ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA TALVI Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset

Transkriptio

1 ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA TALVI Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

2 Tilaukset Matkailun Edistämiskeskus Töölönkatu 11 A PL Helsinki puh fax mek@mek.fi ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN

3 1 SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE JOHDANTO AINEISTO JA TIEDONKERUU RAPORTIN SISÄLTÖ RAJOITUKSIA YLEISOSA SAAPUNEIDEN MÄÄRÄ MATKAN TARKOITUS IKÄ JA SUKUPUOLI MATKASEURA MATKAKOHTEET SUOMESSA YÖPYMISTEN MÄÄRÄ JA VIIPYMÄ RAHAN KÄYTTÖ JA MATKAILUTULO MATKAPÄÄTÖKSEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT RUOTSI ISO-BRITANNIA SAKSA RANSKA ALANKOMAAT ESPANJA ITALIA VIRO VENÄJÄ NORJA SVEITSI YHDYSVALLAT JAPANI KIINA BELGIA LIITETAULUKOT

4 2 LUKIJALLE Tämä julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on tehty joulukuusta 1997 alkaen. Tutkimuksen tavoitteena on matkailun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Taloustutkimus Oy Matkailun Edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa matkailua tärkeimmiltä markkina-alueilta talvikauden (marras-huhtikuu) osalta. Mukana on 15 maata. Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan matkan volyymiä, matkan tarkoitusta, käytettyjä liikennemuotoja, kohdealueita Suomessa, matkailijoiden ikää ja sukupuolta, viipymää, yöpymiskertymää, rahan käyttöä sekä matkapäätökseen vaikuttaneita tekijöitä. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia matkailun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Maakohtaiset vertailut on koottu tutkimuksen alkuun sen yleisosaan. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia matkailun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea matkailukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan matkailun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkina-alueilla. Lukuohje: Raportin matkailija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = ). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0 0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin. Joidenkin maiden osalta tuloksia ei ole voitu esittää kaikista taustaryhmistä alhaisesta havaintomäärästä johtuen (taulukoissa käytetty -merkintää). Alhaisesta havaintomäärästä johtuen myös joistakin kuvista tietoja ei ole saatavissa kaikkien vuosien osalta.

5 3 1 JOHDANTO 1.1 Aineisto ja tiedonkeruu Rajahaastattelututkimuksen tiedot kerätään rajanylityspaikoilla suoritettavilla matkailijahaastatteluilla. Tiedonkeruupaikat talvikaudella (marras-huhtikuu) olivat seuraavat: - Helsinki-Vantaan lentoasema - Helsingin satamat - Turun lentoasema - Turun satamat - Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajanylityspisteet - Venäjälle menevät junat Helsingin ja Kouvolan välillä - Rovaniemen ja Kittilän lentoasemat Rovaniemen ja Kittilän lentoasemilla kerätyt tiedot on yleistetty kattamaan myös muiden Pohjois- Suomen lentoasemien (Ivalo, Enontekiö, Kuusamo, Kajaani, Kemi-Tornio) suorat lennot ulkomailta. Matkustajan asuinmaan mukaan tarkasteltuna olivat tutkimushavaintojen (haastattelujen) määrät talvella seuraavat: - Venäjä Ruotsi Iso-Britannia Viro Saksa Ranska Norja Alankomaat Espanja Italia USA Japani Belgia Sveitsi Kiina Raportin sisältö Tämä tutkimusraportti sisältää lyhyen yhteenvedon tuloksista ja eräitä maakohtaisia vertailuja. Raportin liitteenä oleviin kahteen taulukkoon on koottu keskeiset tunnusluvut. Raportissa on lisäksi esitetty maakohtaiset tulokset 15 maan osalta. Maakohtaisissa tuloksissa on tehty vertailuja kolmeen edelliseen talveen eli , ja Kunkin maakohtaisen osuuden lopussa on taulukot kyseisen maan tuloksista. 1.3 Rajoituksia Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että havaintojen määrä on useiden maiden kohdalla melko pieni. Näin myös tulosten virhemarginaalit ovat keskimääräistä suurempia. Tutkimuksessa eivät ole talvella mukana: - Ahvenanmaalle tehdyt matkat - Norjan ja Ruotsin vastaisen maarajan liikenne - Vartiuksen ja Imatran rajanylityspaikat Venäjän vastaisella maarajalla - Hangon ja Vaasan satamat Edellä mainituista rajoituksista johtuen osa matkailusta on jäänyt tutkimuksen ulkopuolelle.

6 4 2 YLEISOSA 2.1 Saapuneiden määrä Talvella saapui matkailijoita Suomeen ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Toiseksi eniten Ruotsista ( ) ja kolmanneksi eniten Virosta ( ). Seuraavina ovat Iso-Britannia ( ) ja Saksa ( ). Saapuneet tulivat maahamme useimmiten lentäen. Ainoastaan Venäjältä tulleet saapuivat suurimmaksi osaksi maitse. Ruotsista ja Virosta tulleet puolestaan saapuivat suurimmaksi osaksi laivalla. Suomen kansalaisten suhteellinen osuus oli suurin Belgiasta (18 %) ja Ruotsista (17 %) tulleiden joukossa. Määrällisesti eniten Suomen kansalaisia oli Ruotsista (52.400) joukossa Saapuneiden määrä (1000) ja Suomen kansalaisten osuus (%) saapuneista Saapuneet (1000) Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Japani Kiina Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Venäjä Viro Yhdysvallat Suomen kansalaisten osuus (%) Maaliikenne Laivaliikenne Lentoliikenne Suomen kansalaisten osuus (%)

7 5 2.2 Matkan tarkoitus Työmatkalla olleiden osuus oli suurin Kiinasta (69 %) tulleiden joukossa. Määrällisesti eniten työmatkalaisia tuli Venäjältä ( ) sekä Ruotsista ( ). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden suhteellinen osuus oli suurin Italiasta (26 %), Ruotsista (22 %) sekä Espanjasta (21 %) saapuneiden matkustajien joukossa. Määrällisesti eniten tuttava- tai sukulaisvierailun ilmoittivat syyksi ruotsalaiset (67.100) sekä venäläiset (54.200). Muulla vapaa-ajan matkalla olleita oli suhteellisesti eniten Venäjältä (56 %) ja Iso-Britanniasta (55 %) tulleiden matkustajien joukossa. Venäjältä tulleissa oli myös määrällisesti eniten ( ) muulla vapaa-ajan matkalla olleita matkustajia. Kauttakulkumatkalla olleiden osuus oli suhteellisesti suurin Venäjältä (13 %), Japanista (11 %) ja Kiinasta (11 %) tulleiden matkustajien joukossa. Määrällisesti kauttakulkumatkalla olleita matkustajia oli eniten venäläisten ( ) joukossa. Yli puolet Iso-Britanniasta (57 %) ja Japanista (56 %) tulleista matkustajista oli pakettimatkalla. Määrällisesti eniten pakettimatkalla olleita matkustajia saapui Iso-Britanniasta ( ). 20 Viipymä (vrk) ja yöpymiset (1000) asuinalueittain Viipymä (vrk) Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Japani Kiina Norja Ranska Ruotsi Saksa Öitä yhteensä (1000) 0 Sveitsi Venäjä Viro Yhdysvallat Viipymä Viipymä (poislukien Suomen kansalaiset) Yöpymiset

8 6 Saapuneiden osuudet matkan tarkoituksen mukaan Työmatkat Tuttava- ja sukulaisvierailut Muut vapaa-ajan matkat Muut matkat Monta syytä Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Japani Kiina Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Venäjä Viro Yhdysvallat %

9 7 2.3 Ikä ja sukupuoli Ruotsista tulleiden keski-ikä (47,8 vuotta) oli vertailumaista korkein. Virosta (35,0 vuotta) saapuneet matkailijat puolestaan olivat nuorimpia. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, osuus oli suurin Virosta (28 %) ja Espanjasta (28 %) saapuneiden kohdalla. Vanhimpia ikäryhmiä eli yli 65-vuotiaita tuli eniten (10 %) Ruotsista. Miesten osuus oli suurin Yhdysvalloista (73 %) ja Italiasta (73 %) tulleiden joukossa. Naisten osuus puolestaan oli suurin Venäjältä (51 %) saapuneiden kohdalla. Saapuneiden ikäjakauma ja keski-ikä asuinmaittain Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Japani Kiina Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Venäjä Viro Yhdysvallat % Keskiikä 40,5 38,6 36,4 41,4 38,2 36,8 36,5 42,8 38,6 47,8 41,1 40,4 38,6 35,0 41,4

10 8 2.4 Matkaseura Yksin matkustavia tuli suhteellisesti eniten Sveitsistä (47 %) ja Saksasta (46 %). Perheen tai sukulaisten kanssa matkustettiin suhteellisesti eniten Iso-Britanniasta (50 %) saavuttaessa. Iso- Britanniasta saapuneilla oli myös useimmin lapsia mukana. Saapuneiden matkaseura Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Japani Kiina Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Venäjä Viro Yhdysvallat Yksin Perhe, sukulaiset Muu matkaseura Useita edellisistä Lasten osuus % 27,0 11,9 20,0 37,9 25,1 5,9 2,2 9,0 14,6 16,1 4,9 3,4 17,8 19,7 5, %

11 9 2.5 Matkakohteet Suomessa Kiinasta tulleista suurin osa (59 %) ilmoitti Helsingin ainoaksi matkakohteeksi Suomessa. Suhteellisesti vähiten Helsinkiin tulivat venäläiset (22 %). Määrällisesti eniten Helsinkiin saavuttiin Venäjältä ( ). Lappi oli sekä suhteellisesti (49 %) että määrällisesti (97.200) suosituin matkakohde brittien keskuudessa. Hämeen ja Keski-Suomen matkakohteeksi ilmoittivat suhteellisesti eniten Alankomaista (24 %) tulleet matkustajat. Määrällisesti eniten Keski-Suomeen ja Hämeeseen matkustivat venäläiset (38.100). Järvi-Suomi ja Kainuu olivat suosituimmat matkakohteet sekä suhteellisesti että määrällisesti venäläisten matkustajien joukossa (29 % matkoista, matkaa). Matkakohteet Suomessa Helsinki Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Uusimaa+ Kymenlaakso Häme+ Keski- Suomi Monta kohdetta Järvi- Suomi+ Kainuu Ei kohdetta Lappi Kaksi kohdetta Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Japani Kiina Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Venäjä Viro Yhdysvallat % 2.6 Yöpymisten määrä ja viipymä Yöpymisten määrässä mitattuna Venäjältä tulleet matkustajat olivat ensimmäisinä (yhteensä yöpymistä). Virolaiset matkustajat ( ) olivat toisena. Seuraavina tulevat Ruotsista ( ), Saksasta ( ) ja Iso-Britanniasta ( ) saapuneet matkustajat. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työmatkayöpymisiä kertyi ylivoimaisesti eniten Virosta ( ) tulleille matkustajille. Tuttava- ja sukulaisvierailuita oli eniten ruotsalaisten ( ) keskuudessa. Muissa vapaa-ajan matkoissa venäläiset ( ) olivat ensimmäisinä yöpymisten määrässä.

12 10 Majoitusmuodon mukaan tarkasteltuna hotellissa tai motellissa yöpyivät eniten venäläiset ( ) sekä britit ( ). Tuttavien tai sukulaisten luona yöpymisiä kirjattiin eniten Ruotsista ( ) sekä Venäjältä ( ) tulleille matkustajille. Yhdysvalloista tulleet matkustajat viipyivät Suomessa pisimpään, keskimäärin 16,2 yötä. Seuraavaksi kauimmin viipyivät ranskalaiset (9,7 yötä), sveitsiläiset (7,0 yötä) sekä espanjalaiset (6,8 yötä). Lyhin viipymä oli venäläisillä matkustajilla, jotka viipyivät Suomessa keskimäärin 1,4 yötä. 2.7 Rahan käyttö ja matkailutulo Yhdysvalloista ja Kiinasta saapuneet matkustajat käyttivät Suomessa eniten rahaa matkaa kohti. Päivää kohti laskettu kulutus oli suurinta venäläisten ja japanilaisten matkustajien keskuudessa. Matkailutuloa Suomeen jäi ylivoimaisesti eniten (229,0 milj. euroa) Venäjältä tulleilta matkustajilta. Seuraavaksi eniten rahaa jäi briteiltä (51,0 milj. euroa), ruotsalaisilta (46,5 milj. euroa) sekä saksalaisilta (43,3 milj. euroa). 600 Rahan käyttö (EUR) matkaa ja päivää kohti Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Japani Kiina Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Venäjä Viro Yhdysvallat Keskim. Euroa vierailua kohden Keskim. Euroa päivää kohden Keskim. euroa vierailua kohden Keskim. euroa päivää kohden

13 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Matkapäätökseen vaikuttivat eniten ystävien tai sukulaisten suositukset sekä omat aiemmat kokemukset. Seuraavaksi eniten vaikutti internetistä saatu Suomi-tietous. Ystävien ja sukulaisten suositusten vaikutus matkapäätöksen teossa oli suhteellisesti suurin Virosta, Venäjältä ja Yhdysvalloista tulleiden kohdalla. Aiempiin kokemuksiin luottivat suhteellisesti eniten ruotsalaiset matkustajat. Internetistä saadun Suomi-tietouden merkitys oli suhteellisesti suurinta Alankomaista, Yhdysvalloista ja Japanista saapuneiden matkustajien kohdalla. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät asuinmaittain Matkatoimiston suositus Lehdet, kirjat, TV, radio Suomi-- tieto Internetissä Mainokset, esitteet Matkamessut, muut tapahtumat Aiemmat kokemukset Ystävien tai sukulaisten suositus Alankomaat Espanja Iso-Britannia Italia Japani Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Venäjä Viro Yhdysvallat %

14 12 RUOTSI ( ) 3 RUOTSI 3.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä , mikä on vähemmän kuin edellistalvena ( ). Saapuneista 17 % (52.400) oli Suomen kansalaisia. Liikennemuodoittain matkojen määrä väheni eniten laivaliikenteen osalta, myös maitse tulleiden määrä väheni hieman. Lentoliikenne puolestaan lisääntyi edellistalvesta hieman. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Ruotsi 118,4 Lentoliikenne 123,3 129,7 124,6 189,4 Laivaliikenne 181,9 206,1 179,6 Maaliikenne 5,3 7,7 5,1 3, Henkilöä (1000) Reilu kolmannes ( ) ruotsalaisista matkustajista oli talvella työmatkalla Suomessa. Lähes saman verran ( ) tuli vapaa-ajan matkojen (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut) vuoksi. Työmatkalla ja muulla vapaa-ajan matkalla olleiden määrät lisääntyivät edellistalvesta. Tuttava- ja sukulaisvierailulla olleiden määrä sen sijaan pysyi samana (67.100) edellisvuoteen verrattuna.

15 13 Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Ruotsi Työmatkat 109,3 110,6 105,5 108,4 46,2 Tuttava- ja sukulaisvierailut 56,8 67,1 67,1 119,4 Muut vapaa-ajan matkat 103,3 133,1 106,5 28,8 Muut matkat Monta syytä 20,0 16,3 9,5 13,5 14,4 29,3 9, Henkilöä (1000) Saapuneista 8,3 % (25.600) ilmoitti olleensa pakettimatkalla. Näistä matkoista suurin osa (22.700) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrässä ei tapahtunut suurta muutosta edellistalveen verrattuna. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 363 euroa matkaa ja 118 euroa päivää kohti. Kummatkin luvut olivat selvästi talven lukuja suuremmat.

16 14 Pakettimatkojen (1000) määrä Ruotsi Vain Suomeen Moneen maahan 22,7 2,0 20,6 2,2 24,5 1,3 22,7 3, Matkat (1000) 3.2 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Ruotsista tulleista matkustajista 58 % ( ) oli miehiä. Työmatkalla (77 %) olleet ruotsalaiset olivat pääosin miehiä (77 %). Muilla vapaa-ajan matkoilla olleista enemmistö oli naisia (55 %). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleista oli lähes saman verran sekä miehiä (51 %) että naisia (49 %). Suomeen tulleiden ruotsalaisten keski-ikä oli 47,8 vuotta eli vajaan vuoden korkeampi kuin edellisenä talvena (47,0 vuotta). Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (67.400). Miesten ja naisten keski-iät olivat lähes yhtä suuret (miehet 47,7 vuotta ja naiset 47,8 vuotta). Määrällisesti miehiä tuli eniten vuotiaiden ikäryhmästä (44.400), kun naisia puolestaan oli eniten ikäryhmässä vuotiaat (26.200). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työmatkalla olleet olivat hieman keskimääräistä nuorempia, kun taas tuttava- ja sukulaisvierailulla olleet olivat vanhimpia.

17 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Vähintään 75 vuotta 4,6 7,8 6,7 6,3 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Ruotsi 18,0 28,9 20,1 21,7 26,0 28,6 21,9 30,0 21,1 24,6 25,4 24,2 54,0 50,4 50,2 45,2 70,1 71,9 63,1 67,4 67,0 66,5 71, Henkilöä (1000) 52,3 57,6 51,8 55,7 64,7

18 Saapuneet asuinalueittain Noin puolet ( ) Ruotsissa asuvista saapui Suur-Tukholman alueelta. Määrä pieneni edellistalvesta. Toiseksi eniten (46.400) ruotsalaisia saapui Tukholmasta länteen ulottuvalta alueelta ja kolmanneksi eniten (44.800) Halland-Västra Götaland -alueelta. Päivämatkalla olleista reilut puolet saapui Suur-Tukholman alueelta. Myös Suomessa yöpyneista kävijöistä suurin osa eli lähes puolet tuli Suur-Tukholman alueelta. Saapuneet (1000) asuinalueittain Ruotsi Skåne 15,3 14,9 16,5 12,2 Halland, Västra Götaland 29,3 30,8 34,9 44,8 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala Stockholm Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland Västerbotten, Norrbotten 1,5 5,8 5,8 4,9 21,6 28,2 21,3 24,2 19,7 21,3 28,6 23,3 53,4 54,3 45,6 46,4 157,6 152,1 172,3 188, Henkilöä (1000)

19 Saapuneiden matkaseura Reilu neljännes Ruotsista tulleista saapui Suomeen yksin (84.000). Perheen tai sukulaisten kanssa tulleita ( ) oli edellistalvea selvästi vähemmän. Myös lasten kanssa matkustaneiden määrä (49.500) on vähentynyt talvesta Matkaseura Ruotsi 96,9 Yksin 81,4 88,0 84,0 130,8 Perhe, sukulaiset 132,7 141,4 121,2 77,5 Muu matkaseura 83,7 100,9 Useita edellisistä 8,5 13,2 12,5 87,9 14, Henkilöä (1000) 3.5 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Ruotsista tulleista ei ollut käynyt Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana kertaakaan. Noin ruotsalaista oli käynyt maassamme vuoden sisällä yhdestä kolmeen kertaan. Keskimäärin Ruotsissa asuvat olivat käyneet Suomessa vuoden sisällä 5,5 kertaa.

20 Kohdealueet Suomessa Reilut puolet ( ) Ruotsista Manner-Suomeen tulleista matkustajista suuntasi matkansa Helsinkiin. Määrä on lisääntynyt edellistalvesta. Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle suuntautuvia matkoja oli , mikä on edellistalvea vähemmän. Häme ja Keski-Suomi (23.500) lisäsivät suosiotaan edellistalvesta selvästi. Myös kaksi kohdetta matkalleen ilmoittaneita on edellistalvea hieman enemmän, kun taas sitä useamman kohteen ilmoittaneita oli vähemmän. Työmatkoista noin puolet (57.500) suuntautui Helsinkiin. Myös tuttava- ja sukulaisvierailuilla (23.600) sekä muilla vapaa-ajan matkoilla (73.900) Helsinki oli suosituin kohde. Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 24,5 23,1 34,2 39,6 16,9 20,0 13,1 23,5 7,7 9,2 3,6 4,3 1,5 10,7 2,7 1,1 18,0 22,8 26,1 24,4 32,9 30,4 21,9 22,9 Matkakohteet Suomessa Ruotsi 50,8 60,1 56,2 47,1 160,8 156,0 147,1 161, Henkilöä (1000)

21 Yöpyneiden määrä Ruotsissa asuvista 47 % ( ) oli Suomessa päivämatkalla. Päivämatkalla olleiden määrä lisääntyi edellistalvesta selvästi aiempien vuosien tasolle. Yöpyneiden määrä ( ) pieneni edellistalvesta hieman. Ruotsalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 2,3 yötä eli lähes saman verran kuin edellistalvena (2,4 yötä). Kun Suomen kansalaiset jätetään pois laskuista, niin Ruotsin kansalaisten viipymäksi jäi ainoastaan 1,6 yötä, mikä on edellistalvea vähemmän. Yöpyneistä reilut puolet (92.200) viipyi Suomessa yhden tai kaksi yötä. Yhden yön viipyneiden määrä lisääntyi edellistalvesta, kun taas kahdesta kuuteen yötä viettäneiden määrät laskivat edellistalvesta. Vastaavasti vähintään viikon Suomessa viettäneitä ruotsalaisia oli aiempaa enemmän. Ei yöpymistä Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä Seitsemän yötä 8-14 yötä yötä yötä Yli 60 yötä 20,5 18,4 16,8 15,0 12,3 14,2 9,7 6,7 8,3 15,3 11,6 5,1 6,010,8 5,2 5,2 13,1 6,4 6,5 12,7 5,7 3,8 2,4 2,2 2,9 4,8 2,7 3,5 0,8 0,6 0,2 0,5 10,6 16,1 Viipymä Suomessa 42,3 33,0 35,2 43,3 34,6 30,5 28,4 Ruotsi 56,3 55,3 57,6 149,1 157, Henkilöä (1000) 131,7 143,6

22 Yöpymisten määrä Ruotsista tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on vähemmän kuin edellistalvena. Vähennys johtui etenkin muiden matkojen (pl. työ- ja vapaa-ajan matkat sekä tuttava- tai sukulaisvierailut) yöpymismäärän (43.800) pienenemisestä. Myös työmatkalla olleiden yöpymiset vähenivät hieman. Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden viipymä oli pisin eli 4,6 yötä, kun työmatkalla olleet viipyivät keskimäärin 1,5 yötä. Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Ruotsi 175,6 Työmatka 164,3 185,9 160,3 256,3 Tuttava- tai sukulaisvierailu 287,9 300,0 307,8 213,4 Muu vapaa-aika 184,4 203,4 379,5 187,9 Muu matka 77,7 116,6 43, Öitä yhteensä (1000) Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville talvella yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on noin yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 19 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä oli suurin ( ), mikä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin edellistalvena. Hotelliöiden lukumäärä ( ) on myös vähentynyt edellisvuotisesta, kun taas omassa asunnossa tai mökissä tapahtuneiden yöpymisten määrät ( ) lisääntyivät selvästi. Tuttavien ja sukulaisten luona majoittuneet oleskelivat Suomessa keskimäärin 5,4 yötä ja hotellia käyttäneet puolestaan 1,6 yötä.

23 21 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Ruotsi Hotelli, motelli 175,8 180,3 149,5 126,3 4,3 Muu maksullinen majoitus 366,6 Tuttavat tai sukulaiset 454,3 454,8 315,4 270,7 Muu maksuton majoitus Monta majoitustapaa 16,0 16,7 108,7 225,6 281,6 41, Öitä yhteensä (1000)

24 Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 151 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 45,50 euroa. Määrät olivat hieman edellistalvea alhaisemmat. Matkaa kohti tarkasteltuna työmatkalla olleet käyttivät rahaa selvästi eniten (213 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet käyttivät rahaa keskimäärin 146 euroa vierailua kohti ja muulla vapaaajan matkalla olleet 103 euroa. Päivämatkailijoiden kulutus oli 44 euroa. Myös päivää kohti laskettuna työmatkalaisten kulutus oli ylivoimaisesti suurinta (86,00 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet kuluttivat 26,30 euroa, kun muulla vapaa-ajan matkalla olleet kuluttivat hieman enemmän eli 35,70 euroa. Eniten Ruotsista tulleet käyttivät rahaa ravintoloihin ja kahviloihin (43 euroa) sekä ostoksiin (41 euroa). Majoitukseen rahaa kului 34 euroa. Ruotsissa asuvilta saatu matkailutulo oli talvella ,5 milj. euroa, mikä on edellistalvea vähemmän. Matkailutuloa tuli tuttava- ja sukulaisvierailulla olleilta ruotsalaisilta edellistalvea enemmän, kun taas työmatkalla olleilta ja muulla vapaa-ajan matkalla olleilta aiempaa vähemmän. Noin puolet tulosta tuli työmatkalla olleilta. Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Ruotsi 28,0 Työmatkat 23,1 24,3 26,8 9,2 Tuttava- ja sukulaisvierailut 6,3 7,7 9,8 Muu vapaa-aika 12,4 11,9 17,2 Muut matkat 3,1 2,5 11,0 2, miljoonaa euroa

25 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleiden kohdalla omat aiemmat kokemukset (39.900) olivat merkittävin osa matkapäätöksen teossa. Myös ystävien tai sukulaisten suositukset (18.900) vaikuttivat jonkin verran päätökseen lomailla Suomessa. Ruotsalaisista sanoi mainonnan ja median vaikuttaneen matkapäätöksen tekoon. Internetistä saatu Suomi-tietous vaikutti tässä ryhmässä eniten, sillä ruotsalaista matkustajaa ilmoitti saaneensa vaikutteita sitä kautta. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden matkailijoiden rahankäytöllä, niin mainonnan ja median avulla saaduksi matkailutuloksi saadaan 0,6 miljoonaa euroa. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työmatkalla olleille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositus Lehdet, kirjat, TV, radio Suomi-tieto Internetissä Mainokset, esitteet Matkamessut, muut tapahtumat Kaikki edellämainitut Aiemmat kokemukset Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsi Vaikutti Ei tiedä Ei vaikuttanut %

26 24 TAULUKOT RUOTSI YHTEENSÄ 308,0 Työmatka 108,4 Kongressi, seminaari 12,9 Työhön liittyvä opiskelu 2,6 Insentiivimatka 1,6 Messut ja myyntinäyttelyt 0,9 Muu työmatka 90,3 Tuttava- tai sukulaisvierailu 67,1 Tuttavavierailu 9,0 Sukulaisvierailu 58,1 Muu vapaa-ajan matka 106,5 Ostokset 3,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,4 Muu vapaa-ajan matka 74,5 Risteily 28,6 Monen maan kiertomatka 0,0 Muu matka 16,3 Opiskelu 1,1 Kauttakulku 15,2 Muu syy 0,0 Monta syytä 9,7 Työmatka + vapaa-aika 0,4 Työmatka + sukulaiset tai tuttavat 1,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 2,3 Monta työsyytä 0,3 Monta vapaa-ajan syytä 3,3 Muu yhdistelmä 2,4 Miehiä Naisia Yhteensä 177,7 130,3 Työmatka 83 25,3 Tuttava- ja sukulaisvierailu 34,4 32,7 Muut vapaa-ajan matka 47,9 58,6 Muu matka 7,8 8,5 Monta syytä 4,5 5,2 Tuttavatai Muu vapaaajan Työmatkvierailu sukulais- Muu Monta Lähtöalue matka matka syytä Yhteensä 108,4 67,1 106,5 16,3 9,7 (1) Skåne 8,9 1,7 1,2 0,4 0,0 (2) Halland, Västra Götaland 14,2 15,0 13,2 0,7 1,8 (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland 7,5 3,6 7,4 4,9 0,7 (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala 14,3 8,4 21,7 1,4 0,6 (5) Stockholm 52,0 34,3 54,1 5,5 6,2 (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland 8,8 3,7 7,7 2,7 0,4 (7) Västerbotten, Norrbotten 2,7 0,4 1,2 0,7 0,0 Tuttava- tai Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä 308,0 177,7 130,3 108,4 67,1 106,5 26, ,7 10,6 11,1 0,0 7,7 13,1 0, ,0 13,9 16,1 1,5 8,4 12,6 7, ,2 25,9 19,3 22,6 7,0 10,7 4, ,4 44,4 23,1 38,3 8,4 17,3 3, ,6 37,0 20,5 25,0 11,0 16,3 5, ,7 29,5 26,2 19,1 16,1 18,3 2, ,2 13,5 10,6 1,9 6,4 14,2 1,7 75-6,3 2,8 3,5 0,0 2,1 4,0 0,2 Keski-ikä 47,8 47,7 47,8 45,8 49,5 48,7 44,8

27 25 Matkakohteet Suomessa Työmatka Tuttava- tai sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Helsinki 57,5 23,6 73,9 6,7 161,6 Uusimaa + Kymenlaakso 14,6 4,3 3,6 0,6 23,1 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 14,9 17,8 12,7 1,7 47,1 Häme + Keski- Suomi 10,0 9,3 3,4 0,8 23,5 Järvi-Suomi + Kainuu 0,1 3,2 1,0 0,1 4,3 Lappi 0,5 0,0 0,4 0,0 1,1 Kaksi kohdetta 8,1 8,6 4,0 0,8 21,5 Monta kohdetta 1,9 0,3 0,6 0,2 2,9 Ei kohdetta 0,8 0,0 6,8 15,2 22,9 YHTEENSÄ 108,4 67,1 106,5 26,0 308,0 Tuttava- tai Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Ei yöpymistä 41,8 11,5 73,9 16,4 143,6 Yhteensä 66,5 55,6 32,6 9,6 164,4 Hotelli, motelli 56,8 3,6 11,7 5,4 77,5 Retkeilymaja 0,3 0,0 1,6 0,0 1,9 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vuokramökki 0,0 0,0 0,4 0,0 0,4 Tuttavat, sukulaiset 4,0 46,6 4,8 2,9 58,3 Oma asunto / mökki 1,4 4,7 12,1 0,4 18,6 Työnantajan asunto 2,4 0,0 0,0 0,3 2,7 Muu majoitus 0,4 0,1 0,6 0,3 1,5 Monta majoitusta 1,2 0,6 1,4 0,3 3,4 Tuttava- tai Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Saapumiset 108,4 67,1 106,5 26,0 308,0 Öitä keskimäärin 1,5 4,6 1,9 1,7 2,3 Yöpymisiä yhteensä 160,3 307,8 203,4 43,8 715,3 Matkaa kohti (EUR) Päivää kohti (EUR) Yhteensä 151,00 45,50 Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 44,00 44,00 Työmatka 213,00 86,00 Tuttava- tai sukulaisvierailu 146,00 26,30 Muu vapaa-ajan matka 103,00 35,70 Muu matka 99,00 36,90 Kulutuskohteen mukaan: Ennakkomaksut 1,00 0,40 Majoitus 34,00 10,20 Ravintolat, kahvilat 43,00 13,00 Polttoaine 8,00 2,40 Ostokset 41,00 12,30 Taksit 18,00 5,50 Muu kulutus 6,00 1,90 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 278,00 105,60 Muu maksullinen Muu majoitus 216,00 27,50

28 26 ISO-BRITANNIA ( ) 4 ISO-BRITANNIA 4.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Iso-Britanniassa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä , mikä on matkustajaa enemmän kuin edellistalvena ( ). Saapuneista 8 % (15.900) oli Suomen kansalaisia. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Iso-Britannia 135,6 Lentoliikenne 152,3 160,2 191,5 4,7 Laivaliikenne 4,6 5,4 6,6 Maaliikenne 0,4 0,4 0,2 0, Henkilöä (1000) Reilut puolet ( ) brittiläisistä matkustajista oli talvella vapaa-ajan matkalla (tuttava- ja sukulaisvierailut & muut vapaa-ajan matkat) Suomessa. Määrä lisääntyi edellistalvesta :lla. Myös työmatkalla olleiden lukumäärä (55.500) kasvoi edellisvuodesta.

29 27 Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Iso-Britannia Työmatkat 45,4 46,3 50,0 55,5 Tuttava- ja sukulaisvierailut 7,4 9,3 8,7 22,2 Muut vapaa-ajan matkat 78,4 91,5 102,0 108,6 Muut matkat Monta syytä 4,7 3,3 1,8 2,1 4,9 4,3 5,9 10, Henkilöä (1000) Saapuneista 56,8 % ( ) ilmoitti olleensa Suomessa pakettimatkalla. Näistä matkoista lähes kaikki ( ) suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä jatkoi kasvuaan edellisistä vuosista. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 797 euroa matkaa ja 202 euroa päivää kohti. Kummatkin luvut olivat lähes samansuuruiset talven lukujen kanssa.

30 28 Pakettimatkojen (1000) määrä Iso-Britannia Vain Suomeen Moneen maahan 79,4 0,3 97,5 0,2 100,8 0,1 110,5 2, Matkat (1000) 4.2 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Iso-Britanniasta tulleista matkustajista 54 % ( ) oli miehiä. Miesten osuus on lisääntynyt edellistalvesta hieman. Työmatkalla olleet brittiläiset olivat pääosin miehiä (89 %). Tuttava- tai sukulaisvierailulla sekä muulla vapaa-ajan matkoilla olleista enemmistö oli naisia (60 %). Suomeen tulleiden brittiläisten keski-ikä oli 41,4 vuotta eli puoli vuotta alhaisempi kuin edellisenä talvena (41,9 vuotta). Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (66.500). Saapuneiden miesten keski-ikä (42,2) oli hieman naisten keski-ikää (40,6) korkeampi. Määrällisesti sekä miehiä (34.500) että naisia (32.000) tuli eniten vuotiaiden ikäryhmästä. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työmatkalla olleet olivat hieman keskimääräistä vanhempia, kun taas tuttava- ja sukulaisvierailulla olleet olivat nuorempia.

31 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Vähintään 75 vuotta 1,6 4,1 6,4 3,9 3,1 5,0 4,6 0,9 0,8 0,2 0,4 8,4 10,3 9,2 13,0 8,6 16,0 12,4 16,4 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Iso-Britannia 24,5 23,7 28,3 27,6 34,4 38,8 31,3 43,8 38, Henkilöä (1000) 53,7 60,1 65,9 66,5

32 Saapuneet asuinalueittain Vajaa kolmannes (55.600) Iso-Britanniassa asuvista saapui Suur-Lontoon alueelta. Määrä kasvoi edellistalvesta (45.400) prosentuaalisen osuuden pysyessä kuitenkin lähes samana. Toiseksi eniten (23.100) brittiläisiä saapui alueelta 9 (Britannian länsiosasta) ja kolmanneksi eniten (21.200) alueelta 3 (Suur-Lontoon länsipuolelta). Saapuneet (1000) asuinalueittain Iso-Britannia Suur-Lontoo Alue 2 Alue 3 Alue 4 Alue 5 12,2 7,3 9,4 19,2 15,1 20,4 21,9 21,2 7,1 10,5 9,8 10,4 10,3 7,0 8,69,3 40,5 47,4 45,4 55,6 Alue 6 4,3 8,0 4,9 7,1 14,4 Alue 7 Alue 8 9,5 10,1 8,5 17,6 15,7 19,2 Alue 9 Alue 10 Alue 11 Wales Skotlanti Pohjois-Irlanti 0,8 0,6 0,6 1,7 1,3 2,4 1,2 2,1 2,1 3,7 6,3 5,9 6,0 8,1 7,8 9,1 1,4 1,6 1,5 1,3 13,3 15,7 20,4 16,3 23, Henkilöä (1000)

33 Saapuneiden matkaseura Lähes puolet Iso-Britanniasta tulleista saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa (98.900), mikä oli edellistalvea enemmän. Myös yksin matkustaneiden määrä (52.700) kasvoi vuoden takaisesta. Lasten kanssa matkustaneiden määrä (75.300) on lisääntynyt talvesta lähes :lla. Matkaseura Iso-Britannia 52,9 Yksin 39,7 38,5 52,7 68,8 Perhe, sukulaiset 73,3 86,7 98,9 18,8 Muu matkaseura 29,4 30,7 Useita edellisistä 2,7 2,0 22,7 39,8 7, Henkilöä (1000) 4.5 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Iso-Britanniasta tulleista suurin osa ( ) ei ollut käynyt Suomessa kertaakaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Noin brittiläistä oli käynyt maassamme vuoden sisällä yhdestä kolmeen kertaan. Keskimäärin Iso-Britanniassa asuvat olivat käyneet Suomessa viimeisen vuoden aikana 2,5 kertaa.

34 Kohdealueet Suomessa Noin puolet (97.200) Iso-Britanniasta Manner-Suomeen tulleista matkustajista suuntasi matkansa Lappiin. Määrä on lisääntynyt edellistalvesta. Lapin kävijöistä lähes kaikki (94.000) olivat vapaa-ajan matkalla. Helsinkiin tehdyistä matkoista (53.000) reilut puolet oli työmatkoja. Muiden matkakohteiden osuus jäi pieneksi. Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 7,2 9,3 8,7 10,6 5,4 4,6 5,8 6,8 4,4 2,5 3,4 13,0 3,0 3,8 1,0 1,6 4,2 3,4 1,0 0,7 8,1 7,4 8,5 15,6 Matkakohteet Suomessa Iso-Britannia 37,3 41,5 43, Henkilöä (1000) 53,0 71,1 86,1 92,7 97,2

35 Yöpyneiden määrä Iso-Britanniassa asuvista 84 % ( ) yöpyi matkallaan Suomessa. Näiden matkustajien määrä lisääntyi edellistalvesta reilulla :lla. Myös päiväkävijöiden määrä (32.800) lisääntyi edellistalvesta. Brittiläisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 3,2 yötä eli hieman edellistalvea (3,6 yötä) lyhyempi. Kun Suomen kansalaisten osuus jätetään laskuista pois, niin brittien keskimääräiseksi yöpymisen kestoksi tulee 2,9 yötä, mikä myös on edellistalvea vähemmän. Yöpyneistä puolet ( ) viipyi Suomessa yhdestä kolmeen yötä. Alle kuusi yötä viipyneiden määrä kasvoi edellistalvesta, kun taas kuudesta yöstä kahteen viikkoon viettäneiden määrät laskivat. Viipymä Suomessa Ei yöpymistä Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä 4,5 2,9 4,2 9,6 Iso-Britannia 17,2 16,6 20,5 20,2 18,6 18,1 21,4 24,5 25,5 24,6 27,7 26,9 32,8 31,0 31,0 32,2 32,5 35,3 36,9 38,0 Kuusi yötä Seitsemän yötä 3,6 4,14,9 2,5 2,8 11,6 21,5 19, yötä yötä yötä Yli 60 yötä 1,4 1,4 0,5 1,4 1,4 0,4 0,4 1,3 0,3 0,0 0,4 0,0 6,2 7,7 9,6 6, Henkilöä (1000)

36 Yöpymisten määrä Iso-Britanniasta tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on edellistalvea enemmän. Lisäystä tapahtui vapaa-ajan matkojen osalta. Työmatkalla olleiden kokonaisyöpymismäärä ( ) väheni edellistalvesta. Suomen kansalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli , joten muiden osuudeksi jäi Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Iso-Britannia 115,2 Työmatka 117,0 118,2 142,7 52,6 Tuttava- tai sukulaisvierailu 66,8 136,2 218,6 Muu vapaa-aika 271,1 307,8 322,4 54,1 Muu matka 39, Öitä yhteensä (1000) Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Iso-Britanniassa asuville talvella yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on noin yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 51 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna hotellissa tapahtuneiden yöpymisten määrä oli suurin ( ), mikä on hieman enemmän kuin edellistalvena. Tuttavien ja sukulaisten luona majoittuneet oleskelivat Suomessa keskimäärin 6,8 yötä ja hotellia käyttäneet puolestaan 3,1 yötä.

37 35 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Iso-Britannia 241,1 Hotelli, motelli 322,0 370,7 376,5 18,2 Muu maksullinen majoitus 26,2 49,7 108,2 Tuttavat tai sukulaiset 95,4 170, Öitä yhteensä (1000)

38 Rahan käyttö Matkaa kohti Iso-Britanniasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 257 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 61,00 euroa. Matkaa kohti laskettu rahamäärä pieneni hieman, kun taas päiväkohtainen kulutus oli muutaman euroa suurempi edellistalveen verrattuna. Matkaa kohti tarkasteltuna työmatkalla olleet käyttivät rahaa selvästi eniten (433 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet käyttivät rahaa keskimäärin 291 euroa vierailua kohti ja muulla vapaaajan matkalla olleet 165 euroa. Päivämatkailijoiden kulutus oli 34 euroa. Myös päivää kohti laskettuna työmatkalaisten kulutus oli ylivoimaisesti suurinta (138,40 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet kuluttivat 40,90 euroa ja muulla vapaa-ajan matkalla olleet kuluttivat 41,50 euroa. Eniten Iso-Britanniasta tulleet käyttivät rahaa ravintoloihin ja kahviloihin (87 euroa) sekä majoitukseen (72 euroa). Iso-Britanniasta asuvilta saatu matkailutulo oli talvella ,0 milj. euroa, mikä on 8,5 milj. euroa edellistalvea (42,5 milj. euroa) enemmän. Matkailutuloa tuli vapaa-ajan matkalla olleilta brittiläisiltä edellistalvea enemmän, kun taas työmatkalla ja muulla matkalla olleilta hieman aiempaa vähemmän. Noin puolet tulosta tuli työmatkalla olleilta. Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Iso-Britannia 18,0 Työmatkat 20,4 24,0 24,8 2,0 Tuttava- ja sukulaisvierailut 2,7 6,5 Muu vapaa-aika 12,0 12,9 15,3 1,6 17,9 Muut matkat 3,0 2, miljoonaa euroa

39 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Iso-Britanniasta tulleiden kohdalla ystävien tai sukulaisten suositus (55.400) olivat merkittävin osa matkapäätöksen teossa. Brittiläisistä sanoi mainonnan ja median vaikuttaneen matkapäätöksen tekoon. Mainokset ja esitteet (32.000) sekä internetin Suomi-tietous (30.800) vaikuttivat tässä ryhmässä eniten. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden matkailijoiden rahankäytöllä, niin mainonnan ja median avulla saaduksi matkailutuloksi saadaan 5,7 miljoonaa euroa. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työmatkalla olleille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositus Lehdet, kirjat, TV, radio Suomi-tieto Internetissä Mainokset, esitteet Matkamessut, muut tapahtumat Kaikki edellämainitut Aiemmat kokemukset Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Iso-Britannia Vaikutti Ei tiedä Ei vaikuttanut %

40 38 TAULUKOT ISO-BRITANNIA YHTEENSÄ 198,5 Työmatka 55,5 Kongressi, seminaari 5,6 Työhön liittyvä opiskelu 1,5 Insentiivimatka 1,1 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 Muu työmatka 47,4 Tuttava- tai sukulaisvierailu 22,2 Tuttavavierailu 7,4 Sukulaisvierailu 14,8 Muu vapaa-ajan matka 108,6 Ostokset 0,1 Ulkoilma-aktiviteetit 9,8 Muu vapaa-ajan matka 98,0 Risteily 0,0 Monen maan kiertomatka 0,7 Muu matka 2,1 Opiskelu 1,4 Kauttakulku 0,7 Muu syy 0,0 Monta syytä 10,0 Työmatka + vapaa-aika 3,2 Työmatka + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,5 Monta työsyytä 0,2 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 Muu yhdistelmä 5,1 Miehiä Naisia Yhteensä 107,8 90,7 Työmatka 49,3 6,2 Tuttava- ja sukulaisvierailu 8,8 13,4 Muut vapaa-ajan matka 44,0 64,6 Muu matka.... Monta syytä.... Työmatka Tuttava- Muu tai vapaaajan sukulaisvierailu matka Muu matka Monta syytä Lähtöalue Yhteensä 55,5 22,2 108,6 2,1 10,0 (1) Suur-Lontoo 22,4 9,1 18,4 1,9 3,8 (2) Alue 2 5,6 3,1 10,3 0,0 0,2 (3) Alue 3 7,1 2,4 11,5 0,0 0,2 (4) Alue 4 3,5 0,2 6,7 0,0 0,0 (5) Alue 5 1,1 1,0 5,8 0,0 1,3 (6) Alue 6 2,8 0,1 4,3 0,0 0,0 (7) Alue 7 5,7 0,8 12,8 0,0 0,0 (8) Alue 8 1,2 1,8 10,3 0,0 0,0 (9) Alue 9 2,6 1,9 17,7 0,0 0,9 (10) Alue 10 0,0 0,0 1,7 0,0 0,0 (11) Alue 11 0,8 0,2 1,1 0,0 0,0 (12) Wales 0,9 0,7 2,6 0,0 1,7 (13) Skotlanti 1,8 1,0 4,2 0,2 1,8 (14) Pohjois-Irlanti 0,0 0,0 1,3 0,0 0,0 Tuttava- tai sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Työmatka Yhteensä 198,5 107,8 90,7 55,5 22,2 108, ,1 2,4 1,7 0,0 2,8 1, ,0 5,8 7,2 0,4 3,2 7, ,8 22,8 21,0 9,6 7,1 21, ,5 34,5 32,0 20,7 3,4 41, ,5 24,8 13,7 16,8 2,9 17, ,6 14,8 12,7 7,2 2,4 15, ,6 2,3 2,3 0,5 0,5 3,6 75-0,4 0,4 0,0 0,2 0,0 0,1 Keski-ikä 41,4 42,2 40,6 42,6 36,4 42,1

41 39 Matkakohteet Suomessa Työmatka Tuttava- tai sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Yhteensä Helsinki 31,2 8,2 8,3 53,0 Uusimaa + Kymenlaakso 6,8 2,9 0,6 10,6 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 2,3 3,8 0,7 6,8 Häme + Keski- Suomi 4,4 2,6 4,2 13,0 Järvi-Suomi + Kainuu 0,0 0,2 0,9 1,6 Lappi 1,6 1,3 92,7 97,2 Kaksi kohdetta 8,2 2,6 0,7 13,4 Monta kohdetta 1,0 0,7 0,5 2,2 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,0 0,7 YHTEENSÄ 55,5 22,2 108,6 198,5 Tuttava- tai Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Yhteensä Ei yöpymistä 3,1 0,0 29,0 32,8 Yhteensä 52,4 22,2 79,5 165,6 Hotelli, motelli 48,4 3,7 64,1 121,9 Retkeilymaja 0,0 0,0 3,7 5,2 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 Vuokramökki 0,0 0,0 6,9 6,9 Tuttavat, sukulaiset 1,9 17,0 2,3 25,0 Oma asunto / mökki 0,8 0,6 1,0 2,5 Työnantajan asunto 0,5 0,0 0,0 0,5 Muu majoitus 0,0 0,0 0,0 0,0 Monta majoitusta 0,8 0,9 1,6 3,6 Tuttava- tai Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Yhteensä Saapumiset 55,5 22,2 108,6 198,5 Öitä keskimäärin 2,1 6,1 3,0 3,2 Yöpymisiä yhteensä 118,2 136,2 322,4 637,5 Matkaa kohti (EUR) Päivää kohti (EUR) Yhteensä 257,00 61,00 Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 34,00 34,00 Työmatka 433,00 138,40 Tuttava- tai sukulaisvierailu 291,00 409,90 Muu vapaa-ajan matka 165,00 41,50 Muu matka 214,00 35,80 Kulutuskohteen mukaan: Ennakkomaksut 2,00 0,40 Majoitus 72,00 17,10 Ravintolat, kahvilat 87,00 20,70 Polttoaine 1,00 0,30 Ostokset 42,00 10,00 Taksit 21,00 5,00 Muu kulutus 32,00 7,50 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 314,00 76,80 Muu maksullinen 235,00 45,80 Muu majoitus 277,00 36,20

42 40 SAKSA ( ) 5 SAKSA 5.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä , mikä on matkustajaa vähemmän kuin edellistalvena ( ). Saapuneista 12 % (13.600) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (99.600) saksalaisista saapui Suomeen lentäen, määrä laski edellistalvesta. Myös laivalla tulleiden määrä (9.200) laski vuoden takaisesta. Maitse tulleita (4.500) sen sijaan oli hieman aiempaa enemmän. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Saksa 77,2 Lentoliikenne 80,3 102,0 99,6 8,0 Laivaliikenne 14,3 14,4 9,2 Maaliikenne 3,8 3,8 3,5 4, Henkilöä (1000) Reilut puolet (61.900) saksalaisista matkustajista oli talvella työmatkalla Suomessa. Määrä vähentyi edellistalvesta 4.500:lla. Myös tuttava- tai sukulaisvierailulla (13.900) sekä muulla vapaa-ajan matkalla (19.200) olleiden lukumäärät vähenivät edellisvuodesta.

43 41 Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Saksa Työmatkat 42,6 46,8 66,5 61,9 Tuttava- ja sukulaisvierailut Muut vapaa-ajan matkat 7,9 9,4 16,4 13,9 20,7 25,6 21,2 19,2 Muut matkat Monta syytä 9,6 9,1 10,8 12,3 8,2 7,4 5,1 6, Henkilöä (1000) Saapuneista 19 % (21.700) ilmoitti olleensa Suomessa pakettimatkalla. Näistä matkoista suurin osa (18.900) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä laski hieman vuoden takaisesta. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 782 euroa matkaa ja 115 euroa päivää kohti. Matkakohtainen hinta oli edellistalvea huomattavasti halvempi päiväkohtaisen hinnan pysyessä kuitenkin samana.

44 42 Pakettimatkojen (1000) määrä Saksa Vain Suomeen Moneen maahan 17,5 0,6 20,4 1,1 21,0 1,9 18,9 2, Matkat (1000) 5.2 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Saksasta tulleista matkustajista 69 % (77.800) oli miehiä. Työmatkalla olleet saksalaiset olivat pääosin miehiä (81 %). Tuttava- tai sukulaisvierailulla sekä muulla vapaa-ajan matkoilla olleista enemmistö oli naisia (54 57 %). Edellistalveen verrattuna miesten ja naisten osuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suomeen tulleiden saksalaisten keski-ikä oli 41,1 vuotta, mikä on korkeampi kuin edellisenä talvena (39,8 vuotta). Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (35.300). Saapuneiden miesten keski-ikä (41,7) oli hieman naisten keski-ikää (39,7) korkeampi. Määrällisesti miehiä (27.900) tuli eniten vuotiaiden ikäryhmästä. Naisia puolestaan oli eniten (9.800) vuotiaiden ikäryhmässä. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työmatkalla ja muulla vapaa-ajan matkalla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut) olleet olivat hieman keskimääräistä vanhempia, kun taas tuttava- ja sukulaisvierailulla olleet olivat nuorempia.

45 43 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Saksa 0-14 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Vähintään 75 vuotta 3,5 2,8 1,3 1,3 5,1 1,3 2,3 2,9 4,4 0,2 0,2 1,7 0,4 5,7 8,9 9,9 12,6 12,2 12,4 12,1 14,8 15,3 21,2 21,1 20,2 22,4 27,6 28,7 32,7 35,3 38,7 41, Henkilöä (1000)

46 Saapuneet asuinalueittain Eniten Suomeen saapui saksalaisia Nordrhein-Westfalenista (30.400) ja Baijerista (26.100). Seuraavaksi eniten matkustajia saapui Hessenin (10.900) ja Baden-Württembergin (10.900) alueilta. Näiltä alueista saapuneiden määrät ovat laskeneet edellistalvesta Baijeria lukuun ottamatta. Hamburg Niedersachsen Berlin Hessen Nordrhein-Westfalen Baden-Württemberg Bayern Muut alueet 6,4 6,2 5,7 6,7 5,8 7,4 5,8 Saapuneet (1000) asuinalueittain Saksa 9,4 10,1 10,3 9,4 7,4 10,4 8,6 9,8 12,8 10,9 11,1 11,3 11,5 10,9 13,5 13,5 14,7 17,5 19,8 17,8 21, Henkilöä (1000) 25,4 26,1 30,4 33,1

47 Saapuneiden matkaseura Lähes puolet Saksasta tulleista saapui Suomeen yksin (51.500), mikä on edellistalvea hieman vähemmän. Myös perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneiden määrä (19.400) laski edellistalvesta. Lapsia oli mukana 5.500:lla Saksasta saapuneella, joka on viime talvea vähemmän. Matkaseura Saksa 45,1 Yksin 41,2 55,8 51,5 17,8 Perhe, sukulaiset 21,2 24,2 19,4 22,9 Muu matkaseura 32,4 38,3 Useita edellisistä 3,9 3,5 1,6 37,6 4, Henkilöä (1000) 5.5 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Saksasta tulleista ei ollut käynyt Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana kertaakaan. Noin saksalaista oli käynyt maassamme vuoden sisällä yhdestä kolmeen kertaan. Keskimäärin Saksassa asuvat olivat käyneet Suomessa viimeisen vuoden aikana 5,6 kertaa.

48 Kohdealueet Suomessa Reilu kolmannes (44.600) Saksasta Manner-Suomeen tulleista matkustajista suuntasi matkansa Helsinkiin. Määrä on hieman vähentynyt edellistalvesta. Muilta osin matkat jakautuivat melko tasaisesti eri puolelle Suomea. Lapin suosio saksalaisten keskuudessa on laskenut edellistalvesta määrällisesti eniten. Vastaavasti Häme + Keski-Suomi ja Järvi-Suomi + Kainuu kasvattivat suosiotaan edellisvuoteen nähden. Helsinki oli suosituin kohde niin työmatkalla kuin vapaa-ajan matkallakin olleiden keskuudessa. Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 6,4 5,8 4,4 5,3 5,6 5,4 4,8 Matkakohteet Suomessa Saksa 8,6 9,7 13,8 12,2 10,1 8,4 10,0 9,0 7,6 8,9 10,3 9,7 9,0 8,0 9,3 12,3 13,0 11,0 12,8 12,3 14, Henkilöä (1000) 29,9 39,2 44,6 48,3

49 Yöpyneiden määrä Saksassa asuvista 86 % (97.500) yöpyi matkallaan Suomessa. Näiden matkustajien määrä vähentyi edellistalvesta reilulla :lla. Päiväkävijöiden määrä (15.800) puolestaan lisääntyi edellistalvesta 5.000:lla. Saksalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 6,3 yötä eli hieman edellistalvea (5,9 yötä) pidempi. Kun Suomen kansalaisten osuus jätetään laskuista pois, niin saksalaisten keskimääräiseksi yöpymisen kestoksi tulee 6,2 yötä, mikä myös on edellistalvea enemmän. Yöpyneistä noin puolet (55.200) viipyi Suomessa yhdestä kolmeen yötä. Ei yöpymistä Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä 4,0 4,3 3,1 4,2 2,2 2,4 2,5 3,44,0 Viipymä Suomessa 8,2 8,3 Saksa 12,2 10,0 10,8 15,8 14,7 18,2 20,1 21,5 12,8 13,3 28,3 20,6 12,6 13,3 16,4 11,1 12,4 13,1 Seitsemän yötä 7,2 6,5 5, yötä yötä 2,9 5,0 5,0 9,4 10,7 11,3 12, yötä 2,1 2,93,5 2,1 3,8 Yli 60 yötä 0,9 1,5 1,4 2, Henkilöä (1000)

50 Yöpymisten määrä Saksasta tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on vähemmän kuin edellistalvena. Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden yöpymismäärä (96.400) putosi edellisvuotisesta. Myös tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden viipymä (7,0 yötä) laski. Työmatkalla olleiden yöpymismäärät ( ) puolestaan lisääntyivät vuoden takaisesta. Myös viipymä (4,1 yötä) näiden matkojen osalta nousi edellisvuotisesta hieman. Muulla vapaaajan matkalla olleiden yöpymismäärässä ( ) ja viipymässä (6,6 yötä) tapahtui hieman kasvua. Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Saksa 164,1 Työmatka 131,3 224,3 254,8 71,0 Tuttava- tai sukulaisvierailu 83,9 183,5 96,4 163,2 Muu vapaa-aika 118,4 191,7 126,2 128,6 Muu matka 186,9 289, Öitä yhteensä (1000) 232,1 Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Saksassa asuville talvella yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on noin yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 28 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna hotelliyöpymisten määräksi saatiin , mikä on edellistalvea vähemmän. Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä ( ) on laskenut vuoden takaisesta merkittävästi.

51 49 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Saksa Hotelli, motelli Muu maksullinen majoitus 49,9 155,2 182,2 199,9 227,0 Tuttavat tai sukulaiset 103,4 122,0 180,4 279,2 Muu maksuton majoitus 119,1 203,2 234,2 Monta majoitustapaa Öitä yhteensä (1000)

52 Rahan käyttö Matkaa kohti Saksasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 382 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 52,80 euroa. Sekä matkaa että päivää kohti lasketut rahamäärät pienenivät edellistalvesta hieman. Matkaa kohti tarkasteltuna työmatkalla olleet käyttivät rahaa selvästi eniten (414 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet käyttivät rahaa keskimäärin 363 euroa vierailua kohti ja muulla vapaa-ajan matkalla olleet 317 euroa. Päivämatkailijoiden kulutus oli 26 euroa. Myös päivää kohti laskettuna työmatkalaisten kulutus oli ylivoimaisesti suurinta (81,30 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet kuluttivat 45,60 euroa ja muulla vapaa-ajan matkalla olleet kuluttivat 41,80 euroa. Eniten Saksasta tulleet käyttivät rahaa majoitukseen (119 euroa), ravintoloihin ja kahviloihin (92 euroa) sekä ostoksiin (86 euroa). Saksassa asuvilta saatu matkailutulo oli talvella ,3 milj. euroa, mikä on 3,4 milj. euroa edellistalvea (46,7 milj. euroa) vähemmän. Matkailutuloa tuli vapaa-ajan matkalla olleilta saksalaisilta edellistalvea enemmän, kun taas työmatkalla olleilta hieman aiempaa vähemmän. Reilut puolet tulosta tuli työmatkalla olleilta. Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Saksa 15,2 Työmatkat 18,2 32,1 25,6 Tuttava- ja sukulaisvierailut 2,2 1,6 4,4 5,0 6,3 Muu vapaa-aika 5,1 8,5 4,3 6,1 Muut matkat miljoonaa euroa

53 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Saksasta tulleiden kohdalla ystävien tai sukulaisten suositukset (10.400) olivat merkittävin osa matkapäätöksen teossa. Myös omat aiemmat kokemukset (8.500) vaikuttivat jonkin verran päätökseen lomailla Suomessa. Saksalaisista sanoi mainonnan ja median vaikuttaneen matkapäätöksen tekoon. Tässä ryhmässä internetistä saatu Suomi-tietous vaikutti eniten, saksalaista sanoi sen vaikuttaneen Suomeen matkustamiseen päätöksentekoon. Mainonnan ja median avulla saatua matkailutuloa ei aineistosta pystytty laskemaan. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työmatkalla olleille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositus Lehdet, kirjat, TV, radio Suomi-tieto Internetissä Mainokset, esitteet Matkamessut, muut tapahtumat Kaikki edellämainitut Aiemmat kokemukset Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Saksa Vaikutti Ei tiedä Ei vaikuttanut %

54 52 TAULUKOT SAKSA YHTEENSÄ 113,3 Työmatka 61,9 Kongressi, seminaari 5,3 Työhön liittyvä opiskelu 1,7 Insentiivimatka 0,8 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 Muu työmatka 54,1 Tuttava- tai sukulaisvierailu 13,9 Tuttavavierailu 6,7 Sukulaisvierailu 7,2 Muu vapaa-ajan matka 19,2 Ostokset 0,3 Ulkoilma-aktiviteetit 2,3 Muu vapaa-ajan matka 16,5 Risteily 0,0 Monen maan kiertomatka 0,0 Muu matka 12,3 Opiskelu 4,2 Kauttakulku 8,1 Muu syy 0,0 Monta syytä 6,1 Työmatka + vapaa-aika 0,7 Työmatka + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,0 Monta työsyytä 0,4 Monta vapaa-ajan syytä 0,9 Muu yhdistelmä 3,1 Miehiä Naisia Yhteensä 77,8 35,6 Työmatka 50,2 11,7 Tuttava- ja sukulaisvierailu 6,0 7,9 Muut vapaa-ajan matka 8,7 10,4 Muu matka 8,6 3,7 Monta syytä.... Tuttavatai Muu vapaaajan Työmatkvierailu sukulais- Muu Monta Lähtöalue matka matka syytä Yhteensä 61,9 13,9 19,2 12,3 6,1 (1) Schleswig-Holstein 0,8 0,1 2,1 0,2 0,0 (2) Hamburg 3,7 1,1 0,8 0,7 0,4 (3) Bremen 0,2 0,0 0,2 0,4 0,0 (4) Niedersachsen 2,8 0,9 1,6 2,0 0,1 (5) Mecklenburg-Vorpommern 0,5 0,4 0,1 0,1 0,0 (6) Berlin 2,1 1,4 2,4 0,4 1,0 (7) Brandenburg 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 (8) Sachsen-Anhalt 0,2 0,0 0,1 0,3 0,0 (9) Sachsen 0,3 0,7 1,9 1,1 0,0 (10) Thüringen 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 (11) Hessen 6,5 1,2 1,2 1,6 0,3 (12) Nordrhein-Westfalen 22,4 3,0 2,2 2,2 0,6 (13) Rheinland-Pfalz 0,9 0,6 0,9 0,3 0,1 (14) Saarland 0,4 0,0 0,0 0,1 0,0 (15) Baden-Württemberg 5,0 3,5 1,2 0,9 0,3 (16) Bayern 15,9 0,9 4,4 1,6 3,3 Tuttava- tai Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä 113,3 77,8 35,6 61,9 13,9 19,2 18, ,3 0,4 0,9 0,0 0,0 0,9 0, ,7 2,8 2,9 0,5 2,3 0,7 2, ,7 18,9 9,8 13,9 5,5 5,2 4, ,3 27,9 7,3 25,3 2,1 4,7 3, ,6 19,7 7,9 17,2 0,7 3,7 6, ,9 6,2 3,8 4,6 2,2 1,4 1, ,4 1,7 2,6 0,4 1,2 2,2 0,7 75-0,4 0,0 0,4 0,0 0,0 0,4 0,0 Keski-ikä 41,1 41,7 39,7 43,2 36,1 42,3 37,2

55 53 Matkakohteet Suomessa Työmatka Tuttava- tai sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Helsinki 30,0 5,4 7,7 1,5 44,6 Uusimaa + Kymenlaakso 8,1 1,5 0,9 1,7 12,2 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 5,0 2,0 0,4 1,5 9,0 Häme + Keski- Suomi 7,9 0,5 1,1 0,8 10,3 Järvi-Suomi + Kainuu 0,6 2,1 3,9 1,0 7,6 Lappi 1,3 0,2 3,0 0,9 5,4 Kaksi kohdetta 8,2 2,2 1,8 1,4 13,6 Monta kohdetta 0,7 0,0 0,2 0,3 1,3 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,1 9,2 9,3 YHTEENSÄ 61,9 13,9 19,2 18,4 113,3 Tuttava- tai Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Ei yöpymistä 4,1 0,0 3,2 8,6 15,8 Yhteensä 57,7 13,9 16,0 9,9 97,5 Hotelli, motelli 51,0 1,0 7,8 2,6 62,5 Retkeilymaja 0,9 0,0 0,7 0,0 1,6 Leirintäalue 0,0 0,0 1,0 0,0 1,0 Vuokramökki 0,2 0,2 1,0 0,9 2,3 Tuttavat, sukulaiset 0,7 10,4 1,6 1,8 14,5 Oma asunto / mökki 1,9 1,4 1,5 0,9 5,7 Työnantajan asunto 1,1 0,0 0,3 0,7 2,1 Muu majoitus 0,9 0,0 0,5 1,2 2,6 Monta majoitusta 1,0 0,8 1,6 1,7 5,2 Tuttava- tai Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Saapumiset 61,9 13,9 19,2 12,3 113,3 Öitä keskimäärin 4,1 7,0 6,6 12,6 6,3 Yöpymisiä yhteensä 254,8 96,4 126,2 232,1 709,6 Matkaa kohti (EUR) Päivää kohti (EUR) Yhteensä 382,00 52,80 Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 26,00 26,00 Työmatka 414,00 81,30 Tuttava- tai sukulaisvierailu 363,00 45,60 Muu vapaa-ajan matka 317,00 41,80 Muu matka Kulutuskohteen mukaan: Ennakkomaksut 8,00 1,10 Majoitus 119,00 16,50 Ravintolat, kahvilat 92,00 12,70 Polttoaine 11,00 1,50 Ostokset 86,00 11,80 Taksit 36,00 5,00 Muu kulutus 31,00 4,20 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 422,00 108,40 Muu maksullinen Muu majoitus 522,00 30,30

56 54 6 RANSKA RANSKA ( ) 6.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Ranskassa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä , mikä on vähemmän kuin edellistalvena (58.000). Saapuneista 9 % (4.900) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (49.700) ranskalaisista matkustajista saapui lentäen, mikä on hieman vähemmän kuin edellistalvena. Myös laivalla tulleiden määrä (4.400) laski vuoden takaisesta. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Ranska 39,9 Lentoliikenne 42,0 51,1 49,7 4,4 Laivaliikenne 4,6 6,5 4,4 Maaliikenne 0,1 1,3 0,5 0, Henkilöä (1000) Lähes puolet (25.100) ranskalaisista matkustajista oli talvella työmatkalla Suomessa. Näiden matkustajien määrä lisääntyi edellistalvesta. Edellistalvea huomattavasti vähemmän

57 55 (17.600) tuli muiden vapaa-ajan matkojen vuoksi. Tuttava- ja sukulaisvierailulla olleiden määrä (7.800) määrä laski hieman edellisvuodesta. Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Ranska 14,6 Työmatkat 14,5 19,1 25,1 3,7 Tuttava- ja sukulaisvierailut 5,8 8,4 7,8 Muut vapaa-ajan matkat 15,9 16,7 17,6 25,3 7,0 Muut matkat Monta syytä 3,8 3,6 3,3 2,6 2,8 7,1 0, Henkilöä (1000) Saapuneista 36,5 % (19.900) ilmoitti olleensa pakettimatkalla. Näistä matkoista lähes kaikki (19.200) suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä on laskenut hieman edellistalvesta, jolloin se oli Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 1375 euroa matkaa ja 98 euroa päivää kohti. Keskimääräinen hinta nousi edellistalvesta päiväkohtaisen hinnan kuitenkin laskiessa.

58 56 Pakettimatkojen (1000) määrä Ranska Vain Suomeen Moneen maahan 11,9 0,3 19,3 0,4 25,4 0,5 19,2 0, Matkat (1000) 6.2 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Ranskasta tulleista matkustajista 59 % (32.000) oli miehiä. Työmatkalla olleet ranskalaiset olivat pääosin miehiä (84 %). Muulla vapaa-ajan matkoilla olleista enemmistö oli naisia (59 %). Edellistalveen verrattuna miesten ja naisten osuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suomeen tulleiden ranskalaisten keski-ikä oli 38,6 vuotta, mikä on edellistalven tasolla. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (14.300). Saapuneiden miesten keski-ikä (39,2 vuotta) oli hieman naisten keski-ikää (37,7 vuotta) korkeampi. Määrällisesti miehiä tuli eniten (8.900) vuotiaiden ikäryhmästä. Naisia puolestaan oli eniten (6.200) ikäryhmässä vuotiaat. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna muulla vapaa-ajan matkalla olleet olivat keskimääräistä vanhempia (40,6 vuotta).

59 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Vähintään 75 vuotta 1,2 1,4 1,4 0,5 0,9 1,3 0,3 0,2 0,0 0,0 0,1 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Ranska 3,7 4,7 4,9 5,4 5,8 6,2 6,4 7,5 8,0 8,9 9,9 11,1 10,8 10,8 11,6 12,2 13,3 13,6 14, Henkilöä (1000) 13,3 15,2

60 Saapuneet asuinalueittain Lähes puolet (24.700) Suomeen saapuneista ranskalaisista tuli Pariisin alueelta. Määrä on noussut edellistalvesta (21.100). Myös Ranskan lounaisosasta tulleiden määrä (5.600) nousi hieman, kun taas muualta Ranskasta tulleiden määrät laskivat vuoden takaisesta. Saapuneet (1000) asuinalueittain Ranska Ile de France 21,7 21,2 21,1 24,7 Bretagne, Normandie, Pays de la Loire, Centre 5,6 5,1 7,1 6,2 Nord, Picardie, Champagne, Lorraine, Alsace, Franche-Comté 5,6 5,4 7,3 10,8 Bourgogne, Auvergne, Rhône-Alpes, Provence-Côte d'azur, Languedoc Limousin, Poitou- Charentes, Aquitane, Midi-Pyrénées 2,0 4,7 5,2 5,6 6,8 10,8 14,3 13, Henkilöä (1000)

61 Saapuneiden matkaseura Kaksi viidestä Ranskasta tulleista saapui Suomeen yksin (22.300), mikä on edellistalvea huomattavasti enemmän. Perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneiden määrä (16.600) puolestaan laski edellistalvesta. Myös muussa matkaseurassa tulleiden määrä (12.000) laski edellisvuodesta hieman. Lapsia oli mukana 7.900:lla Ranskasta saapuneella, mikä on edellistalven määrää alhaisempi. Matkaseura Ranska 16,1 Yksin 12,1 17,9 22,3 Perhe, sukulaiset 12,0 12,9 28,6 16,6 14,9 Muu matkaseura 15,8 15,9 Useita edellisistä 1,7 1,3 1,5 12,0 3, Henkilöä (1000) 6.5 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Ranskasta tulleista ei ollut käynyt Suomessa kertaakaan viimeisen 12 kuukauden sisällä. Noin ranskalaista oli käynyt maassamme vuoden sisällä yhdestä neljään kertaan. Keskimäärin Ranskassa asuvat olivat käyneet Suomessa viimeisen vuoden aikana 2,6 kertaa.

62 Kohdealueet Suomessa Reilu kolmannes (19.600) Ranskasta Manner-Suomeen tulleista matkustajista suuntasi matkansa Helsinkiin. Määrä on noussut edellistalvesta ja nyt Helsinki onkin noussut suosituimmaksi kohteeksi ranskalaisten keskuudessa. Lappiin tehtyjen matkojen määrä (14.400) on puolestaan laskenut edellistalvesta :lla. Työmatkoista reilut puolet (13.200) suuntautui Helsinkiin, kun taas muista vapaa-ajan matkoista kolme neljästä (13.600) tehtiin Lappiin. Matkakohteet Suomessa Ranska Helsinki 14,6 16,3 18,9 19,6 Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi 2,2 3,0 3,6 2,9 3,4 4,4 2,7 4,7 2,9 3,3 2,9 4,8 Järvi-Suomi + Kainuu 1,0 1,0 2,0 0,0 Lappi 7,6 14,9 14,4 24,4 Monta kohdetta 2,8 5,7 5,0 6,7 Ei kohdetta 2,8 1,7 3,4 1, Henkilöä (1000)

63 Yöpyneiden määrä Ranskassa asuvista 95 % (51.900) yöpyi matkallaan Suomessa. Määrä oli suhteellisesti suurempi, mutta määrällisesti hieman edellistalvea pienempi. Päiväkävijöiden määrä (2.600) laski edellistalvesta lähes 2.000:lla. Ranskalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 9,7 yötä eli edellistalvea (8,7 yötä) yhden yön pidempi. Kun Suomen kansalaisten osuus jätetään laskuista pois, niin ranskalaisten keskimääräiseksi yöpymisen kestoksi tulee 9,7 yötä, mikä myös on edellistalvea enemmän. Yöpyneistä vajaa puolet (24.700) yöpyi Suomessa yhdestä kolmeen yötä, joka on edellistalvea huomattavasti enemmän. Noin kolmannes (18.700) viipyi Suomessa vähintään viikon. Määrä laski edellistalvesta. Ei yöpymistä Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä Seitsemän yötä 8-14 yötä yötä yötä Yli 60 yötä 0,0 1,0 1,8 2,6 3,2 3,6 4,0 4,4 4,5 4,5 5,0 4,3 Viipymä Suomessa 5,7 6,7 6,0 4,7 2,3 3,2 2,0 2,4 1,8 2,6 6,0 1,4 1,5 0,9 1,1 1,31,7 1,2 2,3 2,4 2,6 2,7 4,3 4,1 3,5 5,3 6,8 6,4 Ranska 7,2 7,1 7,5 7,5 9, Henkilöä (1000) 10,8 10,5 13,3

64 Yöpymisten määrä Ranskasta tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on enemmän kuin edellistalvena. Työmatkalla olleiden yöpymismäärä ( ) kasvoi edellistalvesta. Myös työmatkalla olleiden viipymä (6,2 yötä) nousi vuoden takaisesta. Tuttavatai sukulaisvierailulla sekä muulla vapaa-ajan matkalla olleiden yöpymismäärät laskivat edellisestä talvesta. Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Ranska 59,7 Työmatka 56,7 57,2 156,3 29,0 Tuttava- tai sukulaisvierailu 108,7 155,7 Muu vapaa-aika 97,5 141,7 96,1 166,0 Muu matka 133,6 235, Öitä yhteensä (1000) Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ranskassa asuville talvella yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on noin yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 27 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna hotelliyöpymisten määräksi saatiin , mikä on edellistalvea vähemmän. Muilta osin yöpymismääriä majoitustavan mukaan ei aineistosta voitu laskea.

65 63 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Ranska 70,5 Hotelli, motelli 130,2 179,7 135,4 Tuttavat tai sukulaiset 78,1 132,4 211,3 Muu maksuton majoitus Öitä yhteensä (1000)

66 Rahan käyttö Matkaa kohti Ranskasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 397 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 37,10 euroa. Matkaa kohti laskettu rahamäärä kasvoi edellistalvesta, kun taas päiväkohtainen kulutus pysyi lähes edellistalven tasolla. Matkaa kohti tarkasteltuna työmatkalla olleet käyttivät rahaa selvästi eniten (418 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet käyttivät rahaa keskimäärin 292 euroa vierailua kohti ja muulla vapaa-ajan matkalla olleet 223 euroa. Myös päivää kohti laskettuna työmatkalaisten kulutus oli ylivoimaisesti suurinta (57,80 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet kuluttivat 20,20 euroa ja muulla vapaa-ajan matkalla olleet kuluttivat 34,60 euroa. Eniten Ranskasta tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (112 euroa), ravintoloihin ja kahviloihin (103 euroa) sekä majoitukseen (94 euroa). Ranskassa asuvilta saatu matkailutulo oli talvella ,6 milj. euroa, mikä on edellistalvea (21,2 milj. euroa) hieman enemmän. Matkailutuloa tuli työmatkalla olleilta ranskalaisilta edellistalvea enemmän, tuttava- tai sukulaisvierailulla olleilta saman verran ja muulla vapaa-ajan matkalla olleilta edellistalvea vähemmän. Puolet matkailutulosta tuli työmatkalla olleilta. Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Ranska 8,5 Työmatkat 7,0 7,7 10,5 Tuttava- ja sukulaisvierailut 2,3 2,3 Muu vapaa-aika 4,3 6,2 6,6 3,9 3,7 Muut matkat miljoonaa euroa

67 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ranskasta tulleiden kohdalla ystävien tai sukulaisten suositukset (5.800) olivat merkittävin osa matkapäätöksen teossa. Ranskalaisista sanoi mainonnan ja median vaikuttaneen matkapäätöksen tekoon. Tässä ryhmässä eniten vaikuttivat matkatoimiston suositukset, jonka ranskalaista mainitsi vaikuttaneen päätöksentekoon. Myös internetin Suomi-tietous (4.800), lehdet, kirjat, tv ja radio (4.600) sekä mainokset ja esitteet (4.300) vaikuttivat jonkin verran Suomeen saapumiseen. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden matkailijoiden rahankäytöllä, niin mainonnan ja median avulla saaduksi matkailutuloksi saadaan 1,8 miljoonaa euroa. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työmatkalla olleille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositus Lehdet, kirjat, TV, radio Suomi-tieto Internetissä Mainokset, esitteet Matkamessut, muut tapahtumat Kaikki edellämainitut Aiemmat kokemukset Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ranska Vaikutti Ei tiedä Ei vaikuttanut %

68 66 TAULUKOT RANSKA YHTEENSÄ 54,5 Työmatka 25,1 Kongressi, seminaari 3,5 Työhön liittyvä opiskelu 1,7 Insentiivimatka 0,2 Messut ja myyntinäyttelyt 0,2 Muu työmatka 19,6 Tuttava- tai sukulaisvierailu 7,8 Tuttavavierailu 2,1 Sukulaisvierailu 5,6 Muu vapaa-ajan matka 17,6 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 2,9 Muu vapaa-ajan matka 14,8 Risteily 0,0 Monen maan kiertomatka 0,0 Muu matka 3,6 Opiskelu 2,6 Kauttakulku 1,0 Muu syy 0,0 Monta syytä 0,4 Työmatka + vapaa-aika 0,0 Työmatka + sukulaiset tai tuttavat 0,2 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,2 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 Muu yhdistelmä 0,0 Miehiä Naisia Yhteensä 32,0 22,5 Työmatka 20,9 4,1 Muut vapaa-ajan matka 7,3 10,4 Tuttavatai Muu vapaaajan Työmatkvierailu sukulais- Muu Monta Lähtöalue matka matka syytä Yhteensä 25,1 7,8 17,6 3,6 0,4 (01) Pariisin alue 11,7 2,9 7,4 2,4 0,2 (02) Luoteis-Ranska 3,4 1,3 1,6 0,0 0,0 (03) Koillis-Ranska 2,8 0,4 3,9 0,2 0,0 (04) Kaakkois-Ranska 6,0 1,2 3,3 0,1 0,2 (05) Lounais-Ranska 1,3 2,0 1,4 0,9 0,0 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Työmatka Muu vapaaajan matka Yhteensä 54,5 32,0 22,5 25,1 17, ,4 0,7 0,7 0,0 0, ,5 2,2 5,3 0,2 2, ,3 8,2 6,2 7,7 3, ,3 8,9 4,4 8,2 4, ,2 8,3 3,9 6,8 3, ,4 3,3 2,1 2,2 2, ,3 0,3 0,1 0,0 0,1 75-0,1 0,1 0,0 0,0 0,1 Keski-ikä 38,6 39,2 37,7 40,0 40,6

69 67 Matkakohteet Suomessa Työmatka Muu vapaaajan matka Yhteensä Helsinki 13,2 1,3 19,6 Uusimaa + Kymenlaakso 2,4 0,0 2,9 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 3,3 0,4 4,7 Häme + Keski- Suomi 1,8 1,1 4,8 Järvi-Suomi + Kainuu 0,0 0,0 0,0 Lappi 0,8 13,6 14,4 Kaksi kohdetta 3,1 1,2 6,3 Monta kohdetta 0,4 0,0 0,4 Ei kohdetta 0,0 0,0 1,5 YHTEENSÄ 25,1 17,6 54,5 Muu vapaaajan Työmatka matka Yhteensä Ei yöpymistä 0,9 0,3 2,6 Yhteensä 24,2 17,3 51,9 Hotelli, motelli 19,9 13,0 33,6 Retkeilymaja 0,8 0,1 1,3 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 Vuokramökki 0,5 1,6 3,1 Tuttavat, sukulaiset 0,7 1,5 8,2 Oma asunto / mökki 0,5 0,2 1,7 Työnantajan asunto 1,2 0,0 1,7 Muu majoitus 0,0 0,0 0,0 Monta majoitusta 0,6 0,9 2,3 Muu vapaaajan Työmatka matka Yhteensä Saapumiset 25,1 17,6 54,5 Öitä keskimäärin 6,2 5,4 9,7 Yöpymisiä yhteensä 156,3 96,1 528,2 Matkaa kohti (EUR) Päivää kohti (EUR) Yhteensä 397,00 37,10 Matkan tarkoituksen mukaan: Työmatka 418,00 57,80 Tuttava- tai sukulaisvierailu 292,00 20,20 Muu vapaa-ajan matka 223,00 34,60 Kulutuskohteen mukaan: Ennakkomaksut 9,00 0,90 Majoitus 94,00 8,80 Ravintolat, kahvilat 103,00 9,60 Polttoaine 4,00 0,40 Ostokset 112,00 10,50 Taksit 28,00 2,60 Muu kulutus 47,00 4,40 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 357,00 71,00 Muu majoitus 411,00 22,20

70 68 ALANKOMAAT ( ) 7 ALANKOMAAT 7.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Alankomaissa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä , mikä on saman verran kuin edellistalvena. Saapuneista 3 % (1.100) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (25.600) hollantilaisista matkustajista saapui lentäen, mikä on edellistalvea vähemmän. Laivalla tulleiden määrä (10.500) nousi selvästi vuoden takaisesta, jolloin laivalla saapuneita oli 700. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Alankomaat 27,0 Lentoliikenne 32,9 35,2 25,6 2,7 Laivaliikenne 0,7 2,9 10,5 Maaliikenne 0,1 0,1 0,3 0, Henkilöä (1000) Lähes puolet (16.100) hollantilaisista matkustajista oli talvella työmatkalla Suomessa, määrä laski hieman edellistalven tasolta. Sen sijaan muulla vapaa-ajan matkalla olleiden määrä (14.000) nousi edellistalvesta.

71 69 Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Alankomaat Työmatkat 14,2 18,5 16,1 22,3 Tuttava- ja sukulaisvierailut 2,2 2,9 3,0 5,2 Muut vapaa-ajan matkat 5,4 7,1 9,1 14,0 Muut matkat Monta syytä 5,0 2,9 1,4 1,2 3,2 0,7 2,0 1, Henkilöä (1000) Saapuneista 44 % (15.800) ilmoitti olleensa pakettimatkalla. Näistä matkoista lähes kaikki (15.400) suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä on noussut edellistalvesta. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 647 euroa matkaa ja 109 euroa päivää kohti. Keskimääräinen hinta laski edellistalvesta kun taas päiväkohtainen hinta pysyi lähes samansuuruisena.

72 70 Pakettimatkojen (1000) määrä Alankomaat Vain Suomeen Moneen maahan 4,5 7,0 12,1 15,4 0, Matkat (1000) 7.2 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Alankomaista tulleista matkustajista 64 % (23.100) oli miehiä. Miesten määrä ja suhteellinen osuus ovat edellistalvea suurempia. Työmatkalla olleet hollantilaiset olivat pääosin miehiä (86 %). Muulla vapaa-ajan matkoilla olleista enemmistö oli puolestaan naisia (57 %). Suomeen tulleiden hollantilaisten keski-ikä oli 40,5 vuotta, mikä on edellistalvea (39,0 vuotta) noin puoli vuotta korkeampi. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (14.200), joka on noussut edellistalvesta (10.700). Saapuneiden miesten keski-ikä (40,9) oli hieman naisten keski-ikää (39,5) korkeampi. Määrällisesti miehiä (8.700) ja naisia (5.500) tuli eniten vuotiaiden ikäryhmästä. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työmatkalla olleet olivat keskimääräistä vanhempia (41,3 vuotta).

73 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Vähintään 75 vuotta 0,5 0,6 0,0 0,3 0,1 0,0 0,0 0,3 0,2 0,0 0,0 1,0 1,0 2,7 2,6 2,6 2,0 3,4 3,4 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Alankomaat 4,9 4,9 4,7 5,9 6,8 8,9 9,7 10,3 10, Henkilöä (1000) 10,7 10,4 14,2 15,0

74 Saapuneiden matkaseura Kolmannes Alankomaista tulleista saapui Suomeen yksin (12.600), mikä on edellistalvea hieman vähemmän. Perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneiden määrä (11.800) pysyi edellistalven tasolla. Lapsia oli mukana 9.800:lla Alankomaista saapuneella, mikä on edellistalven määrää selvästi enemmän. Matkaseura Alankomaat 11,9 Yksin 14,0 15,9 12,6 5,6 Perhe, sukulaiset 3,8 11,3 11,8 11,7 Muu matkaseura 9,5 15,5 Useita edellisistä 0,9 0,6 1,4 9,8 2, Henkilöä (1000) 7.4 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Alankomaista tulleista ei ollut käynyt Suomessa kertaakaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Noin hollantilaista oli käynyt maassamme vuoden sisällä yhdestä kolmeen kertaan. Keskimäärin Alankomaissa asuvat olivat käyneet Suomessa viimeisen vuoden aikana 3,4 kertaa, kun edellistalvena vastaava luku oli 3,5 kertaa.

75 Kohdealueet Suomessa Reilu kolmannes (11.800) Alankomaista Manner-Suomeen tulleista matkustajista suuntasi matkansa Helsinkiin. Määrä on pysynyt suunnilleen edellistalven tasolla. Lapin suosio (4.000) on laskenut edellisvuoteen verrattuna lähes 5.000:lla. Häme + Keski-Suomi (8.500) nousivat toiseksi suosituimmaksi kohteeksi hollantilaisten keskuudessa. Lähes puolet työmatkoista tehtiin Helsinkiin, kun taas vastaavasti noin puolet muista vapaa-ajan matkoista tehtiin Hämeeseen ja Keski-Suomeen. Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 0,5 0,9 2,2 1,7 2,5 1,7 1,4 0,4 0,8 1,1 0,8 1,3 0,9 3,1 2,8 3,1 2,9 3,8 3,4 4,0 4,0 Matkakohteet Suomessa Alankomaat 4,3 4,8 4,8 6,1 6,2 8,5 8, Henkilöä (1000) 10,8 11,1 11,8 18,1

76 Yöpyneiden määrä Alankomaissa asuvista lähes kaikki (34.600) yöpyivät matkallaan Suomessa. Määrä on hieman edellistalvea suurempi. Päiväkävijöiden määrä (1.600) vastaavasti laski edellistalvesta hieman. Hollantilaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 6,1 yötä eli edellistalvea (4,3 yötä) lähes kaksi vuorokautta pidempi. Kun Suomen kansalaisten osuus jätetään laskuista pois, niin hollantilaisten keskimääräiseksi yöpymisen kestoksi tulee 6,1 yötä, mikä on edellistalvea huomattavasti enemmän. Yöpyneistä noin 40 % (14.700) yöpyi Suomessa yhdestä kolmeen yötä, mikä on edellistalvea vähemmän. Viipymä Suomessa Ei yöpymistä Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä 0,1 1,6 2,3 2,7 3,8 3,9 3,9 2,9 2,6 1,2 1,3 3,7 0,9 1,0 2,7 Alankomaat 4,1 4,1 4,4 4,8 4,8 4,8 5,2 5,4 6,0 6,0 7,1 7,2 8,1 Seitsemän yötä 8-14 yötä yötä yötä 0,3 0,4 0,1 0,0 0,0 0,20,5 0,9 0,8 1,1 1,6 2,0 2,6 3,0 3,7 4,1 4,3 5,3 Yli 60 yötä 0,0 0, Henkilöä (1000)

77 Yöpymisten määrä Alankomaista tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on enemmän kuin edellistalvena ( ). Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Alankomaat 52,8 Työmatka 47,5 63,3 47,6 34,2 Muu vapaa-aika 32,7 57,3 75,7 66,4 Muu matka Öitä yhteensä (1000) Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Alankomaissa asuville talvella yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on noin yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 37 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna hotelliyöpymisten määräksi saatiin , mikä on edellistalvea vähemmän. Muilta osin yöpymismääriä majoitusmuodon mukaan ei aineistosta voitu laskea.

78 76 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Alankomaat 55,9 62,5 Hotelli, motelli 82,3 60,4 36,4 Tuttavat tai sukulaiset Öitä yhteensä (1000)

79 Rahan käyttö Matkaa kohti Alankomaista tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 465 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 65,30 euroa. Matkaa kohti laskettu rahamäärä nousi edellistalvesta selvästi ja päiväkohtainen kulutus nousi muutamalla eurolla. Matkaa kohti tarkasteltuna muulla vapaa-ajan matkalla olleet käyttivät rahaa selvästi eniten (487 euroa). Työmatkalla olleet käyttivät rahaa keskimäärin 437 euroa vierailua kohti. Päivää kohti laskettuna työmatkalaisten kulutus oli suurinta (110,60 euroa). Muulla vapaa-ajan matkalla olleet kuluttivat 76,00 euroa. Eniten Alankomaista tulleet käyttivät rahaa ravintoloihin ja kahviloihin (155 euroa) sekä majoitukseen (127 euroa). Alankomaissa asuvilta saatu matkailutulo oli talvella ,8 milj. euroa, mikä on edellistalvea (11,7 milj. euroa) enemmän ja on nyt lähes samansuuruinen kahden vuoden takaiseen verrattuna. Matkailutuloa tuli työmatkalla olleilta hollantilaisilta 7,0 milj. euroa ja muulla vapaa-ajan matkalla olleilta 6,8 milj. euroa. Muilta osin matkailutuloa ei voitu aineistosta laskea matkan tarkoituksen mukaan. Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Alankomaat 6,0 Työmatkat 10,1 7,0 1,7 Muu vapaa-aika 2,6 3,3 6,8 1,8 Muut matkat miljoonaa euroa

80 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Alankomaista tulleiden kohdalla ystävien tai sukulaisten suositukset (4.600) olivat merkittävin osa matkapäätöksen teossa. Myös omat aiemmat kokemukset vaikuttivat jonkin verran, sillä hollantilaista mainitsi niiden vaikuttaneen. Hollantilaisista sanoi mainonnan ja median vaikuttaneen matkapäätöksen tekoon. Tässä ryhmässä eniten vaikuttivat mainokset ja esitteet, joiden hollantilaista mainitsi vaikuttaneen päätökseen saapua Suomeen. Myös internetistä saatu Suomi-tietous (4.800) vaikutti jonkin verran Suomeen saapumiseen. Mainonnan ja median avulla saatua matkailutuloa ei aineistosta pystytty laskemaan. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työmatkalla olleille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositus Lehdet, kirjat, TV, radio Suomi-tieto Internetissä Mainokset, esitteet Matkamessut, muut tapahtumat Kaikki edellämainitut Aiemmat kokemukset Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Alankomaat Vaikutti Ei tiedä Ei vaikuttanut %

81 79 TAULUKOT ALANKOMAAT YHTEENSÄ 36,2 Työmatka 16,1 Kongressi, seminaari 1,7 Työhön liittyvä opiskelu 1,3 Insentiivimatka 0,1 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 Muu työmatka 13,1 Tuttava- tai sukulaisvierailu 3,0 Tuttavavierailu 1,4 Sukulaisvierailu 1,6 Muu vapaa-ajan matka 14,0 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 3,8 Muu vapaa-ajan matka 9,9 Risteily 0,2 Monen maan kiertomatka 0,0 Muu matka 1,2 Opiskelu 0,6 Kauttakulku 0,6 Muu syy 0,0 Monta syytä 1,9 Työmatka + vapaa-aika 0,0 Työmatka + sukulaiset tai tuttavat 0,2 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Monta työsyytä 0,2 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 Muu yhdistelmä 1,4 Miehiä Naisia Yhteensä 23,1 13,1 Työmatka 13,9 2,2 Muut vapaa-ajan matka 6,0 7,9 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Työmatka Muu vapaaajan matka Yhteensä 36,2 23,1 13,1 16,1 14, ,3 0,3 0,0 0,0 0, ,0 0,4 0,6 0,5 0, ,3 6,8 3,6 4,6 1, ,2 8,7 5,5 4,6 8, ,8 4,6 2,2 4,5 1, ,4 2,2 1,2 1,8 0, ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Keski-ikä 40,5 40,9 39,5 41,3 40,8 Matkakohteet Suomessa Työmatka Muu vapaaajan matka Yhteensä Helsinki 7,7 1,2 11,8 Uusimaa + Kymenlaakso 1,8 0,0 2,2 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 1,2 0,3 1,7 Häme + Keski- Suomi 0,8 7,1 8,5 Järvi-Suomi + Kainuu 0,8 0,3 1,1 Lappi 0,7 3,3 4,0 Kaksi kohdetta 2,7 1,5 5,7 Monta kohdetta 0,4 0,0 0,5 Ei kohdetta 0,0 0,3 0,9 YHTEENSÄ 16,1 14,0 36,2

82 80 Muu vapaaajan Työmatka matka Yhteensä Ei yöpymistä 0,5 0,5 1,6 Yhteensä 15,6 13,4 34,6 Hotelli, motelli 12,3 3,5 17,4 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,0 Leirintäalue 0,0 1,0 1,0 Vuokramökki 0,0 7,5 7,6 Tuttavat, sukulaiset 1,4 0,0 4,3 Oma asunto / mökki 1,4 0,3 2,0 Työnantajan asunto 0,3 0,0 0,3 Muu majoitus 0,0 0,0 0,6 Monta majoitusta 0,2 1,1 1,5 Muu vapaaajan Työmatka matka Yhteensä Saapumiset 16,1 14,0 36,2 Öitä keskimäärin 3,0 5,4 6,1 Yöpymisiä yhteensä 47,6 75,7 221,1 Matkaa kohti (EUR) Päivää kohti (EUR) Yhteensä 465,00 65,30 Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät Työmatka 437,00 110,60 Tuttava- tai sukulaisvierailu Muu vapaa-ajan matka 487,00 76,00 Muu matka Kulutuskohteen mukaan: Ennakkomaksut 6,00 0,80 Majoitus 127,00 17,90 Ravintolat, kahvilat 155,00 21,80 Polttoaine 15,00 2,10 Ostokset 76,00 10,60 Taksit 24,00 3,40 Muu kulutus 63,00 8,90 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 633,00 141,30 Muu maksullinen Muu majoitus

83 81 8 ESPANJA ESPANJA ( ) 8.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Espanjassa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä , mikä on lähes saman verran kuin edellistalvena (33.200). Saapuneista 12 % (4.000) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (27.800) espanjalaisista matkustajista saapui lentäen, mikä on edellistalvea vähemmän. Laivalla tulleiden määrä (5.400) sen sijaan nousi vuoden takaisesta hieman. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Espanja 12,2 Lentoliikenne 12,9 28,5 27,8 3,1 Laivaliikenne 4,4 6,0 5,4 Maaliikenne 0,1 0,1 0,3 0, Henkilöä (1000) Lähes neljännes (7.800) espanjalaisista matkustajista oli talvella työmatkalla Suomessa, määrä laski hieman edellistalven tasolta. Tuttava- ja sukulaisvierailulla olleiden määrä (7.100) pysyi lähes samana edelliseen talveen verrattuna. Muulla vapaa-ajan matkalla olleiden määrä (12.600) putosi vuoden takaisesta hieman.

84 82 Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Espanja 4,1 Työmatkat 4,3 9,5 7,8 3,1 Tuttava- ja sukulaisvierailut 5,7 7,0 7,1 6,2 Muut vapaa-ajan matkat 5,5 14,3 12,6 1,3 Muut matkat Monta syytä 0,9 0,7 0,6 1,5 2,9 3,1 3, Henkilöä (1000) Saapuneista espanjalaisista 30 % (10.200) ilmoitti olleensa pakettimatkalla. Näistä matkoista suurin osa (8.900) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä on noussut edellistalvesta (9.300) hieman kun taas niiden suhteellinen osuus on laskenut. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 806 euroa matkaa ja 148 euroa päivää kohti. Sekä keskimääräinen että päiväkohtainen hinta laskivat edellistalvesta selvästi.

85 83 Pakettimatkojen (1000) määrä Espanja Vain Suomeen Moneen maahan 6,1 4,3 7,5 1,8 8,9 1, Matkat (1000) 8.2 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Alankomaista tulleista matkustajista 52 % (17.400) oli miehiä. Miesten määrä ja suhteellinen osuus ovat edellistalvea pienempiä. Suomeen tulleiden espanjalaisten keski-ikä oli 36,4 vuotta, mikä on edellistalvea (37,5 vuotta) noin vuoden alhaisempi. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (8.400), mikä on edellistalvea (5.100) selvästi enemmän. Saapuneiden miesten keski-ikä (36,2 vuotta) oli hieman naisten keski-ikää (36,7 vuotta) hieman alhaisempi. Määrällisesti sekä miehiä (4.200) että naisia (4.100) tuli eniten vuotiaiden ikäryhmästä.

86 84 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Espanja 0-14 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Vähintään 75 vuotta 0,0 0,3 1,2 1,2 0,6 0,3 0,1 0,6 0,0 0,2 0,9 0,8 1,7 2,4 2,9 3,1 3,0 3,2 3,7 3,6 4,0 4,1 4,1 4,1 5,1 5,1 4,9 6,4 6,7 8,6 8,4 10, Henkilöä (1000)

87 Saapuneet asuinalueittain Reilu neljännes (9.400) Espanjassa asuvista saapui Kataloniasta. Määrä pieneni edellistalvesta (14.700). Toiseksi eniten (8.500) espanjalaisista saapui Madridin alueelta, mikä on edellistalven määrää hieman enemmän. Työmatkalla olleet tulivat pääsääntöisesti Madridin ja Katalonian alueilta, kun taas vapaa-ajan matkalla olleista matkustajia tuli edellä mainittujen alueiden lisäksi Andalusiasta. Galicia 0,6 0,2 0,7 1,6 Saapuneet (1000) asuinalueittain Espanja Asturias Castilla y Leon Madrid Andalucia Comunidad Valenciana Cataluña Islas Baleares Islas Canarias Muut alueet 0,4 0,0 0,0 2,1 0,5 0,3 0,5 1,7 2,4 0,7 0,4 1,1 0,5 0,4 1,5 2,2 2,1 2,3 0,2 0,9 2,3 0,1 1,1 2,6 3,5 3,8 4,2 1,7 1,9 5,0 5,6 6,1 7,5 8,5 9, Henkilöä (1000) 14,8

88 Saapuneiden matkaseura Reilu neljännes Espanjasta tulleista saapui Suomeen yksin (9.800), mikä on edellistalvea enemmän. Perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneiden määrä (16.100) pysyi edellistalven tasolla. Lapsia oli mukana 6.700:lla Espanjasta saapuneella, mikä on edellistalven määrää selvästi enemmän. 3,5 Matkaseura Espanja Yksin 7,0 8,1 9,8 Perhe, sukulaiset 5,5 6,0 16,1 16,0 7,1 Muu matkaseura 4,8 8,4 Useita edellisistä 0,4 1,2 0,6 7,6 0, Henkilöä (1000) 8.5 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Espanjasta tulleista ei ollut käynyt Suomessa kertaakaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Neljännes (8.700) espanjalaisista oli käynyt maassamme vuoden sisällä yhdestä kolmeen kertaan. Keskimäärin Espanjassa asuvat olivat käyneet Suomessa viimeisen vuoden aikana 1,1 kertaa, kun edellistalvena vastaava luku oli 1,9 kertaa.

89 Kohdealueet Suomessa Reilu kolmannes (12.500) Espanjasta Manner-Suomeen tulleista matkustajista suuntasi matkansa Helsinkiin. Määrä on pysynyt suunnilleen edellistalven tasolla. Lapin suosio (8.700) matkakohteena on noussut edellistalvesta lähes 2.000:lla matkustajalla. Myös Länsi-Suomi + Pohjanmaa olivat edellistalvea suositumpia espanjalaisten keskuudessa. Uusimaa + Kymenlaakso, Häme + Keski-Suomi ja Järvi-Suomi + Kainuu puolestaan laskivat kävijämäärissä verrattaessa edellisvuoteen. Matkakohteet Suomessa Espanja Helsinki 5,1 8,8 12,1 12,5 Uusimaa + Kymenlaakso 0,3 1,7 2,5 4,1 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 0,8 1,2 2,2 2,1 Häme + Keski-Suomi 0,6 0,7 1,8 2,9 Järvi-Suomi + Kainuu 1,1 1,3 0,9 2,3 Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 0,2 0,8 1,5 0,9 1,1 2,6 2,0 3,3 4,3 4,1 6,8 8, Henkilöä (1000)

90 Yöpyneiden määrä Espanjassa asuvista 92 % (30.900) yöpyi matkallaan Suomessa. Määrä on hieman edellistalvea suurempi. Päiväkävijöiden määrä (2.800) vastaavasti laski edellistalvesta hieman. Espanjalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 6,8 yötä eli edellistalvea (7,0 yötä) hieman lyhyempi. Kun Suomen kansalaisten osuus jätetään laskuista pois, niin espanjalaisten keskimääräiseksi yöpymisen kestoksi tulee 6,0 yötä, mikä on edellistalvea hieman enemmän. Yöpyneistä reilu puolet (17.800) yöpyi Suomessa yhdestä neljään yötä, joka on edellistalvea hieman enemmän. Etenkin kaksi tai kolme yötä viettäneiden määrä on noussut edellistalvesta selvästi. Ei yöpymistä Yksi yö 0,9 1,3 0,9 1,4 2,0 Viipymä Suomessa Espanja 2,8 3,4 2,8 Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä Seitsemän yötä 8-14 yötä yötä yötä Yli 60 yötä 0,0 0,3 0,2 0,4 0,3 0,6 0,8 0,8 1,0 1,1 0,6 1,0 0,8 0,6 1,0 1,2 1,2 1,6 1,9 1,5 1,8 1,8 2,1 2,0 2,0 2,6 2,5 2,2 2,2 2, Henkilöä (1000) 6,0 4,5 6,0 3,2 3,3 8,8 3,8 3,1 3,3 5,2

91 Yöpymisten määrä Espanjasta tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on noin vähemmän kuin edellistalvena. Muulla vapaa-ajan matkalla olleiden viipymä oli pisin eli 6,2 yötä. Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Espanja 18,6 Työmatka 18,5 36,4 25,4 43,7 Muu vapaa-aika 55,4 78, Öitä yhteensä (1000) Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Espanjassa asuville talvella yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on noin yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 21 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna hotellissa yöpyneitä (55.500) oli edellistalvea vähemmän. Muilta osin yöpymismääriä ei majoitusmuodon mukaan voitu aineistosta laskea.

92 90 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Espanja 31,3 25,7 Hotelli, motelli 66,4 55,5 97,6 Tuttavat tai sukulaiset Öitä yhteensä (1000)

93 Rahan käyttö Matkaa kohti Espanjasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 379 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 48,80 euroa. Sekä matkaa että päivää kohti lasketut rahamäärät laskivat edellistalvesta selvästi. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna rahan käyttöä ei pystytty tutkimusaineistosta laskemaan. Eniten Espanjasta tulleet käyttivät rahaa ravintoloihin ja kahviloihin (119 euroa) sekä ostoksiin (98 euroa). Espanjassa asuvilta saatu matkailutulo oli talvella ,8 milj. euroa, mikä on edellistalvea (19,6 milj. euroa) selvästi vähemmän. Matkan tarkoituksen mukaan matkailutuloa ei aineistosta voitu laskea. Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Espanja Tuttava- ja sukulaisvierailut 1,2 2,6 Muu vapaa-aika miljoonaa euroa

94 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Espanjasta tulleiden kohdalla ystävien tai sukulaisten suositukset (7.100) olivat merkittävin osa matkapäätöksen teossa. Myös omat aiemmat kokemukset (4.200) vaikuttivat jonkin verran. Espanjalaisista sanoi mainonnan ja median vaikuttaneen matkapäätöksen tekoon. Tässä ryhmässä eniten vaikutti internetistä saatu Suomi-tietous, jonka espanjalaista mainitsi vaikuttaneen päätöksentekoon. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden matkailijoiden rahankäytöllä, niin mainonnan ja median avulla saaduksi matkailutuloksi saadaan 0,7 miljoonaa euroa. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työmatkalla olleille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositus Lehdet, kirjat, TV, radio Suomi-tieto Internetissä Mainokset, esitteet Matkamessut, muut tapahtumat Kaikki edellämainitut Aiemmat kokemukset Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Espanja Vaikutti Ei tiedä Ei vaikuttanut %

95 93 TAULUKOT ESPANJA YHTEENSÄ 33,7 Työmatka 7,8 Kongressi, seminaari 1,1 Työhön liittyvä opiskelu 1,6 Insentiivimatka 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,3 Muu työmatka 4,9 Tuttava- tai sukulaisvierailu 7,1 Tuttavavierailu 4,7 Sukulaisvierailu 2,4 Muu vapaa-ajan matka 12,6 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,5 Muu vapaa-ajan matka 12,1 Risteily 0,0 Monen maan kiertomatka 0,0 Muu matka 3,1 Opiskelu 2,0 Kauttakulku 1,1 Muu syy 0,0 Monta syytä 3,1 Työmatka + vapaa-aika 0,8 Työmatka + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,5 Monta työsyytä 0,2 Monta vapaa-ajan syytä 0,4 Muu yhdistelmä 1,2 Miehiä Naisia Yhteensä 17,4 16,2 Muut vapaa-ajan matka 5,6 7,0 Tuttavatai Muu vapaaajan Työmatkvierailu sukulais- Muu Monta Lähtöalue matka matka syytä Yhteensä 7,8 7,1 12,6 3,1 3,1 (1) Galicia 0,6 0,0 1,0 0,0 0,0 (2) Asturias 0,2 0,0 0,0 0,0 1,9 (3) Cantabria 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 (4) Pais Vasco 0,0 0,0 0,4 0,0 0,0 (5) Navarra 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 (6) La Rioja 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 (7) Castilla y Leon 0,0 0,0 1,7 0,0 0,0 (8) Madrid 3,6 1,5 1,7 1,6 0 (9) Extremadura (10) Castilla - La Mancha (11) Andalucia 0 1,6 1,9 0,7 0 (12) Murcia (13) Comunidad Valenciana 0,4 1 1,1 0,2 0 (14) Aragon 0 0, (15) Cataluña 2,9 2 3,8 0,4 0,2 (16) Islas Baleares 0 0,3 1,1 0 1 (17) Islas Canarias ,1 0 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Muu vapaaajan matka Yhteensä 33,7 17,4 16,2 12, ,9 1,0 1,9 2, ,4 3,8 2,5 0, ,7 3,7 3,0 2, ,4 4,2 4,1 2, ,9 2,9 2,0 1, ,2 1,4 1,7 2, ,6 0,4 0,2 0,4 75-0,8 0,0 0,8 0,8 Keski-ikä 36,4 36,2 36,7 41,4

96 94 Matkakohteet Suomessa Muu vapaaajan matka Yhteensä Helsinki 4,3 12,5 Uusimaa + Kymenlaakso 0,3 2,5 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 0,4 2,1 Häme + Keski- Suomi 0,0 1,8 Järvi-Suomi + Kainuu 0,5 0,9 Lappi 6,2 8,7 Kaksi kohdetta 0,8 3,7 Monta kohdetta 0,0 0,4 Ei kohdetta 0,0 1,1 YHTEENSÄ 12,6 33,7 Muu vapaaajan matka Yhteensä Ei yöpymistä 1,5 2,8 Yhteensä 11,1 30,9 Hotelli, motelli 7,9 15,2 Retkeilymaja 0,0 0,9 Leirintäalue 0,0 0,0 Vuokramökki 0,7 0,7 Tuttavat, sukulaiset 0,8 10,3 Oma asunto / mökki 0,7 1,1 Työnantajan asunto 0,0 0,0 Muu majoitus 0,1 1,0 Monta majoitusta 1,0 1,8 Muu vapaaajan matka Yhteensä Saapumiset 12,6 33,7 Öitä keskimäärin 6,2 6,8 Yöpymisiä yhteensä 78,4 227,5 Matkaa kohti (EUR) Päivää kohti (EUR) Yhteensä 379,00 48,80 Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät Työmatka Tuttava- tai sukulaisvierailu 165,00 30,40 Muu vapaa-ajan matka Muu matka Kulutuskohteen mukaan: Ennakkomaksut 5,00 0,70 Majoitus 62,00 8,00 Ravintolat, kahvilat 119,00 15,30 Polttoaine 6,00 0,80 Ostokset 98,00 12,60 Taksit 21,00 2,80 Muu kulutus 67,00 8,70 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 436,00 93,70 Muu maksullinen Muu majoitus

97 95 ITALIA ( ) 9 ITALIA 9.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Italiassa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä , mikä on vähemmän kuin edellistalvena (33.800). Saapuneista 11 % (3.500) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (28.500) saapui Suomeen lentäen, määrä laski edellistalvesta. Myös laivalla ja maitse tulleiden määrät laskivat edellistalvesta hieman. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Italia 22,1 Lentoliikenne 20,9 29,6 28,5 3,2 Laivaliikenne 2,1 3,5 2,8 Maaliikenne 0,4 0,1 0,6 0, Henkilöä (1000) Reilu kolmannes (10.800) espanjalaisista matkustajista oli talvella työmatkalla Suomessa. Näiden matkustajien määrä lähes puolittui edellistalvesta. Tuttava- tai sukulaisvierailulla (8.200) sekä muulla vapaa-ajan matkalla (11.200) olleiden määrät puolestaan nousivat edellisvuodesta.

98 96 Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Italia Työmatkat 7,7 10,9 10,8 20,9 Tuttava- ja sukulaisvierailut 2,0 2,5 4,2 8,2 Muut vapaa-ajan matkat 3,5 7,8 8,0 11,2 Muut matkat Monta syytä 1,6 1,1 0,5 2,2 0,7 1,1 0,9 8, Henkilöä (1000) Saapuneista neljännes (8.100) ilmoitti olleensa pakettimatkalla. Näistä matkoista suurin osa (7.800) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä laski edellistalvesta. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 881 euroa matkaa ja 139 euroa päivää kohti. Hinta nousi hieman matkaa kohti, mutta päivää kohti laskettuna hinta puolestaan laski edellistalveen verrattuna.

99 97 Pakettimatkojen (1000) määrä Italia Vain Suomeen Moneen maahan 4,0 1,3 4,7 8,9 1,1 7,8 0, Matkat (1000) 9.2 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Italiasta tulleista matkustajista 73 % (23.000) oli miehiä. Sekä miesten määrä että suhteellinen osuus ovat edellistalvea pienempiä. Suomeen tulleiden italialaisten keski-ikä oli 38,2 vuotta, mikä on edellistalvea (37,6 vuotta) noin puoli vuotta korkeampi. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (8.900); määrä on laskenut edellistalvesta (11.800). Puolestaan vuotiaiden määrä nousi edellistalvesta. Miesten ja naisten ikäryhmäkohtaisia tietoja ei aineistosta ollut saatavilla.

100 98 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Italia 0-14 vuotta 0,2 0,8 0,0 1, vuotta vuotta vuotta vuotta 1,0 2,0 2,4 3,3 3,7 3,8 4,0 6,3 6,4 7,2 7,2 9,8 8,9 9,2 8,5 11, vuotta vuotta 1,0 0,0 0,6 0,0 1,1 3,7 5,4 4, Henkilöä (1000)

101 Saapuneet asuinalueittain Noin kolme neljästä (24.300) Italiassa asuvista saapui maan pohjoisosasta. Määrä pieneni edellistalvesta (27.300). Myös Keski-Italiasta tulleiden määrä (4.600) laski hieman vuoden takaisesta, kun taas vastaavasti Italian eteläosista saapuneita (2.700) oli vuoden takaista hieman enemmän. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna ei lähtöalueissa ollut merkittäviä eroja. Saapuneet (1000) asuinalueittain Italia 18,1 Pohjois-Italia 18,4 27,3 24,3 4,5 Keski-Italia 2,9 5,1 4,6 Etelä-Italia 3,1 1,8 1,4 2, Henkilöä (1000)

102 Saapuneiden matkaseura Viidennes Italiasta tulleista saapui Suomeen yksin (6.500), mikä on edellistalvea huomattavasti vähemmän. Perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneiden määrä (7.900) puolestaan nousi vuoden takaisesta. Lapsia oli mukana 7.900:lla Italiasta saapuneella, mikä on edellistalven määrää selvästi enemmän. Matkaseura Italia 10,1 Yksin 6,1 6,5 10,8 5,7 Perhe, sukulaiset 4,9 6,8 7,9 9,1 Muu matkaseura 8,1 16,3 15,1 0,7 Useita edellisistä 1,7 2,1 2, Henkilöä (1000) 9.5 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Italiasta tulleista ei ollut käynyt Suomessa kertaakaan viimeisen 12 kuukauden aikana, mikä on vuoden takaiseen verrattuna selvästi vähemmän. Yhden kerran käyneitä (5.200) oli lähes saman verran kuin edellistalvena. Kahdesta viiteen kertaan käyneitä oli (8.200) edellistalvea selvästi enemmän. Keskimäärin Italiassa asuvat olivat käyneet Suomessa vuoden sisällä 1,1 kertaa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 2,1 kertaa.

103 Kohdealueet Suomessa Reilut puolet (16.800) Italiasta Manner-Suomeen tulleista matkustajista valitsi matkakohteekseen Helsingin. Määrä on noussut edellistalvesta. Lapin suosio (5.300) on pysynyt edellistalven tasolla. Työmatkalla olleista suurin osa suuntasi matkansa Helsinkiin, kun taas vapaa-ajan matkalla olleet italialaiset tekivät matkansa pääasiassa Lappiin. Matkakohteet Suomessa Italia Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 0,4 0,7 1,0 0,8 1,1 0,8 0,8 0,1 0,5 0,5 1,1 1,3 1,8 2,1 2,1 2,4 2,2 1,9 2,4 2,8 3,2 3,2 3,3 3,6 5,3 5,3 4,9 5,0 10,2 11,2 15,0 16, Henkilöä (1000)

104 Yöpyneiden määrä Italiassa tulleista lähes kaikki (30.900) yöpyivät matkallaan Suomessa. Määrä oli lähes edellistalven tasolla. Päiväkävijöiden määrä (700) laski edellisvuodesta selvästi. Italialaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 6,4 yötä eli lähes kolme yötä enemmän kuin edellistalvena (3,7 yötä). Kun Suomen kansalaiset jätetään pois laskuista, niin Italian kansalaisten viipymäksi jäi 6,4 yötä. Yöpyneistä 65 % (20.700) viipyi Suomessa yhdestä viiteen yötä, määrä laski edellistalvesta. Yli kaksi viikkoa olleiden määrä (4.600) puolestaan nousi vuoden takaisesta selvästi. Viipymä Suomessa Ei yöpymistä Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä 0,7 0,9 1,4 2,0 1,7 1,6 2,7 2,7 2,7 3,1 3,0 3,3 Italia 3,6 3,9 3,9 4,4 4,8 4,7 5,0 5,5 5,2 5,3 6,0 5,8 Kuusi yötä Seitsemän yötä 0,4 0,7 0,5 0,7 0,7 1,0 1,6 1, yötä yötä yötä Yli 60 yötä 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 0,6 1,3 2,1 2,3 2,7 2,9 3,4 3,0 4, Henkilöä (1000)

105 Yöpymisten määrä Italiasta tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on noin enemmän kuin edellistalvena. Lisäys johtui etenkin yöpymisen keston pidentymisestä. Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Italia 173,0 Työmatka 47,1 68,4 37,0 18,3 Muu vapaa-aika 36,0 32,2 46,5 98,0 Muu matka Öitä yhteensä (1000) Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Italiassa asuville talvella yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on noin yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 29 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna viipymää ei aineistosta voitu laskea.

106 104 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Italia 38,3 43,2 Hotelli, motelli 66,8 71, Öitä yhteensä (1000)

107 Rahan käyttö Matkaa kohti Italiasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 430 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 57,80 euroa. Matkaa kohti laskettu rahamäärä nousi edellistalvesta jonkin verran, kun taas päiväkohtainen kulutus laski vuoden takaisesta selvästi. Matkaa kohti tarkasteltuna työmatkalla olleet käyttivät rahaa selvästi eniten (467 euroa). Vapaa-ajan matkalla (pl. tuttavatai sukulaisvierailut) olleet käyttivät rahaa keskimäärin 328 euroa vierailua kohti. Myös päivää kohti laskettuna työmatkalaisten kulutus oli suurinta (105,40 euroa). Muulla vapaaajan matkalla olleet kuluttivat 63,70 euroa. Eniten Italiasta tulleet käyttivät rahaa majoitukseen (131 euroa), ostoksiin (124 euroa) sekä ravintoloihin ja kahviloihin (106 euroa). Italiassa asuvilta saatu matkailutulo oli talvella ,6 milj. euroa, mikä on edellistalvea (12,8 milj. euroa) enemmän. Matkailutuloa tuli työmatkalla olleilta italialaisilta 5,0 milj. euroa ja muulla vapaa-ajan matkalla olleilta 3,7 milj. euroa. Muilta osin matkailutuloa ei voitu aineistosta laskea matkan tarkoituksen mukaan. Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Italia 7,0 Työmatkat 5,3 9,8 5,0 1,2 Muu vapaa-aika 1,7 3,1 3,7 2,6 Muut matkat miljoonaa euroa

108 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Italiasta tulleiden kohdalla omat aiemmat kokemukset (5.200) olivat merkittävin osa matkapäätöksen teossa. Myös ystävien ja sukulaisten suositukset (5.000) vaikuttivat matkapäätöksen tekoon. Italialaisista sanoi mainonnan ja median vaikuttaneen matkapäätöksen tekoon. Tässä ryhmässä eniten vaikuttivat matkatoimiston suositukset sekä mainokset ja esitteet; italialaista ilmoitti niiden vaikuttaneen päätökseen matkustaa Suomeen. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden matkailijoiden rahankäytöllä, niin mainonnan ja median avulla saaduksi matkailutuloksi saadaan 1,2 miljoonaa euroa. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työmatkalla olleille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositus Lehdet, kirjat, TV, radio Suomi-tieto Internetissä Mainokset, esitteet Matkamessut, muut tapahtumat Kaikki edellämainitut Aiemmat kokemukset Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Italia Vaikutti Ei tiedä Ei vaikuttanut %

109 107 TAULUKOT ITALIA YHTEENSÄ 31,6 Työmatka 10,8 Kongressi, seminaari 0,7 Työhön liittyvä opiskelu 0,7 Insentiivimatka 0,3 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 Muu työmatka 9,1 Tuttava- tai sukulaisvierailu 8,2 Tuttavavierailu 1,2 Sukulaisvierailu 7,0 Muu vapaa-ajan matka 11,2 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,6 Muu vapaa-ajan matka 9,1 Risteily 0,0 Monen maan kiertomatka 1,5 Muu matka 0,5 Opiskelu 0,4 Kauttakulku 0,1 Muu syy 0,0 Monta syytä 0,9 Työmatka + vapaa-aika 0,0 Työmatka + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,2 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,4 Muu yhdistelmä 0,3 Miehiä Naisia Yhteensä 23,0 8,6 Työmatka 9,8 1,0 Muut vapaa-ajan matka 6,2 5,0 Tuttavatai Muu vapaaajan Työmatkvierailu sukulais- Muu Monta Lähtöalue matka matka syytä Yhteensä 10,8 8,2 11,2 0,5 0,9 (1) Pohjois-Italia 8,3 5,5 9,3 0,4 0,8 (2) Keski-Italia 0,9 1,6 1,8 0,1 0,2 (3) Etelä-Italia 1,6 1,0 0,1 0,0 0,0 Ikäryhmä Yhteensä Mies Työmatka Muu vapaaajan matka Yhteensä 31,6 23,0 10,8 11, ,1 1,1 0,0 0, ,0 0,4 0,0 0, ,9 6,2 3,2 4, ,5 5,6 4,2 3, ,4 4,2 2,8 1, ,7 4,4 0,5 0, ,1 1,1 0,0 0,0 75-0,0 0,0 0,0 0,0 Keski-ikä 38,2 38,6 39,8 36,1

110 108 Matkakohteet Suomessa Työmatka Muu vapaaajan matka Yhteensä Helsinki 7,2 3,1 16,8 Uusimaa + Kymenlaakso 0,0 0,0 1,0 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 0,2 0,4 0,8 Häme + Keski- Suomi 1,0 0,6 2,2 Järvi-Suomi + Kainuu 0,0 0,1 0,1 Lappi 0,2 4,6 5,3 Kaksi kohdetta 2,1 2,2 4,9 Monta kohdetta 0,0 0,0 0,0 Ei kohdetta 0,0 0,4 0,5 YHTEENSÄ 10,8 11,2 31,6 Muu vapaaajan Työmatka matka Yhteensä Ei yöpymistä 0,2 0,2 0,7 Yhteensä 10,5 11,0 30,9 Hotelli, motelli 10,1 8,4 19,8 Retkeilymaja 0,0 1,3 1,3 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 Vuokramökki 0,2 0,6 1,1 Tuttavat, sukulaiset 0,0 0,5 4,2 Oma asunto / mökki 0,0 0,2 0,6 Työnantajan asunto 0,2 0,0 0,2 Muu majoitus 0,0 0,0 0,2 Monta majoitusta 0,0 0,0 3,6 Muu vapaaajan Työmatka matka Yhteensä Saapumiset 10,8 11,2 31,6 Öitä keskimäärin 3,0 5,4 6,4 Yöpymisiä yhteensä 47,6 75,7 203,9 Matkaa kohti (EUR) Päivää kohti (EUR) Yhteensä 430,00 57,80 Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät Työmatka 467,00 105,40 Tuttava- tai sukulaisvierailu Muu vapaa-ajan matka 328,00 63,70 Muu matka Kulutuskohteen mukaan: Ennakkomaksut 6,00 0,80 Majoitus 131,00 17,60 Ravintolat, kahvilat 106,00 14,20 Polttoaine 3,00 0,40 Ostokset 124,00 16,60 Taksit 27,00 3,70 Muu kulutus 33,00 4,50 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 427,00 92,70 Muu maksullinen Muu majoitus

111 109 VIRO ( ) 10 VIRO 10.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Virossa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä , mikä on reilut enemmän kuin edellistalvena ( ). Saapuneista 3 % (6.200) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa ( ) saapui Suomeen laivalla, määrä kasvoi edellistalvesta. Lentäen (17.100) ja maitse (2.300) tulleiden määrät laskivat aiemmasta talvesta hieman. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Viro 21,1 Lentoliikenne 10,3 20,4 17,1 92,1 Laivaliikenne 123,7 155,7 186,0 Maaliikenne 1,9 1,6 2,8 2, Henkilöä (1000) Noin puolet ( ) virolaisista matkustajista oli talvella työmatkalla Suomessa. Näiden matkustajien määrä lisääntyi edellistalvesta reilulla :lla. Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden määrä (29.300) laski edellistalvesta hieman, kun taas muulla vapaaajan matkalla (44.300) olleiden määrä nousi vuoden takaisesta.

112 110 Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Viro 24,6 Työmatkat 55,2 79,2 105,4 Tuttava- ja sukulaisvierailut 15,9 25,7 31,2 29,3 33,3 Muut vapaa-ajan matkat 24,6 38,0 44,3 38,9 Muut matkat Monta syytä 2,4 5,0 7,5 25,1 23,0 23,1 3, Henkilöä (1000) Saapuneista noin 11 % (22.700) ilmoitti olleensa pakettimatkalla. Näistä matkoista suurin osa (22.200) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä nousi hieman edellistalvesta. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 318 euroa matkaa ja 71 euroa päivää kohti. Hinta nousi vuoden takaisesta matkaa kohti laskettuna, mutta päiväkohtainen hinta pysyi edellistalven tasolla.

113 111 Pakettimatkojen (1000) määrä Viro Vain Suomeen Moneen maahan 11,1 1,0 14,1 0,7 14,0 1,4 22,2 0, Matkat (1000) 10.2 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Virosta tulleista matkustajista 59 % ( ) oli miehiä. Työmatkalla olleet virolaiset olivat pääosin miehiä (75 %). Tuttava tai sukulaisvierailulla (56 %) sekä muulla vapaa-ajan matkalla (65 %) olleista enemmistö puolestaan oli naisia. Suomeen tulleiden virolaisten keski-ikä oli 35,0 vuotta mikä on lähes sama kuin edellisenä talvena (34,8 vuotta). Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (57.600) mikä on edellistalvea enemmän. Miesten keski-ikä (35,3 vuotta) oli vuoden naisten keski-ikää (34,5 vuotta) korkeampi. Määrällisesti miehiä tuli eniten vuotiaiden ikäryhmästä ja naisia puolestaan vuotiaiden ikäryhmästä. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työmatkalla olleet olivat hieman keskimääräistä vanhempia, kun taas vapaa-ajanmatkalla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut) olleet olivat nuorempia.

114 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Vähintään 75 vuotta 1,4 1,0 1,5 1,7 0,0 0,0 0,0 1,4 8,4 7,4 12,8 11,7 12,8 8,8 7,0 10,6 11,2 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Viro 20,0 17,7 20,7 29,9 31,3 28,1 30,7 37,1 33,2 35,4 45,7 44,9 47, Henkilöä (1000) 57,0 57,6

115 Saapuneiden matkaseura Reilu neljännes Virosta tulleista saapui Suomeen yksin (57.600), mikä on edellistalvea hieman vähemmän. Perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneiden määrä (46.600) puolestaan nousi vuoden takaisesta. Myös muussa matkaseurassa tulleiden määrä (76.000) oli edellistalveen verrattuna korkeampi. Lapsia oli mukana :lla Virosta saapuneella, mikä on edellistalven määrää huomattavasti enemmän. Matkaseura Viro 36,8 Yksin 46,1 57,6 61,0 32,5 Perhe, sukulaiset 26,3 38,6 46,6 30,7 Muu matkaseura 55,5 69,8 76,0 Useita edellisistä 7,7 9,4 11,6 25, Henkilöä (1000) 10.4 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Virosta tulleista ei ollut käynyt Suomessa kertaakaan viimeisen 12 kuukauden aikana, mikä on vuoden takaiseen verrattuna selvästi enemmän. Yhdestä kolmeen kertaan käyneitä oli reilu neljännes (58.300), mikä on edellistalvea hieman vähemmän. Keskimäärin Virossa asuvat olivat käyneet Suomessa vuoden sisällä 11,9 kertaa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 14,1 kertaa.

116 Kohdealueet Suomessa Virosta Manner-Suomeen tulleiden matkustajien suosituin kohdealue oli Helsinki (98.200). Määrä on noussut edellistalvesta reilulla :lla. Myös muualle Uudellemaalle + Kymenlaaksoon virolaiset matkustivat aiempaa enemmän (42.500). Muiden alueiden suosio on laskenut vuoden takaisesta. Sekä työmatkalla että vapaa-ajan matkalla olleiden ensisijainen kohde oli Helsinki. Matkakohteet Suomessa Viro Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 4,1 1,8 3,1 6,9 4,6 4,2 1,4 1,9 0,3 3,7 4,7 10,8 7,7 9,7 14,8 14,6 13,4 15,9 12,1 11,1 10,8 21,0 21,0 22,0 22,4 36,7 36,7 42,5 46,3 61,3 69,7 98, Henkilöä (1000)

117 Yöpyneiden määrä Virosta tulleista noin kaksi kolmesta ( ) yöpyi matkallaan Suomessa. Määrä on noussut edellisvuodesta. Myös päiväkävijöiden määrä (67.000) on noussut vuoden takaisesta. Virolaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 6,4 yötä eli hieman enemmän kuin edellistalvena (5,9 yötä). Kun Suomen kansalaiset jätetään pois laskuista, niin Viron kansalaisten viipymäksi jää 6,4 yötä. Yöpyneistä vajaa kolmannes (62.700) viipyi Suomessa yhdestä kolmeen yötä, määrä lisääntyi edellistalvesta. Etenkin yhden yön viettäneiden määrä nousi selvästi vuoden takaisesta. Myös yli kaksi viikkoa Suomessa olleiden määrä (27.900) nousi vuoden takaisesta selvästi. Viipymä Suomessa Ei yöpymistä Viro 52,2 67,1 62,5 67,0 Yksi yö Kaksi yötä 6,2 17,9 19,0 15,6 31,7 Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä Seitsemän yötä 9,0 12,4 16,6 17,0 24,9 21,2 9,8 2,0 9,8 8,5 6,6 3,0 3,8 7,2 13,5 2,5 1,2 3,2 3,7 2,2 2,7 5,16, yötä yötä yötä Yli 60 yötä 1,9 7,5 1,0 5,77,2 11,5 2,2 3,25,6 14,7 0,1 1,12,4 1,7 20,1 16, Henkilöä (1000)

118 Yöpymisten määrä Virosta tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on reilut enemmän kuin edellistalvena. Suurin osa yöpymisistä kertyi työmatkalla olleiden yöpymisistä ( ), mikä on edellistalvea selvästi enemmän. Työmatkalla olleiden viipymä oli myös suurin (9,2 yötä). Myös muulla vapaaajan matkalla ( ) olleiden yöpymisten määrä ( ) kasvoi vuoden takaisesta, kun taas tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden määrä ( ) laski lähes :lla. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Virossa asuville talvella yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on noin yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 8 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Viro 85,6 Työmatka 338,7 724,4 968,5 70,2 Tuttava- tai sukulaisvierailu 111,5 132,0 230,1 45,6 Muu vapaa-aika Muu matka 52,9 84,4 17,6 47,1 22,5 56,4 149, Öitä yhteensä (1000)

119 117 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Viro 21,7 Hotelli, motelli 27,5 52,8 111,6 Muu maksullinen majoitus 29,8 16,2 56,1 88,9 Tuttavat tai sukulaiset 165,1 297,4 275,2 77,1 Muu maksuton majoitus 340,3 665, Öitä yhteensä (1000) 854,0

120 Rahan käyttö Matkaa kohti Virosta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 197 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 26,80 euroa. Sekä matkaa että päivää kohti lasketut rahamäärät laskivat edellistalvesta hieman. Matkaa kohti tarkasteltuna työmatkalla olleet käyttivät rahaa selvästi eniten (262 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet käyttivät rahaa keskimäärin 104 euroa vierailua kohti ja muulla vapaa-ajan matkalla olleet 175 euroa. Päivää kohti laskettuna muulla vapaa-ajan matkalla olleiden kulutus oli suurinta (40,00 euroa). Työmatkalla olleet kuluttivat 25,70 euroa ja tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet 18,90 euroa päivää kohti. Eniten Virosta tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (75 euroa). Seuraavaksi eniten rahaa käytettiin ravintoloihin ja kahviloihin (43 euroa). Virossa asuvilta saatu matkailutulo oli talvella ,4 milj. euroa, mikä on edellistalvea (36,7 milj. euroa) enemmän. Matkailutulosta suurin osa tuli työmatkalla olleilta virolaisilta (27,6 milj. euroa). Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Viro 3,1 Työmatkat 10,5 27,6 1,1 Tuttava- ja sukulaisvierailut 2,7 3,1 5,1 4,7 Muu vapaa-aika 7,7 1,0 Muut matkat miljoonaa euroa

121 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Virosta tulleiden kohdalla ystävien tai sukulaisten suositukset (18.500) olivat merkittävin osa matkapäätöksen teossa. Myös omat aiemmat kokemukset (17.200) vaikuttivat päätökseen matkustaa Suomeen. Virolaisista sanoi mainonnan ja median vaikuttaneen matkapäätöksen tekoon. Tässä ryhmässä eniten vaikuttivat matkatoimiston suositukset sekä internetistä saatu Suomi-tietous. Näiden kanavien kautta virolaista oli tehnyt päätöksen matkustaa Suomeen. Mainonnan ja median avulla saatua matkailutuloa ei aineistosta pystytty laskemaan. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työmatkalla olleille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositus Lehdet, kirjat, TV, radio Suomi-tieto Internetissä Mainokset, esitteet Matkamessut, muut tapahtumat Kaikki edellämainitut Aiemmat kokemukset Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Viro Vaikutti Ei tiedä Ei vaikuttanut %

122 120 TAULUKOT VIRO YHTEENSÄ 205,4 Työmatka 105,4 Kongressi, seminaari 6,0 Työhön liittyvä opiskelu 4,5 Insentiivimatka 1,5 Messut ja myyntinäyttelyt 5,8 Muu työmatka 87,5 Tuttava- tai sukulaisvierailu 29,3 Tuttavavierailu 17,2 Sukulaisvierailu 12,1 Muu vapaa-ajan matka 44,3 Ostokset 7,3 Ulkoilma-aktiviteetit 3,0 Muu vapaa-ajan matka 32,4 Risteily 1,1 Monen maan kiertomatka 0,5 Muu matka 23,1 Opiskelu 3,8 Kauttakulku 18,9 Muu syy 0,3 Monta syytä 3,3 Työmatka + vapaa-aika 0,7 Työmatka + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,0 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,1 Muu yhdistelmä 1,5 Miehiä Naisia Yhteensä 120,9 84,5 Työmatka 79,5 25,9 Tuttava- ja sukulaisvierailu 13,0 16,3 Muut vapaa-ajan matka 15,7 28,6 Muu matka 11,6 11,5 Tuttava- tai Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä 205,4 120,9 84,5 105,4 29,3 44,3 26, ,7 6,8 5,0 0,6 1,9 9,3 0, ,7 23,2 22,5 15,9 5,7 15,4 8, ,9 29,4 18,5 29,6 6,4 7,9 4, ,6 37,8 19,8 35,4 7,7 6,0 8, ,1 15,1 13,0 17,3 4,7 3,4 2, ,2 6,5 4,7 6,3 1,6 1,7 1, ,7 1,0 0,8 0,4 0,8 0,5 0,0 75-1,4 1,1 0,3 0,0 0,5 0,0 0,9 Keski-ikä 35,0 35,3 34,5 35,7 36,5 30,5 35,7 Matkakohteet Suomessa Työmatka Tuttava- tai sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Helsinki 47,9 13,4 32,0 4,9 98,2 Uusimaa + Kymenlaakso 30,3 8,3 3,4 0,6 42,5 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 9,5 2,1 2,4 0,6 14,6 Häme + Keski- Suomi 6,8 1,8 2,1 1,3 12,1 Järvi-Suomi + Kainuu 1,7 0,9 2,0 0,0 4,6 Lappi 0,0 0,0 0,3 0,0 0,3 Kaksi kohdetta 5,4 2,0 1,3 0,2 9,0 Monta kohdetta 1,0 0,0 0,7 0,0 1,8 Ei kohdetta 2,7 0,7 0,0 18,9 22,4 YHTEENSÄ 105,4 29,3 44,3 26,5 205,4

123 121 Tuttava- tai Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Yhteensä Ei yöpymistä 21,9 3,9 24,7 67,0 Yhteensä 83,4 25,4 19,6 138,4 Hotelli, motelli 22,5 0,1 6,4 31,5 Retkeilymaja 1,7 0,0 1,1 3,3 Leirintäalue 1,0 0,0 1,1 2,1 Vuokramökki 0,4 0,0 2,2 2,7 Tuttavat, sukulaiset 5,3 21,4 7,0 36,2 Oma asunto / mökki 12,9 2,4 0,6 17,6 Työnantajan asunto 37,8 0,4 0,0 38,2 Muu majoitus 1,6 0,0 1,0 5,0 Monta majoitusta 0,4 1,1 0,1 1,7 Tuttava- tai Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Saapumiset 105,4 29,3 44,3 23,1 205,4 Öitä keskimäärin 9,2 4,5 3,4 2,1 6,4 Yöpymisiä yhteensä 968,5 132,0 149,2 56,4 1306,2 Matkaa kohti (EUR) Päivää kohti (EUR) Yhteensä 197,00 26,80 Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 60,40 60,40 Työmatka 262,00 25,70 Tuttava- tai sukulaisvierailu 104,00 18,90 Muu vapaa-ajan matka 175,00 40,00 Muu matka.... Kulutuskohteen mukaan: Ennakkomaksut 14,00 1,90 Majoitus 25,00 3,40 Ravintolat, kahvilat 43,00 5,80 Polttoaine 12,00 1,70 Ostokset 75,00 10,20 Taksit 8,00 1,10 Muu kulutus 20,00 2,70 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 350,00 77,10 Muu maksullinen.... Muu majoitus 235,00 18,80

124 122 VENÄJÄ ( ) 11 VENÄJÄ 11.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä , mikä on lähes enemmän kuin edellistalvena ( ). Saapuneista 1 % (9.600) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa ( ) saapui Suomeen maitse, määrä kasvoi edellistalvesta. Myös laivalla ( ) ja lentäen (52.800) tulleiden määrät kasvoivat aiemmasta talvesta. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Venäjä 30,3 Lentoliikenne 35,6 40,4 52,8 Laivaliikenne 71,4 96,3 62,2 109,3 670,9 Maaliikenne 685,0 711,4 800, Henkilöä (1000) Runsas puolet ( ) venäläisistä matkustajista oli talvella vapaa-ajan matkalla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut) Suomessa, määrä lisääntyi edellistalvesta. Työmatkalla olleiden määrä ( ) laski edellistalvesta. Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden määrä (54.200) puolestaan nousi vuoden takaisesta.

125 123 Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Venäjä Työmatkat 111,9 176,9 147,4 161,7 Tuttava- ja sukulaisvierailut 51,8 52,5 42,0 54,2 390,9 Muut vapaa-ajan matkat 445,1 429,8 537,6 80,2 Muut matkat Monta syytä 96,9 87,4 72,9 75,1 93,2 127,0 132, Henkilöä (1000) Saapuneista 9 % (86.900) ilmoitti olleensa pakettimatkalla. Näistä matkoista runsas puolet (60.500) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä nousi edellistalvesta noin :lla. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 493 euroa matkaa ja 102 euroa päivää kohti. Matkakohtainen hinta nousi vuoden takaisesta hieman päiväkohtaisen hinnan pysyessä edellistalven tasolla.

126 124 Pakettimatkojen (1000) määrä Venäjä Vain Suomeen Moneen maahan 41,6 28,1 33,2 25,7 33,4 25,4 60,5 26, Matkat (1000) 11.2 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Venäjältä tulleista matkustajista 49 % ( ) oli miehiä. Työmatkalla olleet venäläiset olivat pääosin miehiä (77 %), kun taas muilla matkoilla olleista reilu puolet oli naisia. Miesten suhteellinen osuus on pienentynyt edellistalvesta, vaikka miesten määrä sitä vastoin nousi vuoden takaisesta. Suomeen tulleiden venäläisten keski-ikä oli 38,6 vuotta mikä on lähes sama kuin edellisenä talvena (38,9 vuotta). Määrällisesti eniten saapui vuotiaita ( ) mikä on edellistalvea enemmän. Miesten keski-ikä (39,0 vuotta) oli lähes vuoden naisten keski-ikää (38,2 vuotta) korkeampi. Määrällisesti miehiä tuli eniten vuotiaiden ikäryhmästä, kun taas naisia tuli määrällisesti eniten vuotiaiden ryhmästä. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työmatkalla ja tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet olivat hieman keskimääräistä vanhempia, kun taas muulla vapaa-ajanmatkalla tai muulla matkalla olleet olivat nuorempia.

127 125 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Venäjä 0-14 vuotta 30,5 28,4 29,4 47, vuotta 65,5 84,6 86,6 98, vuotta 200,4 185,1 209,4 223, vuotta 253,0 267,4 239,5 274, vuotta 139,8 176,1 197,2 202, vuotta vuotta Vähintään 75 vuotta 11,8 11,7 9,3 23,0 0,1 0,8 0,6 1,3 52,5 60,7 63,1 93, Henkilöä (1000)

128 Saapuneet asuinalueittain Yli 70 % ( ) Venäjällä asuvista saapui Suomeen Pietarin alueelta. Määrä kasvoi edellistalvesta reilulla :lla. Myös Moskovan alueelta ja muualta Venäjältä saapuvia oli edellistalvea enemmän. Työmatkalla olleista noin kolme neljästä (84.200) saapui Pietarin alueelta. Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleista saapui Pietarin lisäksi paljon matkustajia myös muualta Euro- Venäjältä. Saapuneet (1000) asuinalueittain Venäjä 534,1 Pietarin alue 591,5 578,0 694,2 80,0 Moskovan alue 75,2 86,9 103,3 147,6 Muu Euroopan puoleinen Venäjä 136,6 134,9 Aasian puoleinen Venäjä 10,9 13,7 14,3 147,1 18, Henkilöä (1000)

129 Saapuneiden matkaseura Venäjältä tulleista noin kaksi kolmesta ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Määrä on noussut edellistalvesta. Myös yksin matkustaneiden määrä ( ) nousi vuoden takaisesta. Lapsia oli mukana :lla Venäjältä saapuneella, mikä myös on edellistalvea enemmän. Matkaseura Venäjä 162,9 Yksin 137,1 153,9 198,0 303,7 Perhe, sukulaiset 300,3 314,3 343,4 254,2 Muu matkaseura 249,4 243,4 257,6 50,4 Useita edellisistä 99,3 133,3 164, Henkilöä (1000) 11.5 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Venäjältä tulleista ei ollut käynyt Suomessa kertaakaan viimeisen 12 kuukauden aikana, mikä on vuoden takaiseen verrattuna selvästi enemmän. Yhdestä kolmeen kertaan käyneitä oli vajaa neljännes ( ), mikä on edellistalvea enemmän. Yli kymmenen kertaa käyneiden määrä ( ) sen sijaan on pudonnut edellistalvesta. Keskimäärin Venäjällä asuvat olivat käyneet Suomessa vuoden sisällä 21,0 kertaa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 26,9 kertaa.

130 Kohdealueet Suomessa Venäjältä Manner-Suomeen tulleiden matkustajien suosituin kohdealue oli aiempien talvien tapaan Järvi-Suomi + Kainuu ( ). Määrä on noussut edellistalvesta reilulla :lla. Helsinkiin matkustaneita oli , mikä myös on edellistalvea enemmän. Useamman kuin yhden kohteen käyneiden matkustajien määrä laski vuoden takaisesta. Työmatkalla olleiden venäläisten suosituimmat kohteet olivat Helsinki (35.800) ja Uusimaa + Kymenlaakso (35.700). Tuttava- tai sukulaisvierailulla (14.400) ja muulla vapaa-ajan matkalla ( ) olleet sen sijaan matkustivat useimmiten Järvi-Suomeen + Kainuuseen. Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 16,5 13,0 16,2 16,9 32,3 32,2 25,2 38,1 8,9 6,2 11,8 17,3 Matkakohteet Suomessa Venäjä 77,2 81,3 89,2 93,8 110,3 125,2 140,5 103,6 103,2 113,4 144,5 194,3 185,6 168,7 211, Henkilöä (1000) 181,7 239,7 237,8 254,6 276,0

131 Yöpyneiden määrä Venäjällä asuvista noin kaksi kolmesta ( ) oli Suomessa päivämatkalla. Määrä on noussut edellistalvesta lähes :lla. Myös yöpyneiden määrä ( ) nousi vuoden takaisesta. Venäläisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 1,4 yötä eli hieman enemmän kuin edellistalvena (1,1 yötä). Kun Suomen kansalaiset jätetään luvusta pois, niin venäläisten keskimääräiseksi viipymäksi tulee niin ikään 1,4 yötä. Yöpyneistä reilu puolet ( ) yöpyi Suomessa yhden tai kaksi yötä. Määrä on noussut edellistalvesta reilulla :lla. Yli viikon viipyneitä oli Ei yöpymistä Viipymä Suomessa Venäjä 536,3 557,7582,4 649,3 Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä 39,8 62,0 44,9 69,2 39,0 42,0 29,6 38,4 16,2 21,0 20,5 19,0 8,9 13,6 20,5 17,2 6,0 8,0 5,7 21,6 96,3 81,2 77,6 93,9 Seitsemän yötä 8-14 yötä yötä yötä Yli 60 yötä 8,4 16,5 15,3 27,3 9,9 9,0 10,3 18,6 5,1 2,1 3,8 4,0 3,8 3,7 2,8 2,5 2,9 0,2 0,6 1, Henkilöä (1000)

132 Yöpymisten määrä Venäjältä tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on lähes enemmän kuin edellistalvena. Vapaa-ajan matkalla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut) olleiden yöpymismäärä ( ) kasvoi reilulla :lla. Myös työmatkalla ( ) ja tuttava- tai sukulaisvierailulla ( ) olleiden määrät kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna. Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden viipymä (3,5 yötä) oli pisin. Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Venäjä 156,6 Työmatka 173,0 263,5 321,7 276,2 Tuttava- tai sukulaisvierailu 159,2 212,4 189,0 313,8 Muu vapaa-aika 353,6 408,6 692,4 327,0 Muu matka 115,9 128,3 190, Öitä yhteensä (1000) Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä asuville talvella yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on noin yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 35 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna eniten yövyttiin hotellissa ( ), määrä nousi edellistalvesta. Myös tuttavien tai sukulaisten ( ) sekä omassa mökissä/ asunnossa ( ) yöpyneiden määrät nousivat vuoden takaisesta.

133 131 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Venäjä 249,8 Hotelli, motelli 323,8 338,9 470,5 58,9 Muu maksullinen majoitus 103,8 91,7 242,6 376,5 Tuttavat tai sukulaiset 250,6 331,4 299,3 353,0 Muu maksuton majoitus 127,5 185,2 353,5 35,4 Monta majoitustapaa Öitä yhteensä (1000)

134 Rahan käyttö Matkaa kohti Venäjältä tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 238 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 97,20 euroa. Sekä matkaa että päivää kohti lasketut rahamäärät laskivat edellistalvesta. Matkaa kohti tarkasteltuna työmatkalla olleet käyttivät rahaa selvästi eniten (420 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet käyttivät rahaa keskimäärin 198 euroa vierailua kohti ja muulla vapaa-ajan matkalla olleet 251 euroa. Päivää kohti laskettuna muulla vapaa-ajan matkalla olleiden kulutus oli suurinta (109,80 euroa). Työmatkalla olleet kuluttivat 108,40 euroa ja tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet 44,10 euroa päivää kohti. Selvästi eniten Venäjältä tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (157 euroa). Seuraavaksi eniten rahaa kului ravintoloihin ja kahviloihin (34 euroa). Venäjällä asuvilta saatu matkailutulo oli talvella ,0 milj. euroa, mikä on edellistalvea (200,4 milj. euroa) enemmän. Matkailutulosta suurin osa tuli muulla vapaa-ajan matkalla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut) olleilta venäläisiltä (135,1 milj. euroa). Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Venäjä 43,4 Työmatkat 52,3 66,9 47,0 Tuttava- ja sukulaisvierailut 4,1 7,3 7,3 10,7 73,6 Muu vapaa-aika 88,2 99,1 135,1 21,1 Muut matkat 27,5 27,2 36, miljoonaa euroa

135 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Venäjältä tulleiden kohdalla ystävien tai sukulaisten suositukset ( ) olivat merkittävin osa matkapäätöksen teossa. Myös omat aiemmat kokemukset ( ) vaikuttivat päätökseen matkustaa Suomeen. Venäläisistä sanoi mainonnan ja median vaikuttaneen matkapäätöksen tekoon. Tässä ryhmässä eniten vaikutti internetistä saatu Suomi-tietous, jonka kautta oli tehnyt päätöksen matkustaa Suomeen. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden matkailijoiden rahankäytöllä, niin mainonnan ja median avulla saaduksi matkailutuloksi saadaan 12,4 miljoonaa euroa. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työmatkalla olleille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositus Lehdet, kirjat, TV, radio Suomi-tieto Internetissä Mainokset, esitteet Matkamessut, muut tapahtumat Kaikki edellämainitut Aiemmat kokemukset Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Venäjä Vaikutti Ei tiedä Ei vaikuttanut %

136 134 TAULUKOT VENÄJÄ YHTEENSÄ 963,0 Työmatka 111,9 Kongressi, seminaari 4,6 Työhön liittyvä opiskelu 3,6 Insentiivimatka 0,7 Messut ja myyntinäyttelyt 2,0 Muu työmatka 101,0 Tuttava- tai sukulaisvierailu 54,2 Tuttavavierailu 25,5 Sukulaisvierailu 28,7 Muu vapaa-ajan matka 537,6 Ostokset 272,3 Ulkoilma-aktiviteetit 7,4 Muu vapaa-ajan matka 227,3 Risteily 17,9 Monen maan kiertomatka 12,6 Muu matka 127,0 Opiskelu 2,5 Kauttakulku 124,0 Muu syy 0,5 Monta syytä 132,3 Työmatka + vapaa-aika 9,8 Työmatka + sukulaiset tai tuttavat 1,1 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 11,3 Monta työsyytä 0,2 Monta vapaa-ajan syytä 48,5 Muu yhdistelmä 61,4 Miehiä Naisia Yhteensä 470,2 492,8 Työmatka 85,8 26,1 Tuttava- ja sukulaisvierailu 23,0 31,3 Muut vapaa-ajan matka 221,1 316,5 Muu matka 56,0 71,0 Monta syytä 84,4 47,9 Tuttavatai Muu vapaaajan Työmatkvierailu sukulais- Muu Monta Lähtöalue matka matka syytä Yhteensä 111,9 54,2 537,6 127,0 132,3 (1) Pietarin alue 84,2 36,4 398,3 86,5 88,8 (2) Moskovan alue 10,3 3,5 50,6 18,4 20,5 (3) Muu Euroopan puoleinen Venäjä 16,5 14,2 79,5 18,4 18,4 (4) Aasian puoleinen Venäjä 0,8 0,1 9,2 3,7 4,5 Tuttava- tai Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä 963,0 470,2 492,8 111,9 54,2 537,6 259, ,4 19,6 27,8 0,3 2,2 33,7 11, ,3 38,1 60,2 5,7 6,8 52,0 33, ,2 117,4 105,8 28,8 11,1 117,3 66, ,5 139,4 135,1 37,4 11,9 153,8 71, ,2 105,8 96,3 28,9 11,5 111,9 49, ,1 39,6 53,5 8,8 7,9 54,8 21, ,0 9,7 13,3 2,0 2,4 13,3 5,3 75-1,3 0,6 0,7 0,0 0,5 0,8 0,0 Keski-ikä 38,6 39,0 38,2 40,8 41,3 38,5 36,9

137 135 Matkakohteet Suomessa Työmatka Tuttava- tai sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Helsinki 35,8 13,6 134,2 27,7 211,3 Uusimaa + Kymenlaakso 35,7 13,7 77,6 54,7 181,7 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 3,1 3,3 6,1 4,3 16,9 Häme + Keski- Suomi 5,4 5,3 22,5 4,9 38,1 Järvi-Suomi + Kainuu 21,8 14,4 212,8 26,9 276,0 Lappi 1,1 0,0 15,4 0,8 17,3 Kaksi kohdetta 7,2 3,8 48,1 8,7 67,8 Monta kohdetta 1,1 0,0 7,2 1,1 9,4 Ei kohdetta 0,7 0,0 13,7 130,1 144,5 YHTEENSÄ 111,9 54,2 537,6 259,3 963,0 Tuttava- tai Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Ei yöpymistä 64,0 12,9 359,8 212,7 649,3 Yhteensä 47,9 41,4 177,8 46,6 313,7 Hotelli, motelli 29,1 1,5 107,6 23,3 161,4 Retkeilymaja 0,2 0,0 0,7 0,8 1,7 Leirintäalue 0,1 0,0 4,0 1,6 5,6 Vuokramökki 0,5 0,4 32,8 2,6 36,3 Tuttavat, sukulaiset 6,5 38,1 21,1 12,7 78,4 Oma asunto / mökki 3,2 0,9 5,3 1,6 10,9 Työnantajan asunto 4,8 0,0 0,2 1,3 6,3 Muu majoitus 2,9 0,2 4,0 2,3 9,4 Monta majoitusta 0,7 0,2 2,3 0,3 3,6 Tuttava- tai Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Saapumiset 111,9 54,2 537,6 127,0 963,0 Öitä keskimäärin 2,9 3,5 1,3 0,7 1,4 Yöpymisiä yhteensä 321, ,4 190,4 1393,5 Matkaa kohti (EUR) Päivää kohti (EUR) Yhteensä 238,00 97,20 Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 145,00 145,00 Työmatka 420,00 108,40 Tuttava- tai sukulaisvierailu 198,00 44,10 Muu vapaa-ajan matka 251,00 109,80 Muu matka 140,00 80,50 Kulutuskohteen mukaan: Ennakkomaksut 12,00 5,10 Majoitus 15,00 6,00 Ravintolat, kahvilat 34,00 13,90 Polttoaine 6,00 2,40 Ostokset 157,00 64,30 Taksit 3,00 1,40 Muu kulutus 10,00 4,20 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 455,00 116,40 Muu maksullinen 496,00 75,50 Muu majoitus 363,00 50,00

138 NORJA NORJA ( ) 12.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Norjassa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa ja pohjoisen maarajan liikenne) talvella yhteensä , mikä on noin enemmän kuin edellistalvena (38.300). Saapuneista 11 % (5.000) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (36.900) norjalaisista saapui Suomeen lentäen, määrä kasvoi edellistalvesta. Myös laivalla (7.000) ja maitse (1.500) saapuvien määrät kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Norja 39,0 Lentoliikenne 33,3 37,8 36,9 6,4 Laivaliikenne 2,9 3,9 7,0 Maaliikenne 0,5 1,9 1,2 1, Henkilöä (1000) Runsaat puolet (25.500) norjalaisista matkustajista oli talvella työmatkalla Suomessa, määrä pysyi edellisvuoteen verrattuna samana. Tuttava- tai sukulaisvierailulla (5.700) ja muulla vapaa-ajan matkalla (11.000) olleiden määrät nousivat edellistalvesta.

139 137 Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Norja Työmatkat 21,2 25,8 25,5 25,5 Tuttava- ja sukulaisvierailut 3,5 3,4 5,0 5,7 4,5 Muut vapaa-ajan matkat 4,6 7,5 11,0 13,7 Muut matkat Monta syytä 2,8 3,1 1,5 1,6 2,1 4,3 0, Henkilöä (1000) Saapuneista 17 % (7.700) ilmoitti olleensa pakettimatkalla. Näistä matkoista suurin osa (5.500) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä nousi edellistalvesta. Pakettimatkojen keskimääräisiä hintoja ei tämän vuoden aineistosta pystytty laskemaan.

140 138 Pakettimatkojen (1000) määrä Norja Vain Suomeen Moneen maahan 2,5 0,5 5,8 0,3 5,7 5,5 2, Matkat (1000)

141 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Norjasta tulleista matkustajista 69 % (31.400) oli miehiä. Miesten suhteellinen osuus on laskenut edellistalvesta, absoluuttinen määrä kuitenkin nousi vuoden takaisesta. Suomeen tulleiden norjalaisten keski-ikä oli 42,8 vuotta mikä on reilut puoli vuotta alhaisempi kuin edellisenä talvena (43,5 vuotta). Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (12.200) mikä on edellistalvea enemmän. Miesten keski-ikä (43,8 vuotta) oli reilut kolme vuotta naisten keski-ikää (40,4 vuotta) korkeampi. Määrällisesti miehiä tuli eniten vuotiaiden ikäryhmästä, kun taas naisia tuli määrällisesti eniten vuotiaiden ryhmästä. Työmatkalla olleet olivat keskimääräistä vanhempia. Muilta osin ikäjakaumaa ei aineistosta voitu matkan tarkoituksen mukaan laskea vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Vähintään 75 vuotta 0,9 0,2 0,1 0,8 0,1 0,4 0,5 0,0 0,4 0,0 0,3 1,5 1,8 2,8 2,9 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Norja 4,5 5,0 6,4 6,4 7,8 7,6 8,2 8,9 9, Henkilöä (1000) 10,0 10,8 11,3 11,5 12,2 12,3 13,1 14,6

142 Saapuneet asuinalueittain Yli 60 % (28.500) Norjassa asuvista saapui Suomeen Suur-Oslon alueelta. Määrä oli lähes edellistalven tasolla. Muualta Norjan eteläosista (alueet 2 ja 3) saapui viidennes (9.200) norjalaisista matkustajista. Määrä nousi vuoden takaisesta. Myös Pohjois-Norjasta saapuneiden määrät nousivat. Suurin osa sieltä tulleista ei ole kuitenkaan tutkimuksessa mukana, sillä aineistoa ei kerätty talvella pohjoisella maarajalla. Suurin osa norjalaisista saapui Suur-Oslon alueelta riippumatta matkan tarkoituksesta. Saapuneet (1000) asuinalueittain Norja Oslo, Vestfold, Østfold, Akershus 30,9 28,0 28,5 33,4 Hedmark, Oppland, Buskerud, Telemark, Aust-Agder, Vest-Agder 3,5 2,5 5,6 5,6 Rogaland, Hordaland, Sogn og Fjordane 3,6 4,2 3,0 3,6 Møre og Romsdal, Sør-Trøndelag, Nord-Trøndelag Nordland, Troms, Finnmark 1,7 2,5 2,2 1,6 1,6 2,6 4,9 2, Henkilöä (1000)

143 Saapuneiden matkaseura Norjasta tulleista reilu kolmannes (17.500) saapui Suomeen yksin. Määrä on pysynyt edellistalven tasolla. Perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneiden määrä (7.700) laski edellistalvesta. Sen sijaan muussa matkaseurassa tulleiden määrä (15.100) nousi vuoden takaisesta. Lapsia oli mukana 4.100:lla Norjasta saapuneella, mikä on edellistalvea enemmän. Matkaseura Norja 24,2 Yksin 17,2 17,5 22,2 6,6 Perhe, sukulaiset 3,8 7,7 8,3 Muu matkaseura 11,9 12,5 15,5 Useita edellisistä 1,1 1,1 1,6 15,1 5, Henkilöä (1000) 12.5 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Norjasta tulleista ei ollut käynyt Suomessa kertaakaan viimeisen 12 kuukauden aikana, mikä on vuoden takaiseen verrattuna selvästi enemmän. Yhden tai kaksi kertaa Suomessa vuoden sisällä käyneitä oli Keskimäärin Norjassa asuvat olivat käyneet Suomessa viimeisen vuoden aikana 3,6 kertaa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 7,1 kertaa.

144 Kohdealueet Suomessa Norjasta Manner-Suomeen tulleiden matkustajien suosituin kohdealue oli Helsinki (21.000). Helsinkiin tehtyjen matkojen määrä on noussut edellistalvesta. Seuraavaksi suosituin kohde oli Häme + Keski-Suomi (6.800), jonne matkustaneiden määrä on myös noussut vuoden takaisesta. Norjalaisten työmatkoista reilu 40 % suuntautui Helsinkiin. Muilta osin matkakohteita ei voitu matkan tarkoituksen mukaan laskea aineistosta. Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 1,0 1,4 0,4 0,0 1,5 0,7 1,0 0,8 0,4 2,4 2,6 3,8 3,0 4,2 2,5 3,5 3,5 4,1 4,3 4,3 4,0 3,1 5,0 5,0 5,3 5,8 Matkakohteet Suomessa Norja 6,8 13, Henkilöä (1000) 17,8 20,3 19,6 21,0

145 Yöpyneiden määrä Norjasta tulleista 84 % (38.300) yöpyi matkallaan Suomessa. Määrä oli suurempi kuin edellistalvena. Päiväkävijöiden määrä (7.100) puolestaan laski vuoden takaisesta. Norjalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 4,0 yötä eli pidempi kuin edellistalvena (2,5 yötä). Kun Suomen kansalaiset jätetään luvusta pois, niin norjalaisten keskimääräiseksi viipymäksi tulee 4,1 yötä. Yöpyneistä reilut puolet (25.000) yöpyi Suomessa yhden tai kaksi yötä. Määrä on noussut edellistalvesta. Viipymä Suomessa Ei yöpymistä Yksi yö Norja 7,1 7,8 8,8 10,8 11,2 10,8 11,2 13,5 Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä 0,8 2,0 1,2 0,2 1,3 0,5 1,0 0,9 0,7 1,01,3 2,7 2,9 5,3 6,4 6,8 8,0 9,0 7,8 13,8 Seitsemän yötä 8-14 yötä yötä yötä Yli 60 yötä 1,1 0,6 1,7 0,4 1,7 1,8 0,7 0,0 0,0 0,2 0,9 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 3,5 2, Henkilöä (1000)

146 Yöpymisten määrä Norjasta tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on reilut enemmän kuin edellistalvena (94.800). Työmatkalla olleiden osuus koko yöpymismäärästä oli 31 % (56.300). Työmatkalla olleiden viipymä oli keskimäärin 2,2 yötä. Muilta osin yöpymismäärää ei voitu aineistosta matkan tarkoituksen mukaan laskea. Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Norja 40,6 Työmatka 43,3 55,6 56,3 36,0 Tuttava- tai sukulaisvierailu 48,2 25,9 Muu vapaa-aika 28,4 27,8 Muu matka 3, Öitä yhteensä (1000) Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Norjassa asuville talvella yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on noin yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 33 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä.

147 145 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Norja 42,1 Hotelli, motelli 44,7 59,5 57,2 62,2 58,0 Tuttavat tai sukulaiset Öitä yhteensä (1000)

148 Rahan käyttö Matkaa kohti Norjasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 269 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 54,20 euroa. Sekä matkaa että päivää kohti lasketut rahamäärät laskivat edellistalvesta. Matkaa kohti tarkasteltuna työmatkalla olleet käyttivät rahaa selvästi eniten (348 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet käyttivät rahaa keskimäärin 206 euroa vierailua kohti ja muulla vapaa-ajan matkalla olleet 192 euroa. Myös päivää kohti laskettuna työmatkalla olleiden kulutus oli suurinta (108,50 euroa). Tuttavatai sukulaisvierailulla olleet kuluttivat 11,80 euroa ja muulla vapaa-ajan matkalla olleet 52,00 euroa päivää kohti. Selvästi eniten Norjasta tulleet käyttivät rahaa majoitukseen (99 euroa). Seuraavaksi eniten rahaa kului ravintoloihin ja kahviloihin (66 euroa) sekä ostoksiin (53 euroa). Norjassa asuvilta saatu matkailutulo oli talvella ,2 milj. euroa, mikä on edellistalvea (11,0 milj. euroa) enemmän. Matkailutulosta suurin osa tuli työmatkalla olleilta norjalaisilta (8,9 milj. euroa). Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Norja 8,2 Työmatkat 7,4 8,9 9,1 1,6 Tuttava- ja sukulaisvierailut 1,2 2,7 Muu vapaa-aika 1,0 2,1 Muut matkat miljoonaa euroa

149 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Norjasta tulleiden kohdalla ystävien tai sukulaisten suositukset (1.800) olivat merkittävin osa matkapäätöksen teossa. Myös omat aiemmat kokemukset (1.500) vaikuttivat päätökseen matkustaa Suomeen. Norjalaisista sanoi mainonnan ja median vaikuttaneen matkapäätöksen tekoon. Tässä ryhmässä eniten vaikuttivat matkatoimiston suositukset, jonka kautta norjalaista oli tehnyt päätöksen matkustaa Suomeen. Mainonnan ja median avulla saatua matkailutuloa ei aineistosta pystytty laskemaan. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työmatkalla olleille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Norja Vaikutti Ei tiedä Ei vaikuttanut Matkatoimiston suositus Lehdet, kirjat, TV, radio Suomi-tieto Internetissä Mainokset, esitteet Matkamessut, muut tapahtumat Kaikki edellämainitut Aiemmat kokemukset Ystävien tai sukulaisten suositus %

150 148 TAULUKOT NORJA YHTEENSÄ 45,4 Työmatka 25,5 Kongressi, seminaari 1,2 Työhön liittyvä opiskelu 1,0 Insentiivimatka 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 Muu työmatka 23,2 Tuttava- tai sukulaisvierailu 5,7 Tuttavavierailu 1,5 Sukulaisvierailu 4,2 Muu vapaa-ajan matka 11,0 Ostokset 0,3 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 Muu vapaa-ajan matka 10,7 Risteily 0,0 Monen maan kiertomatka 0,0 Muu matka 3,1 Opiskelu 0,0 Kauttakulku 3,1 Muu syy 0,0 Monta syytä 0,2 Työmatka + vapaa-aika 0,2 Työmatka + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 Muu yhdistelmä 0,0 Miehiä Naisia Yhteensä 31,4 14,0 Työmatka 20,6 4,9 Tuttavatai Muu vapaaajan Työmatkvierailu sukulais- Muu Monta Lähtöalue matka matka syytä Yhteensä 25,5 5,7 11,0 3,1 0,2 (1) Oslo, Vestfold, Østfold, Akershus 17,4 3,9 4,7 2,5 0,0 (2) Hedmark, Oppland, Buskerud, Telemark, Aust- Agder, Vest-Agder 2,7 1,0 1,9 0,1 0,0 (3) Rogaland, Hordaland, Sogn og Fjordane 2,6 0,6 0,2 0,0 0,2 (4) Møre og Romsdal, Sør- Trøndelag, Nord-Trøndelag 1,8 0,2 2,6 0,2 0,0 (5) Nordland, Troms, Finnmark 0,9 0,0 1,5 0,3 0,0 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Työmatka Yhteensä 45,4 31,4 14,0 25, ,8 0,4 0,4 0, ,0 3,1 2,0 1, ,9 7,9 1,0 3, ,2 5,8 6,4 7, ,0 7,4 2,6 8, ,6 6,0 1,6 4, ,5 0,5 0,0 0,0 75-0,3 0,3 0,0 0,0 Keski-ikä 42,8 43,8 40,4 44,5

151 149 Matkakohteet Suomessa Työmatka Yhteensä Helsinki 11,3 21,0 Uusimaa + Kymenlaakso 2,5 2,6 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 2,1 4,2 Häme + Keski- Suomi 3,9 6,8 Järvi-Suomi + Kainuu 0,8 1,5 Lappi 0,4 0,4 Kaksi kohdetta 4,5 5,8 Monta kohdetta 0,0 0,0 Ei kohdetta 0,0 3,1 YHTEENSÄ 25,5 45,4 Työmatka Yhteensä Ei yöpymistä 3,0 7,1 Yhteensä 22,5 38,3 Hotelli, motelli 19,9 28,2 Retkeilymaja 0,0 0,2 Leirintäalue 0,0 0,0 Vuokramökki 0,0 0,0 Tuttavat, sukulaiset 0,9 7,7 Oma asunto / mökki 0,2 0,7 Työnantajan asunto 0,7 0,7 Muu majoitus 0,6 0,6 Monta majoitusta 0,2 0,2 Työmatka Yhteensä Saapumiset 25,5 45,4 Öitä keskimäärin 2,2 4,0 Yöpymisiä yhteensä 56,3 180,1 Matkaa kohti (EUR) Päivää kohti (EUR) Yhteensä 269,00 54,20 Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät Työmatka 348,00 108,50 Tuttava- tai sukulaisvierailu 206,00 11,80 Muu vapaa-ajan matka 192,00 52,00 Muu matka Kulutuskohteen mukaan: Ennakkomaksut 0,00 0,00 Majoitus 99,00 20,00 Ravintolat, kahvilat 66,00 13,30 Polttoaine 7,00 1,40 Ostokset 53,00 10,80 Taksit 27,00 5,50 Muu kulutus 17,00 3,30 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 339,00 112,00 Muu maksullinen Muu majoitus 245,00 18,50

152 150 SVEITSI ( ) 13 SVEITSI 13.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Sveitsissä asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä , mikä on noin hieman vähemmän kuin edellistalvena (21.700). Saapuneista 14 % (2.900) oli Suomen kansalaisia. Lähes kaikki (19.700) sveitsiläiset saapuivat Suomeen lentäen, määrä laski edellistalvesta. Laivalla (800) tulleita oli hieman edellistalvea vähemmän ja maitse tulleita oli tänä vuonna 200. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Sveitsi 18,7 Lentoliikenne 15,4 20,7 19,7 0,2 Laivaliikenne 1,3 0,9 0,8 Maaliikenne 0,3 0,0 0,0 0, Henkilöä (1000)

153 151 Reilu kolmannes (8.200) sveitsiläistä matkustajista oli talvella työmatkalla Suomessa. Näiden matkustajien määrä laski edellistalvesta. Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden määrä (3.700) kasvoi vuoden takaisesta, kun taas muulla vapaa-ajan matkalla olleita (6.400) oli aiempaa vähemmän. Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Sveitsi 3,8 Työmatkat 5,1 10,3 8,2 Tuttava- ja sukulaisvierailut 1,5 2,2 3,5 3,7 Muut vapaa-ajan matkat 6,4 8,1 7,8 7,6 1,4 Muut matkat Monta syytä 0,0 1,2 1,1 1,2 1,6 2,5 1, Henkilöä (1000) Saapuneista noin kolmannes (7.200) ilmoitti olleensa pakettimatkalla. Näistä matkoista suurin osa (6.500) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä laski edellistalvesta sadalla. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli euroa matkaa ja 132 euroa päivää kohti. Matkakohtainen hinta nousi vuoden takaisesta hieman päiväkohtaisen hinnan vastaavasti laskiessa hieman.

154 152 Pakettimatkojen (1000) määrä Sveitsi Vain Suomeen Moneen maahan 6,9 0,2 5,0 0,2 6,3 1,0 6,5 0, Matkat (1000) 13.2 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Sveitsistä tulleista matkustajista 60 % (12.500) oli miehiä. Miesten suhteellinen osuus ja määrä ovat laskeneet edellistalvesta. Suomeen tulleiden sveitsiläisten keski-ikä oli 40,4 vuotta mikä on noin kaksi vuotta korkeampi kuin edellisenä talvena (42,5 vuotta). Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (4.900) ja vuotiaita (4.900) vuotiaita saapui edellistalvea hieman enemmän, kun taas vuotiaita saapui aiempaa huomattavasti vähemmän. Miesten keski-ikä (39,6 vuotta) oli noin kaksi vuotta naisten keski-ikää (41,7 vuotta) alhaisempi. Määrällisesti miehiä tuli eniten vuotiaiden ikäryhmästä, kun taas naisia tuli määrällisesti eniten vuotiaiden ryhmästä.

155 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Vähintään 75 vuotta 0,5 0,3 0,5 0,3 0,2 0,0 0,2 0,0 0,2 1,0 0,9 1,1 1,6 1,5 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Sveitsi 2,3 2,3 2,8 2,8 2,5 2,8 3,5 3,8 3,7 4,2 4,2 3,9 4,4 4,6 4,9 4, Henkilöä (1000) 5,1 7,6

156 Saapuneet asuinalueittain Yli 80 % (16.800) Sveitsissä asuvista saapui Suomeen Sveitsin saksankieliseltä alueelta. Määrä on noussut edellistalvesta hieman. Sekä ranskankieliseltä alueelta (3.700) että italiankieliseltä alueelta (200) saapuneiden määrät laskivat vuoden takaisesta. Saapuneet (1000) asuinalueittain Sveitsi 15,8 Saksankielinen alue 13,8 16,2 16,8 3,0 Ranskankielinen alue 2,9 5,0 3,7 Italiankielinen alue 0,4 0,1 0,4 0, Henkilöä (1000)

157 Saapuneiden matkaseura Sveitsistä tulleista lähes puolet (9.700) saapui Suomeen yksin. Määrä on noussut edellistalvesta hieman. Perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneiden määrä (4.000) laski edellistalvesta. Sen sijaan muussa matkaseurassa tulleiden määrä (6.500) nousi vuoden takaisesta. Lapsia oli mukana 700:lla Sveitsistä saapuneella, mikä on edellistalvea vähemmän. Matkaseura Sveitsi 6,3 Yksin 6,6 9,4 9,7 7,9 Perhe, sukulaiset 4,5 5,5 4,0 6,0 Muu matkaseura 4,5 5,5 Useita edellisistä 0,0 1,2 1,3 6,5 0, Henkilöä (1000) 13.5 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Sveitsistä tulleista lähes puolet (10.100) ei ollut käynyt Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana kertaakaan, mikä on saman verran kuin edellistalvena. Yhden tai kaksi kertaa Suomessa vuoden sisällä käyneitä oli 4.600, joka on edellistalvea vähemmän. Keskimäärin Sveitsissä asuvat olivat käyneet Suomessa viimeisen vuoden aikana 2,4 kertaa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 3,6 kertaa.

158 Kohdealueet Suomessa Sveitsistä Manner-Suomeen tulleiden matkustajien suosituin kohdealue oli Helsinki (9.300). Helsinkiin tehtyjen matkojen määrä on noussut edellistalvesta hieman. Seuraavaksi suosituin kohde oli Lappi (3.700), jonne matkustaneiden määrä tosin on pudonnut selvästi edellistalveen verrattuna. Sveitsiläisten vapaa-ajan matkoista (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut) 45 % suuntautui Lappiin. Muilta osin matkakohdetta ei voitu matkan tarkoituksen mukaan laskea aineistosta. Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 0,2 0,1 0,0 0,6 0,7 0,8 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,6 1,3 1,0 1,2 Matkakohteet Suomessa Sveitsi 2,6 2,3 2,0 2,6 1,9 2,1 1,8 1,8 2,3 2,6 3,7 4, Henkilöä (1000) 5,8 6,1 8,3 9,1 9,3

159 Yöpyneiden määrä Sveitsistä tulleista kaikki (20.800) yöpyivät matkallaan Suomessa. Määrä on edellistalven tasolla. Sveitsiläisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 7,0 yötä eli kaksi yötä pidempi kuin edellistalvena (5,0 yötä). Kun Suomen kansalaiset jätetään luvusta pois, niin sveitsiläisten keskimääräiseksi viipymäksi tulee myös 7,0 yötä. Yöpyneistä reilu viidennes (4.600) yöpyi Suomessa yhden tai kaksi yötä. Määrä on laskenut edellistalvesta. Puolestaan kolmesta viiteen yötä viettäneiden määrä (8.100) on noussut vuoden takaisesta selvästi. Yöpyneistä suurin osa (10.500) yöpyi matkallaan hotellissa, määrä laski edellistalvesta. Puolestaan tuttavien tai sukulaisten luona yöpyneiden määrä (4.400) ja omassa asunnossa tai mökissä yöpyneiden määrä (2.800) nousivat vuoden takaisesta. Ei yöpymistä Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä Seitsemän yötä 8-14 yötä yötä yötä Yli 60 yötä 0,0 0,4 0,7 0,9 0,9 0,8 0,3 0,6 0,6 0,4 0,3 0,3 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 1,0 1,0 1,3 1,5 1,7 1,7 1,9 2,3 2,5 1,3 1,7 2,4 2,0 1,2 1,3 1,6 1,7 1,5 2,1 2,1 Viipymä Suomessa 2,7 2,9 2,8 2,9 3,4 3,3 Sveitsi 3,6 4,0 4,0 3,9 4, Henkilöä (1000)

160 Yöpymisten määrä Sveitsistä tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on reilut enemmän kuin edellistalvena ( ). Muulla vapaa-ajan matkalla olleiden osuus koko yöpymismäärästä oli noin kolmannes (45.900) ja viipymä oli keskimäärin 7,1 yötä. Muilta osin yöpymismääriä ei voitu aineistosta matkan tarkoituksen mukaan laskea. Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Sveitsi 18,6 Työmatka 12,2 53,0 53,4 Muu vapaa-aika 45,5 45, Öitä yhteensä (1000) Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Sveitsissä asuville talvella yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on noin yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 30 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä.

161 159 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Sveitsi 33,1 32,1 Hotelli, motelli 48,9 39, Öitä yhteensä (1000)

162 Rahan käyttö Matkaa kohti Sveitsistä tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 369 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 46,10 euroa. Matkaa kohti laskettu rahamäärä nousi edellistalvesta päiväkohtaisen kulutuksen laskiessa reilun euron. Matkaa kohti tarkasteltuna työmatkalla olleet käyttivät rahaa selvästi eniten (428 euroa). Muulla vapaa-ajan matkalla olleet käyttivät rahaa keskimäärin 311 euroa vierailua kohti. Myös päivää kohti laskettuna työmatkalla olleiden kulutus oli suurinta (93,00 euroa). Muulla vapaa-ajan matkalla olleet kuluttivat 38,20 euroa päivää kohti. Selvästi eniten Sveitsistä tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (109 euroa) sekä ravintoloihin ja kahviloihin (93 euroa). Seuraavaksi eniten rahaa kului majoitukseen (75 euroa). Sveitsissä asuvilta saatu matkailutulo oli talvella ,7 milj. euroa, mikä on edellistalvea (6,2 milj. euroa) enemmän. Matkailutulosta suurin osa tuli työmatkalla olleilta sveitsiläisiltä (3,5 milj. euroa). Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Sveitsi Työmatkat 2,0 2,8 3,5 2,8 4,2 Muu vapaa-aika 2, miljoonaa euroa

163 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Sveitsistä tulleiden kohdalla ystävien tai sukulaisten suositukset (4.100) olivat merkittävin osa matkapäätöksen teossa. Myös omat aiemmat kokemukset (2.800) vaikuttivat päätökseen matkustaa Suomeen. Sveitsiläisistä sanoi mainonnan ja median vaikuttaneen matkapäätöksen tekoon. Tässä ryhmässä eniten vaikutti internetistä saatu Suomi-tietous, jonka kautta sveitsiläistä oli tehnyt päätöksen matkustaa Suomeen. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden matkailijoiden rahankäytöllä, niin mainonnan ja median avulla saaduksi matkailutuloksi saadaan 0,2 miljoonaa euroa. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työmatkalla olleille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositus Lehdet, kirjat, TV, radio Suomi-tieto Internetissä Mainokset, esitteet Matkamessut, muut tapahtumat Kaikki edellämainitut Aiemmat kokemukset Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Sveitsi Vaikutti Ei tiedä Ei vaikuttanut %

164 162 TAULUKOT SVEITSI YHTEENSÄ 20,8 Työmatka 8,2 Kongressi, seminaari 0,6 Työhön liittyvä opiskelu 0,5 Insentiivimatka 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 Muu työmatka 7,1 Tuttava- tai sukulaisvierailu 3,7 Tuttavavierailu 1,3 Sukulaisvierailu 2,5 Muu vapaa-ajan matka 6,4 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,8 Muu vapaa-ajan matka 5,6 Risteily 0,0 Monen maan kiertomatka 0,0 Muu matka 1,1 Opiskelu 1,0 Kauttakulku 0,0 Muu syy 0,0 Monta syytä 1,3 Työmatka + vapaa-aika 0,0 Työmatka + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,7 Monta työsyytä 0,2 Monta vapaa-ajan syytä 0,4 Muu yhdistelmä 0,0 Miehiä Naisia Yhteensä 12,5 8,3 Muut vapaa-ajan matka 4,0 2,4 Tuttavatai Muu vapaaajan Työmatkvierailu sukulais- Muu Monta Lähtöalue matka matka syytä Yhteensä 8,2 3,7 6,4 1,1 1,3 (1) Saksankielinen alue 6,5 2,8 5,2 1,0 1,3 (2) Ranskankielinen alue 1,6 0,9 1,2 0,0 0,0 (3) Italiankielinen alue 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Muu vapaaajan matka Yhteensä 20,8 12,5 8,3 6, ,5 0,2 0,3 0, ,8 1,8 1,0 0, ,9 3,7 1,2 1, ,9 2,9 2,0 2, ,9 1,9 1,9 1, ,8 1,1 1,8 0, ,9 0,9 0,0 0,3 75-0,2 0,0 0,2 0,0 Keski-ikä 40,4 39,6 41,7 40,7

165 163 Matkakohteet Suomessa Muu vapaaajan matka Yhteensä Helsinki 1,5 9,3 Uusimaa + Kymenlaakso 0,3 0,7 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 0,0 2,3 Häme + Keski- Suomi 0,4 1,9 Järvi-Suomi + Kainuu 0,7 1,0 Lappi 2,9 3,7 Kaksi kohdetta 0,3 1,4 Monta kohdetta 0,4 0,4 Ei kohdetta 0,0 0,0 YHTEENSÄ 6,4 20,8 Muu vapaaajan matka Yhteensä Ei yöpymistä 0,0 0,0 Yhteensä 6,4 20,7 Hotelli, motelli 3,6 10,5 Retkeilymaja 0,4 0,4 Leirintäalue 0,0 0,0 Vuokramökki 1,7 1,7 Tuttavat, sukulaiset 0,7 4,4 Oma asunto / mökki 0,0 1,0 Työnantajan asunto 0,0 0,6 Muu majoitus 0,0 1,3 Monta majoitusta 0,1 0,9 Muu vapaaajan matka Yhteensä Saapumiset 6,4 20,8 Öitä keskimäärin 7,1 7,0 Yöpymisiä yhteensä 45,9 145,4 Matkaa kohti (EUR) Päivää kohti (EUR) Yhteensä 369,00 46,10 Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät Työmatka 428,00 93,00 Tuttava- tai sukulaisvierailu Muu vapaa-ajan matka 311,00 38,20 Muu matka Kulutuskohteen mukaan: Ennakkomaksut 20,00 2,50 Majoitus 75,00 9,30 Ravintolat, kahvilat 93,00 11,60 Polttoaine 5,00 0,60 Ostokset 109,00 13,60 Taksit 21,00 2,70 Muu kulutus 46,00 5,80 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 419,00 87,70 Muu maksullinen Muu majoitus

166 164 YHDYSVALLAT ( ) 14 YHDYSVALLAT 14.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Yhdysvalloissa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä , mikä on reilut vähemmän kuin edellistalvena (34.700). Saapuneista 9 % (2.600) oli Suomen kansalaisia. Lähes kaikki (26.500) amerikkalaiset saapuivat Suomeen lentäen, määrä laski edellistalvesta. Myös laivalla (800) ja maitse (1.800) tulleiden määrät laskivat vuoden takaisesta. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Yhdysvallat 24,0 Lentoliikenne 21,7 30,0 26,5 1,5 Laivaliikenne 2,5 3,8 0,8 Maaliikenne 1,8 1,0 2,2 1, Henkilöä (1000) Lähes kaksi kolmesta (18.100) amerikkalaisesta matkustajasta oli talvella työmatkalla Suomessa. Näiden matkustajien määrä laski edellistalvesta 2.000:lla. Myös tuttavatai sukulaisvierailulla (4.500) sekä muulla vapaa-ajan matkalla (3.400) olleiden määrät laskivat vuoden takaisesta.

167 165 Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Yhdysvallat Työmatkat 10,9 13,0 18,1 20,1 Tuttava- ja sukulaisvierailut Muut vapaa-ajan matkat 3,7 4,6 5,1 4,5 4,2 5,0 3,4 6,4 Muut matkat Monta syytä 3,6 2,2 3,1 0,9 2,7 2,6 1,4 2, Henkilöä (1000) Saapuneista 16 % (4.800) ilmoitti olleensa Suomessa pakettimatkalla. Näistä matkoista reilu kolmannes (1.700) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä laski edellistalvesta.

168 166 Pakettimatkojen (1000) määrä Yhdysvallat Vain Suomeen Moneen maahan 2,3 0,6 3,6 2,0 3,0 2,9 1,7 3, Matkat (1000)

169 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Yhdysvalloista tulleista matkustajista 73 % (21.300) oli miehiä. Miesten suhteellinen osuus ja määrä ovat laskeneet edellistalvesta. Suomeen tulleiden amerikkalaisten keski-ikä oli 41,4 vuotta mikä on lähes vuoden korkeampi kuin edellisenä talvena (40,5 vuotta). Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (7.100), joiden määrä laski edellistalvesta. Miesten keski-ikä (41,8 vuotta) oli hieman kaikkien amerikkalaisten keski-ikää korkeampi. Naisten keski-ikää ei aineistosta saatu laskettua vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Vähintään 75 vuotta 0,1 0,0 0,0 0,0 1,2 0,9 1,1 1,5 1,5 1,0 0,9 0,9 1,3 1,8 2,5 2,3 2,1 2,8 3,4 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Yhdysvallat 4,1 4,4 5,5 6,2 6,0 6,5 7,1 7,2 8,5 8,4 8,9 8, Henkilöä (1000) 10,8

170 Saapuneet asuinalueittain Yli puolet (17.300) Yhdysvalloissa asuvista saapui Suomeen maan itärannikolta. Määrä on laskenut edellistalvesta 200:lla. Seuraavaksi eniten amerikkalaisia saapui keskilännestä (5.300), mikä on myös edellistalvea vähemmän. Työmatkalla ja tuttava- tai sukulaisvierailulla olleista reilut 60 % tuli itärannikolta, kun taas muulla vapaa-ajan matkalla olleista vajaa puolet tuli itärannikolta ja lähes 30 % tuli länsirannikolta. Saapuneet (1000) asuinalueittain Yhdysvallat 15,8 Itärannikko 10,8 17,5 17,3 3,9 Keskilänsi 5,0 7,2 5,3 2,4 Aurinkovyöhyke 2,9 2,4 2,4 0,6 Länsi Länsirannikko 1,0 1,8 2,7 4,7 4,9 6,9 2, Henkilöä (1000)

171 Saapuneiden matkaseura Yhdysvalloista tulleista 44 % (12.900) saapui Suomeen yksin. Määrä on laskenut edellistalvesta reilulla 3.000:lla. Myös perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneiden määrä (4.800) laski edellistalvesta. Sen sijaan muussa matkaseurassa tulleiden määrä (10.300) nousi vuoden takaisesta. Lapsia oli mukana 1.500:lla Yhdysvalloista saapuneella, mikä on edellistalvea vähemmän. Matkaseura Yhdysvallat 14,5 Yksin 14,4 16,2 12,9 7,3 Perhe, sukulaiset 4,9 4,8 8,9 6,2 Muu matkaseura 6,9 8,1 10,3 0,3 Useita edellisistä 0,3 1,5 1, Henkilöä (1000) 14.5 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Yhdysvalloista tulleista lähes puolet (13.200) ei ole ollut Suomessa kertaakaan viimeisen 12 kuukauden aikana, mikä on vähemmän kuin edellistalvena. Yhdestä kolmeen kertaa Suomessa vuoden sisällä käyneitä oli , joka on edellistalvea enemmän. Keskimäärin Yhdysvalloissa asuvat olivat käyneet Suomessa viimeisen vuoden aikana 2,2 kertaa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 2,6 kertaa.

172 Kohdealueet Suomessa Yhdysvalloista Manner-Suomeen tulleiden matkustajien suosituin kohdealue oli Helsinki (14.100). Helsinkiin tehtyjen matkojen määrä on laskenut edellistalvesta 4.500:lla. Seuraavaksi suosituimmat kohteet olivat Uusimaa + Kymenlaakso (2.700), Häme + Keski-Suomi (2.600) sekä Länsi-Suomi + Pohjanmaa (2.000). Näistä Uudenmaan + Kymenlaakson suosio on kasvanut vuoden takaisesta, muiden alueiden suosion vastaavasti laskiessa. Työmatkoista reilu puolet (53.500) kohdistui Helsinkiin. Muilta osin matkan tarkoitusta ei voitu matkakohteittain laskea aineistosta. Matkakohteet Suomessa Yhdysvallat Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 1,5 2,2 1,5 2,7 0,7 2,2 3,1 2,0 2,4 0,8 3,0 2,6 0,3 2,3 0,0 0,9 1,0 2,1 0,3 0,8 3,0 2,9 0,7 1,9 3,5 4,0 4,2 5,4 12,1 14,1 15,0 18, Henkilöä (1000)

173 Yöpyneiden määrä Yhdysvalloista tulleista lähes kaikki (27.100) yöpyivät matkallaan Suomessa. Määrä on laskenut edellistalvesta. Myös päiväkävijöiden määrä (2.100) on laskenut vuoden takaisesta. Amerikkalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 16,2 yötä, mikä on edellistalvea selvästi enemmän (6,0 yötä). Kun Suomen kansalaiset jätetään luvusta pois, niin amerikkalaisten keskimääräiseksi viipymäksi tulee 17,1 yötä. Yöpyneistä reilu puolet (16.000) yöpyi Suomessa yhdestä viiteen yötä. Määrä on laskenut edellistalvesta. Puolestaan yli viikon viettäneiden määrä (9.300) on noussut vuoden takaisesta. Yöpyneistä yli puolet (14.800) yöpyi matkallaan hotellissa, määrä laski edellistalvesta. Muilta osin yöpymismääriä matkan tarkoituksen mukaan ei voitu aineistosta laskea. Ei yöpymistä Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä Seitsemän yötä 8-14 yötä yötä yötä Yli 60 yötä 0,2 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 1,0 1,3 2,1 2,1 2,0 0,9 0,7 0,8 2,1 0,9 1,2 0,9 0,6 0,9 1,8 2,1 2,3 Viipymä Suomessa 2,6 2,6 2,5 2,8 3,3 2,9 2,8 2,7 2,9 Yhdysvallat 3,3 3,5 3,7 3,9 3,8 3,7 3,6 4,1 4,1 4,4 4,3 4, Henkilöä (1000) 5,1 5,1 5,4 6,3

174 Yöpymisten määrä Yhdysvalloista tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on reilut enemmän kuin edellistalvena ( ). Kokonaisyöpymismäärän näin suuri lisäys johtuu viipymän merkittävästä kasvusta. Työmatkalla olleiden osuus koko yöpymismäärästä oli reilu kolmannes ( ) ja viipymä oli keskimäärin 9,3 yötä. Muilta osin yöpymismäärää ei voitu aineistosta matkan tarkoituksen mukaan laskea. Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Yhdysvallat 39,8 Työmatka 50,1 132,2 169,4 30,9 Muu vapaa-aika 21,2 Muu matka 25,5 21, Öitä yhteensä (1000) Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Yhdysvalloissa asuville talvella yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on noin 800 yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 15 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna hotellissa yöpymisten määrä (60.300) laski edellistalvesta. Hotellissa majoittuneet yöpyivät Suomessa keskimäärin 4,1 yötä. Yöpymisten määriä ei muiden majoitusmuotojen mukaan voitu aineistosta laskea.

175 173 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Yhdysvallat 40,8 41,5 Hotelli, motelli 81,9 60,3 48,8 82,9 Tuttavat tai sukulaiset Öitä yhteensä (1000)

176 Rahan käyttö Matkaa kohti Yhdysvalloista tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 586 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 34,10 euroa. Matkaa kohti laskettu rahamäärä nousi edellistalvesta päiväkohtaisen kulutuksen laskiessa. Selvästi eniten Yhdysvalloista tulleet käyttivät rahaa majoitukseen (241 euroa). Seuraavaksi eniten rahaa kului ravintoloihin ja kahviloihin (189 euroa). Yhdysvalloissa asuvilta saatu matkailutulo oli talvella ,1 milj. euroa, mikä on edellistalvea (19,9 milj. euroa) vähemmän. Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Yhdysvallat 8,2 Työmatkat 8,9 13,9 3,1 Muu vapaa-aika miljoonaa euroa

177 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Yhdysvalloista tulleiden kohdalla ystävien tai sukulaisten suositukset (4.000) olivat merkittävin osa matkapäätöksen teossa. Amerikkalaisista sanoi mainonnan ja median vaikuttaneen matkapäätöksen tekoon. Tässä ryhmässä eniten vaikutti internetistä saatu Suomi-tietous, jonka kautta amerikkalaista oli tehnyt päätöksen matkustaa Suomeen. Mainonnan ja median avulla saatua matkailutuloa ei aineistosta pystytty laskemaan. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työmatkalla olleille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Yhdysvallat Vaikutti Ei tiedä Ei vaikuttanut Matkatoimiston suositus Lehdet, kirjat, TV, radio Suomi-tieto Internetissä Mainokset, esitteet Matkamessut, muut tapahtumat Kaikki edellämainitut Aiemmat kokemukset Ystävien tai sukulaisten suositus %

178 176 TAULUKOT YHDYSVALLAT YHTEENSÄ 29,2 Työmatka 18,1 Kongressi, seminaari 2,0 Työhön liittyvä opiskelu 1,2 Insentiivimatka 0,5 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 Muu työmatka 14,5 Tuttava- tai sukulaisvierailu 4,5 Tuttavavierailu 1,9 Sukulaisvierailu 2,6 Muu vapaa-ajan matka 3,4 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,3 Muu vapaa-ajan matka 2,7 Risteily 0,0 Monen maan kiertomatka 0,4 Muu matka 0,9 Opiskelu 0,2 Kauttakulku 0,7 Muu syy 0,0 Monta syytä 2,2 Työmatka + vapaa-aika 0,0 Työmatka + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,4 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 Muu yhdistelmä 1,8 Miehiä Naisia Yhteensä 21,3 7,9 Työmatka 15,0 3,1 Tuttavatai Muu vapaaajan Työmatkvierailu sukulais- Muu Monta Lähtöalue matka matka syytä Yhteensä 18,1 4,5 3,4 0,9 2,2 (1) Itärannikko 11,3 3,0 1,6 0,9 0,6 (2) Keskilänsi 2,0 1,1 0,7 0,0 1,6 (3) Aurinkovyöhyke 2,3 0,0 0,1 0,0 0,0 (4) Länsi 1,5 0,2 0,1 0,0 0,0 (5) Länsirannikko 1,1 0,2 1,0 0,1 0,0 (6) Alaska, Havaiji 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ikäryhmä Yhteensä Mies Työmatka Yhteensä 29,2 21,3 18, ,1 0,8 0, ,3 0,6 0, ,5 3,9 2, ,1 5,8 6, ,2 5,0 4, ,0 4,4 4, ,9 0,8 0,0 75-0,0 0,0 0,0 Keski-ikä 41,4 41,8 42,7 Matkakohteet Suomessa Työmatka Yhteensä Helsinki 9,7 14,1 Uusimaa + Kymenlaakso 2,1 2,7 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 1,6 2,0 Häme + Keski- Suomi 1,5 2,6 Järvi-Suomi + Kainuu 0,2 0,9 Lappi 0,6 0,8 Kaksi kohdetta 2,5 5,4 Monta kohdetta 0,0 0,0 Ei kohdetta 0,0 0,7 YHTEENSÄ 18,1 29,2

179 177 Työmatka Yhteensä Ei yöpymistä 0,2 2,1 Yhteensä 18,0 27,1 Hotelli, motelli 12,6 14,8 Retkeilymaja 0,0 0,6 Leirintäalue 0,0 0,0 Vuokramökki 0,0 0,0 Tuttavat, sukulaiset 0,0 4,6 Oma asunto / mökki 0,8 1,3 Työnantajan asunto 3,8 4,1 Muu majoitus 0,5 0,5 Monta majoitusta 0,2 1,2 Työmatka Yhteensä Saapumiset 18,1 29,2 Öitä keskimäärin 9,3 16,2 Yöpymisiä yhteensä 169,4 472,8 Matkaa kohti (EUR) Päivää kohti (EUR) Yhteensä Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät Työmatka Tuttava- tai sukulaisvierailu Muu vapaa-ajan matka Muu matka Kulutuskohteen mukaan: Ennakkomaksut 0,00 0,00 Majoitus 241,00 14,00 Ravintolat, kahvilat 189,00 11,00 Polttoaine 9,00 0,50 Ostokset 78,00 4,60 Taksit 52,00 3,00 Muu kulutus 17,00 1,00 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli Muu maksullinen Muu majoitus 288,00 8,00

180 178 JAPANI ( ) 15 JAPANI 15.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Japanissa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä , mikä on lähes enemmän kuin edellistalvena (26.600). Saapuneista 4 % (1.300) oli Suomen kansalaisia. Lähes kaikki (30.900) japanilaiset saapuivat Suomeen lentäen, määrä nousi edellistalvesta. Myös laivalla (2.500) saapuvien määrä nousi vuoden takaisesta. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Japani 32,7 Lentoliikenne 23,6 25,7 30,9 1,1 Laivaliikenne 0,5 0,9 2,5 Maaliikenne 0,3 0,3 0,0 0, Henkilöä (1000) Lähes puolet (16.300) japanilaisista matkustajista oli talvella vapaa-ajan matkalla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut) Suomessa. Näiden matkustajien määrä kasvoi edellistalvesta. Myös tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden määrä (1.800) nousi vuoden takaisesta. Työmatkalla olleita (9.200) puolestaan oli edellistalvea hieman vähemmän.

181 179 Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Japani Työmatkat 6,0 9,1 9,4 9,2 0,6 Tuttava- ja sukulaisvierailut 0,0 2,7 1,8 9,7 Muut vapaa-ajan matkat 8,3 12,7 16,3 14,0 Muut matkat Monta syytä 0,3 0,9 2,5 4,8 4,2 3,7 2, Henkilöä (1000) Saapuneista reilut puolet (18.800) ilmoitti olleensa Suomessa pakettimatkalla. Näistä matkoista suurin osa (15.900) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä nousi edellistalvesta.

182 180 Pakettimatkojen (1000) määrä Japani Vain Suomeen Moneen maahan 11,2 1,8 10,8 3,0 10,1 3,6 15,9 2, Matkat (1000) 15.2 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Japanista tulleista matkustajista 60 % (20.200) oli miehiä. Miesten suhteellinen osuus ja määrä ovat nousseet edellistalvesta. Aiempina talvina japanilaisista matkustajista enemmistö on ollut naisia. Suomeen tulleiden japanilaisten keski-ikä oli 36,8 vuotta mikä on lähes vuoden alhaisempi kuin edellisenä talvena (37,6 vuotta). Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (10.100), joiden määrä nousi edellistalvesta. Miesten keski-ikä (38,9 vuotta) oli naisten keski-ikää (33,7 vuotta) korkeampi. Saapuneista miehistä noin kolmannes oli ikäryhmästä vuotiaat, naisista puolestaan lähes kolmannes oli vuotiaita.

183 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Vähintään 75 vuotta 0,4 0,4 0,0 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 0,4 1,4 1,6 1,9 3,2 3,3 3,5 3,4 3,3 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Japani 4,9 4,5 5,2 5,2 6,0 6,2 7,2 7,0 6,9 7,2 7,5 8,3 8, Henkilöä (1000) 10,1

184 Saapuneiden matkaseura Japanista tulleista lähes kolmannes (10.700) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa, määrä nousi edellistalvesta. Yksin tulleiden määrä (6.000) on laskenut vuoden takaisesta, kun taas muussa matkaseurassa tulleita (14.800) oli aiempaa selvästi enemmän. Lapsia oli mukana 2.000:lla Japanista saapuneella, mikä on edellistalvea enemmän. Matkaseura Japani 7,8 Yksin 8,6 10,5 6,0 7,3 Perhe, sukulaiset 4,9 6,3 10,7 6,8 Muu matkaseura 8,9 8,8 14,8 0,7 Useita edellisistä 1,0 2,1 2, Henkilöä (1000) 15.4 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Japanista tulleista 70 % (23.700) ei ollut käynyt Suomessa kertaakaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Määrä on edellistalvea suurempi. Yhden tai kaksi kertaa Suomessa vuoden sisällä käyneitä oli 5.700, joka on edellistalvea enemmän. Keskimäärin Japanissa asuvat olivat käyneet Suomessa viimeisen vuoden aikana 1,0 kertaa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 0,9 kertaa.

185 Kohdealueet Suomessa Japanista Manner-Suomeen tulleiden matkustajien suosituin kohdealue oli Helsinki (11.200). Helsinkiin tehtyjen matkojen määrä on noussut edellistalvesta reilulla 2.000:lla. Myös Lappiin tehtyjen matkojen määrä (5.600) nousi vuoden takaisesta reilulla 2.000:lla. Vastaavasti kaksi kohdetta matkalleen ilmoittaneiden määrä (5.500) laski edellistalvesta. Työmatkoista reilu kolmannes (3.600) kohdistui Helsinkiin. Muista vapaa-ajan matkoista reilu kolmannes suuntautui joko Helsinkiin (6.400) tai Lappiin (5.600). Muilta osin matkakohteita ei voitu matkan tarkoituksen mukaan laskea aineistosta. Matkakohteet Suomessa Japani Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 0,1 0,7 0,4 0,0 0,8 0,7 0,8 0,7 0,0 0,0 0,0 0,8 1,2 2,0 1,8 2,8 3,3 3,2 4,4 4,2 4,5 4,3 3,7 5,6 5,8 7,2 7,1 9,0 9,0 10,7 11,2 12, Henkilöä (1000)

186 Yöpyneiden määrä Japanista tulleista suurin osa (28.300) yöpyi matkallaan Suomessa. Määrä on noussut edellistalvesta. Myös päiväkävijöiden määrä (5.200) on noussut vuoden takaisesta. Japanilaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 3,6 yötä, mikä on edellistalvea vähemmän (5,3 yötä). Kun Suomen kansalaiset jätetään luvusta pois, niin japanilaisten keskimääräiseksi viipymäksi tulee 3,4 yötä. Yöpyneistä reilu kolmannes (12.600) yöpyi Suomessa yhdestä kolmeen yötä. Määrä on noussut edellistalvesta. Lähes saman verran japanilaisia (12.000) yöpyi matkallaan neljästä kuuteen yötä, määrä laski hieman vuoden takaisesta. Yöpyneistä lähes kaikki (24.900) yöpyivät matkallaan hotellissa, heidän määrä nousi edellistalvesta. Muilta osin yöpymismääriä matkan tarkoituksen mukaan ei voitu aineistosta laskea. Ei yöpymistä Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä Seitsemän yötä 0,0 0,5 4,1 3,8 5,2 1,8 6,2 3,3 5,7 1,1 2,9 3,7 5,0 2,0 1,6 1,9 1,2 1,9 3,9 4,4 5,8 1,8 1,2 0,7 1,11,5 3,4 4,2 4,2 Viipymä Suomessa 6,0 Japani 7,7 13, yötä yötä yötä Yli 60 yötä 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,5 0,0 0,3 0,3 0,4 0,3 0,0 0,7 1,6 1,0 1, Henkilöä (1000)

187 Yöpymisten määrä Japanista tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on reilut vähemmän kuin edellistalvena ( ). Vapaa-ajan matkalla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut) olleiden osuus koko yöpymismäärästä oli reilu puolet (68.000) ja työmatkalla olleiden osuus puolestaan reilu neljännes (32.300). Työmatkalla olleet viipyivät matkallaan Suomessa keskimäärin 3,5 yötä, kun taas muulla vapaa-ajan matkalla olleet 4,2 yötä. Muilta osin yöpymismäärää ei voitu aineistosta matkan tarkoituksen mukaan laskea. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Japanissa asuville talvella yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on noin yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 53 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Japani 31,2 Työmatka 39,2 32,3 49,0 Muu vapaa-aika 41,5 56,4 68,0 52,8 Muu matka Öitä yhteensä (1000)

188 186 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Japani 75,5 86,6 Hotelli, motelli 80,4 91, Öitä yhteensä (1000)

189 Rahan käyttö Matkaa kohti Japanista tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 425 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 92,80 euroa. Matkaa kohti laskettu rahamäärä laski edellistalvesta päiväkohtaisen kulutuksen puolestaan noustessa. Selvästi eniten Japanista tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (171 euroa). Seuraavaksi eniten rahaa kului majoitukseen (96 euroa) sekä ravintoloihin ja kahviloihin (80 euroa). Japanissa asuvilta saatu matkailutulo oli talvella ,2 milj. euroa, mikä on edellistalvea (12,6 milj. euroa) enemmän. Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Japani 5,4 Työmatkat 5,3 4,9 4,1 Muu vapaa-aika 6,5 1,0 Muut matkat miljoonaa euroa

190 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Japanilaisista sanoi mainonnan ja median vaikuttaneen matkapäätöksen tekoon. Etenkin lehdet, kirjat, tv ja radio olivat tärkeimmät tiedonsaantikanavat, niiden kautta japanilaista teki päätöksen matkustaa Suomeen. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden matkailijoiden rahankäytöllä, niin mainonnan ja median avulla saaduksi matkailutuloksi saadaan 4,8 miljoonaa euroa. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työmatkalla olleille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositus Lehdet, kirjat, TV, radio Suomi-tieto Internetissä Mainokset, esitteet Matkamessut, muut tapahtumat Kaikki edellämainitut Aiemmat kokemukset Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Japani Vaikutti Ei tiedä Ei vaikuttanut %

191 189 TAULUKOT JAPANI YHTEENSÄ 33,5 Työmatka 9,2 Kongressi, seminaari 0,9 Työhön liittyvä opiskelu 0,4 Insentiivimatka 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 Muu työmatka 7,9 Tuttava- tai sukulaisvierailu 1,8 Tuttavavierailu 0,9 Sukulaisvierailu 0,9 Muu vapaa-ajan matka 16,3 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,2 Muu vapaa-ajan matka 15,9 Risteily 0,0 Monen maan kiertomatka 0,1 Muu matka 3,7 Opiskelu 0,0 Kauttakulku 3,7 Muu syy 0,0 Monta syytä 2,5 Työmatka + vapaa-aika 0,0 Työmatka + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,3 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 1,7 Muu yhdistelmä 0,5 Miehiä Naisia Yhteensä 20,2 13,3 Työmatka 8,3 0,9 Muut vapaa-ajan matka 7,4 8,9 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Työmatka Muu vapaaajan matka Yhteensä 33,5 20,2 13,3 9,2 16, ,4 0,4 0,0 0,0 0, ,0 2,2 3,8 0,8 2, ,1 5,8 4,3 1,9 6, ,9 6,9 1,9 4,1 3, ,3 2,3 1,0 2,1 1, ,3 0,9 2,4 0,3 2, ,6 1,6 0,0 0,0 0,5 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Keski-ikä 36,8 38,9 33,7 39,7 37,0 Matkakohteet Suomessa Työmatka Muu vapaaajan matka Yhteensä Helsinki 3,6 6,4 11,2 Uusimaa + Kymenlaakso 0,0 0,0 0,0 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 0,6 1,3 2,8 Häme + Keski- Suomi 1,8 0,0 1,8 Järvi-Suomi + Kainuu 1,0 0,0 1,2 Lappi 0,0 5,6 5,6 Kaksi kohdetta 2,1 1,9 5,5 Monta kohdetta 0,0 1,1 1,6 Ei kohdetta 0,0 0,0 3,7 YHTEENSÄ 9,2 16,3 33,5

192 190 Muu vapaaajan Työmatka matka Yhteensä Ei yöpymistä 0,9 0,6 5,2 Yhteensä 8,3 15,7 28,3 Hotelli, motelli 8,1 14,3 24,9 Retkeilymaja 0,0 0,4 0,4 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 Vuokramökki 0,0 0,7 1,0 Tuttavat, sukulaiset 0,0 0,0 1,1 Oma asunto / mökki 0,2 0,1 0,4 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 Muu majoitus 0,0 0,0 0,0 Monta majoitusta 0,0 0,1 0,6 Muu vapaaajan Työmatka matka Yhteensä Saapumiset 9,2 16,3 33,5 Öitä keskimäärin 3,5 4,2 3,6 Yöpymisiä yhteensä 32,3 68,0 119,7 Matkaa kohti (EUR) Päivää kohti (EUR) Yhteensä 425,00 92,80 Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät Työmatka 532,00 117,80 Tuttava- tai sukulaisvierailu Muu vapaa-ajan matka 399,00 77,30 Muu matka Kulutuskohteen mukaan: Ennakkomaksut 35,00 7,60 Majoitus 96,00 21,10 Ravintolat, kahvilat 80,00 17,40 Polttoaine 4,00 0,80 Ostokset 171,00 37,30 Taksit 15,00 3,40 Muu kulutus 24,00 5,20 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 446,00 95,00 Muu maksullinen Muu majoitus

193 191 KIINA ( ) 16 KIINA 16.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Kiinassa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä , mikä on noin vähemmän kuin edellistalvena (25.200). Saapuneista 3 % (600) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (16.100) kiinalaisista saapui Suomeen lentäen, joiden määrä laski edellistalvesta. Maitse (5.500) ja laivalla (500) saapuvien määrät puolestaan nousivat vuoden takaisesta. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Kiina 25,3 Lentoliikenne 14,9 20,4 16,1 2,4 Laivaliikenne 2,3 4,7 5,5 Maaliikenne 0,1 0,1 0,0 0, Henkilöä (1000) Noin 70 % (15.300) kiinalaisista matkustajista oli talvella työmatkalla Suomessa, määrä laski edellistalvesta. Tuttava- tai sukulaisvierailulla (2.200) olleiden määrä puolestaan nousi vuoden takaisesta ja muulla vapaa-ajan matkalla (2.200) olleiden määrä laski edellistalvesta.

194 192 Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Kiina 13,5 Työmatkat 9,9 16,7 15,3 Tuttava- ja sukulaisvierailut 0,7 0,3 0,3 2,2 Muut vapaa-ajan matkat 2,1 2,2 5,0 5,0 7,6 Muut matkat Monta syytä 0,9 0,7 0,9 2,3 2,4 4,3 0, Henkilöä (1000) Saapuneista reilut neljännes (6.100) ilmoitti olleensa Suomessa pakettimatkalla. Näistä matkoista vajaa puolet (2.900) suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä laski edellistalvesta.

195 193 Pakettimatkojen (1000) määrä Kiina Vain Suomeen Moneen maahan 7,8 4,7 2,2 5,5 3,0 5,4 2,9 3, Matkat (1000)

196 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Kiinasta tulleista matkustajista 71 % (15.700) oli miehiä. Miesten suhteellinen osuus on pysynyt lähes samana edellistalveen verrattuna, määrä laski edellistalvesta. Työmatkalla olleista miehiä oli lähes 75 %. Suomeen tulleiden kiinalaisten keski-ikä oli 36,5 vuotta mikä on puoli vuotta korkeampi kuin edellisenä talvena (36,0 vuotta). Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (7.900), joiden määrä nousi edellistalvesta. Puolestaan vuotiaiden määrä (7.300) laski vuoden takaisesta selvästi. Miesten keski-ikä (39,0 vuotta) oli kaikkien kiinalaisten matkailijoiden keski-ikää korkeampi. Naisten keski-ikää aineistosta ei voitu laskettua. Saapuneista miehistä reilu kolmannes oli ikäryhmästä vuotiaat. Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Kiina 0-14 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 0,8 0,0 0,3 0,6 0,4 0,0 0,8 0,4 0,7 1,0 0,5 0,0 0,2 1,8 1,5 4,1 4,3 4,4 3,7 4,7 5,4 5,9 6,5 7,3 7,9 8,4 7,3 13, Henkilöä (1000)

197 Saapuneiden matkaseura Kiinasta tulleista vajaa viidennes (4.200) saapui Suomeen yksin. Näiden matkustajien määrä pysyi lähes edellistalven tasolla. Perheen tai sukulaisten kanssa tulleiden määrä (3.500) puolestaan kasvoi edellisvuodesta. Muussa matkaseurassa tulleita oli edellisvuotiseen tapaan selvästi eniten (14.200), määrä kuitenkin laski edellistalvesta. Lapsia oli mukana 500:lla Kiinasta saapuneella, mikä on edellistalvea huomattavasti vähemmän. 5,7 Matkaseura Kiina Yksin 1,3 4,2 4,6 1,8 Perhe, sukulaiset 0,8 2,2 3,5 Muu matkaseura 14,4 14,2 15,1 19,4 0,2 Useita edellisistä 0,3 1,5 0, Henkilöä (1000) 16.4 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Kiinasta tulleista 70 % (15.600) ei ollut käynyt Suomessa kertaakaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Määrä on edellistalvea pienempi. Yhden kerran Suomessa vuoden sisällä käyneitä oli 2.700, joka myös on edellistalvea vähemmän. Keskimäärin Kiinassa asuvat olivat käyneet Suomessa viimeisen vuoden aikana 1,2 kertaa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 0,5 kertaa.

198 Kohdealueet Suomessa Kiinasta Manner-Suomeen tulleiden matkustajien ylivoimaisesti suosituin kohdealue oli Helsinki (13.100). Helsinkiin tehtyjen matkojen määrä on noussut edellistalvesta lähes 2.000:lla. Seuraavaksi suosituin kohdealue oli Uusimaa + Kymenlaakso, jonne tehtyjen matkojen määrä (1.100) pysyi lähes samana edellistalveen verrattuna. Lapin suosio kohteena (300) laski vuoden takaisesta selvästi. Myös kaksi kohdetta matkalleen ilmoittaneiden määrä (1.900) putosi edellistalvesta. Työmatkoista noin kaksi kolmesta (10.700) suuntautui Helsinkiin. Muilta osin matkakohteita ei voitu matkan tarkoituksen mukaan laskea aineistosta. Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 1,0 0,9 1,3 1,1 0,8 0,5 1,4 0,6 1,3 0,4 0,6 0,0 0,5 0,2 0,0 0,6 0,5 0,0 2,0 0,3 2,7 2,4 2,4 2,8 3,7 3,8 Matkakohteet Suomessa Kiina 6,0 6,6 9, Henkilöä (1000) 11,4 13,1 14,4

199 Yöpyneiden määrä Kiinasta tulleista suurin osa (18.900) yöpyi matkallaan Suomessa. Määrä on laskenut edellistalvesta reilulla 4.000:lla. Päiväkävijöiden määrä (3.200) puolestaan on noussut vuoden takaisesta. Kiinalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 5,3 yötä, mikä on edellistalvea enemmän (3,9 yötä). Kun Suomen kansalaiset jätetään luvusta pois, niin kiinalaisten keskimääräiseksi viipymäksi tulee myös 5,3 yötä. Yöpyneistä lähes puolet (10.600) yöpyi Suomessa yhdestä neljään yötä. Määrä on pudonnut edellistalvesta. Puolestaan yli viikon viipyneiden määrä (3.800) on noussut vuoden takaisesta reilulla 2.000:lla. Yöpyneistä lähes kaikki (15.900) yöpyivät matkallaan hotellissa. Näiden matkustajien määrä laski edellistalvesta. Muilta osin yöpymismääriä matkan tarkoituksen mukaan ei voitu aineistosta laskea. Ei yöpymistä Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä Seitsemän yötä 8-14 yötä yötä yötä Yli 60 yötä 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,6 0,8 1,0 0,8 0,9 0,4 0,8 0,4 0,5 0,5 0,8 0,7 0,4 0,8 1,2 1,2 1,2 1,1 1,5 1,4 1,5 1,6 2,1 2,1 2,2 1,8 2,3 Viipymä Suomessa 2,6 3,2 3,3 3,0 3,4 Kiina 3,8 4,0 4,6 5, Henkilöä (1000) 5,0 5,3 5,6 5,7 6,5

200 Yöpymisten määrä Kiinasta tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on reilut enemmän kuin edellistalvena (97.100). Työmatkalla olleiden osuus koko yöpymismäärästä oli reilu puolet (62.800) Työmatkalla olleet viipyivät matkallaan Suomessa keskimäärin 4,1 yötä. Muilta osin yöpymismäärää ei voitu aineistosta matkan tarkoituksen mukaan laskea. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Kiinassa asuville talvella yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on noin yöpymistä vähemmän kuin edellistalvena. Tämä on 24 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Kiina 73,9 Työmatka 47,8 79,4 62,8 92,4 11,3 Muu matka Öitä yhteensä (1000)

201 199 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Kiina 57,6 30,9 Hotelli, motelli 87,5 59, Öitä yhteensä (1000)

202 Rahan käyttö Matkaa kohti Kiinasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 494 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 77,80 euroa. Sekä matkaa että päivää kohti lasketut rahamäärät laskivat edellistalvesta. Selvästi eniten Kiinasta tulleet käyttivät rahaa majoitukseen (178 euroa). Seuraavaksi eniten rahaa kului ostoksiin (155 euroa) sekä ravintoloihin ja kahviloihin (102 euroa). Kiinassa asuvilta saatu matkailutulo oli talvella ,9 milj. euroa, mikä on edellistalvea (15,0 milj. euroa) vähemmän. Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Kiina 9,9 Työmatkat 8, miljoonaa euroa

203 201 TAULUKOT KIINA YHTEENSÄ 22,1 Työmatka 15,3 Kongressi, seminaari 0,7 Työhön liittyvä opiskelu 0,7 Insentiivimatka 1,4 Messut ja myyntinäyttelyt 0,2 Muu työmatka 12,4 Tuttava- tai sukulaisvierailu 2,2 Tuttavavierailu 0,2 Sukulaisvierailu 1,9 Muu vapaa-ajan matka 2,2 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 Muu vapaa-ajan matka 2,1 Risteily 0,0 Monen maan kiertomatka 0,1 Muu matka 2,4 Opiskelu 0,0 Kauttakulku 2,4 Muu syy 0,0 Monta syytä 0,0 Työmatka + vapaa-aika 0,0 Työmatka + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 Muu yhdistelmä 0,0 Miehiä Naisia Yhteensä 15,7 6,4 Työmatka 11,5 3,8 Ikäryhmä Yhteensä Mies Työmatka Yhteensä 22,1 15,7 15, ,6 0,0 0, ,8 0,4 0, ,9 5,0 5, ,3 5,5 5, ,7 3,9 3, ,7 0,7 0, ,2 0,2 0,2 75-0,0 0,0 0,0 Keski-ikä 36,5 39,0 38,8 Matkakohteet Suomessa Työmatka Yhteensä Helsinki 10,7 13,1 Uusimaa + Kymenlaakso 1,1 1,1 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 0,3 0,6 Häme + Keski- Suomi 0,0 0,0 Järvi-Suomi + Kainuu 0,6 0,6 Lappi 0,0 0,3 Kaksi kohdetta 0,7 1,9 Monta kohdetta 1,6 1,8 Ei kohdetta 0,4 2,8 YHTEENSÄ 15,3 22,1

204 202 Työmatka Yhteensä Ei yöpymistä 0,8 3,2 Yhteensä 14,5 18,9 Hotelli, motelli 13,9 15,9 Retkeilymaja 0,0 0,0 Leirintäalue 0,0 0,0 Vuokramökki 0,0 0,0 Tuttavat, sukulaiset 0,0 2,2 Oma asunto / mökki 0,2 0,4 Työnantajan asunto 0,2 0,2 Muu majoitus 0,0 0,0 Monta majoitusta 0,2 0,2 Työmatka Yhteensä Saapumiset 15,3 22,1 Öitä keskimäärin 4,1 5,3 Yöpymisiä yhteensä 62,8 118,4 Matkaa kohti (EUR) Päivää kohti (EUR) Yhteensä 494,00 77,80 Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät Työmatka 579,00 113,80 Tuttava- tai sukulaisvierailu Muu vapaa-ajan matka Muu matka Kulutuskohteen mukaan: Ennakkomaksut 0,00 0,00 Majoitus 178,00 28,10 Ravintolat, kahvilat 102,00 16,10 Polttoaine 8,00 1,30 Ostokset 155,00 24,40 Taksit 42,00 6,60 Muu kulutus 8,00 1,20 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 570,00 120,00 Muu maksullinen Muu majoitus

205 203 BELGIA ( ) 17 BELGIA 17.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Belgiassa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä Vertailutietoa edellistalvelta ei ole saatavissa, mutta kahden vuoden takaisesta määrä on kasvanut lähes 7.000:lla (23.100). Saapuneista 18 % (5.400) oli Suomen kansalaisia. Lähes kaikki belgialaiset saapuivat Suomeen lentäen (29.400), määrä nousi kahden vuoden takaisesta. Laivalla (500) ja maitse (100) tulleiden matkustajien määrät jäivät pieniksi. Laivalla matkustaneiden määrä on pudonnut aiemmista talvista. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Belgia 19,8 Lentoliikenne 20,8 29,4 1,5 Laivaliikenne 2,3 0,5 Maaliikenne 0,1 0,1 0, Henkilöä (1000)