset Risteilylomat ovat Britannian markkinoilla niche -tuote volyymin ollessa 0,5 miljoonaa matkaa. Markkinaosuus on pudonnut kahdesta yhteen prosenttiin. 4.3.8. Retkeilymajat / lomakeskukset (holiday clubit) Retkeilymajaa yöpymiseen käyttävät kuuluvat nuorempiin ikäryhmiin ja matkoissa mitattuna markkinan koko on vain 0,2 miljoonaa ja markkinaosuus yksi prosentti. Myös lomakeskukset majoitusmuotona ovat brittimarkkinoilla niche -tuote volyymin ollessa sama kuin retkeilymajojen kohdalla. 4.3.9. Tuttavien tai sukulaisten luona majoittuvat 4.3.2. Keskitason hotellit Maksuttomasti tuttavien tai sukulaisten luona majoittuvien määrä on matkoissa mitattuna noussut voimakkaasti Keskitason hotellin markkinaosuus on pysynyt ennallaan (24 %) matkojen määrän noustessa 5 miljoonasta 7,2 vuoden 1991 1,6 miljoonasta vuoden 2001 4 miljoonaan miljoonaan. Suosituimmat kohteet ovat samat kuin ykkösluokan hotellin kohdalla. Myös matkatyypit ovat sakeimmät ovat kaukomaat (41 %, josta USA:n osuus 17 matkaan. Markkinaosuus on 14 %. Kohdemaista tärmoja. %), Espanja (14 %), (14 %) ja Irlanti (8 %).

Generation Project - Iso-Britannia 7 4.4. Lomamatkojen järjestäminen Matkatoimistojen käyttö on Britannian markkinoilla 1990-luvulla vähentynyt tasaisesti. Pakettimatkoja ostaneiden osuus on kuitenkin pysynyt ennallaan, joten vähennys johtuu muiden matkavarausten vähenemisestä. Vuodesta 1998 lähtien on muiden varauskanavien (internet) käyttö lisääntynyt selvästi. Myös ilman ennakkovarauksia matkalle lähteneiden osuus kaikista matkoista on noussut selvästi vuodesta 1991 vuoteen 2001. Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna 1999-2001 matkan varaustavan mukaan keskimäärin seuraavasti (1.000): Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat 34 654 100 % Varaukset matkatoimistoista 22 560 65 % - pakettimatkat 16 084 46 % - muut matkatoimistovaraukset 6 476 19 % Muut varauskanavat 6 753 19 % Ei ennakkovarauksia 5 341 15 % 4.4.1. Varaukset matkatoimistoista Vuonna 1991 76 % matkoista varattiin matkatoimistoista, mutta vuonna 2001 osuus oli enää 62 % eli noin 20 miljoonaa matkaa. Keskimääräistä enemmän matkatoimistoa käytetään matkustettaessa Espanjaan (37 % varauksista), kaukomaille (22 %) ja Kreikkaan (8 %). Aurinkolomia on matkatoimistoista varatuista matkoista 62 %, kiertomatkoja 19 % ja kaupunkilomia 10 %. 4.4.2. Pakettimatkat Suurin osa matkatoimistovarauksista on pakettimatkoja ja niiden osuus kaikista matkoista on pysynyt suunnilleen ennallaan eli noin 45 %:n tasolla. Pakettimatkojen määrä on noussut vuoden 1991 10 miljoonasta vuoden 2001 15 miljoonaan. Espanjan osuus pakettimatkoista on runsaat 40 %, kaukokohteiden 18 % ja Kreikan 10 %. Aurinkolomia pakettimatkoista on 72 %. Majoitusmuotona tulevat kyseeseen lähinnä hotelli (62 %) tai loma-asunto (30 %). Lähes kaikki matkat tehtiin lentokoneella. 4.4.3. Muut varauskanavat Yhä useampi britti tekee matkavarauksensa ilman matkatoimistoa. Näiden matkojen määrä on kasvanut vuoden 1991 3 miljoonasta matkasta vuoden 2001 7 miljoonaan markkinaosuuden kaikista matkoista noustessa 16 %:sta 23 %:iin. Matkakohteet, joihin varaukset tehdään ilman matkatoimistoa ovat tärkeysjärjestyksessä (yli 30 % näistä matkoista), Espanja (19 %), kaukokohteet (17 %). Noin kolmannes kaupunkilomista, maaseutulomista ja risteilyistä varataan suoraan palvelun tuottajalta. 4.4.4. Lomamatkat ilman ennakkovarausta Ilman ennakkovarausta tehtyjen matkojen määrä kasvoi 1,5 miljoonasta vuoden 1998 5,6 miljoonaan, mutta pieneni sen jälkeen 4,6 miljoonaan vuonna 2001. (38 % näistä matkoista), Espanja (17 %), kaukomaat (14 %) ja Irlanti (10 % ja 48 % kaikista Irlannin matkoista) ovat ilman ennakkovarauksia tehtyjen matkojen pääkohteita. Lähes kolmannes matkoista on aurinkolomia, 24 % kiertomatkoja ja 22 % kaupunkilomia. 4.5. Lomamatkojen kesto Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna 1999-2001 matkan keston mukaan keskimäärin seuraavasti (1.000): Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat 34 654 100 % 1-3 yötä 5 792 17 % 4-7 yötä 12 714 37 % 8-11 yötä 3 176 9 % 12-15 yötä 9 780 28 % 16-22 yötä 2 069 6 % 23+ yötä 1 124 3 % Brittien ulkomaille tekemien lomamatkojen kesto on lyhentynyt. Lyhyiden matkojen (1-3 yötä) osuus on noussut 13 %:sta 20 %:iin matkojen määrän kaksinkertaistuessa nousten 6 miljoonaan matkaan. Myös 4-7 yötä kestäneiden matkojen määrä on noussut voimakkaasti (osuus 27 % > 38 % ja määrä 5,5 miljoonaa > 12 miljoonaa). Kaikki pidemmät matkat ovat sen sijaan menettäneet markkinaosuuksiaan. Lyhyiden matkojen suosikkikohteita ovat (37 %), Irlanti (14 %), Espanja (11 %), Alankomaat (9 %) ja Belgia (8 %). Matkat ovat useimmin kaupunkilomia (52 %) ja maaseutulomia (19 %). Lentäen niitä tehtiin eniten (43 %) ja autolla 25 %. Pidemmät matkat (4- yötä) olivat pääasiassa aurinkolomia (52 %) ja pienemmässä määrin kiertomatkoja (13 %). Yli 16 yön matkat suuntautuivat useimmin kaukomaille (61 %) ja olivat yleisimmin kiertomatkoja. 4.6. Lomamatkojen ajankohta Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna 1999-2001 matkan ajankohdan mukaan keskimäärin seuraavasti (1.000): Matkatyyppi Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat 34 654 100 % Kesäsesonki (V-X) 22 704 66 % Talvisesonki (XI-IV) 11 950 34 % Tammi-huhtikuu 8 126 23 % Touko-elokuu 16 181 47 % Syys-joulukuu 10 347 30 % Muutoksia matkojen ajankohdassa ei ole sanottavasti tapahtunut. Noin kaksi kolmesta matkasta tehdään kesällä ja kolmannes talvella. Espanja (31 %), (17 %), kaukomaat (16 %) ja Kreikka (8 %) ovat kesäajan matkojen pääkohteita. Matkoista puolet (52 %) on aurinkolomia, 16 % kiertomatkoja, 12 % kaupunkilomia ja 11 % maaseutulomia.

Generation Project - Iso-Britannia 8 Talvisesongin aikana suosituimmat kohteet ovat kaukomaat (27 %), Espanja (25 %) ja (16 %). Talvella aurinkolomien osuus on 35 %, kaupunkilomien 23 %, kiertomatkojen 16 % ja maaseutulomien 14 %. 4.7. Lomamatkojen rahankäyttö Rahan käyttö lomamatkoilla on ollut jatkuvassa kasvussa sekä päivää kohti (76 / v. 1999 > 146 / v. 2000 ja 184 / v. 2001) että matkaa kohti (917 / v. 1991 > 1423 / v. 2000 ja 1666 / v. 2001) laskettuna. Kulutus luonnollisesti vaihtelee paljon matkakohteen mukaan ollen suurin kaukomatkoilla ja alhaisin Irlannin matkoilla. Matkatyypeittäin rahan käyttö oli matkaa kohti laskettuna suurin terveyslomilla, kiertomatkoilla ja lumilomilla. Myös päivää kohti laskettuna terveyslomalaiset käyttivät rahaa eniten, kaupunkilomalaiset toiseksi ja lumilomalaiset kolmanneksi eniten. 5. Väestöennusteet Iso-Britannian väestömäärä (15 vuotta- ) oli vuonna 1999-2001 keskimäärin 48,198 miljoonaa. Eri ennustetasojen mukaan väestön ennustetaan kehittyvän seuraavasti vuoteen 2020 mennessä: Alhainen skenaario: 50,5 miljoonaa + 4,8 % Keskimääräinen skenaario: 52,0 miljoonaa + 8,0 % Korkea skenaario: 53,7 miljoonaa + 11,4 % Vuodesta 1991 vuoteen 2001 väestö lisääntyi 3,5 % eli 1,6 miljoonalla. Skenaariosta riippumatta näyttää siltä, että tulevaisuudessa kypsään ikään ehtineen aikuisväestön määrä kasvaa ja nuorempien aikuisten (25-44 vuotta) luku pienenee. 6. Lomamatkojen kehitys 1991-2001 Britit tekivät vuonna 1991 26,6 miljoonaa lomamatkaa ulkomaille matkustusalttiuden ollessa 0,569. Tällä tarkoitetaan sitä, että jokainen yli 15-vuotias Iso-Britanniassa asuva teki vuosittain 0,569 lomamatkaa ulkomaille. Vuonna 2001 matkoja tehtiin 33,2 miljoonaa matkustusalttiuden ollessa 0,687. Vuosina 1997-2000 matkojen määrä ja matkustusalttius olivat tätäkin korkeammat. Kehitys näkyy seuraavassa taulukossa: Vuosi Matkojen määrä Matkustusalttius 1991 26.6 milj. 0.569 1992 28.3 milj. 0.604 1993 27.9 milj. 0.595 1994 29.0 milj. 0.618 1995 30.9 milj. 0.655 1996 31.3 milj. 0.661 1997 33.4 milj. 0.702 1998 34.4 milj. 0.721 1999 35.8 milj. 0.746 2000 35.0 milj. 0.725 2001 33.2 milj. 0.687 Ikäryhmittäin lomamatkailu on kehittynyt seuraavasti: 15-24-vuotiaiden matkustusalttius oli vuonna 1991 0,6, mutta putosi vuoteen 2001 mennessä arvoon 0,4. Matkojen määrä oli vuonna 1991 5,4 miljoonaa, vuonna 1999 4,7 miljoonaa ja vuonna 2001 enää 3,2 miljoonaa. Määrien väheneminen ei siis johtunut pelkästään ikäryhmän koon pienenemisestä, vaan myös matkustusalttiuden laskusta. 25-34-vuotiaiden matkustusalttius oli vuonna 1991 0,5, mutta vuonna 2000 ja 0,9. Tähän ikäryhmään kuuluvien matkojen määrä nousi 4,7 miljoonasta 7,5 miljoonaan vuonna 2001. 35-44-vuotiaiden matkustusalttius nousi tarkastelujakson aikana 0,6:sta 0,9:ään. Matkojen määrä lisääntyi 4,4 miljoonasta (v. 1991) 8,3 miljoonaan (v. 2001). 45-54-vuotiaiden matkustusalttius nousi arvosta 0,7 arvoon 1,0 vuonna 1998-99, mutta laski sen jälkeen taas arvoon 0,8. Matkojen määrä oli huipussaan vuonna 1999 (7,4 miljoonaa) ja vuonna 2001 6,4 miljoonaa. 55-64-vuotiaiden kohdalla kehitys on ollut samantapainen kuin edellisen ikäryhmän. Ikäryhmän osuus koko väestöstä on kasvanut ja matkustusalttius on heilahdellut välillä 0,7-1,0. 65-74-vuotiaiden tekemien matkojen määrä nousi 2,9 miljoonasta (v. 1991) 3,4 miljoonaan (v. 1999), mutta putosi sen jälkeen 2,4 miljoonaan (v. 2001). Matkustusalttius oli vuonna 2001 jopa alhaisempi kuin vuonna 1991. Yli 74-vuotiaiden kohdalla matkustusalttius on heilahdellut vielä voimakkaammin: matkojen määrä lähes kaksinkertaistui (0,6 miljoonaa v. 1991 > 1,1 miljoonaa v. 1999), mutta putosi taas vuonna 2001 vuoden 1991 tasolle. Matkustusalttius on vaihdellut välillä 0,1-0,3. 7. Ennuste lomamatkustuksen kehityksestä 2005-2020 Iso-Britannian matkailumarkkinat ovat vielä kasvussa. Matkustusalttiuden ja matkojen määrän arvioidaan keskimääräisen skenaarion (Master Model) perusteella kehittyvän seuraavasti (tuhansia matkoja): Vuosi Matkustusalttius Indeksi Matkojen määrä (1000) Indeksi 1999-2001 0.719 100 34 654 100 2005 0.789 110 38 850 112 2010 0.844 117 42 524 123 2015 0.885 123 45 402 131 2020 0.927 129 48 261 139 Matkustusalttiuden arvioidaan nousevan vuoteen 2020 mennessä arvoon 0,927 eli se olisi 29 % korkeampi kuin ennusteen lähtötilanteessa. Matkojen määrä nousisi 48,3 miljoonaan matkaan vuonna 2020, mikä on 39 % enemmän kuin vuonna 1999-2001. Vuotuinen kasvu olisi tuolloin keskimäärin 1,76 %.

Generation Project - Iso-Britannia 9 7.1. Ennuste matkojen määrästä ikäryhmittäin Seuraavasta taulukosta nähdään eri ikäryhmiin kuuluvien matkojen määrän (tuhansia matkoja) kehitys todennäköisimmän skenaarion mukaan vuoteen 2020 saakka. Nuorimpien (15-24 vuotta) matkustaminen vähenee selvästi kaikkiin muihin ikäryhmiin kuuluvien Ikäryhmä Lähtökohta Ennuste (Master Model) 1999-2001 2005 2010 2015 2020 '000 % Indeksi '000 % Indeksi '000 % Indeksi '000 % Indeksi '000 % Indeksi 15-24 3 863 11,1 100,0 3 849 9,9 99,6 3 515 8,3 91,0 3 036 6,7 78,6 2 549 5,3 66,0 25-34 7 632 22,0 100,0 7 628 19,6 100,0 8 512 20,0 111,5 10 251 22,6 134,3 11 865 24,6 155,5 35-44 7 573 21,9 100,0 9 215 23,7 121,7 9 975 23,5 131,7 9 895 21,8 130,7 10 554 21,9 139,4 45-54 6 917 20,0 100,0 7 648 19,7 110,6 8 971 21,1 129,7 9 971 22,0 144,1 9 673 20,0 139,8 55-64 5 125 14,8 100,0 6 596 17,0 128,7 7 327 17,2 143,0 7 616 16,8 148,6 8 810 18,3 171,9 65-74 2 780 8,0 100,0 2 923 7,5 105,1 3 152 7,4 113,4 3 467 7,6 124,7 3 507 7,3 126,2 75+ 764 2,2 100,0 991 2,6 129,7 1 072 2,5 140,3 1 166 2,6 152,6 1 302 2,7 170,4 Yhteensä 34 654 100,0 100,0 38 850 100,0 112,1 42 524 100,0 122,7 45 402 100,0 131,0 48 261 100,0 139,3 7.2. Ennusteet erityyppisten lomamatkojen määristä Matkojen kokonaismäärän ennustetaan kasvavan 39 % vuoteen 2020 mennessä. Matkojen määrä olisi tuolloin 48,3 miljoonaa. Aurinkolomat säilyttävät johtavan asemansa matkojen määrän noustessa 38 % (21,8 miljoonaan). Kaupunkilomien kasvu on kaikkein nopeinta matkojen määrän lisääntyessä. Voimakkaimmin lisääntyvät 55-64-vuotiaiden matkat (+72 % vuoteen 2020 mennessä). Myös yli 75-vuotiaat tekevät tuolloin yli 70 % enemmän matkoja ja 25-34-vuotiaiden matkojen määrä kasvaa yli 55 %. Viimeksi mainittuun ikäryhmään kuuluvat tekevät ennusteen mukaan kaikista ikäryhmistä eniten matkoja (11,9 miljoonaa) 35-44- vuotiai-den tehdessä niitä 10,6 miljoonaa ja 45-54- vuotiaiden 9,7 miljoonaa. (+ 94 %) ja niiden määrä nousee 11,1 miljoonaan. Myös kiertomatkat (kasvu + 41 %) ja maaseutulomat (+ 61 %) pystyvät säilyttämään markkinaosuutensa ja jopa hieman kasvattamaan sitä. Kiertomatkojen määrän ennustetaan olevan vuonna 2020 8,0 miljoonaa ja maaseutulomien 6,9 miljoonaa. Lumilomien määrän kasvu on hitainta (+ 28 %) markkinaosuuden pysyessä alhaisena ja matkojen määrän noustessa runsaaseen miljoonaan. v. 1999-2001 v. 2010 v. 2020 (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi Kaikki matkat 34 654 100 % 100 42 524 100 % 123 48 261 100 % 139 Aurinkolomat 15 803 46 % 100 19 333 45 % 122 21 826 45 % 138 Kaupunkilomat 5 711 16 % 100 8 919 21 % 156 11 053 23 % 194 Kiertomatkat 5 683 16 % 100 7 010 16 % 123 8 037 17 % 141 Maaseutulomat 4 297 12 % 100 5 963 14 % 139 6 939 14 % 161 Lumilomat 807 2 % 100 887 2 % 110 1 029 2 % 128 7.3. Ennusteet lomamatkojen liikennemuodoista Eri liikennemuodoista junan käyttö liikennevälineenä lisääntyy ennusteen mukaan prosentuaalisesti eniten (69 %). Junan merkitys kokonaismatkailussa on kuitenkin niin pieni, että lisäys nostaa sen markkinaosuutta (5 %) vain yhden prosenttiyksikön. Lentokoneen käyttö lisääntyy vuoteen 2020 mennessä hieman keskiarvoa vähemmän (+35 %), mutta siitä huolimatta 71 % lomamatkoista ulkomaille tehdään edelleen lentäen. Autolla matkustaminen lisääntyy keskiarvoa enemmän eli 55 % ja markkinaosuus (13 %) nousee yhden prosenttiyksikön. Bussimatkailu kasvaa hitaimmin (+28 %) markkinaosuuden (5 %) pysyessä kuitenkin ennallaan. v. 1999-2001 v. 2010 v. 2020 (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi Kaikki matkat 34 654 100 % 100 42 524 100 % 123 48 261 100 % 139 Bussi 1 723 5 % 100 1 981 5 % 115 2 200 5 % 128 Juna 1 285 4 % 100 1 840 4 % 143 2 178 5 % 169 Lentokone 25 362 74 % 100 30 253 71 % 119 34 347 71 % 135 Auto 4 197 12 % 100 5 660 13 % 135 6 513 13 % 155 7.4. Ennusteet lomamatkojen majoitusmuodoista Eri majoitusmuodoista lisääntyy ennusteen mukaan Bed & Breakfast-majoituksen käyttö prosentuaalisesti (+ 59 %) eniten. Sen markkinaosuus (3 %) ei kuitenkaan muutu. Markkinavoittajiin kuuluu ykkösluokan hotelli, jonka käyttö lisääntyy vuoteen 2020 mennessä 52 % markkinaosuuden noustessa kahdella prosenttiyksiköllä 21 %:iin. Keskitason hotelli menettää hivenen markkinaosuuttaan kysynnän noustessa 30 % ja sitä käyttävien matkojen määrän ollessa vuonna 2020 sama kuin ykkösluokan hotellilla. Muiden majoitusmuotojen käyttö kasvaa hitaammin ja ne menettävät markkinaosuuksiaan. Eniten osuuttaan menettää loma-asunto tai mökki (23 % > 19 %).

Generation Project - Iso-Britannia 10 v. 1999-2001 v. 2010 v. 2020 (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi Kaikki matkat 34 654 100 % 100 42 524 100 % 123 48 261 100 % 139 Hotelli 16 233 47 % 100 19 682 46 % 121 22 318 46 % 137 Ykkösluokan hotelli (4-5 tähteä) 6 605 19 % 100 8 740 21 % 132 10 039 21 % 152 Keskitason hotelli 7 732 22 % 100 8 843 21 % 114 10 031 21 % 130 Budjettihotelli 1 896 5 % 100 2 216 5 % 117 2 510 5 % 132 Loma-asunto tai -mökki 7 902 23 % 100 8 188 19 % 104 9 293 19 % 118 Bed & Breakfast - majoitus 934 3 % 100 1 277 3 % 137 1 485 3 % 159 Teltta/matkailuperävaunu- tai auto 943 3 % 100 956 2 % 101 1 088 2 % 115 Laiva/vene/risteilyalus/jahti 545 2 % 100 592 1 % 109 686 1 % 126 Retkeilymaja 231 1 % 100 210 0 % 91 230 0 % 100 7.5. Ennusteet lomamatkojen matkajärjestelyistä Matkatoimistojen käyttö varauskanavana lisääntyy ennusteen mukaan 28 % vuoteen 2020 mennessä. Näin enää 60 % matkoista varataan matkatoimistosta, kun osuus nyt on 65 %. Pakettimatkojen kysyntä jatkuu kuitenkin melko vilkkaana (+32 %) ja vuonna 2020 edelleen 44 % matkoista on pakettimatkoja. Sen sijaan muut varaukset siirtyvät matkatoimistoista yhä enemmän muihin varauskanaviin (internet, suoraan tuottajalta). Ennusteen mukaan muut varaukset matkatoimistoissa lisääntyvät vain 19 %, kun sen sijaan muiden varauskanavien käyttö kasvaa 74 %. Näin vuonna 2020 jo lähes joka neljäs matka varataan muualta kuin matkatoimistosta ja matkatoimistojen osuus (pl. pakettimatkat) putoaa 19 %:sta 16 %:iin. Toisaalta myös ilman ennakkovarauksia matkaan lähtevien määrät kasvavat keskiarvoa enemmän (+43 %). Näitä matkoja tehdään vuonna 2020 yhtä paljon (16 % kaikista matkoista) kuin matkoja, joiden varauksia tehdään matkatoimistoista. v. 1999-2001 v. 2010 v. 2020 (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi Kaikki matkat 34 654 100 % 100 42 524 100 % 123 48 261 100 % 139 Varaukset matkatoimistoista 22 560 65 % 100 25 804 61 % 114 28 875 60 % 128 - pakettimatkat 16 084 46 % 100 19 006 45 % 118 21 185 44 % 132 - muut matkatoimistovaraukset 6 476 19 % 100 6 798 16 % 105 7 690 16 % 119 Muut varauskanavat 6 753 19 % 100 9 919 23 % 147 11 729 24 % 174 Ei ennakkovarauksia 5 341 15 % 100 6 801 16 % 127 7 657 16 % 143 7.6. Ennusteet lomamatkojen kestosta Lyhyet matkat (1-3 yötä) lisääntyvät ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä selvästi voimakkaimmin (+74 %). Tuolloin jo 21 % matkoista on enintään kolme yötä kestäviä. Myös 4-7 yötä kestävien matkojen määrä kasvaa keskimääräistä enemmän (+48 %) markkinaosuuden noustessa kahdella prosenttiyksiköllä 39 %:iin. Kaikkien näitä pidempien matkojen lisääntyminen on hitaampaa ja niiden osuus matkojen kokonaismäärästä pienenee. Tosin vuonna 2020 edelleen lähes joka neljäs matka kestää 12-15 yötä. v. 1999-2001 v. 2010 v. 2020 (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi Kaikki matkat 34 654 100 % 100 42 524 100 % 123 48 261 100 % 139 1-3 yötä 5 792 17 % 100 8 513 20 % 147 10 089 21 % 174 4-7 yötä 12 714 37 % 100 16 636 39 % 131 18 838 39 % 148 8-11 yötä 3 176 9 % 100 3 649 9 % 115 4 083 8 % 129 12-15 yötä 9 780 28 % 100 10 371 24 % 106 11 488 24 % 117 16-22 yötä 2 069 6 % 100 2 305 5 % 111 2 546 5 % 123 23+ yötä 1 124 3 % 100 1 050 2 % 93 1 217 3 % 108 7.7. Ennusteet lomamatkojen ajankohdista kauden matkojen (+37 %), mutta markkinaosuuksissa näiden sesonkien välillä tapahtuu vain yhden prosenttiyksikön muutos talven hyväksi. Vuosikolmanneksista Muutokset lomamatkojen ajoittumisissa eri vuodenaikoihin ovat ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä melko pieniä. Talvisesongin aikana tehtävien matko- matkojen määrä kasvaa eniten tammi-huhtikuussa (+44 %) ja vähiten syys-joulukuussa (+36 %). jen kasvu (+44 %) on hivenen nopeampaa kuin kesä- v. 1999-2001 v. 2010 v. 2020 (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi Kaikki matkat 34 654 100 % 100 42 524 100 % 123 48 261 100 % 139 Kesäsesonki 22 704 66 % 100 27 540 65 % 121 31 163 65 % 137 Talvisesonki 11 950 34 % 100 14 984 35 % 125 17 098 35 % 143 Tammi-huhtikuu 8 126 23 % 100 10 257 24 % 126 11 709 24 % 144 Touko-elokuu 16 181 47 % 100 19 904 47 % 123 22 429 46 % 139 Syys-joulukuu 10 347 30 % 100 12 363 29 % 119 14 123 29 % 136

Generation Project - Iso-Britannia 11 8. Yhteenveto 8.1. Lomamatkojen tyyppi Voittajia: kaupunkilomat ja maaseutulomat Osuutensa säilyttäviä: aurinkolomat, kertomatkat Häviäjiä: lumilomat, lomat vuoristossa Iso-Britanniassa lomamatkustusta ulkomaille ovat haitanneet valinnaisten liikennemuotojen vähyys ja suhteellinen kalleus. Tilanne on vähitellen muuttumassa Eurotunnelin avatessa uusia mahdollisuuksia juna- ja automatkailulle ja halpalentoyhtiöiden (Easyjet, Ryanair jne.) houkutellessa brittejä spontaaneille matkoille ulkomaille. Niinpä lyhyet kaupunkilomat ja enintään viikon mittaiset maaseutulomat naapurimaihin ovat lisänneet suosiotaan. Kaupunkilomailu kasvaa kaikissa ikäluokissa maaseutulomailun keskimääräistä suuremman kasvun tulessa erityisesti vanhemmista (+ 45 vuotta) ikäryhmistä. Halpalentoyhtiöiden ansiosta Lontoo ja Glasgow ovat saaneet uusia suoria lentoyhteyksiä moniin Manner-Euroopan keskikokoisiinkin kaupunkeihin ja ovat tutkimusten mukaan lisänneet lentomatkustusta usealla sadalla tuhannella matkalla melko lyhyen ajan kuluessa. Jos halpalentoyhtiöiden tarjonta laajenee esimerkiksi aurinkolomakohteisiin, niin aurinkolomien suhteellisen hyvät näkymät paranevat entisestään. 8.2. Lomamatkojen majoitusmuoto Voittajia: korkeatasoiset hotellit ja Bed & Breakfastmajoitus erityisesti naapurimaissa Osuutensa säilyttäviä: keskitason hotellit ja budjettihotellit, loma-asunnot ja -mökit Häviäjiä: leirintämatkailu 8.3. Lomamatkojen liikennemuoto Voittajia: auto ja juna Osuutensa säilyttäviä: lentokone Häviäjiä: bussi 8.4. Lomamatkojen järjestäminen Voittajia: Varaukset suoraan palvelun tuottajalta. Internetin käyttö lisääntyy ja matkatoimistoja tarvitaan varausten tekoon entistä vähemmän. Myönteistä: Myös matkat, jotka tehdään ilman etukäteisvarauksia, kehittyvät myönteisesti. Ongelmallista: varaukset matkatoimistoista (koskee pakettimatkoja pienemmässä määrin). 9. Ulkomaanmatkailijoiden profiili Viereiseen taulukkoon on otettu Iso-Britannian markkinoilta Suomen kannalta merkittävimmät tuotteet. Mukaan on otettu myös lumilomat, vaikka se volyymiltaan pienenä tuotteena ei tule analyysissa muuten esiin Pohjoismaiden ja Suomen kannalta erityisen kiinnostavana matkatyyppinä. Punaisella ja lihavoidulla on merkitty ne kohderyhmät, joiden matkustusalttius tarkasteltavissa matkatyypeissä on keskimääräistä suurempi. Prosenttiluvut tarkoittavat kunkin matkatyypin osuutta kyseisessä kohderyhmässä. 10. Lomamatkat Pohjoismaihin 10.1. Pohjoismaat markkina-alueena Pohjoismaat on Britannian markkinoilla pieni kohdealue, sillä Pohjoismaihin tehdään vain 0,4 miljoonaa lomamatkaa vuodessa markkinaosuuden ollessa runsaan prosentin verran. Vuosien 1991-2001 aikana matkojen määrä Pohjoismaihin on vaihdellut 0,3-0,4 miljoonan välillä. Kiertomatkat ja kaupunkilomat ovat olleet suosituimpia Pohjoismaihin suuntautuvia lomamatkoja. Matkat ovat jakautuneet maittain seuraavasti: Norja 30 %, Ruotsi 28 %, Tanska 28 % ja Suomi 20 %. Matkoista 11 % on suuntautunut useampaan maahan. 10.1.2. Ikärakenne Kiertomatkat Kaupunkilomat Maaseutulomat Lumilomat Yhteensä 16 % 16 % 12 % 2 % Ikäryhmät 15-24 15 % 17 % 9 % 2 % 25-34 16 % 20 % 10 % 2 % 35-44 12 % 17 % 10 % 3 % 45-54 17 % 13 % 14 % 2 % 55-64 20 % 14 % 14 % 2 % 65-74 20 % 11 % 18 % 1 % 75+ 20 % 13 % 21 % 0 % Sosiaalinen asema Alempi luokka 12 % 11 % 13 % 1 % Keskiluokka 15 % 15 % 11 % 1 % Korkeampi luokka 20 % 19 % 11 % 3 % Tulotaso Alempi taso 14 % 14 % 16 % 1 % Alempi keskitaso 14 % 14 % 12 % 1 % Korkeampi keskitaso 14 % 16 % 12 % 2 % Korkeampi taso 19 % 19 % 10 % 4 % Koulutustaso Alempi taso 17 % 8 % 12 % 0 % Keskitaso 13 % 14 % 12 % 1 % Korkeampi taso 20 % 21 % 13 % 3 % Elinkaari 1. ikä (15-29 vuotta) 15 % 19 % 10 % 3 % - lasten kanssa 13 % 13 % 10 % 1 % - ilman lapsia 16 % 21 % 10 % 3 % 2. ikä (30-44 vuotta) 14 % 18 % 10 % 3 % - lasten kanssa 10 % 14 % 10 % 2 % - ilman lapsia 18 % 22 % 10 % 3 % 3. ikä (45-59 vuotta) 17 % 14 % 13 % 1 % - lasten kanssa 16 % 12 % 13 % 2 % - ilman lapsia 18 % 14 % 13 % 1 % 4. ikä (60+ vuotta) 20 % 12 % 17 % 0 % - lasten kanssa 16 % 11 % 18 % 0 % - ilman lapsia 21 % 12 % 17 % 0 % %-luvut tarkoittavat matkoja tehneiden osuutta koko ryhmästä Pohjoismaihin suuntautuvissa lomamatkoissa nuoret (15-24 vuotta) ovat jonkin verran aliedustettuna. Keskiikäisten (25-44 vuotta) osuus on hivenen yli keskiarvon, mutta toisaalta tätä vanhempien ikäluokkien (45-64 vuotta) melko selvästi alle keskiarvon. Iäkkäimpiä (65- vuotta) Pohjoismaat houkuttelevat huomattavasti keskimääräistä enemmän. Tulevaisuuden tavoite voisi olla houkutella Pohjoismaihin erityisesti 45-64-vuotiaita matkailijoita.

Generation Project - Iso-Britannia 12 10.1.3. Matkustusaikomukset 2004-2006 Briteistä 65 % aikoo tehdä lomamatkan ulkomaille kolmen seuraavan vuoden aikana. Pohjoismaihin aikoo matkustaa lomalle 6 %. Potentiaalinen Pohjoismaiden lomamatkojen määrä on näin 1,9 miljoonaa. Koska näistä aikomuksista kaikki eivät toteudu, niin arviolta 1,1 miljoonaa brittiä viettää lomaa Pohjoismaissa seuraavan kolmen vuoden aikana. Keskimääräistä useammin lomasta Pohjoismaissa ovat kiinnostuneet yli 35-vuotiaat ja korkean sosiaalisen statuksen omaavat. 10.1.4. Matkustus Pohjoismaihin Eri Pohjoismaihin lomalle matkustaneissa briteissä on jonkin verran kohdemaakohtaisia eroja. Ikäryhmistä Suomeen ovat matkustaneet keskimääräistä enemmän 3. ikään (45-59 vuotta) kuuluneet. Sama pätee Ruotsiin, kun taas Tanska on nuorempien ja Norja kaikkein vanhimpien suosiossa. Tuloryhmistä Suomeen matkustavat yleisimmin korkeimpaan tuloryhmään kuuluvat. Tosin Ruotsin ja Tanskan kohdalla näiden osuus on vielä suurempi ja keskimäärinkin brittien matkoissa tämän ryhmän osus on suurempi kuin Suomen matkoissa. Norja on alhaisempiin tuloryhmiin kuuluvien suosiossa. Koulutustason mukaan tarkasteltuna Suomi, Tanska ja Ruotsi ovat korkeimmin koulutettujen suosiossa, kun taas Norjan suosio on keskimääräistä suurempi keskitason koulutuksen saaneiden keskuudessa. Viereisessä taulukosta nähdään, miten Iso- Britanniasta eri Pohjoismaihin suuntatuvat lomamatkat jakautuvat ikä- ja tuloryhmittäin sekä koulutustason mukaan. 10.2. Matkojen tunnusmerkit 10.2.1. Matkatyypit %-luvut tarkoittavat matkoja tehneiden osuutta koko ryhmästä Matkat Pohjoismaihin Matkat Iso-Britanniasta yhteensä Kiertomatkat ja kaupunkilomat ovat Pohjoismaihin suuntautuvien lomamatkojen päätyypit. Vaikka kiertomatkojen määrät Pohjoismaihin eivät ole kovin paljon lisääntyneet, niin kyseessä on kuitenkin erittäin vakiintunut tuote. Kaupunkilomissa kasvunäkymät ovat vielä paremmat. 10.2.2. Matkat liikennemuodon mukaan Matkakohteet Tanska Suomi Norja Ruotsi Kaikki matkat Iso- Britanniasta Ikäryhmät 1. ikä (15-29) 39% 23% 8% 15% 20% 2. ikä (30-44) 35% 16% 34% 26% 29% 3. ikä (45-59) 23% 57% 17% 46% 30% 4. ikä (60+) 3% 4% 40% 13% 21% Tuloryhmät Alempi tuloluokka 0% 9% 30% 0% 7% Alemmat keskituloiset 37% 28% 37% 20% 19% Ylemmät keskituloiset 15% 24% 4% 32% 32% Korkeampi tuloluokka 47% 39% 29% 48% 43% Koulutus Alhaisempi taso 5% 8% 9% 0% 10% Keskitaso 39% 32% 54% 28% 48% Korkeampi taso 57% 60% 36% 72% 42% v. 1999-2001 v. 1999-2001 v. 2010 v. 2020 Osuus (1000) Osuus Indeksi Indeksi Kaikki matkat 100 % 34 654 100 % 123 139 Aurinkolomat 13 % 15 803 46 % 122 138 Kaupunkilomat 25 % 5 711 16 % 156 194 Kiertomatkat 34 % 5 683 16 % 123 141 Maaseutulomat 17 % 4 297 12 % 139 161 Lumilomat 5 % 807 2 % 110 128 Matkat Pohjoismaihin Matkat Iso-Britanniasta yhteensä v. 1999-2001 v. 1999-2001 v. 2010 v. 2020 Osuus (1000) Osuus Indeksi Indeksi Kaikki matkat 100 % 34 654 100 % 123 139 Bussi 1 % 1 723 5 % 115 128 Juna 2 % 1 285 4 % 143 169 Lentokone 76 % 25 362 74 % 119 135 Auto 6 % 4 197 12 % 135 155 Laiva / risteily 14 % 1 100 3 % 119 132 Matkat Pohjoismaihin Matkat Iso-Britanniasta yhteensä v. 1999-2001 v. 1999-2001 v. 2010 v. 2020 Osuus (1000) Osuus Indeksi Indeksi Kaikki matkat 100 % 34 654 100 % 123 139 Hotelli 31 % 16 233 47 % 121 137 Ykkösluokan hotelli (4-5 tähteä) 14 % 6 605 19 % 132 152 Keskitason hotelli 16 % 7 732 22 % 114 130 Budjettihotelli 1 % 1 896 5 % 117 132 Loma-asunto tai -mökki 11 % 7 902 23 % 104 118 Bed & Breakfast-majoitus 0 % 934 3 % 137 159 Teltta/matkailu-perävaunutai auto 2 % 943 3 % 101 115 Laiva/vene/risteilyalus/jahti 9 % 545 2 % 109 126 Maksuttomasti 36 % 4 500 13 % 123 139 Lentäen Pohjoismaihin matkustaa briteistä 76 % ja laivalla 14 %. Muiden liikennemuotojen osuus on erittäin pieni. Lentäen tehtävät matkat ovat tulevaisuudessakin ylivoimaisesti merkittävin matkustustapa Pohjoismaihin.

Generation Project - Iso-Britannia 13 10.2.3. Matkat majoitusmuodon mukaan Pohjoismaihin suuntautuvissa matkoissa ovat majoitusmuodoittain tarkasteltaessa kasvusektorit eli hotellit ja Bed & Breakfast-majoitus aliedustettuna verrattuna brittien kokonaismatkailuun. Laiva tms. majoitusmuotona sekä toisaalta myös ilmaiseksi majoittuminen tuttavien tai sukulaisten luona on Pohjoismaihin suuntautuvissa matkoissa keskimäärin selvästi yleisempää. 10.2.4. Matkat matkajärjestelyjen mukaan Pohjoismaiden matkoista puolet varataan matkatoimistoista. Pakettimatkoja kaikista lomamatkoista Pohjoismaihin on 27 %. Muita varauskanavia (mm. internet) käyttää 29 % Pohjoismaihin matkustavista, kun se kaikkien matkojen kohdalla on vain 19 %. Internetiä käyttää joko varauksiin tai tietojen hankkimiseen 38 % Pohjoismaihin matkustavista ja 29 % kaikista lomamatkoja ulkomaille tekevistä briteistä. Myös keskiarvoa nopeammin eli ilman ennakkovarauksia tehtävissä lisääntyvissä matkoissa Pohjoismaat ovat keskiarvon yläpuolella. 10.2.5. Matkat matkan ajankohdan mukaan Kaksi kolmesta Pohjoismaiden matkasta tehdään kesäsesongin aikana. Vaikka tulevaisuudessakin suurin osa matkoista keskittyy kesään, niin myös talven osuus on melko suuri. 10.2.6. Matkat keston mukaan Pohjoismaihin suuntautuvat matkat ovat jonkin verran keskimääräistä lyhempiä keskipituuden ollessa 8,3 yötä kaikkien brittien tekemien matkojen pituuden ollessa 9,7 yötä. Pitkien matkojen osuus Pohjoismaiden matkoissa on keskimääräistä pienempi. Lyhyiden matkojen ennustetaan lisääntyvän Britanniassa tulevaisuudessa voimakkaimmin. 11. Johtopäätökset Pohjoismaat ovat Britannian markkinoilla pieni kohdealue markkinaosuuden ollessa noin 1 %. Keski-ikäiset (25-44 vuotta) ja toisaalta seniori-ikään (65- vuotta) päässeet ovat keskimääräistä enemmän kiinnostuneita matkustamaan Pohjoismaihin. Lyhyen aikavälin potentiaali on hyvä, sillä 6 % briteistä on kiinnostunut lomailemaan Pohjoismaissa vuoteen 2006 mennessä. Pohjoismaiden päätuotteita brittimarkkinoilla ovat kiertomatkat, kaupunkilomat ja maaseutulomat. Kiertomatkojen määrä kasvaa brittimarkkinoilla yh- Matkat Pohjoismaihin Matkat Iso-Britanniasta yhteensä v. 1999-2001 v. 1999-2001 v. 2010 v. 2020 Osuus (1000) Osuus Indeksi Indeksi Kaikki matkat 100 % 34 654 100 % 123 139 Varaukset matkatoimistoista 51 % 22 560 65 % 114 128 - pakettimatkat 27 % 16 084 46 % 118 132 - muut matkatoimistovaraukset 24 % 6 476 19 % 105 119 Muut varauskanavat 29 % 6 753 19 % 147 174 Ei ennakkovarauksia 20 % 5 341 15 % 127 143 Matkat Pohjoismaihin Matkat Iso-Britanniasta yhteensä v. 1999-2001 v. 1999-2001 v. 2010 v. 2020 Osuus (1000) Osuus Indeksi Indeksi Kaikki matkat 100 % 34 654 100 % 123 139 Kesäsesonki 65 % 22 704 66 % 121 137 Talvisesonki 35 % 11 950 34 % 125 143 Tammi-huhtikuu 23 % 8 126 23 % 126 144 Touko-elokuu 52 % 16 181 47 % 123 139 Syys-joulukuu 25 % 10 347 30 % 119 136 Matkat Pohjoismaihin Matkat Iso-Britanniasta yhteensä v. 1999-2001 v. 1999-2001 v. 2010 v. 2020 Osuus (1000) Osuus Indeksi Indeksi Kaikki matkat 100 % 34 654 100 % 123 139 1-3 yötä 22 % 5 792 17 % 147 174 4-7 yötä 34 % 12 714 37 % 131 148 8-11 yötä 20 % 3 176 9 % 115 129 12-15 yötä 15 % 9 780 28 % 106 117 16-22 yötä 5 % 2 069 6 % 111 123 23+ yötä 3 % 1 124 3 % 93 108 teensä 41 % eli yli 2 miljoonalla matkalla vuoteen 2020 mennessä. Suomeen matkustavissa kiertomatkalaisissa 45-59-vuotiaat ovat keskimääräistä voimakkaammin edustettuna. Kaupunkilomien kasvun ennustetaan olevan brittimarkkinoilla 94 % eli yli 5 miljoonaa matkaa vuoteen 2020 mennessä. Halpalentoyhtiöiden kasvavan tarjonnan avulla Pohjoismaatkin hyötyvät tästä trendistä. Maaseutulomien kasvun arvioidaan olevan 61 % eli 2,5 miljoonaa lisämatkaa vuoteen 2020 mennessä. Hotellin merkitys majoitusmuotona kasvaa brittimarkkinoilla ja erityisesti ykkösluokan hotellien kysyntä lisääntyy. Korkeatasoiset majoituskohteet Pohjoismaissa voivat hyötyä tästä trendistä. Pakettimatkojen osuus brittimarkkinoilla on 27 %. Korkeatasoisten Pohjoismaihin suuntautuvien pakettimatkojen kasvunäkymät ovat paremmat kuin muiden matkatoimistoa varauskanavina käyttävien matkojen. Sen sijaan muiden varauskanavien käyttö Pohjoismaiden matkoissa on keskimääräistä yleisempää ja näiden matkojen keskimääräisestä voimakkaammasta kasvusta Pohjoismaat tulevat jatkossa hyötymään. Pohjoismailla on hyvät mahdollisuudet säilyttää markkinaosuutensa ja saada näin osansa brittimarkkinoiden kasvusta. Erityisen hyvä markkina-asema Pohjoismailla on kiertomatkoissa ja kaupunkilomissa etenkin vanhempien ikäluokkien keskuudessa. Tärkeätä on lisätä sekä pakettimatkatarjontaa että online-varaajille soveltuvia tuotteita. Tulevaisuudessa brittimarkkinoilla internetin käyttö matkan varauksessa on enemmin sääntö kuin poikkeus. Toisaalta Pohjoismaita suosivat vanhemmat ikäryhmät haluavat myös helposti varattavissa olevia pakettimatkoja.

Generation Project - Iso-Britannia 14 11.1. Tuotekehittelyssä ja markkinoinnissa huomioitavaa Kaksituhattaluvun alkuvuosina Suomen matkailumarkkinoinnin painopisteet Iso-Britanniassa ovat olleet talvilomissa ja city break-lyhytlomissa. Vaikka lumilomat tässä selvityksessä onkin luettu häviäjien joukkoon, niidenkin määrän ennustetaan kuitenkin vielä kasvavan (28% vuoteen 2020). Suomen markkinaosuus näistä matkoista on niin pieni, että meillä on edelleen runsaasti potentiaalia talvilomatuotteille. Tätä tukee myös olettamus ilmastomuutoksen mahdollisesti Alppikohteille tulevaisuudessa aiheuttamista lumiongelmista. Lumilomien kilpailukelpoisuutta on siis ylläpidettävä ja parannettava markkinatilanteen mukaisesti ja markkinointia kannattaa jatkossakin keskittää tälle tuotesegmentille. Voittajista kaupunkilomat on siis jo markkinoinnin painopisteenä. Tätä on syytä jatkaa, sillä tälläkin segmentillä markkinaosuutemme on häviävän pieni. Tuotekehittelyssä merkillepantavaa on toisaalta varauskanavien muuttuminen ja matkan eri osien varaaminen suoraan palvelujen tuottajilta ilman paketoivaa matkanjärjestäjää tai niin sanotun dynaamisen paketoinnin avulla sekä toisaalta se, että matkatoimistojen arvioidaan jatkossakin säilyvän merkittävänä matkapakettien myyntikanavana. Suomen kaltaiseen heikosti tunnettuun kohteeseen ei olla yhtä nopeasti valmiita tekemään omia matkajärjestelyjä kuin moniin kilpaileviin eurooppalaisiin kohteisiin, joten myös matkanjärjestäjien merkitys paketoijina säilyy vahvempana ja pidempään. Toinen voittaja, maaseutulomat, on voittopuolisesti muunlaisiin kuin Suomelle tyypillisiin maaseutukohteisiin suuntautuvaa. Suosituimmat kohteet ovat Etelä- ja Keski- Euroopassa. Loma-asuntojen kysyntä myös Suomeen voi kuitenkin myös tarjota kasvavia mahdollisuuksia, joten sen mahdollisuuksia tuotekehitykselle ja markkinoinnille on syytä selvittää. Osuutensa säilyttävistä tuotetyypeistä kiertomatkat on Suomen kannalta merkittävä, mutta se on ollut jossain määrin väheksytyssä asemassa 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Kun perinteiset bussimatkat kasvavat hitaimmin, on syytä tuotekehittelyssä selvittää nykyaikaan sopivia muita matkustustapoja kiertomatkalaisille. Keskeisessä asemassa on todennäköisesti auton vuokraus, joka nykyisin vielä on hintakilpailukyvyltään heikohkoa moniin kilpailijamaihin verrattuna. On myös aiheellista ottaa huomioon potentiaalisten matkailijoiden ikäjakauma, jossa tämän tuotesegmentin osalta 45-59-vuotiaat ovat keskimääräistä voimakkaammin edustettuna. Tuotteiden ja markkinoinnin on siis puhuteltava erityisen hyvin kypsässä iässä olevia matkailijoita. Yleistoteamuksena majoituksesta ja sen tuotekehittelystä on syytä muistaa hotellien ja erityisesti ensiluokkaisten hotellin ennustettu kysynnän kasvu. Se heijastaa potentiaalisten asiakkaidemme keski-iän nousua mutta myös muidenkin ikäryhmien kasvavaa mukavuuden halua.

Generation Project - Alankomaat GENERATION PROJECT - ALANKOMAAT Matkailun kehitys Alankomaista vuoteen 2020 mennessä 15 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 16 2. Markkinatilanne... 16 3. Keskeiset tulokset... 16 4. Lomamatkojen kehitys... 17 4.1. Lomamatkat tyypeittäin... 17 4.1.1. Aurinkolomat... 17 4.1.2. Kiertomatkailu... 17 4.1.3. Kaupunkilomat... 17 4.1.4. Lomat vuoristossa... 17 4.1.5. Maaseutulomat... 17 4.1.6. Lumilomat... 17 4.1.7. Urheilulomat... 17 4.2. Lomamatkat liikennemuodon mukaan... 17 4.2.1. Auto... 17 4.2.2. Lentokone... 18 4.2.3. Bussi... 18 4.2.4. Juna... 18 4.3. Lomamatkojen majoitusmuoto... 18 4.3.1. Ykkösluokan hotellit... 18 4.3.2. Keskitason hotellit... 18 4.3.3. Budjettihotellit... 18 4.3.4. Loma-asunnot ja -mökit... 18 4.3.5. Bed & Breakfast - majoitus... 18 4.3.6. Teltta / matkailuperävaunu / matkailuauto... 18 4.3.6. Laiva- ja risteilymatkat... 18 4.3.7. Tuttavat tai sukulaiset... 18 4.4. Lomamatkojen järjestäminen... 19 4.4.1. Varaukset matkatoimistoista... 19 4.4.2. Pakettimatkat... 19 4.4.3. Muut varauskanavat... 19 4.4.4. Lomamatkat ilman ennakkovarausta... 19 4.5. Lomamatkojen kesto... 19 4.6. Lomamatkojen ajankohta... 19 4.7. Lomamatkojen rahankäyttö... 20 5 Väestöennusteet... 20 6. Lomamatkojen kehitys 1991-2001... 20 7. Ennuste lomamatkustuksen kehityksestä 2005-2020... 20 7.1. Ennuste matkojen määrästä ikäryhmittäin... 21 7.2. Ennuste erityyppisten lomamatkojen määristä... 21 7.3. Ennuste lomamatkojen liikennemuodoista... 21 7.4. Ennuste lomamatkojen majoitusmuodoista... 22 7.5. Ennuste lomamatkojen matkajärjestelyistä... 22 7.6. Ennuste lomamatkojen kestosta... 22 7.7. Ennuste lomamatkojen ajankohdista... 22 8. Yhteenveto... 23 8.1. Lomamatkojen tyyppi... 23 8.2. Lomamatkojen majoitusmuoto... 23 8.3. Lomamatkojen liikennemuoto... 23 8.4. Lomamatkojen järjestäminen... 23 9. Ulkomaanmatkailijoiden profiili... 23 10. Lomamatkat Pohjoismaihin... 24 10.1. Pohjoismaat markkina-alueena... 24 10.1.1. Ikäryhmät... 24 10.1.2. Matkustusaikomukset 2004-2006... 24 10.1.3. Matkustus Pohjoismaihin... 24 10.2. Matkojen tunnusmerkit... 24 10.2.1. Matkatyypit... 24 10.2.2. Matkat liikennemuodon mukaan... 24 10.2.3. Matkat majoitusmuodon mukaan... 25 10.2.4. Matkat matkajärjestelyjen mukaan... 25 10.2.5. Matkat matkan ajankohdan mukaan... 25 10.2.6. Matkat matkan keston mukaan... 25 10.2.7. Matkat matkan rahan käytön mukaan... 25 11. Johtopäätökset... 26 12. Tuotekehittelyssä ja markkinoinnissa huomioitavaa... 26

Generation Project - Alankomaat 16 16 1. Yleistä 3. Keskeiset tulokset Tämä raportti on lyhennelmä tutkimuksesta Forecast Study Netherlands. A tourism demand Forecast Study until 2020. Sen tuottamisesta on vastannut IPK International The World Travel Monitor Company Ltd. Tutkimuksen ennustemallit perustuvat World Travel Monitorin laajaan aineistoon Alankomaista tehtyjen ulkomaille suuntautuvien lomamatkojen kehityksestä ja rakenteesta vuosina 1991-2001 sekä toisaalta Eurostatin (European Statistical Office) väestöennusteisiin ja ikärakenteessa tapahtuviin muutoksiin vuoteen 2020 mennessä. Ennusteet on rakennettu erilaisten matemaattisten mallien ja aikasarja-analyysien avulla. Niiden avulla ennustetaan matkojen määrän kehitystä matkatyypeittäin, liikenne- ja majoitusmuodoittain, matkojen järjestämistavan mukaan sekä keston ja ajankohdan mukaan. Mallien avulla rakennetaan matkailijoiden tulevaisuuden profiili ja analysoidaan sitä, miten tapahtuvat muutokset heijastuvat Pohjoismaihin suuntautuvaan matkailuun. 2. Markkinatilanne Alankomaiden asukasluku on 16 miljoonaa ja sen pinta-ala on ainoastaan 41.526 km 2. Näin maa on yksi maailman tiheimmin asutuista (378 as./km 2 ). Ei siten ole ihme, että Rotterdamin, Amsterdamin ja Haarlemin muodostama alue on eräs Euroopan suurimmista taajama-alueista Moskovan, Pariisin, Ruhrin alueen (Saksa) ja Lontoon ohella. Maassa on viimeisten kymmenen vuoden aikana toteutettu menestyksellisesti monia yhteiskunnallisia uudistuksia. Näiden ansiosta esimerkiksi työttömyysaste on pystytty pitämään alhaisena. Alankomaisen bruttokansantuote on korkea eli 27.000 henkeä kohti. Yli 70 % väestöstä tekee vuosittain vähintään yhden yöpymisen sisältävän matkan. Matkojen kokonaismäärä (kotimaa + ulkomaat) on 40 miljoonaa. Matkoista 19 miljoonaa suuntautuu ulkomaille ja matkojen määrässä mitattuna Alankomaat on maailman kuudenneksi suurin markkina-alue Saksan, USA:n, Iso- Britan-nian, n ja Italian jälkeen. Ulkomaanmatkoista lähes 75 % on lomamatkoja. Monet matkoista suuntautuvat rajanaapureihin ja globaalisti ajateltuna niitä voidaan jopa pitää kotimaan matkoina. Kaukomatkojen osuus ulkomaamatkoista on 9 %. Ulkomaille tehtyjen matkojen määrä on kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana 1,7 %:n vuosivauhdilla. Yksi Alankomaiden suurimmista ongelmista on alhainen syntyvyys. Kotitaloutta kohti lapsia on keskimäärin vain 1,7 eikä maa pysty siten jatkossa säilyttämään nykyistä ikäpyramidiaan. Kehitys tähän suuntaan lähti käyntiin jo jokin aika sitten. Alankomaiden väestö ikääntyy, mutta ei kuitenkaan niin dramaattisesti kuin esimerkiksi Saksan väestö. Alankomaiden väestö lisääntyy hitaasti ja yli 15- vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan 12 % vuoteen 2020 mennessä. Tuolloin maan aikuisväestön koon arvioidaan olevan 14,5 miljoonaa. Matkailun kasvua ei siksi voida laskea väestön kasvun varaan. Selvintä vähenemistä kirjataan tulevaisuudessa 25-44-vuotiaiden määrissä. Toisaalta kaikkein nuorimpien eli 15-24- vuotiaiden määrä kasvaa. Kuitenkin selvimmin lisääntyvät vanhempiin ikäluokkiin eli yli 44-vuotiaisiin kuuluvien lukumäärä. Matkailun kasvunäkymät ovat jo nykyisestä korkeasta matkustusalttiudesta huolimatta Alankomaiden markkinoilla kohtuulliset. Ulkomaille suuntautuvia lomamatkoja hollantilaiset voivat vuonna 2020 arvion mukaan tehdä noin 17 miljoonaa vuotuisen kasvun ollessa keskimäärin 1,2 % eli 23 % vuoteen 2020 mennessä. Matkustusalttius kasvanee jonkin verran kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 15-24-vuotiaisissa, joissa se hivenen laskee. Alankomaiden markkinoilla on em. perusteella odotettavissa seuraavia muutoksia vuoteen 2020 mennessä: Kohderyhmistä sekä nuorempien (15-34 vuotta) että 45-54- vuotiaiden merkitys matkailumarkkinoilla pienenee jonkin verran osuuksien kaikista matkoista laskiessa 35 %:sta 30 %:iin vuonna 2020 keski-ikäisten (25-44 vuotta) matkustus lisääntyy matkustusalttiuden kasvaessa. yli 54-vuotiaiden merkitys kohderyhmänä vastaavasti kasvaa 30 %:sta 40 %:iin. Lomailumuodoista aurinkomatkailu tärkeimpänä lomailumuotona säilyttää asemansa kiertomatkailun näkymät toiseksi suurimpana lomatyyppinä ovat hyvät kasvun jopa ylittäessä keskiarvon muiden lomailumuotojen merkitys on oleellisesti pienempi ja kasvunäkymätkin huonommat lumilomailun jopa vähentyessä. Liikennemuodoista lentokone säilyttää keskeisen asemansa ja sen suosio kasvaa jopa yli keskiarvon. Myös oma auto säilyttää asemansa. Eri majoitusmuotojen suosiossa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Lomaasunto, keskitason hotelli ja leirintämatkailu ovat jatkossakin suosituimpia. Matkojen järjestämisessä varauksia tehdään entistä enemmän suoraan palvelun tarjoajalta ja yksittäisten varausten määrä matkatoimistoissa pienenee. Pakettimatkojen kysynnän kasvu näyttää kuitenkin hyvältä.

Generation Project - Alankomaat 17 17 4. Lomamatkojen kehitys 4.1. Lomamatkat tyypeittäin Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna 1999-2001 keskimäärin seuraavasti: Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat 13 908 100 % Aurinkolomat 3 571 27 % Kiertomatkat 2 043 15 % Kaupunkilomat 1 369 10 % Lomat vuorisossa 1 236 9 % Lumilomat 1 040 7 % Urheilulomat 981 7 % Maaseutulomat 913 7 % Risteilyt / veneily 114 1 % Terveyslomat 75 1 % 4.1.1. Aurinkolomat (Sun+Beach Holiday) Aurinkolomat olivat 1990-luvun voittajia niiden määrän noustessa 2,5 miljoonasta (1991) 3,5 miljoonaan (2001). Markkinaosuus kaikista matkoista nousi vastaavasti 21 %:sta 25 %:iin. Suosituimmat aurinkolomakohteet ovat Espanja (37 %), (19 %), Kreikka (11 %) ja Italia (7 %) sekä eri kaukokohteet (6 %). Matkoja tehdään eniten lentäen (41 %) ja pakettimatkojen osuus on korkea (52 %). Loma-asunnot ja leirintä ovat suosituimmat majoitusmuodot. 4.1.2. Kiertomatkailu (Touring Holiday) Kiertomatkojen määrä nousi vuoden 1991 1,5 miljoonasta vuoden 2001 2,0 miljoonaan. Markkinaosuus on pysynyt ennallaan 14 %:ssa. Suositumpia matkakohteita ovat kaukokohteet (30 %), (19 %), Saksa (14 %) ja Italia (11 %). Matkat tehdään kohteesta riippuen yleensä joko lentäen tai omalla autolla. Majoitusmuodot vaihtelevat keskitason hotellin (32 %) ja leirinnän (28 %) ollessa suosituimpia. Hotelli on suosituin (68 %) majoitusmuoto. Matkoista puolet varataan matkatoimistosta ja 29 % on pakettimatkoja. 4.1.3. Kaupunkilomat (City Breaks) Kaupunkilomien määrä on 1990-luvulla pudonnut 1,6 miljoonan matkan (1991) tasolta 1,3 miljoonaan (2001). Markkinaosuus on vastaavasti pudonnut 14 %:sta 9 %:iin. Suosituimpia matkakohteita ovat (21 %), Saksa (15 %), Iso-Britannia (15 %) ja Belgia (14 %). Majoitusmuotona ovat useimmin budjettihotelli (24 %), keskitason hotelli (19 %) tai ykkösluokan hotelli (17 %). Matkoista puolet varataan matkatoimistoista luukun ottamatta kaukomatkoja, joissa matkatoimistovarausten osuus on 76 %. Kaupunkilomat ovat usein lyhytlomia ja niitä tehdään eri liikennevälineillä. 4.1.4. Lomat vuoristossa (kesä) Matkatyyppi on menettänyt markkinaosuuksiaan (14 % > 8 %) ja myös matkojen määrä on pudonnut 1,6 miljoonan tasosta 1,1 miljoonaan. Saksa (28 %), Itävalta (23 %), (23 %) ja Sveitsi (10 %) ovat näiden matkojen suosituimpia kohteita. Matkat varataan yleisimmin suoraan palvelun tarjoajalta ilman matkatoimistoa. Leirintä (35 %) ja loma-asunnot (30 %) ovat suosituimmat majoitusmuodot. Matkoista 83 % tehdään omalla autolla. 4.1.5. Maaseutulomat (Countryside Holiday) Myös tämä matkatyyppi kuuluu Alankomaissa häviäjiin matkojen määrän pudotessa 1990-luvulla 1,0 miljoonasta 0,8 miljoonaan. Suosituimmat kohteet ovat (42 %), Saksa (20 %), ja Belgia (13 %). Suurin osa matkoista tehdään ilman ennakkovarausta majoittumisen tapahtuessa usein maksuttomasti ja yksityisesti. Myös leirintämatkailu on tässä matkailumuodossa melko suosittua. Yleensä (81 %) matkustetaan omalla autolla. 4.1.6. Lumilomat Lumilomat ovat Alankomaiden markkinoilla menettäneet suosiotaan matkojen määrän pudotessa 1,7 miljoonasta (1991) 1,1 miljoonaan (2001). Suosituimmat kohteet ovat Itävalta (50 %), (26 %) ja Sveitsi (8 %). Puolet matkoista varataan matkatoimistoista ja kolmannes suoraan palvelun tuottajalta. Oma auto on suosituin (71 %) kulkuneuvo ja loma-asunto (44 %) sekä keskitason hotelli (25 %) suosituimmat majoitusmuodot. 4.1.7. Urheilulomat Urheilulomien määrä on laskenut hieman (1,2 miljoonaa > 1,1 miljoonaa) osuuden kaikista matkoista pudotessa 10 %:sta 8 %:iin. Suosituimpia kohteita ovat (29 %), Saksa (16 %), Belgia (14 %) ja Espanja (10 %). Matkojen suosikkiharrastuksia ovat vaeltaminen, vesiurheilu, pyöräily, maastopyöräily, golf ja vuoristokiipeily. 4.2. Lomamatkat liikennemuodon mukaan Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna 1999-2001 liikennemuodoittain keskimäärin seuraavasti: Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat 13 908 100 % Auto 6 622 48 % Lentokone 4 964 36 % Bussi 1 165 8 % Juna 598 4 % 4.2.1. Auto Vaikka auto on edelleen hollantilaisten suosituin liikennevälinen ulkomaille suuntautuvilla lomamatkoilla, niin tosiasiassa auton suosio on laskenut 1990-luvulla ja matkojenkin määrä on kasvanut vain hieman 6,4 miljoonasta 6,6 miljoonaan. Markkinaosuus oli vuonna 1996 vielä 55 %, mutta vuonna 2001 enää 47 %. Eniten automatkoja tehdään an, Saksaan, Itävaltaan ja Italiaan. Autoa käytetään erityisesti kesälomamatkoilla vuoristoon (83 %), maaseutulomilla (81 %) ja lumilomilla (71 %). Automatkailijat järjestävät matkansa enimmäkseen itse ja suurin osa (55 %) ei tee lainkaan ennakkovarauksia 16 %:n tehdessä ne suoraan palvelun tarjoajalta.

Generation Project - Alankomaat 18 18 4.2.2. Lentokone Lentäen tehtyjen matkojen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Vuonna 1996 matkoja tehtiin 3,0 miljoonaa ja vuonna 2001 jo 5,3 miljoonaa. Markkinaosuus on noussut 28 %:sta 37 %:iin. Suosituimmat kohteet ovat kaukokohteet (26 %), Espanja (24 %), Kreikka (11 %) ja Turkki (8 %). Kaikista lentäen tehtävistä lomamatkoista 41 % on aurinkolomia. Matkoista 88 % varataan matkatoimistosta ja 78 % on pakettimatkoja. 4.2.3. Bussi Bussimatkailu on jonkin verran menettänyt markkinaosuuksiaan volyymin laskiessa noin miljoonaan matkaan ja markkinaosuuden ollessa 7 %. Bussimatkojen suosituimpia kohteita ovat Espanja (32 %), (25 %), Itävalta (11 %) ja Saksa (10 %), Italia (8 %). Bussimatkoista 31 % on aurinkolomia, 17 % lumilomia, 16 % kaupunkilomia ja 11 % kiertomatkoja. luokitellaan. Matkoista 84 % varataan matkatoimistosta ja pakettimatkoja niistä on 75 %. vuoden 1991 1,0 miljoonasta vuoden 2001 1,4 miljoonaan. Myös osuus kaikista matkoista kasvoi (8 %>10 %). Suosituimmat matkakohteet tämän majoitusmuodon osalta ovat kaukokohteet (18 %), Espanja (17 %), Saksa (10 %) ja Turkki (9 %). Ykkösluokan matkoista 33 % on aurinkolomia sekä kiertomatkoja ja kaupunkilomia kumpiakin 17 %. 4.3.2. Keskitason hotellit Keskitason hotellin suosio laski 1990-luvun alkupuoliskolla, mutta on sen jälkeen palannut matkojen määrissä mitattuna lähes vuoden 1991 (3,1 miljoonaa) tasolle (3,0 miljoonaa vuonna 2001). 4.3.3. Budjettihotellit Budjettihotellia majoitusmuotonaan käyttäneiden matkojen määrä on noussut hivenen ja se oli vuonna 2001 0,8 miljoonaa markkinaosuuden ollessa 6 %. Matkoista 24 % on kaupunkilomia ja 23 % kiertomatkoja. 4.2.4. Juna 4.3.4. Loma-asunnot ja mökit Junamatkojen määrä on pysynyt melko stabiilina vuodesta 1996 lähtien ja vuonna 2001 niitä tehtiin 0,6 miljoonaa markkinaosuuden ollessa 4 %. Matkat suuntautuvat enimmäkseen an (34 %), Belgiaan (20 %), Saksaan (16 %) ja Iso-Britanniaan (10 %). Kaupunkilomat (35 %) ovat tärkein lomatyyppi. Loma-asuntoa tai mökkiä käyttäneiden määrä on matkoissa mitattuna pysytellyt koko ajan korkealla tasolla ollen noin 3,3 miljoonaa markkinaosuuden vaihdellessa 25 %:n ja 28 %:n välillä. Loma-asuntoa majoitusmuotonaan käyttäneistä keskimääräistä suurempi osa on aurinkolomalaisia. 4.3. Lomamatkojen majoitusmuoto 4.3.5. Bed & Breakfast - majoitus Kolmesta suosituimmasta majoitusmuodosta lomaasuntojen ja mökkien osuus on pysynyt ennallaan eli 25 %:ssa samalla kun keskitason hotellien (25 %>22 %) sekä leirintämatkailun (22 %>20%) markkinaosuus on hieman pudonnut. Hotelleista ykkösluokka on pystynyt hieman kasvattamaan markkinaosuuttaan (8 %>10 %). Maksuttomasti ystävien tai tuttavien luona majoittuu melko vakiona pysyvä 10-12 %:n osuus. Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna 1999-2001 majoitusmuodon keskimäärin seuraavasti (1.000): Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat 13 908 100 % Hotelli 5 139 36 % - ykkösluokan hotelli (4-5 tähteä) 1 296 9 % - keskitason hotelli 2 980 21 % - budjettihotelli 863 6 % Loma-asunto tai -mökki 3 409 25 % Bed & Breakfast - majoitus 191 1 % Teltta/matkailuperävaunutai auto 2 811 20 % Laiva/vene 169 1 % Tuttavat/sukulaiset/muuten maksuttomasti 1 506 11 % 4.3.1. Ykkösluokan hotellit Ykkösluokan hotellien käyttö on noussut Alankomaiden markkinoilla sitä käyttäneiden matkojen lisääntyessä Bed & Breakfast - majoituksen suosio on kasvanut, vaikka onkin pysynyt pienenä sitä käyttäneiden matkojen määrän noustessa 0,1 miljoonan tasolta 0,2 miljoonaan myös markkinaosuuden vastaavasti noustessa (1 % > 2 %). Matkat suuntautuvat enimmäkseen Itävaltaan (20 %) ja Iso-Britanniaan (19 %). 4.3.6. Teltta / matkailuperävaunu / matkailuauto Leirintämatkailun suosio on pysynyt hollantilaisten keskuudessa vakaana ja korkealla tasolla. Matkojen määrä on noin 2,8 miljoonaa ja markkinaosuudessa on tapahtunut vain lievää laskua (22 %>20 %). Puolet leirintämatkoista suuntautuu an. Matkat ovat useimmin aurinkolomia (29 %), kiertomatkoja (20 %), vuoristolomia (15 %) tai urheilulomia (11 %). Suurin osa (74 %) ei tee varauksia ennen matkaa. 4.3.6. Laiva- ja risteilymatkat Risteilylomien määrä on pysynyt ennallaan matkojen määrän vaihdellessa 0,1 ja 0,2 miljoonan välillä osuuden kaikista matkoista ollessa keskimäärin runsaan prosenttiyksikön verran. 4.3.7. Tuttavat tai sukulaiset Maksutonta tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuvaa majoitusta käyttävät hollantilaiset vuositasolla noin 1,5 miljoonalla matkalla markkinaosuuden ollessa noin 11 %. Puolet matkoista tehdään autolla ja kolmannes lentäen. Lähes puolet ei tee ennakkovarauksia.

Generation Project - Alankomaat 19 19 4.4. Lomamatkojen järjestäminen Matkatoimistojen käyttö on kasvattanut markkinaosuuttaan 1990-luvun alusta Alankomaiden markkinoilla noin kymmenellä prosenttiyksiköllä ja erityisesti pakettimatkojen kysyntä on kasvanut selvästi. Muita varauskanavia käyttäneiden osuus on myös noussut, kun sen sijaan ilman ennakkovarauksia lähteneiden osuus on selvästi pienentynyt. Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna 1999-2001 matkan varaustavan mukaan keskimäärin seuraavasti (1.000): Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat 13 908 100 % Varaukset matkatoimistoista 7 358 53 % - pakettimatkat 4 621 33 % - muut matkatoimistovaraukset 2 736 20 % Muut varauskanavat 2 739 20 % Ei ennakkovarauksia 3 811 27 % 4.4.1. Varaukset matkatoimistoista Vuonna 1991 ilman ennakkovarausta tehttiin 5,5 miljoonaa, mutta vuonna 2001 enää 3,6 miljoonaa matkaa. Osuus kaikista matkoista laski 45 %:sta 26 %:iin. Nämä matkat suuntautuvat keskimääräistä useammin an (43 % / 47 % kaikista n matkoista), Saksaan (20 % / 38 % kaikista Saksan matkoista), Belgiaan (11 % / 39 % kaikista Belgian matkoista sekä Itävaltaan (9 % / 26 % kaikista Itävallan matkoista). 4.5. Lomamatkojen kesto Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna 1999-2001 matkan keston mukaan keskimäärin seuraavasti (1.000): Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat 13 908 100 % 1-3 yötä 1 479 11 % 4-7 yötä 3 637 26 % 8-11 yötä 2 278 16 % 12-15 yötä 3 117 22 % 16-22 yötä 2 132 15 % 23+ yötä 1 265 9 % Hollantilaiset käyttävät paljon matkatoimistoja ja niiden kautta varattujen matkojen määrä on kasvanut 5,5 miljoonan matkan tasolta (1991) 7,3 miljoonaan (2001). Keskimääräistä useammin matkatoimistoa käytetään Espanjan matkoilla (yli 20 % kaikista matkatoimistovarauksista). Muista suosittuja kohteita ovat kaukokohteet (15 %), (13 %), Kreikka (7 %) ja Saksa (6 %). Matkoista yli kolmannes on aurinkolomia, 15 % kiertomatkoja ja 10 % kaupunkilomia. Hotellia käytetään majoitusmuotona eniten ja matkoista 60 % tehdään lentäen, 19 % omalla autolla ja 14 % bussilla. 4.4.2. Pakettimatkat Pakettimatkojen määrä on noussut vuoden 1991 3,0 miljoonasta vuoden 2001 4,7 miljoonaan. Matkojen määrän kasvu kuitenkin alkoi vasta 1990-luvun loppupuolella. Espanjan osuus pakettimatkoista on 27 %, kaukokohteiden 12 %, Kreikan 11 % sekä Turkin ja n kummankin 8 %. Matkoista 44 % on aurinkolomia, 14 % kiertomatkoja ja 13 % kaupunkilomia. Majoitusmuotona tulevat kyseeseen yleensä hotelli (64 %) tai loma-asunnot (31 %). Matkoista 71 % tehdään lentokoneella ja 21 % bussilla. 4.4.3. Muut varauskanavat Yhä useampi hollantilainen suunnittelee matkansa itse ja tekee matkavarauksensa ilman matkatoimistoa. Näiden matkojen määrä on kasvanut vuoden 1991 1,5 miljoonasta matkasta vuoden 2001 2,9 miljoonaan markkinaosuuden kaikista matkoista noustessa 12 %:sta 21 %:iin. Saksa (20 % / 28 % kaikista Saksan matkoista), Itävalta (14 % / 31 % kaikista Itävallan matkoista) ja Belgia (13 % / 32 % kaikista Belgian matkoista) ovat näiden matkojen pääasialliset kohteet. 4.4.4. Lomamatkat ilman ennakkovarausta Ilman ennakkovarausta tehtyjen matkojen määrä on vähentynyt selvästi samalla kun muiden kuin matkatoimistojen kautta tehtyjen varausten määrä on kasvanut. Hollantilaisten ulkomaille tekemien lomamatkojen kesto on viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana hieman pidentynyt. Lyhyiden matkojen (1-3 yötä) osuus kaikista matkoista on laskenut 14 %:sta 11 %:iin matkojen määrän pienentyessä 1,8 miljoonasta (1991) 1,6 miljoonaan (2001). Sen sijaan 4-7 yötä (3,2 miljoonaa > 3,8 miljoonaa) ja 8-11 yötä (2,2 miljoonaa > 2,3 miljoonaa) kestäneiden matkojen määrä on tasaisesti kasvanut osuuksien kaikista matkoista olleessa 26 %:n (4-7 yötä) ja 16 %:n paikkeilla (8-11 yötä). Vähintään 12 yötä kestäneet matkat ovat voittaneet markkinaosuuksia. Lyhyiden matkojen suosikkikohteita ovat Belgia (26 %), (25 %), Saksa (22 %), Iso-Britannia (13 %), Alankomaat (9 %), Sveitsi (9 %) ja Belgia (7 %). Matkoista tehdään 60 % autolla eikä lentokone ole rajuista hintatarjouksista huolimatta saanut 15 %:ia enempää näistä matkoista. Lyhyet matkat ovat yleisimmin kaupunkilomia (35 %). Pidemmät matkat (4- yötä) ovat useimmin aurinkolomia (28 %) tai kiertomatkoja (16 %). Matkat tehdään useimmin omalla autolla (47 %) tai lentäen (38 %). Kaikkein pisimmät matkat (16- yötä) suuntautuvat useimmin an (32 %) tai kaukomaille (25 %). Matkat ovat yhtä usein aurinkolomia ja kiertomatkoja lentokoneen ollessa pääasiallinen liikenneväline. 4.6. Lomamatkojen ajankohta Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna 1999-2001 matkan ajankohdan mukaan keskimäärin seuraavasti (1.000): Matkatyyppi Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat 13 908 100 % Kesäsesonki (V-X) 10 203 73 % Talvisesonki (XI-IV) 3 705 27 % Tammi-huhtikuu 2 730 20 % Touko-elokuu 7 661 55 % Syys-joulukuu 3 516 25 %