ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset

Transkriptio

1 ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

2 Tilaukset Matkailun Edistämiskeskus Töölönkatu 11 A PL Helsinki puh fax mek@mek.fi ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN

3 1 SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE JOHDANTO AINEISTO JA TIEDONKERUU RAPORTIN SISÄLTÖ RAJOITUKSIA YLEISOSA SAAPUNEIDEN MÄÄRÄ MATKAN TARKOITUS IKÄ JA SUKUPUOLI MATKASEURA MATKAKOHTEET SUOMESSA YÖPYMISTEN MÄÄRÄ JA VIIPYMÄ RAHAN KÄYTTÖ JA MATKAILUTULO MATKAPÄÄTÖKSEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT RUOTSI ISO-BRITANNIA SAKSA RANSKA ALANKOMAAT ESPNAJA ITALIA VIRO VENÄJÄ NORJA SVEITSI YHDYSVALLAT JAPANI KIINA BELGIA PUOLA LATVIA ITÄVALTA LIITETAULUKOT

4 2 LUKIJALLE Tämä julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on tehty joulukuusta 1997 alkaen. Tutkimuksen tavoitteena on matkailun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Taloustutkimus Oy Matkailun Edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa matkailua tärkeimmiltä markkina-alueilta kesäkauden (touko lokakuu) 2007 osalta. Vuodesta 2007 lähtien kesäkauden määritys on touko lokakuu aiemman kesä syyskuun sijasta. Tämän vuoksi vertailuluvut edellisvuoteen poikkeavat aiemman vuoden raportista. Mukana on 18 maata. Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan matkan volyymiä, matkan tarkoitusta, käytettyjä liikennemuotoja, kohdealueita Suomessa, matkailijoiden ikää ja sukupuolta, viipymää, yöpymiskertymää, rahan käyttöä sekä matkapäätökseen vaikuttaneita tekijöitä. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia matkailun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Maakohtaiset vertailut on koottu tutkimuksen alkuun sen yleisosaan. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia matkailun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea matkailukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan matkailun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkina-alueilla. Lukuohje: Raportin matkailija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = ). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0 0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin. Joidenkin maiden osalta tuloksia ei ole voitu esittää kaikista taustaryhmistä alhaisesta havaintomäärästä johtuen (taulukoissa käytetty -merkintää). Alhaisesta havaintomäärästä johtuen myös joistakin kuvista tietoja ei ole saatavissa kaikkien vuosien osalta.

5 3 1 JOHDANTO 1.1 Aineisto ja tiedonkeruu Rajahaastattelututkimuksen tiedot kerätään rajanylityspaikoilla suoritettavilla matkailijahaastatteluilla. Tiedonkeruupaikat kesäkaudella 2007 (touko-lokakuu) olivat seuraavat: - Helsinki-Vantaan lentoasema - Helsingin satamat - Hangon satama - Turun lentoasema - Turun satamat - Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajanylitysasemat - Venäjälle menevät junat Helsingin ja Vainikkalan välillä - Tornion ja Karigasniemen rajanylitysasemat Matkustajan asuinmaan mukaan tarkasteltuna olivat tutkimushavaintojen (haastattelujen) määrät kesällä 2007 seuraavat: - Venäjä Ruotsi Viro Saksa Norja Iso-Britannia USA Ranska Alankomaat Italia Espanja Sveitsi Japani Kiina Belgia Itävalta Puola Latvia Raportin sisältö Tämä tutkimusraportti sisältää lyhyen yhteenvedon tuloksista ja eräitä maakohtaisia vertailuja. Raportin liitteenä oleviin kahteen taulukkoon on koottu keskeiset tunnusluvut. Raportissa on lisäksi esitetty maakohtaiset tulokset 18 maan osalta. Maakohtaisissa tuloksissa on tehty vertailuja kolmeen edelliseen kesään eli 2004, 2005 ja Kunkin maakohtaisen osuuden lopussa on taulukot kyseisen maan tuloksista. 1.3 Rajoituksia Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että havaintojen määrä on melko pieni Belgian, Itävallan, Puolan ja Latvian kohdalla. Näitä maita koskevien tulosten virhemarginaalit ovat suurempia kuin muiden maiden kohdalla. Tutkimuksessa eivät ole kesällä 2007 mukana: - Ahvenanmaalle tehdyt matkat Edellä mainituista rajoituksista johtuen osa matkailusta on jäänyt tutkimuksen ulkopuolelle.

6 4 2 YLEISOSA 2.1 Saapuneiden määrä Kesällä 2007 saapui matkailijoita Suomeen ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Toiseksi eniten saapui Ruotsista ( ) ja kolmanneksi eniten Virosta ( ). Seuraavina ovat Saksa ( ), Norja ( ) sekä Iso-Britannia ( ). Saapuneet tulivat maahamme useimmin lentäen. Ainoastaan Venäjältä ja Norjasta tulleet saapuivat suurimmaksi osaksi maitse. Ruotsista, Virosta ja Latviasta tulleet puolestaan tulivat suurimmaksi osaksi laivalla. Suomen kansalaisten suhteellinen osuus oli suurin Belgiasta (30 %) tulleiden joukossa. Määrällisesti eniten Suomen kansalaisia oli Ruotsista (72.700) tulleiden joukossa. Saapuneiden määrä (1000) ja Suomen kansalaisten osuus (%) saapuneista Saapuneet (1000) Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Japani Kiina Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Venäjä Viro Yhdysvallat Puola Latvia Itävalta Suomen kansalaisten osuus (%) Maaliikenne Laivaliikenne Lentoliikenne Suomen kansalaisten osuus (%)

7 5 2.2 Matkan tarkoitus Työmatkalla olleiden osuus oli suurin Puolasta (51 %) tulleiden joukossa. Määrällisesti eniten työmatkalaisia tuli Venäjältä ( ) sekä Virosta ( ). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden suhteellinen osuus oli suurin Sveitsistä (21 %), Ruotsista (21 %) ja Iso-Britanniasta (21 %) saapuneiden matkustajien joukossa. Määrällisesti eniten tuttava- tai sukulaisvierailun ilmoittivat syyksi ruotsalaiset (96.300). Muulla vapaa-ajan matkalla olleita oli suhteellisesti ja määrällisesti eniten Venäjältä (51 %, ) tulleiden matkustajien joukossa. Kauttakulkumatkalla olleiden osuus oli suhteellisesti suurin Latviasta (28 %) ja Norjasta (25 %) tulleiden matkustajien joukossa. Määrällisesti kauttakulkumatkalla olleita matkustajia oli eniten venäläisten ( ) joukossa. Yli puolet Japanista (56 %) ja Kiinasta (52 %) tulleista matkustajista oli pakettimatkalla. Määrällisesti eniten pakettimatkalla olleita matkustajia saapui Saksasta (70.600). Saapuneiden osuudet matkan tarkoituksen mukaan Työmatkat Tuttava- ja sukulaisvierailut Muut vapaa-ajan matkat Muut matkat Monta syytä Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Japani Kiina Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Venäjä Viro Yhdysvallat Puola Latvia Itävalta %

8 6 2.3 Ikä ja sukupuoli Yhdysvalloista tulleiden keski-ikä (48,4 vuotta) oli vertailumaista korkein. Latviasta (35,6 vuotta) saapuneet matkailijat puolestaan olivat nuorimpia. Nuorten, alle 25-vuotiaiden osuus oli suurin Norjasta (25 %) saapuneiden kohdalla. Vanhimpia ikäryhmiä eli yli 65-vuotiaita tuli eniten (23 %) Yhdysvalloista. Miesten osuus oli suurin Puolasta (72 %) ja Belgiasta (72 %) tulleiden joukossa. Naisten osuus puolestaan oli suurin Venäjältä (53 %) saapuneiden kohdalla. Saapuneiden ikäjakauma ja keski-ikä asuinmaittain Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Japani Kiina Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Venäjä Viro Yhdysvallat Keskiikä 44,7 40,5 40,4 41,8 40,4 45,6 40,2 39,0 40,8 46,7 47,2 45,8 39,1 35,8 48,4 Puola ,4 Latvia Itävalta % 35,6 43,0

9 7 2.4 Matkaseura Yksin matkustavia tuli suhteellisesti eniten Ranskasta (46 %). Perheen tai sukulaisten kanssa matkustettiin suhteellisesti eniten Norjasta (68 %) saavuttaessa. Norjasta saapuneilla oli myös useimmin lapsia mukana. Saapuneiden matkaseura Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Japani Kiina Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Venäjä Viro Yhdysvallat Puola Latvia Itävalta Yksin Perhe, sukulaiset Muu matkaseura Useita edellisistä Lasten osuus % 15,6 13,5 12,4 10,5 11,1 8,3 8,4 38,4 9,8 26,5 8,3 14,6 16,1 20,2 13,3 12,4 10,0 10, %

10 8 2.5 Matkakohteet Suomessa Yhdysvalloista tulleista suurin osa (64 %) ilmoitti Helsingin ainoaksi matkakohteeksi Suomessa. Suhteellisesti vähiten Helsinkiin tulivat norjalaiset (17 %) ja venäläiset (18 %). Määrällisesti eniten Helsinkiin saavuttiin Venäjältä ( ). Lappi oli sekä suhteellisesti (19 %) että määrällisesti (28.500) suosituin matkakohde norjalaisten keskuudessa. Hämeen ja Keski- Suomen matkakohteeksi ilmoittivat suhteellisesti eniten Iso-Britanniasta (15 %) tulleet matkustajat. Määrällisesti eniten Keski-Suomeen ja Hämeeseen matkustivat puolestaan venäläiset (43.500). Järvi-Suomi ja Kainuu olivat suosituin matkakohde sekä suhteellisesti että määrällisesti venäläisten matkustajien joukossa (33 % matkoista, matkaa). Saapuneiden määrä (1000) ja Suomen kansalaisten osuus (%) saapuneista Helsinki Uusimaa+ Kymenlaakso Monta kohdetta Kaksi kohdetta Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme+ Keski- Suomi Järvi- Suomi+ Kainuu Lappi Ei kohdetta Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Japani Kiina Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Venäjä Viro Yhdysvallat Puola Latvia Itävalta %

11 9 2.6 Yöpymisten määrä ja viipymä Yöpymisten määrässä mitattuna virolaiset (yhteensä yöpymistä) ja ruotsalaiset (yhteensä yöpymistä) matkustajat olivat ensimmäisinä. Seuraavina tulevat venäläiset ( ) ja saksalaiset ( ) matkustajat. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työmatkayöpymisiä kertyi ylivoimaisesti eniten Virosta ( ) tulleille matkustajille. Tuttava- ja sukulaisvierailuita oli eniten ruotsalaisten ( ) keskuudessa. Myös muissa vapaa-ajan matkoissa ruotsalaiset ( ) olivat ensimmäisinä yöpymisten määrässä. Majoitusmuodon mukaan tarkasteltuna hotellissa tai motellissa yöpyivät eniten venäläiset ( ) matkustajat. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpymisiä kirjattiin eniten Ruotsista ( ) tulleille matkustajille. Puolasta tulleet matkustajat viipyivät Suomessa pisimpään, keskimäärin 16,1 yötä. Seuraavaksi kauimmin viipyivät ranskalaiset (11,2 yötä) ja espanjalaiset (10,6 yötä). Lyhin viipymä oli venäläisillä matkustajilla, jotka viipyivät Suomessa keskimäärin 1,8 yötä. 20 Viipymä (vrk) ja yöpymiset (1000) asuinalueittain Viipymä (vrk) Öitä yhteensä (1000) Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Japani Kiina Norja Ranska Ruotsi 0 Saksa Sveitsi Venäjä Viro Yhdysvallat Puola Latvia Itävalta Viipymä Viipymä (poislukien Suomen kansalaiset) Yöpymiset

12 Rahan käyttö ja matkailutulo Espanjasta saapuneet matkustajat käyttivät Suomessa eniten rahaa matkaa kohti. Päivää kohti laskettu kulutus oli suurinta japanilaisten matkustajien keskuudessa. Matkailutuloa Suomeen jäi ylivoimaisesti eniten (229,9 milj. euroa) Venäjältä tulleilta matkustajilta. Seuraavaksi eniten rahaa jäi ruotsalaisilta (103,6 milj. euroa). 600 Rahan käyttö (EUR) matkaa ja päivää kohti Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Japani Kiina Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Venäjä Viro Yhdysvallat Puola Latvia Itävalta Keskim. Euroa vierailua kohden Keskim. Euroa päivää kohden Keskim. euroa vierailua kohden Keskim. euroa päivää kohden

13 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Matkapäätökseen vaikuttivat eniten ystävien tai sukulaisten suositukset sekä omat aiemmat kokemukset. Seuraavaksi eniten vaikutti internetistä saatu Suomi-tietous. Ystävien ja sukulaisten suositusten vaikutus matkapäätöksen teossa oli suhteellisesti suurin Virosta, Venäjältä ja Yhdysvalloista tulleiden kohdalla. Aiempiin kokemuksiin luottivat suhteellisesti eniten ruotsalaiset matkustajat. Internetistä saadun Suomi-tietouden merkitys oli suhteellisesti suurinta Alakomaista, Yhdysvalloista ja Japanista saapuneiden matkustajien kohdalla. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät asuinmaittain Matkatoimiston suositus Lehdet, kirjat, TV, radio Suomi-- tieto Internetissä Mainokset, esitteet Matkamessut, muut tapahtumat Aiemmat kokemukset Ystävien tai sukulaisten suositus Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Japani Kiina Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Venäjä Viro Yhdysvallat Puola Latvia Itävalta %

14 12 RUOTSI ( ) 3 RUOTSI 3.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2007 yhteensä , mikä on vähemmän kuin edelliskesänä ( ). Saapuneista 16 % (72.700) oli Suomen kansalaisia. Liikennemuodoittain tarkasteltuna matkojen määrä väheni sekä lentäen että maitse tulleiden osalta. Laivaliikenne puolestaan lisääntyi edellisvuodesta. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Ruotsi 112,3 Lentoliikenne 104,3 143,7 132,2 317,4 Laivaliikenne 287,0 319,0 302,5 Maaliikenne 41,4 36,7 29,2 19, Noin 40 % ( ) ruotsalaisista oli Suomessa vapaa-ajan matkalla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailut). Reilu neljännes ( ) oli työmatkalla ja viidennes (96.300) tuttavatai sukulaisvierailulla. Vapaa-ajan matkalla olleiden määrä laski hieman edellisvuodesta, kun taas työmatkalla olleita oli edellisvuotta hieman enemmän.

15 13 Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Ruotsi Työmatkat 87,5 103,9 117,2 119,0 Tuttava- ja sukulaisvierailut 95,1 103,7 109,1 96,3 Muut vapaa-ajan matkat 187,3 186,4 215,4 215,1 Muut matkat Monta syytä 28,9 26,3 28,7 28,8 27,7 27,3 17,7 23, Saapuneista 11,7 % (52.900) ilmoitti olleensa pakettimatkalla. Näistä matkoista suurin osa (46.900) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä on kasvanut vuoden takaisesta. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 332 euroa matkaa ja 78 euroa päivää kohti. Kummatkin luvut ovat laskeneet vuoden 2006 kesästä hieman.

16 14 Pakettimatkojen (1000) määrä Ruotsi Vain Suomeen Moneen maahan 44,4 1,5 45,7 3,9 40,5 4,0 46,9 6, Matkat (1000) 3.2 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Ruotsalaista matkustajista 56 % ( ) oli miehiä. Työmatkalla olleet ruotsalaiset olivat pääosin miehiä (76 %). Muissa matkoissa miehiä ja naisia oli lähes yhtä paljon. Suomeen tulleiden ruotsalaisten keski-ikä oli 46,7 vuotta eli vajaan puoli vuotta matalampi kuin edellisenä kesänä (47,1 vuotta). Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (90.400). Miesten keski-ikä (47,0 vuotta) oli naisten keski-ikää (46,1 vuotta) lähes vuoden korkeampi. Määrällisesi miehiä tuli eniten (53.000) vuotiaiden ikäryhmästä, kun naisia puolestaan tuli eniten (40.200) vuotiaiden ikäryhmästä. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työmatkalla olleet olivat hieman keskimääräistä nuorempia, kun taas tuttava- ja sukulaisvierailulla olleet olivat vanhimpia.

17 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Vähintään 75 vuotta 8,7 7,2 10,9 11,9 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Ruotsi 23,4 27,6 36,1 40,2 36,0 43,3 43,7 41,1 42,7 44,7 50, ,2 58,0 61,3 57,3 73,9 80,0 89,5 87,5 86,3 87,0 85,1 92,0 91,3 91,6 90,4 94,8 95,4

18 Saapuneet asuinalueittain Lähes puolet ( ) Ruotsissa asuvista saapui Suur-Tukholman alueelta. Määrä pieneni edelliskesästä. Toiseksi eniten ruotsalaisia (82.500) saapui Tukholmasta länteen ulottuvalta alueelta ja kolmanneksi eniten (53.000) Halland-Västrä Götaland -alueelta. Sekä päivämatkalla olleista että Suomessa yöpyneistä suurin osa saapui Suur-Tukholman alueelta. Saapuneet (1000) asuinalueittain Ruotsi Skåne 16,7 15,5 18,1 15,4 Halland, Västra Götaland 51,8 52,4 56,3 53,0 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala Stockholm Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland Västerbotten, Norrbotten 28,8 38,8 33,0 41,9 32,2 40,0 28,4 34,9 25,7 18,7 24,3 14,2 89,4 91,8 77,3 82,5 226,6 202,7 222,4 212,

19 Saapuneiden matkaseura Puolet ( ) Ruotsista saapuneista matkustajista tuli Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Määrä on pudonnut vuoden takaisesta. Noin viidennes tuli Suomeen yksin ( ) tai muussa matkaseurassa (95.500). Myös yksin saapuneita oli edelliskesää vähemmän ja muussa matkaseurassa tulleita puolestaan aiempaa enemmän. Lasten kanssa matkustaneiden määrä ( ) nousi kesästä ,3 Matkaseura Ruotsi Yksin 77,2 100,3 116,4 302,1 Perhe, sukulaiset 229,6 241,4 262,4 Muu matkaseura 79,0 103,9 97,8 95,5 Useita edellisistä 12,9 22,5 23,1 28, Aiemmat käyntikerrat Suomessa Ruotsista tulleista joka kolmas ( ) ei ollut käynyt Suomessa kertaakaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Lähes puolet ( ) oli käynyt maassamme viimeisen vuoden aikana yhdestä kolmeen kertaan. Keskimäärin Ruotsissa asuvat olivat käyneet Suomessa vuoden sisällä 5,5 kertaa.

20 Kohdealueet Suomessa Reilu kolmannes ( ) Ruotsista Manner-Suomeen tulleista matkustajista suuntasi matkansa Helsinkiin. Määrä on vähentynyt edelliskesästä. Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle suuntautuvia matkoja oli , mikä on vuoden takaista enemmän. Myös kaksi kohdetta matkalleen ilmoittaneita oli edelliskesää huomattavasti enemmän. Työmatkoista puolet (59.500) suuntautui Helsinkiin. Tuttava- ja sukulaisvierailulla olleiden (37.800) suosituin kohde oli Länsi-Suomi + Pohjanmaa. Muulla vapaa-ajan matkalla olleet (85.500) puolestaan suuntasivat matkansa pääsääntöisesti Helsinkiin. Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 42,1 34,6 48,0 36,9 29,6 33,6 37,1 35,9 25,3 21,5 19,3 21,6 20,7 15,6 8,7 9,2 47,2 51,1 46,8 49,7 29,4 29,5 31,7 32,5 Matkakohteet Suomessa Ruotsi 113,5 110,4 96,9 105,2 163,3 163,5 171,7 163,

21 Yöpyneiden määrä Ruotsissa asuvista 35 % ( ) oli Suomessa päivämatkalla. Päivämatkalla olleiden määrä lisääntyi edelliskesästä. Yöpyneiden määrä ( ) puolestaan pieneni vuoden takaisesta. Ruotsalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 4,5 yötä eli lähes saman verran kuin edelliskesänä (4,6 yötä). Kun Suomen kansalaiset jätetään pois laskuista, niin Ruotsin kansalaisten viipymäksi jäi 3,3 yötä, mikä myös on edelliskesän tasolla. Yöpyneistä puolet ( ) viipyi Suomessa yhdestä kolmeen yötä. Määrä lisääntyi vuoden takaisesta. Vähintään viikon viettäneiden määrä puolestaan laski edelliskesästä. Viipymä Suomessa Ei yöpymistä Ruotsi 131,5 149,6 151,8 158,9 Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä Seitsemän yötä 8-14 yötä yötä yötä Yli 60 yötä 55,2 60,0 68,4 68,3 56,9 57,8 53,4 49,8 40,9 37,8 29,9 32,5 25,0 22,6 22,0 19,2 15,0 20,1 17,1 16,9 15,7 18,0 12,3 13,5 20,9 32,0 27,6 20,1 54,6 47,3 44,7 42,3 13,9 13,8 14,8 16,1 17,7 15,5 16,1 14,6 5,7 3,5 1,8 2,

22 Yöpymisten määrä Ruotsista tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli kesällä , mikä on vähemmän kuin edelliskesänä. Vähennys johtui etenkin tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden yöpymismäärän ( ) pienenemisestä. Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Ruotsi 353,3 Työmatka 165,5 273,9 269,2 563,0 Tuttava- tai sukulaisvierailu 687,2 750,4 639,5 1471,0 Muu vapaa-aika 942,4 965,6 1365,7 Muu matka 231,0 216,4 168,7 184, Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville kesällä 2007 yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on noin yöpymistä vähemmän kuin edelliskesänä. Tämä on 11 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä oli suurin ( ), mikä on vähemmän kuin edelliskesänä. Myös hotelliöiden lukumäärä ( ) on vähentynyt edellisvuotisesta, kun taas omassa asunnossa tai mökissä tapahtuneiden yöpymisten määrät ( ) lisääntyivät vuoden takaisesta. Omassa asunnossa tai mökissä majoittuneet oleskelivat Suomessa keskimäärin 14,1 yötä ja hotellia käyttäneet puolestaan 2,2 yötä.

23 Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 228 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 41,20 euroa. Määrät olivat hieman edelliskesää korkeammat. Matkaa kohti tarkasteltuna työmatkalla olleet käyttivät rahaa selvästi eniten (339 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet käyttivät rahaa keskimäärin 250 euroa vierailua kohti ja muulla vapaaajan matkalla olleet 179 euroa. Päivämatkailijoiden kulutus oli 44 euroa. Myös päivää kohti laskettuna työmatkalaisten kulutus oli ylivoimaisesti suurinta (103,90 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet kuluttivat 32,80 euroa, kun muulla vapaa-ajan matkalla olleet kuluttivat 28,90 euroa. Eniten Ruotsista tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (79 euroa) sekä ravintoloihin ja kahviloihin (65 euroa). Majoitukseen rahaa kului 37 euroa. Ruotsissa asuvilta saatu matkailutulo oli kesällä ,6 milj. euroa, mikä on edelliskesää hieman enemmän. Reilu kolmannes matkailutulosta tuli työmatkalla olleilta ruotsalaisilta. Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Ruotsi 25,9 Työmatkat 20,8 34,6 40,3 Tuttava- ja sukulaisvierailut 14,8 16,7 20,0 24,1 43,5 Muu vapaa-aika Muut matkat 5,9 8,2 9,0 32,7 33,3 40, miljoonaa euroa 3.10 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleiden kohdalla omat aiemmat kokemukset (76.400) olivat merkittävin osa matkapäätöksen teossa. Myös ystävien ja sukulaisten suositukset (39.200) vaikuttivat jonkun verran päätökseen lomailla Suomessa.

24 22 Ruotsalaisista sanoi mainonnan ja median vaikuttaneen matkapäätöksen tekoon. Mainokset ja esitteet vaikuttivat tässä ryhmässä eniten, sillä ruotsalaista ilmoitti saaneensa vaikutteita niiden kautta. Mainonnan ja median avulla saatua matkailutuloa ei aineistosta pystytty laskemaan. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työmatkalla olleille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa.

25 23 TAULUKOT RUOTSI YHTEENSÄ 454,2 Työmatka 119,0 Kongressi, seminaari 10,5 Työhön liittyvä opiskelu 7,1 Insentiivimatka 1,2 Messut ja myyntinäyttelyt 1,1 Muu työmatka 99,1 Tuttava- tai sukulaisvierailu 96,3 Tuttavavierailu 16,0 Sukulaisvierailu 80,3 Muu vapaa-ajan matka 186,4 Ostokset 1,8 Ulkoilma-aktiviteetit 4,9 Muu vapaa-ajan matka 152,6 Risteily 26,6 Monen maan kiertomatka 0,6 Muu matka 28,8 Opiskelu 2,3 Kauttakulku 25,7 Muu syy 0,8 Monta syytä 23,7 Työmatka + vapaa-aika 0,8 Työmatka + sukulaiset tai tuttavat 0,3 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 8,1 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 3,9 Muu yhdistelmä 10,6 Miehiä Naisia Yhteensä 256,4 197,8 Työmatka 90,4 28,7 Tuttava- ja sukulaisvierailu 47,7 48,6 Muut vapaa-ajan matka 92,2 94,2 Muu matka 14,5 14,3 Monta syytä 11,7 12,1 Tuttavatai Muu vapaaajan Työmatkvierailu sukulais- Muu Monta Lähtöalue matka matka syytä Yhteensä 119,0 96,3 186,4 28,8 23,7 (1) Skåne 6,7 1,9 5,0 1,5 0,4 (2) Halland, Västra Götaland 15,0 12,5 16,2 5,8 3,5 (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland 10,7 6,4 18,6 4,3 1,9 (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala 12,6 20,4 38,4 6,9 4,2 (5) Stockholm 65,3 48,4 79,5 7,6 11,6 (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland 6,6 5,4 19,8 1,3 1,9 (7) Västerbotten, Norrbotten 2,2 1,3 8,9 1,5 0,3 Tuttava- tai sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Työmatka Yhteensä 454,2 256,4 197,8 119,0 96,3 186,4 52, ,2 25,8 30,4 0,3 14,1 38,1 3, ,6 13,5 14,1 3,1 6,4 13,6 4, ,3 35,6 21,7 23,1 11,0 16,0 7, ,3 53,0 33,2 37,0 13,2 29,5 6, ,0 48,5 31,5 33,8 15,8 23,8 6, ,4 50,2 40,2 19,1 22,3 38,3 10, ,7 24,1 20,6 2,3 10,3 22,3 9, ,9 5,7 6,2 0,3 3,2 4,8 3,7 Keski-ikä 46,7 47,0 46,1 44,7 47,3 46,7 47,7

26 24 Matkakohteet Suomessa Työmatka Tuttava- tai sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Helsinki 59,5 10,9 85,5 7,3 163,1 Uusimaa + Kymenlaakso 10,8 13,6 9,8 2,7 36,9 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 12,2 37,8 49,1 6,1 105,2 Häme + Keski- Suomi 8,8 12,6 10,9 3,6 35,9 Järvi-Suomi + Kainuu 3,6 8,5 8,3 1,3 21,6 Lappi 0,0 1,5 7,5 0,2 9,2 Kaksi kohdetta 20,6 8,6 7,7 4,7 41,6 Monta kohdetta 2,5 2,7 2,4 0,4 8,1 Ei kohdetta 1,0 0,2 5,2 26,2 32,5 YHTEENSÄ 119,0 96,3 186,4 52,6 454,2 Tuttava- tai Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Ei yöpymistä 37,4 7,3 84,3 29,9 158,9 Yhteensä 81,6 88,9 102,1 22,7 295,4 Hotelli, motelli 68,8 5,7 29,3 2,1 105,9 Retkeilymaja 0,1 0,2 1,2 0,0 1,7 Leirintäalue 0,0 0,6 4,4 0,8 5,7 Vuokramökki 0,2 0,5 1,4 0,5 2,7 Tuttavat, sukulaiset 4,4 69,8 26,1 12,5 112,7 Oma asunto / mökki 2,5 6,2 26,5 3,4 38,6 Työnantajan asunto 1,4 0,0 0,5 0,1 2,0 Muu majoitus 0,9 0,3 3,1 1,0 5,3 Monta majoitusta 3,2 5,6 9,7 2,2 20,7 Tuttava- tai Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Saapumiset 119,0 96,3 186,4 52,6 454,2 Öitä keskimäärin 2,3 6,6 5,2 3,5 4,5 Yöpymisiä yhteensä 269,2 639,5 965,6 184,4 2058,7 Matkaa kohti (EUR) Päivää kohti (EUR) Yhteensä 228,00 41,20 Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 44,00 44,00 Työmatka 339,00 103,90 Tuttava- tai sukulaisvierailu 250,00 32,80 Muu vapaa-ajan matka 179,00 28,90 Muu matka 112,00 24,90 Kulutuskohteen mukaan: Ennakkomaksut 3,00 0,50 Majoitus 37,00 6,70 Ravintolat, kahvilat 65,00 11,80 Polttoaine 19,00 3,40 Ostokset 79,00 14,30 Taksit 14,00 2,60 Muu kulutus 11,00 1,90 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 322,00 102,00 Muu maksullinen 295,00 45,70 Muu majoitus 332,00 30,50

27 25 ISO-BRITANNIA ( ) 4 ISO-BRITANNIA 4.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Iso-Britanniassa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2007 yhteensä , mikä on enemmän kuin edelliskesänä. Saapuneista 12 % (16.000) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa ( ) briteistä saapui Suomeen lentäen. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Iso-Britannia 75,9 Lentoliikenne 65,1 105,3 110,9 17,3 Laivaliikenne 17,9 19,9 20,3 0,9 Maaliikenne 2,7 2,3 2, Lähes puolet (63.500) briteistä oli Suomessa työmatkalla. Noin viidennes oli tuttava- tai sukulaisvierailulla (27.800) tai muulla vapaa-ajan matkalla (29.200). Työmatkalla ja tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden määrät nousivat edelliskesästä, kun taas muulla vapaa-ajan matkalla olleita oli vuoden takaista vähemmän.

28 26 Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Iso-Britannia Työmatkat 28,3 39,6 49,3 63,5 Tuttava- ja sukulaisvierailut 11,0 16,0 20,9 27,8 Muut vapaa-ajan matkat 29,3 27,7 29,2 42,1 Muut matkat Monta syytä 5,6 7,4 5,1 6,3 8,4 6,3 10,1 6, Saapuneista 21,5 % (28.800) ilmoitti olleensa pakettimatkalla. Näistä matkoista suurin osa (22.900) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä on vähentynyt vuoden takaisesta. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 647 euroa matkaa ja 131 euroa päivää kohti. Hinnoissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edelliskesään verrattuna.

29 27 Pakettimatkojen (1000) määrä Iso-Britannia Vain Suomeen Moneen maahan 16,9 2,9 12,8 6,8 24,8 7,0 22,9 5, Matkat (1000) 4.2 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Brittiläisistä matkustajista 69 % (92.000) oli miehiä. Etenkin työmatkalla olleet olivat suurimmaksi osaksi (83 %) miehiä. Suomeen tulleiden brittiläisten keski-ikä oli 41,8 vuotta eli vuoden matalampi kuin edellisenä kesänä (42,8 vuotta). Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (39.200). Miesten keski-ikä (43,0 vuotta) oli naisten keski-ikää (39,0 vuotta) neljä vuotta korkeampi. Määrällisesi miehiä tuli eniten (28.100) vuotiaiden ikäryhmästä, kun naisia puolestaan tuli eniten (17.600) vuotiaiden ikäryhmästä. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet olivat hieman keskimääräistä nuorempia, kun taas muulla vapaa-ajan matkalla olleet olivat vanhimpia.

30 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Vähintään 75 vuotta 3,1 3,7 2,8 4,1 2,4 1,4 1,1 1,5 2,0 5,1 6,5 6,0 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Iso-Britannia 10,2 11,7 10,3 9,8 9,5 16,1 15,2 13,5 12,9 15,2 14,0 24,2 25,6 26, ,0 27,5 29,8 29,5 33,8 39,2

31 Saapuneet asuinalueittain Reilu kolmannes (49.200) Iso-Britanniassa asuvista saapui Suur-Lontoon alueelta. Määrä kasvoi edelliskesästä. Toiseksi eniten (14.700) brittiläisiä saapui Lontoon länsipuolella olevalta alueelta (alue 3). Myös tältä alueelta tulleiden matkailijoiden määrä kasvoi vuoden takaisesta. Saapuneet (1000) asuinalueittain Iso-Britannia Suur-Lontoo Alue 2 4,4 10,2 7,6 8,5 14,6 31,3 42,1 42,0 49,2 Alue 3 Alue 4 Alue 5 Alue 6 Alue 7 Alue 8 Alue 9 Alue 10 Alue 11 Wales Skotlanti Pohjois-Irlanti 4,5 3,4 3,5 5,4 4,6 4,6 6,97,9 5,5 2,6 1,9 3,6 5,6 5,3 3,7 0,4 0,3 0,81,5 1,0 1,8 1,2 2,3 1,4 1,93,4 1,2 1,0 0,6 1,6 1,9 3,9 3,5 6,37,5 6,8 4,8 7,5 6,0 10,6 10,7 11,5 10,5 9,9 13,3 14,7 12,

32 Saapuneiden matkaseura Noin 40 % (54.300) Iso-Britanniasta saapuneista matkustajista tuli Suomeen yksin, määrä nousi edelliskesästä. Perheen tai sukulaisten kanssa tulleiden määrä (39.600) laski vuoden takaisesta, kun taas muussa matkaseurassa tulleita (34.200) oli aiempaa enemmän. Lasten kanssa matkustaneiden määrä (14.000) nousi viime kesästä hieman. Matkaseura Iso-Britannia 25,1 Yksin 32,3 49,6 54,3 35,5 Perhe, sukulaiset 26,7 44,5 39,6 32,9 Muu matkaseura 21,7 29,0 34,2 0,5 Useita edellisistä 5,1 4,4 5, Aiemmat käyntikerrat Suomessa Iso-Britanniasta saapuneista lähes puolet (62.500) ei ollut käynyt Suomessa kertaakaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Reilu neljännes (38.000) brittiläisistä oli käynyt maassamme vuoden sisällä yhdestä kolmeen kertaan. Keskimäärin Iso-Britanniassa asuvat olivat käyneet Suomessa viimeisen vuoden aikana 3,8 kertaa.

33 Kohdealueet Suomessa Lähes puolet (59.900) Iso-Britanniasta Manner-Suomeen tulleista matkustajista suuntasi matkansa Helsinkiin. Määrä on vähentynyt edelliskesästä. Seuraavaksi suosituin kohde brittien keskuudessa oli Häme + Keski-Suomi, jonne suuntautuvia matkoja (19.500) oli edelliskesää enemmän. Myös kaksi kohdetta matkalleen ilmoittaneita oli edelliskesää huomattavasti enemmän. Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 6,4 4,5 4,5 2,5 4,9 3,7 0,5 1,7 0,1 1,0 5,3 7,9 5,7 6,4 8,1 8,8 6,5 7,7 5,5 6,9 12,7 12,4 12,3 13,8 13,8 Matkakohteet Suomessa Iso-Britannia 16,8 19,5 24, ,4 50,6 61,4 59,9

34 Yöpyneiden määrä Iso-Britanniassa asuvista 10 % (13.600) oli Suomessa päivämatkalla. Päivämatkalla olleiden määrä lisääntyi edelliskesästä. Yöpyneiden määrä ( ) kasvoi myös vuoden takaisesta hieman. Brittiläisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 4,6 yötä eli lähes kaksi yötä vähemmän kuin edelliskesänä. Kun Suomen kansalaiset jätetään pois laskuista, niin Iso-Britannian kansalaisten viipymäksi jäi 3,9 yötä, mikä on lähes edelliskesän tasolla. Yöpyneistä reilu puolet (70.100) viipyi Suomessa yhdestä kolmeen yötä. Määrä lisääntyi edelliskesästä hieman. Vähintään viikon viettäneiden määrä puolestaan laski vuoden takaisesta. Viipymä Suomessa Ei yöpymistä Yksi yö Iso-Britannia 11,4 8,6 11,5 13,3 13,6 19,6 23,9 25,5 Kaksi yötä 16,5 18,7 26,7 29,4 Kolme yötä Neljä yötä 7,1 8,5 10,2 11,1 13,9 9,8 11,0 17,9 Viisi yötä 6,6 5,6 5,8 10,0 Kuusi yötä Seitsemän yötä 8-14 yötä 0,9 1,7 3,4 4,2 3,1 6, yötä yötä Yli 60 yötä 1,7 2,8 4,3 2,9 2,6 1,8 3,7 2,3 5,1 7,7 8,6 11,1 12,4 13,8 0,5 0,1 0,5 2,

35 Yöpymisten määrä Iso-Britanniasta tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli kesällä , mikä on vähemmän kuin kesällä Vähennys johtui etenkin viipymän lyhentymisestä. Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Iso-Britannia 90,6 Työmatka 97,4 149,5 180,5 Tuttava- tai sukulaisvierailu 79,3 89,0 283,3 195,8 Muu vapaa-aika 159,3 211,6 216,8 175,2 58,5 Muu matka 59,5 176,5 56, Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Iso-Britanniassa asuville kesällä 2007 yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on yöpymistä vähemmän kuin edelliskesänä. Tämä on 29 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä oli suurin ( ), mikä on huomattavasti vähemmän kuin edelliskesänä. Hotelliöiden lukumäärä ( ) sen sijaan lisääntyi vuoden takaisesta. Tuttavien tai sukulaisten luona majoittuneet oleskelivat Suomessa keskimäärin 9,4 yötä, ja hotellia käyttäneet puolestaan 2,8 yötä.

36 34 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Iso-Britannia Hotelli, motelli 123,2 111,0 187,5 203,5 Muu maksullinen majoitus 15,6 45,8 Tuttavat tai sukulaiset 159,2 155,1 233,3 438,7 Muu maksuton majoitus 35,0 62,4 Monta majoitustapaa 86,4 83, Öitä yhteensä (1000)

37 Rahan käyttö Matkaa kohti Iso-Britanniasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 396 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 71,30 euroa. Määrät olivat hieman edelliskesää korkeammat. Matkaa kohti tarkasteltuna työmatkalla olleet käyttivät rahaa selvästi eniten (489 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet käyttivät rahaa keskimäärin 380 euroa vierailua kohti ja muulla vapaaajan matkalla olleet 294 euroa. Päivämatkailijoiden kulutus oli 38 euroa. Myös päivää kohti laskettuna työmatkalaisten kulutus oli ylivoimaisesti suurinta (127,10 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet kuluttivat 47,30 euroa, kun muulla vapaa-ajan matkalla olleet kuluttivat 42,00 euroa. Eniten Iso-Britanniasta tulleet käyttivät rahaa ravintoloihin ja kahviloihin (138 euroa) sekä majoitukseen (115 euroa). Ostoksiin rahaa kului 71 euroa. Iso-Britanniassa asuvilta saatu matkailutulo oli kesällä ,9 milj. euroa, mikä on edelliskesää enemmän. Reilu puolet matkailutulosta tuli työmatkalla olleilta briteiltä. Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Iso-Britannia 17,5 Työmatkat 11,9 21,8 31,0 Tuttava- ja sukulaisvierailut 3,1 3,8 6,1 10,6 Muu vapaa-aika 9,0 8,6 9,3 12,7 4,1 Muut matkat 1,9 4,3 2, miljoonaa euroa

38 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Iso-Britanniasta tulleiden kohdalla ystävien ja sukulaisten suositukset (15.600) olivat merkittävin osa matkapäätöksen teossa. Brittiläisistä sanoi mainonnan ja median vaikuttaneen matkapäätöksen tekoon. Internetistä saatu Suomi-tietous vaikutti tässä ryhmässä eniten, sillä brittiläistä ilmoitti saaneensa vaikutteita niiden kautta. Mainonnan ja median avulla saatu matkailutulo brittiläisten keskuudessa oli 0,7 miljoonaa euroa. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työmatkalla olleille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositus Lehdet, kirjat, TV, radio Suomi-tieto Internetissä Mainokset, esitteet Matkamessut, muut tapahtumat Kaikki edellämainitut Aiemmat kokemukset Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Iso-Britannia Vaikutti Ei tiedä Ei vaikuttanut %

39 37 TAULUKOT ISO-BRITANNIA YHTEENSÄ 133,6 Työmatka 63,5 Kongressi, seminaari 6,0 Työhön liittyvä opiskelu 1,7 Insentiivimatka 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 1,4 Muu työmatka 54,3 Tuttava- tai sukulaisvierailu 27,8 Tuttavavierailu 10,5 Sukulaisvierailu 17,3 Muu vapaa-ajan matka 29,2 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 1,4 Muu vapaa-ajan matka 27,2 Risteily 0,2 Monen maan kiertomatka 0,3 Muu matka 6,3 Opiskelu 0,2 Kauttakulku 6,1 Muu syy 0,0 Monta syytä 6,8 Työmatka + vapaa-aika 0,2 Työmatka + sukulaiset tai tuttavat 0,1 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 2,3 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 1,2 Muu yhdistelmä 3,0 Miehiä Naisia Yhteensä 92,0 41,6 Työmatka 52,6 10,9 Tuttava- ja sukulaisvierailu 15,1 12,7 Muut vapaa-ajan matka 16,7 12,5 Työmatka Tuttava- Muu tai vapaaajan sukulaisvierailu matka Muu matka Monta syytä Lähtöalue Yhteensä 63,5 27,8 29,2 6,3 6,8 (1) Suur-Lontoo 24,9 9,6 11,5 0,5 2,7 (2) Alue 2 2,0 2,4 2,9 0,3 0,9 (3) Alue 3 8,5 2,8 2,1 0,0 1,3 (4) Alue 4 3,0 0,4 0,9 0,2 0,0 (5) Alue 5 1,0 3,1 1,2 0,0 0,2 (6) Alue 6 1,6 0,4 0,3 3,3 0,0 (7) Alue 7 6,3 2,6 1,2 0,1 0,6 (8) Alue 8 2,3 1,6 1,8 1,0 0,7 (9) Alue 9 6,5 1,8 1,4 0,7 0,0 (10) Alue 10 0,5 0,8 0,2 0,0 0,0 (11) Alue 11 1,2 0,1 0,8 0,2 0,0 (12) Wales 0,5 0,0 0,6 0,0 0,0 (13) Skotlanti 3,8 2,1 3,7 0,0 0,3 (14) Pohjois-Irlanti 1,3 0,0 0,6 0,0 0,0 Tuttava- tai sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Työmatka Yhteensä 133,6 92,0 41,6 63,5 27,8 29,2 13, ,1 2,0 2,1 0,3 1,5 1,7 0, ,3 4,2 6,1 0,8 3,2 4,1 2, ,2 21,6 17,6 15,9 10,1 11,0 2, ,8 28,1 5,7 22,6 4,3 2,2 4, ,2 19,4 4,8 16,7 2,3 3,7 1, ,0 11,0 3,0 5,8 2,2 4,9 1, ,0 4,6 1,4 1,4 2,6 1,7 0,2 75-2,0 1,1 0,9 0,0 1,5 0,0 0,5 Keski-ikä 41,8 43,0 39,0 42,7 37,7 43,1 42,6

40 38 Matkakohteet Suomessa Työmatka Tuttava- tai sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Helsinki 31,3 10,0 16,1 2,4 59,9 Uusimaa + Kymenlaakso 6,2 4,5 0,9 0,8 12,4 Länsi-Suomi ja Pohjanmaa 2,9 2,2 0,5 0,1 5,7 Häme + Keski- Suomi 9,3 3,5 4,6 2,0 19,5 Järvi-Suomi + Kainuu 1,1 0,9 1,6 0,2 3,7 Lappi 0,5 0,0 0,4 0,0 1,0 Kaksi kohdetta 10,9 4,9 3,3 1,1 20,3 Monta kohdetta 1,3 1,3 1,4 0,3 4,3 Ei kohdetta 0,0 0,5 0,2 6,2 6,9 YHTEENSÄ 63,5 27,8 29,2 13,1 133,6 Tuttava- tai Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Ei yöpymistä 4,2 0,0 5,6 3,8 13,6 Yhteensä 59,3 27,8 23,6 9,3 120,0 Hotelli, motelli 52,9 6,3 9,3 4,3 72,8 Retkeilymaja 0,2 0,0 2,8 0,1 3,2 Leirintäalue 0,0 0,0 1,4 0,0 1,4 Vuokramökki 0,0 0,0 0,7 0,2 0,9 Tuttavat, sukulaiset 1,2 15,5 4,4 3,6 24,7 Oma asunto / mökki 1,4 2,0 1,3 0,5 5,1 Työnantajan asunto 0,3 0,0 0,0 0,0 0,4 Muu majoitus 1,7 0,0 0,9 0,0 2,7 Monta majoitusta 1,5 4,0 2,8 0,7 8,9 Tuttava- tai Työmatka sukulaisvierailu Muu vapaaajan matka Muu matka Yhteensä Saapumiset 63,5 27,8 29,2 13,1 133,6 Öitä keskimäärin 2,8 7,0 6,0 4,3 4,6 Yöpymisiä yhteensä 180,5 195,8 175,2 56,5 608,0 Matkaa kohti (EUR) Päivää kohti (EUR) Yhteensä 396,00 71,30 Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 38,00 38,00 Työmatka 489,00 127,10 Tuttava- tai sukulaisvierailu 380,00 47,30 Muu vapaa-ajan matka 294,00 42,00 Muu matka 205,00 38,60 Kulutuskohteen mukaan: Ennakkomaksut 5,00 0,80 Majoitus 115,00 20,70 Ravintolat, kahvilat 138,00 24,90 Polttoaine 7,00 1,20 Ostokset 71,00 12,90 Taksit 35,00 6,30 Muu kulutus 25,00 4,40 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 486,00 128,20 Muu maksullinen 146,00 34,90 Muu majoitus 387,00 37,60

41 39 SAKSA ( ) 5 SAKSA 5.1 Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2007 yhteensä , mikä on vähemmän kuin edelliskesänä ( ). Saapuneista 9 % (21.200) oli Suomen kansalaisia. Reilut puolet ( ) saksalaisista saapui Suomeen lentäen. Reilu kolmannes (83.100) tuli laivalla ja loput maitse. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain Saksa 98,8 Lentoliikenne 95,9 137,1 120,6 79,9 Laivaliikenne 63,9 74,7 83,1 94,9 Maaliikenne 45,9 64,2 32, Reilu neljännes (66.900) saksalaisista oli Suomessa työmatkalla. Reilu kolmannes (87.500) oli muulla vapaa-ajan matkalla ja noin joka kymmenes (28.500) tuttava- tai sukulaisvierailulla. Työmatkalla olleiden määrä on noussut hieman edelliskesästä, kun taas vapaa-ajan matkalla olleiden määrät laskivat vuoden takaisesta.

42 40 Saapumiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Saksa Työmatkat 46,5 45,6 64,5 66,9 Tuttava- ja sukulaisvierailut 20,5 16,6 31,8 28,5 112,1 Muut vapaa-ajan matkat 96,0 109,4 87,5 71,0 Muut matkat Monta syytä 17,3 12,3 23,6 30,3 46,0 42,4 22, Saapuneista 30 % (70.600) ilmoitti olleensa pakettimatkalla. Näistä matkoista vajaa puolet (31.200) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä on lisääntynyt vuoden takaisesta. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 717 euroa matkaa ja 85 euroa päivää kohti. Pakettimatkojen vierailukohtainen hinta on laskenut vuoden takaisesta päiväkohtaisen hinnan pysyessä kuitenkin edellisvuoden tasolla.

43 41 Pakettimatkojen (1000) määrä Saksa Vain Suomeen Moneen maahan 32,8 21,8 28,7 28,5 39,0 24,0 31,2 39, Matkat (1000) 5.2 Saapuneet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Saksalaisista matkustajista 59 % ( ) oli miehiä. Etenkin työmatkalla olleet olivat suurimmaksi osaksi (84 %) miehiä. Suomeen tulleiden saksalaisten keski-ikä oli 47,2 vuotta eli noin puolitoista vuotta korkeampi kuin edellisenä kesänä (45,7 vuotta). Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (51.800). ja vuotiaita (50.700). Miesten keski-ikä (46,4 vuotta) oli naisten keski-ikää (48,4 vuotta) kaksi vuotta matalampi. Määrällisesi miehiä tuli eniten (37.400) vuotiaiden ikäryhmästä, kun naisia puolestaan tuli eniten (25.400) vuotiaiden ikäryhmästä. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työmatkalla ja tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet olivat hieman keskimääräistä nuorempia, kun taas muulla vapaa-ajan matkalla olleet olivat vanhimpia.

44 42 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Saksa 0-14 vuotta 9,2 11,7 7,9 8, vuotta 17,6 14,2 19,1 16, vuotta 30,3 37,6 34,7 45, vuotta 42,7 50,7 53,0 58, vuotta 41,2 43,2 48,4 63, vuotta vuotta Vähintään 75 vuotta 2,0 2,9 2,1 3,9 30,8 27,6 31,4 38,6 52,4 49,5 44,6 51,

45 Saapuneet asuinalueittain Eniten Suomeen saapui saksalaisia Baijerista (49.100), määrä kasvoi edelliskesästä. Seuraavaksi eniten saksalaisia saapui Nordhein-Westfalen-alueelta (37.400) ja Baden- Württemberg-alueelta (36.100). Schleswig-Holstein Hamburg Bremen Niedersachsen Mecklenburg- Vorpommern Berlin Brandenburg Sachsen-Anhalt Sachsen Thüringen Hessen Nordrhein-Westfalen Rheinland-Pfalz Saarland Baden-Württemberg Bayern 1,3 0,7 0,2 0,6 12,0 10,0 7,9 7,3 8,4 13,5 9,7 8,7 4,8 5,7 4,9 2,7 3,3 4,35,7 3,9 6,2 5,2 7,4 Saapuneet (1000) asuinalueittain 20,3 21,6 25,4 16,6 13,5 17,3 29,1 17,0 4,6 3,5 3,7 4,97,5 24,0 11,2 7,0 11,4 25,3 12,7 4,5 5,0 9,7 5,6 7,3 6,3 18,1 18,1 17,1 21,5 56,3 51,7 47,7 37,4 25,8 23,6 23,8 30,0 Saksa 36,1 41,1 44,1 49,

46 Saapuneiden matkaseura Neljännes (63.100) Saksasta saapuneista matkustajista tuli Suomeen yksin, määrä pysyi lähes edelliskesän tasolla. Perheen tai sukulaisten kanssa tulleiden määrä (91.000) laski vuoden takaisesta. Myös muussa matkaseurassa tulleita (58.500) oli aiempaa vähemmän. Lasten kanssa matkustaneiden määrä (19.500) laski viime kesästä selvästi. Matkaseura Saksa 39,6 Yksin 46,3 62,8 63,1 109,5 Perhe, sukulaiset 103,5 109,0 91,0 98,8 Muu matkaseura 51,3 63,4 58,5 25,7 Useita edellisistä 11,7 33,8 23, Aiemmat käyntikerrat Suomessa Saksasta saapuneista reilu puolet ( ) ei ollut käynyt Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana kertaakaan. Viidennes (49.800) saksalaisista oli käynyt maassamme vuoden aikana yhden tai kaksi kertaa. Keskimäärin Saksassa asuvat olivat käyneet Suomessa viimeisen vuoden sisällä 2,1 kertaa. Aiempien kertojen määrä on noussut hieman edelliskesästä, jolloin aiempia käyntejä oli keskimäärin 1,6.

47 Kohdealueet Suomessa Reilu kolmannes (86.200) Saksasta Manner-Suomeen tulleista matkustajista suuntasi matkansa Helsinkiin. Määrä on lisääntynyt edelliskesästä selvästi. Seuraavaksi suosituin kohde saksalaisten keskuudessa oli Länsi-Suomi ja Pohjanmaa, jonne suuntautuvia matkoja (22.200) oli kuitenkin edelliskesää hieman vähemmän. Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi ja Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 7,1 15,3 16,3 12,4 9,9 12,2 13,9 12,1 14,2 Matkakohteet Suomessa Saksa 23,0 22,2 17,8 18,9 20,1 19,1 18,0 20,0 14,2 14,5 22,9 34,0 43,1 45,8 40,7 52,1 47, ,0 61,0 61,5 67,6 72,6 86,2

48 Yöpyneiden määrä Saksassa asuvista neljännes (49.900) oli Suomessa päivämatkalla. Päivämatkalla olleiden määrä lisääntyi edelliskesästä. Yöpyneiden määrä ( ) puolestaan laski vuoden takaisesta. Saksalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 6,1 yötä eli vajaan yhden yön vähemmän kuin edelliskesänä. Kun Suomen kansalaiset jätetään pois laskuista, niin Saksan kansalaisten viipymäksi jäi 5,3 yötä, mikä myös on laskenut vuoden takaisesta. Yöpyneistä reilu kolmannes (89.100) viipyi Suomessa yhdestä kolmeen yötä. Määrä laski edelliskesästä hieman. Myös vähintään viikon viettäneiden määrä laski vuoden takaisesta. Ei yöpymistä Yksi yö Viipymä Suomessa Saksa 29,2 40,4 40,0 30,7 35,3 48,7 49,9 68,7 Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä Seitsemän yötä 8-14 yötä yötä yötä Yli 60 yötä 2,8 2,3 2,0 1,8 9,3 8,0 11,8 8,9 7,2 8,2 7,4 5,0 9,1 10,014,2 10,3 24,9 30,133,7 31,2 30,7 26,9 25,6 22,6 14,8 17,7 15,2 19,7 16,4 16,3 19,2 13,2 12,4 11,4 10,4 10,2 28,6 27,8 34,8 36,

49 Yöpymisten määrä Saksasta tulleiden matkustajien kokonaisyöpymismäärä oli kesällä , mikä on vähemmän kuin kesällä Vähennys johtui etenkin viipymän lyhentymisestä. Yöpymiset (1000) matkan tarkoituksen mukaan Saksa 153,7 Työmatka 208,2 201,0 329,4 Tuttava- tai sukulaisvierailu 232,1 174,2 228,5 276,8 Muu vapaa-aika 872,6 962,5 993,9 713,3 376,7 Muu matka 279,4 346,4 240, Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Saksassa asuville kesällä 2007 yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), mikä on yöpymistä enemmän kuin edelliskesänä. Tämä on 25 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna omassa asunnossa tai mökissä tapahtuneiden yöpymisten määrä oli suurin ( ), mikä on vähemmän kuin edelliskesänä. Myös hotelliöiden lukumäärä ( ) ja tuttavien tai sukulaisten luona vietettyjen öiden lukumäärä ( ) laski vuoden takaisesta. Omassa asunnossa tai mökissä majoittuneet oleskelivat Suomessa keskimäärin 17,7 yötä, tuttavien tai sukulaisten luona majoittuneet 10,1 yötä, ja hotellia käyttäneet puolestaan 3,1 yötä.

50 48 Hotelli, motelli Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Saksa 271,8 313,4 338,5 291,0 Muu maksullinen majoitus 221,4 305,6 279,8 321,6 341,0 Tuttavat tai sukulaiset 341,3 447,3 314,9 Muu maksuton majoitus 377,4 388,9 420,8 434,2 372,3 Monta majoitustapaa 304,8 287,7 215, Öitä yhteensä (1000)

51 Rahan käyttö Matkaa kohti Saksasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 318 euroa. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 44,90 euroa. Matkakohtainen rahamäärä oli edelliskesää matalampi päiväkohtaisen kulutuksen pysyessä samana. Matkaa kohti tarkasteltuna työmatkalla olleet käyttivät rahaa selvästi eniten (430 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet käyttivät rahaa keskimäärin 274 euroa vierailua kohti ja muulla vapaa-ajan matkalla olleet 343 euroa. Päivämatkailijoiden kulutus oli 48 euroa. Myös päivää kohti laskettuna työmatkalaisten kulutus oli ylivoimaisesti suurinta (107,30 euroa). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleet kuluttivat 25,50 euroa, kun muulla vapaa-ajan matkalla olleet kuluttivat 37,50 euroa. Eniten Saksasta tulleet käyttivät rahaa majoitukseen (89 euroa), ravintoloihin ja kahviloihin (77 euroa) sekä ostoksiin (76 euroa). Saksassa asuvilta saatu matkailutulo oli kesällä ,9 milj. euroa, mikä on edelliskesää vähemmän. Suurin osa matkailutulosta tuli muulla vapaa-ajan matkalla olleilta saksalaisilta. Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen mukaan Saksa 19,9 Työmatkat 23,7 29,9 28,8 Tuttava- ja sukulaisvierailut 4,9 6,0 7,8 39,7 Muu vapaa-aika 32,8 33,7 30,0 14,3 Muut matkat 10,3 12, miljoonaa euroa