Jyväskylän Tilapalvelun vuosi 2011
Sisällys Tilapalvelun toimintaorganisaatio 2 Kaupunginvaltuusto Kiinteistöjohtajan katsaus 3 Kiinteistö- ja tilaomaisuus 4 5 Kaupunginhallitus Suuret investoinnithankkeet rakentamisvaiheessa 6 7 Tytäryhtiöt Lautakunnat Toimialat Suunnitelmat etenevät palveluverkkojen mukaisesti 8 Kiinteistönhoitoon ja ulkoalueiden kunnossapitoon panostettiin 9 Tilapalvelun asiakkaiden tyytyväisyyttä mitattiin jälleen 10 11 TILAPALVELUN JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Ulla Lauttamus Varapuheenjohtaja Terhi Pulli Jäsen Jaakko Selin Jäsen Veijo Koskinen Jäsen Pirkko Selin Jäsen Marja Komppa Jäsen Juhani Starczewski Jäsen Harri Nieminen JOHTO Esko Eriksson Taloudellisesti onnistunut vuosi 12 Kunnallisen liikelaitoksen tulos 12 Kunnallisen liikelaitoksen tase 2011 13 KIINTEISTÖKEHITYS Mikko Lepo TARVE- JA HANKESUUNNITTELU Ulla Rannanheimo RAKENNUTTAMINEN Tuija Lepistö HALLINTO JA TALOUS Soile Kinos KIINTEISTÖ- JA TILAPALVELUT Olli Salmela ASIAKKAAT Kunnallisen liikelaitoksen rahoituslaskelma 14 KIINTEISTÖMANAGERITOIMINTA Pohjoinen alue / Sirpa Väyliö Toiminnalliseten tavoitteiden toteutuminen 15 KIINTEISTÖMANAGERITOIMINTA Itäinen alue / Mikko Tahvainen Keskeiset toiminnan tunnusluvut 15 KIINTEISTÖMANAGERITOIMINTA Keskustan alue / Satu Altén KIINTEISTÖMANAGERITOIMINTA Eteläinen alue / Hanna Hassinen Tilapalvelun toimintaorganisaatio Vastaamme hallinnassamme olevan kiinteistö- ja tilaomaisuuden arvosta, tuottavuudesta ja tehokkaasta käytöstä. Tarjoamme palvelutuotannolle turvalliset, tarkoituksenmukaiset ja kilpailukykyiset toimitilat sekä tilapalvelut. 2
Kiinteistöjohtajan katsaus Tilapalvelun toimintavuosi meni toiminnallisesti ja taloudellisesti olosuhteisiin ja tavoitteisiin nähden erittäin hyvin. Lämmin ja vähäluminen loppuvuosi vaikutti toimintakatetavoitteeseen, joka ylitettiin n. 0,8 M. Toiminnan tulos poistojen ja rahoituskulujen jälkeen oli n. 0,3 M positiivinen. Yhtenä tärkeimpänä haasteena oli mittavan talonrakennus- ja korjausrakentamisen investointiohjelman toteuttaminen aikataulu- ja kustannustavoitteiden mukaisesti. Keski-Palokan ja Vaajakosken koulut valmistuivat suunnitellussa aikataulussa. Kaupungintalon peruskorjausta sekä Palokan koulukeskuksen rakentaminen jatkui ohjelman mukaisesti. Uutena haastavana kohteena aloitettiin Uimahallin peruskorjaus, joka jouduttiin kilpailuttamaan uudelleen kevään huonon markkinatilanteen takia. Koko talonrakennuksen investointiohjelmaan mahtuivat myös Kyllön terveysaseman vaiheiden 5-9 peruskorjaukset, Sairaalakoulun ja Mannilan päiväkodin uudisrakennukset sekä useiden pienien kohteiden kosteusvauriokorjaukset. Kevään huonon markkinatilanteen ja hankkeiden kasvaneiden laajuuksien vuoksi osa investointirahoituksesta jouduttiin siirtämään vuodelle 2012. Kuluneen vuoden aikana laadittiin aikaisemmin tehtyjen palveluverkkoselvityksien pohjalta hankesuunnitelmat mm. Pohjanlammen koulun laajennuksesta, Keltinmäen päiväkodista, Liinalammen päiväkoti-koulusta, Korpilahden terveysasemasta ja Alvar Aalto-museon peruskorjauksesta. Loppuvuodesta käynnistettiin Vaajakosken kirjaston muutostöiden ja Puuppolan päiväkoti-koulun lisätilojen hankesuunnitelmat. Keväällä pidettiin vuosittaiset palvelualuekohtaiset tilafoorumit, joissa linjattiin hankkeet investointiohjelmaan vuosille 2012-2016. Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskuksen elinkaarihankkeesta päätettiin kesällä 2011 kaupunginvaltuustossa. Hankinta käsittää vuonna 2013 valmistuvan erityiskoulun sekä päiväkodin ja vuonna 2015 valmistuvan yhtenäiskoulun. Hankkeen investointiarvo on 35,5 M ja elinkaarisopimuksen kokonaisarvo on 55,0 M. Elinkaarihanke on Keski-Suomen yksi merkittävimmistä julkisista talonrakennusinvestoinneista sekä Suomessa ensimmäisten elinkaarihankkeiden joukossa. Elinkaarihankkeen rahoittaa kaupungin perustama KOy Jyväskylän Huhtasuon koulukeskus ja urakoitsijana sekä palveluntuottajina toimii YIT Rakennus Oy:n ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n muodostama konsortio. Kaupungin omasta käytöstä vapautunutta kiinteistöomaisuutta myytiin yhteensä 1,1 M :lla, joista päätökset tehtiin Tilapalvelun johtokunnassa. Talonrakennusinvestointien ja palveluverkkoselvitysten lisäksi toinen merkittävä haaste on ollut aikaisempien vuosien tavoin rakennusten sisäilmaongelmat. Ne ovat kuitenkin selvästi vähentyneet isompien peruskorjausten ja kunnossapitotöiden valmistuttua. Esko Eriksson kiinteistöjohtaja 3
Kiinteistö- ja tilaomaisuus Jyväskylän Tilapalvelu hallinnoi Jyväskylän kaupungin 489.860 htm 2 :n tilaomaisuutta, mistä omia rakennuksia oli 454.550 htm 2 ja osakehuoneistoja 35.310 htm 2. Lisäksi markkinoilta oli kaupungin toimintayksiköiden käyttöön vuokrattuja tiloja 79.040 m 2 hallinnassa olevan tilakannan määrän ollessa näin yhteensä noin 568.900 m 2. Tilaomaisuus pieneni edellisvuodesta nettomääräisesti noin 4.900 m 2. Tilojen määrän pieneneminen johtui kiinteistöjen myynneistä (10.200 m 2 ) ja puretuista rakennuksista (noin 3.500 m 2 ). Omien tilojen määrää kasvatti valmistuneet rakennukset (noin 8.800 m 2 ). Ns. markkinoilta sisään vuokrattujen tilojen määrä kasvoi edellisvuodesta nettomääräisesti noin 10.200 m 2, missä merkittävimmät tekijät olivat Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveysasemien vuokraus naapurikunnista sekä Jokivarren palvelutalon ja Ristonmaan ateriakeskuksen käyttöönotto. Tilojen käyttö Tilojen käyttöä seurataan jaottelulla sisäinen ja ulkoinen käyttö, väistötilat sekä tyhjät tilat. Sisäisellä vuokrauksella tarkoitetaan vuokraustoimintaa, jonka asiakkaina ovat Jyväskylän kaupungin omat palvelualueet ja -yksiköt. Sisäisen vuokraustoiminnan piirissä oli tiloja noin 483.600 m 2. Nettomääräisesti lisäys edellisvuoteen noin 38.700 htm 2, missä merkittävimmät tekijät olivat Palokan sekä Korpilahti-Muurame kuntayhtymien purkaminen ja niiden palvelutoiminnan siirtyminen kaupungille sekä uusina valmistuneina kohteina Vaajakosken ja Keski-Palokan koulut sekä Jokivarren palvelutalo. Ulkoista vuokraustoimintaa harjoitetaan markkinaehtoisesti niiden tilojen osalta, joita kaupungin omat yksiköt eivät tarvitse, tai niiden käyttö omassa toiminnassa ei ole taloudellisesti perusteltua. Ulkoisen vuokraustoiminnan piirissä tiloja oli noin 32.000 m 2, missä vähennystä edellisvuoteen noin 31.200 m 2. Ulkoisen vuokrauksen liikevaihto oli noin 3,0 M. Ulkoisen vuokrauksen volyymin lasku aiheutuu Palokan kuntayhtymän käytössä olleiden tilojen siirtymisestä kaupungin sisäiseen vuokraukseen sekä eräiden kohteiden myynnistä. Ulkoisen vuokraustoiminnan piirissä oleva tilakanta on pääosin vanhentunutta ja näistä tiloista pyritäänkin suurelta osin hankkiutumaan eroon. Väistötiloja vuoden 2010 lopussa oli 12.000 m 2, joka muodostuu pääosin Palokan ja Huhtasuon koulujen sekä Kyllön terveysaseman väistötiloista. Tyhjiä tiloja vuoden 2009 lopussa oli 41.300 m 2, eli 8,4 %:ia tilaomaisuudesta. Tyhjien tilojen määrä kasvoi vuoden aikana noin 6.300 m 2, joka selittyy muun muassa Savelan paloasemakiinteistön tyhjenemisellä. Vauhdikas vuosi kiinteistökehitysrintamalla Toimintavuosi 2011 sisälsi runsaasti kiinteistökehitystoimenpiteitä. Kiinteistö-, rakennusten ja osake- Valtiontalo huputettiin kesällä 2011 4
huoneistojen kauppoja oli yhdeksän kappaletta kokonaispinta-alaltaan 10.200 m 2 ja myyntiarvoltaan noin 1,1 M. Merkittävimpiä myyntejä olivat Valtiontalon kiinteistö ja Laajavuoren Laajari-rakennus. Valtiontalon kiinteistön kauppa SRV Rakennus Oyj:n kanssa toteutui juuri ennen esisopimuksen umpeutumista. Kauppa sisältää purkuehdon, mikäli oikeus hyväksyy kaupasta tehdyn kunnallisvalituksen. Laajari-rakennuksen kauppa oli osa kaupungin valmistelemaa Laajavuoren laskettelukeskuksen myyntiä ja kehittämistä. Käyttöön otettuja merkittäviä vuokratiloja olivat vuoden aikana Jyväskylän yhteistoiminta-alueen naapurikuntien terveysasemat, Jokivarren ja Kyllikinkadun palvelutalot sekä Ristonmaan ateriakeskus. Uusista vuokratiloista sopimus allekirjoitettiin muun muassa vuonna 2013 käyttöönotettavasta Mankolan yhtenäiskoulusta, nuoriso- ja kulttuuripalveluille vuonna 2012 käyttöönotettavasta Veturitallista sekä nuorten työllisyyshankkeelle vuonna 2012 käyttöönotettavasta Matarakadun kiinteistöstä. Purkukohteista merkittävimmät olivat Kanavuoren ja Liinalammin koulurakennukset. Huhtasuon elinkaarihankkeesta sopimus Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskuksen elinkaarihankkeesta päätettiin kesällä 2011 kaupunginvaltuustossa. Hankinta käsittää vuonna 2013 valmistuvan erityiskoulun sekä päiväkodin ja vuonna 2015 valmistuvan yhtenäiskoulun. Hankkeen investointiarvo on 35,5 M ja elinkaarisopimuksen kokonaisarvo on 55 M. Elinkaarihanke on Keski-Suomen yksi merkittävimmistä julkisista talonrakennusinvestoinneista sekä Suomessa ensimmäisten elinkaarihankkeiden joukossa. Elinkaarihankkeen rahoittaa kaupungin perustama KOy Jyväskylän Huhtasuon koulukeskus ja urakoitsijana sekä palveluntuottajina toimii YIT Rakennus Oy:n ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n muodostama konsortio. Kiinteistömyynnit vuonna 2011 Kaupat vuonna 2011 kauppasumma Heinämäen työmaatukikohta 55 000,00 Nuorisoverstas, Korpilahti 4 000,00 Päiväkoti Saukko, Vesanka 158 500,00 Laajari-rakennus 400 000,00 Tikkakosken teollisuustalon osake 1,00 Kolun Implinna-rakennus 120 000,00 Beckerin talo, Seminaarinkatu 28 170 000,00 Valtiontalo, Kilpisenkatu 6-8 207 091,00 Yhteensä (toimintatuotot) 1 114 592,00 Tilapalvelun hallitsemat toimitilat Tilapalvelun hallitsemien toimitilojen käyttö 600000 550000 500000 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 htm 2 600000 550000 500000 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 htm 2 Omat rakennukset (hum 2 ) Osakehuoneistot (hum 2 ) Ulkoa vuokratut tilat (hum 2 ) Sisäiseen käyttöön vuokrattu (hum 2 ) Ulkoiseen käyttöön vuokrattu (hum 2 ) Vapaat tilat (hum 2 ) Väistötilat (hum 2 ) 5
Suunnitelmat etenevät palveluverkkojen mukaisesti Tilapalvelun suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana ovat laaditut palveluverkot. Investointiohjelmat laaditaan palveluverkkojen pohjalta. Vuonna 2008 valmistuneet päiväkotiverkko ja kouluverkko päivitettiin KymppiR-ryhmässä yhdeksi kokonaisuudeksi. Päivitys valmistui 2011 ja siinä tutkittiin molemmat palveluverkot yhdessä suuralueittain uusien väestöennusteiden ja kaavoitusohjelmien pohjalta. Keväällä 2011 valmistui museoverkkoselvitys ja syksyllä käynnistettiin kansalaisopistoverkkoselvitys, joka valmistuu alkuvuodesta 2012. Palveluverkot ovat sen jälkeen pääsääntöisesti kertaalleen laadittu ja ne tulevat ohjaamaan pitkäjänteisesti peruspalvelujen tilankäytön ja hankkeiden suunnittelua 2020 saakka. Laajojen kouluhankkeiden jälkeen käynnistyvät päiväkotien ja terveyspalvelujen tarve- ja hankesuunnitelmat Hankesuunnitelmat käynnistetään kiireellisyysjärjestyksessä palveluverkkoselvityksien pohjalta. Laajat kouluja koskevat hankesuunnitelmat on lähes laa- Alvar Aalto -museo 6 dittu. Uutena kokonaisuutena on käynnistymässä päiväkotien hankesuunnitelmat. Samoin laajana kokonaisuutena on tulossa terveysasemien hankesuunnitelmat, joiden mitoituksen pohjaksi laadittiin terveyspalvelujen tarveselvitys. Sen alustava versio valmistui loppuvuodesta 2011. Merkittävimmät hankesuunnitelmat Verkkoselvityksien pohjalta laadittiin hankesuunnitelmat mm. Pohjanlammen koulun laajennuksesta, Keltinmäen päiväkodista, Korpilahden terveysasemasta ja Alvar Aalto-museon peruskorjauksesta. Loppuvuodesta käynnistettiin Vaajakosken kirjaston muutostöiden ja Puuppolan päiväkoti-koulun lisätilojen hankesuunnitelmat. Hankkeet investointiohjelmaan Keväällä pidettiin vuosittaiset palvelualuekohtaiset tilafoorumit, joissa linjattiin hankkeet investointiohjelmaan vuosille 2012-2016. Useita hankkeita siirrettiin vuodesta kahteen eteenpäin tiukan investointiohjelman takia.
Suuret investointihankkeet rakentamisvaiheessa Jyväskylän Tilapalvelun talonrakennusinvestointien määrä jatkui suurena myös vuonna 2011. Rakentamiseen käytettiin lähes 48 miljoonaa euroa, vaikka hankkeisiin budjetoitua investointirahaa siirrettiin vuodelle 2012 talousarviomuutoksena yli 10 miljoonaa euroa osittain kesän ylikuumentuneen urakkalaskentatilanteen aiheuttamien aikatauluviiveiden takia. Jyväskylän kouluinvestointien osalta Keski-Palokan koulun peruskorjaus ja laajennus valmistui syyslukukauden alkuun ja Vaajakosken koulun uudisrakennus kevätlukukaudelle 2012. Palokan koulukeskuksen rakentaminen jatkui runko- ja sisätöillä. Kukkulan koulun rakentamistyöt saatiin kuluneen vuoden aikana lähes valmiiksi. Cygnaeuksen väistökoulun viimeisen vaiheen rakentaminen alkoi toukokuussa purkutöillä. Mannilan päiväkodin työt aloitettiin kesällä helpottamaan läntisen Palokan ja Mannilan päivähoitotilannetta. Hovilan 10-paikkaisen nuorisokodin sekä KIHU:n laajennuksen rakentaminen aloitettiin puolestaan syksyllä. Peruskorjaushankkeista Kyllön terveysasemalla valmistui 5-vaihe ja viimeisen, pääosin hammashuol- lon, neuvolan ja avoterveydenhuollon vastaanottotilojen rakennustyö käynnistyi heinäkuussa. Terveysaseman noin 24 miljoonan euron sekä yhdeksän vuoden ja suunnittelu- ja peruskorjaustyö valmistuu lokakuussa 2012. Kaupungintalon purkutyöt saatiin päätökseen ja varsinainen rakentamistyö käynnistyi kesällä. Sisäkattojen ja seinien vanhojen maalausten ja rappausten tutkimustyötä ja dokumentointia jatkettiin. Osa vanhoista kuvioista maalataan uudelleen uusittavien välipohjien kattopintoihin ja pääosa nykyisistä maalauksista restauroidaan. Kaupungintalon peruskorjaus valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Uimahallin v. 1975 valmistuneen osan peruskorjaus käynnistyi myös syksyllä, vaikka tässäkin hankkeessa kesän ylikuumentunut urakkatarjouslaskenta viivästytti töiden alkamista ja nosti hankkeen kustannuksia. Talonrakennusinvestointien taso on korkea vielä vuonna 2012, mutta tulee sen jälkeen pienenemään huomattavasti kaupungin tiukkenevan taloustilanteen takia. Myös hankekoot tulevat pienenemään nykyisestään. Vaajakosken koulun uudisrakennus 7
TALONRAKENNUSINVESTOINNIT/TILAPALVELU TA2011 TA/M2011 TP2011 Palokan koulukeskus (sisältää kirjaston ja kansalaisopiston tilat) uudisrakennus 9 000 11 000 11 121 Vaajakosken koulu (yläaste) uudisrakennus 7 900 9 600 8 800 Kaupungintalon peruskorjaus 5 000 3 500 3 379 Uimahallin vuonna 1975 valmistuneen osan peruskorjaus 3 500 2 600 2 632 Kyllön terveysaseman peruskorjaus 3 500 3 350 3 609 Keski-Palokan koulun peruskorjaus ja laajennus 2 500 3 300 3 519 Liinalammin päiväkoti-koulu uudisrakennus 2 300 300 384 Sairaalakoulu uudisrakennus 2 200 3 400 3 487 Kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmakorjaukset 2 000 2 000 2 872 Mannilan päiväkoti uudisrakennus 1 700 950 1 132 Cygnaeuksen koulukeskuksen peruskorjaus (väistökoulu) 1 500 1 500 1 356 Hannikaisenkatu 11-13 (Lääkäritalo) muutostyöt 1 400 50 48 Hannikaisenk 11-13 määrärahan kohdentaminen sisäilmakorjauksiin 1 350 1 822 Nuorisokodin uudisrakennus (Hovila) 1 400 550 143 Palokan terveysaseman vuodeosaston 1 peruskorjaus ja laajennus 1 000 100 76 Tekniset ja toiminnalliset korjaus- ja muutostyöt 1 000 1 250 1 244 Sosiaali- ja terveyspalveluverkon muutostyöt 500 500 382 Kaupungin johtokeskus 400 400 432 Keltinmäen päiväkoti uudisrakennus 300 300 47 Liikuntarakenusten peruskorjaukset 250 250 134 Huhtasuon koulukampus (PPP-hankkeen asiantuntijakust.) 200 400 139 Korpilahden terveysaseman peruskorjaus 100 100 51 Vammaisten työkeskus ja Harjutupa uudisrakennus 100 0 0 Kuokkalan yhtenäiskoulu (laajennus- ja muutostyöt) 100 100 36 Kihun toimitilojen laajennus 664 838 Kotimäen päiväkodin peruskorjaus ja laajennus 400 359 Hipposhallin/harj.jäähallin kosteusvauriokorjaus 150 258 Kanavuoren vanhan koulun purku 200 12 Kortepohjan koulun liikuntasalin korjaustyöt 250 211 YHTEENSÄ 47 850 48 514 48 523 Kaupungintalon alkuperäinen julkisivukuva vuodelta 1899 8
Kiinteistönhoitoon ja ulkoalueiden kunnossapitoon panostettiin Edellisen vuoden asiakastyytyväisyyskyselyn palautteesta johtuen otettiin ylläpidon painopistealueiksi kiinteistönhoito ja ulkoalueiden kesä ja talvikunnossapito. Päiväkotien pihojen vihertyösopimusten toteutuminen auditoitiin ja sovittujen tehtävien toteutusta valvottiin aikaisempaa paremmin myös kaikissa takuukohteissa. Kiinteistönhoitosopimukset auditoitiin ja toteutuksen seurantaa terävöitettiin entisestään. Käyttäjien tyytyväisyys nousi selvästi edellisvuoteen verrattuna. Keväällä kilpailutettujen osakokonaisuuksien palveluntuottajaksi valittiin Total Kiinteistöpalvelut Oy. Syksyn kilpailutuksessa oli 19 kohdetta ja palveluntuottajaksi valittiin ISS Palvelut Oy. Kiinteistönhoitopalvelut kilpailutettiin 22:ssa, lähinnä Vaajakoskella sijaitsevissa kohteissa. Palveluntuottajaksi valittiin Total Kiinteistöpalvelut Oy. Kilpailutuksissa painotettiin hankintojen laatua hinta-laatusuhteen ollessa 30/70. Halutun laatutason saavuttamiseen pyritään entistä tehokkaammalla yhteistyöllä asiakkaan ja palvelutuottajien välillä sekä sopimusten kannustinjärjestelmillä. Sisäilmastoryhmä kiireinen Tilapalvelun johdolla toimiva kaupungin sisäilmatyöryhmä kokoontui yleiskokoukseen 5 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin pääasiassa rakennusten sisäilmastoon liittyviä kehityshankkeita. Kehityskohteina olivat mm. kohteissa toimivan tarkastusryhmän esitysmateriaalin päivittäminen, menettely ammattitautiepäilyissä, ilmanpuhdistimien käytön ohjeistus, ilmanvaihdon toiminta ja energiatehokkuus. Kokouksissa päätettiin myös tiedotustilaisuuksien järjestämisestä uusille johtajille, kouluterveydenhoitajille ja lasten vanhemmille. Sisäilmaston tarkastusryhmät pitivät n. 45 kiinteistökohtaista sisäilmastopalaveria ryhmän jäsenille tulleiden yhteydenottojen perustella. Palavereiden ja kohteissa tehtyjen oirekyselyjen ja tutkimusten perusteella suoritettiin välittömiä korjaustoimenpiteitä, joilla varmistettiin terveelliset ja turvalliset toimitilat käyttäjille. Siivous- ja kiinteistönhoitopalvelujen kilpailuttaminen jatkui Siivous- ja kiinteistönhoitopalvelujen kilpailuttaminen jatkui tavoitteiden mukaisesti. Kuntaliitoksen vaatimat järjestelyt onnistuivat Kolmen kunnan liittymispäätösten jälkeen aloitettiin valmistautuminen toiminnan vaatimiin muutoksiin henkilöstön sijoittumisen suhteen. Myös kaikki sisäiset ja ulkoiset sopimukset kartoitettiin ja käytiin neuvottelut niiden yhdenmukaistamisesta ja laskutus - ja tilaajatietojen muutoksista. Myös uuden Jyväskylän siivous- ja kiinteistönhoitopalvelujen kilpailuttamisaikataulut sovittiin. Entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden palvelut kilpailutetaan vuosina 2011 2013. Energiatehokkuussopimus Vuonna 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön ja Jyväskylän kaupungin kesken allekirjoitettuun energiatehokkuussopimukseen liittyen tehtiin energiakatselmukset 20:ssa rakennuksessa. Sopimuksella pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä vuosille 2009-2016. Väinölän päiväkoti Kilpailutuksessa painotettiin hankintojen laatua hinta-laatusuhteen ollessa 30/70. Halutun laatutason saavuttamiseen pyritään entistä tehokkaammalla yhteistyöllä asiakkaan ja palvelutuottajien välillä sekä sopimusten kannustinjärjestelmillä. Siivouspalveluita kilpailutettiin keväällä ja syksyllä. Kevään kilpailutuksessa olleet 47 kohdetta jaettiin neljään eri osakokonaisuuteen ja syksyn 19 kohdetta kilpailutettiin yhtenä kokonaisuutena. 9
Tilapalvelun asiakkaiden tyytyväisyyttä mitattiin jälleen Jyväskylän Tilapalvelun asiakkaiden tyytyväisyyttä mitattiin jälleen. Kyselyn ajankohta muuttui tammihelmikuulle, kun se aiemmin toteutettiin aina syksyisin. Asiakastyytyväisyyskyselyn avulla saadaan tilojenkäyttäjiltä arvokasta tietoa siitä miten tilat palvelevat ominaisuuksiltaan nykykäyttöä, miten onnistumme tilojen hallinnoinnissa ja asiakaspalvelussa, tilapalveluiden hankinnoissa sekä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa. Kyselyn kohderyhmä koostuu sisäisistä vuokralaisista eli toimitilojen loppukäyttäjistä. Vuoden 2011 asiakastyytyväisyyskyselyä verrattiin jälleen edellisvuoteen. Koko aineiston tasolla tarkasteltuna Jyväskylän Tilapalvelun asiakkaiden kokonaistyytyväisyydessä oli tapahtunut pientä positiivista nousua viime vuoteen nähden. Viime vuoden tulos oli 3,43 ja vuoden 2011 kyselyssä päästiin tulokseen 3,45. Kaupunkien väliseen vertailuun vuoden 2012 kyselyssä Asiakastyytyväisyyskyselyssä pääsemme vertailemaan vuoden 2012 tuloksia muihin kuntiin nähden vasta ensi vuonna. Tämän vuoden 2011 kyselyyn teimme joitakin muutoksia. Uusina kysymyksinä tulivat mm. tyytyväisyys tilojen riittävyyteen, pysäköintimahdollisuuteen ja omistajan imagoon vuokranantajana. Tällä pyrittiin muokkaamaan kyselyä yhdenmukaisemmaksi muihin kuntiin nähden. Jyväskylän Tilapalvelu tulee teettämään kyselyt jatkossakin joka vuosi. Näin voimme seurata asiakastyytyväisyyden kehitystä ja reagoida nopeasti mahdollisiin epäkohtiin. Kyselyn tulokset ja asiakkaiden palautteet ovat meille tärkeä työkalu, kun kehitämme toimintatapojamme. Korkeimmat pisteet tulivat tilojen hallinnoinnista Tänä vuona parhaat pisteet tulivat jälleen tilojen hallinnoinnista (3,65). Kyseisellä osa-alueella korostuivat mm. tyytyväisyys toimitilahallinnon ammattitaitoon ja asiantuntemukseen sekä vastuuhenkilön tavoitettavuuteen. Yhteyshenkilön (kiinteistömanageri) tavoitettavuuteen kiinnitettiin tänä vuonna erityistä huomiota ja sijaisjärjestelyt pyrittiin hoitamaan edellisvuotta paremmin. Palveluiden osa-alueella nousu kohdistui kiinteistön hoitoon sekä ulkoalueiden kesä- ja talvi kunnossapitoon. Näihinkin osa-alueisiin haluttiin panostaa, viime vuonna saatujen palautteiden perusteella. Peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa tyytyväisyys nousi 3,33 pisteeseen, kun se edellisvuonna oli 3,27. Parhaiten tällä osa-alueella onnistuttiin työn laadun ja työn jäljen toteutuksessa. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Asiakastyytyväisyys v. 2011 Tilan ominaisuudet Asiakassuuntautuneisuus Tilapalvelun hankkimat kiinteistöpalvelut Kiinteistöjen investointija kunnossapitohankkeet 10
Päiväkodeilla palvelujen kohdalla kehitystä koettiin tapahtuneen eniten ulkoalueiden hoidossa, mutta puolestaan siivouksen taso hieman laski. Asiakastyytyväisyys yhtenä laadun mittarina Uusia konsteja lisätä energiansäästöä Tärkeää saada palautetta myös epäkohdista Vaikka asiakastyytyväisyys kokonaisuudessaan kehittyikin viime vuoteen nähden positiiviseen suuntaan, on syytä huomioida myös se seikka, että tyytyväisyys tiloihin kehittyi negatiiviseen suuntaan. Tyytymättömyys kohdistui lähinnä toimitilojen yleiskuntoon sekä tilojen muunneltavuuteen, riittävyyteen ja ilmanlaatuun. Suurimmat vastaajaryhmät tulevat kouluilta ja päiväkodeilta Eniten vastaajia yksittäisistä kiinteistöryhmistä tuli tänäkin vuonna luonnollisesti päiväkodeilta ja kouluilta. Päiväkotitilojen asiakkaiden kokonaistyytyväisyys säilyi lähes ennallaan (3,47), viime vuoteen näh- den, kun taas koulutilojen asiakastyytyväisyydessä (3,35) tapahtui pientä laskua. Kriittisimmin koulujen asiakkaat antoivat pisteitään tilojen muunneltavuudesta, sisäilman laadusta sekä toimitilojen riittävyydestä. Nousua edellisvuoteen nähden kohdistui eni- ten palveluihin ja siellä tarkemmin siivoukseen, kiinteistöjen hoitoon sekä ulkoalueiden hoitoon. Kouluihin kohdistuneisiin perus- ja uudisrakennushankkeisiin liittyvissä asioissa parhaimmat arvosanat annettiin tyytyväisyydestä toteutuksen laatuun sekä hankkeiden läpiviennin sujuvuuteen ja yhteistoimintaan. Jyväskylän Tilapalvelu on tutkinut ja mitannut asiakkaidensa tyytyväisyyttä aina vuodesta 1993 lähtien. Asiakastyytyväisyyskyselyn tekijänä on toiminut alusta alkaen KTI Kiinteistötalouden instituutti ry, nykyisin KTI Kiinteistötieto Oy. Vuosittain tehtävän kyselyn sisältö on pidetty pääosin samana, jotta uudet tulokset olisivat aina mahdollisimman hyvin vertailukelpoisia edellisvuosien tulosten kanssa. Tänä vuonna lisättiin hieman kysymyksiä, jotta kyselyt olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia muiden kaupunkien kesken. Asiakastyytyväisyyskyselyn kautta saatu palaute on edelleen Jyväskylän Tilapalvelulle tärkeä työväline toiminnan ja palvelutarjonnan kehittämiseksi. Palautetta käytetään myös yhtenä laadunmittarina arvioidessa sitä kuinka palvelupalveluntuottajamme ovat työssään onnistuneet. Tänä vuonna vastausprosentti oli sama kuin edellisvuonna 61 %. Toivomme, että se olisi hieman korkeampi. Jokaisen toimitilan loppukäyttäjän mielipide on meille tärkeä. Kaikkien vastaajien kesken arvomme joka vuosi mukavia pikkupalkintoja. 148-1 Keltinmäen päiväkodin asemapiirros 4 150.57 150.47 11
Taloudellisesti onnistunut vuosi Tilapalvelun vuosi 2011 oli taloudellisesti erittäin onnistunut. Saavutimme kaikki meille asetetut taloudelliset tavoitteet. Tilapalvelun liikevaihto vuonna 2011 oli 74,5 M, minkä lisäksi kirjattiin myyntivoittoja 0,3 M. Toimintakatteen tavoitteesta ylitettiin 0,8 M, mikä johtui pääosin normaalia lämpimämmästä loppuvuodesta ja vähälumisesta alkutalvesta. Toiminnan kokonaistulos oli 0,3 M ylijäämäinen. Toimintamenot olivat 43,8 M, josta suurin erä oli asiakaspalveluiden ostot 19,4 M. Tästä valtaosa eli 15,0 M käytettiin siivouspalveluihin, kiinteistöjen hoitopalveluihin, kunnossapitoon sekä piha-alueiden hoitoon. Energiakustannukset olivat 8,4 M ja ulkoiset vuokrakustannukset ja osaketilojen vastikevuokrat 13,5 M. Toimintakate oli 31,0 M, jolla katettiin poistot 14,2 M sekä omistajalle maksettava tuotto 16,5 M, joka oli 4,3 % peruspääomasta. Talonrakennusinvestointeihin käytettiin toimintavuoden aikana 48,5 M. Suurimmat investoitihankkeet olivat Vaajakosken ja Palokan koulun uudisrakennukset ja Kyllön terveysaseman, Keski-Palokan koulun ja Kaupungintalon peruskorjaukset. Investointibudjetista siirrettiin 10,5 M talousarviomuutoksina vuodelle 2012. Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2011 Liikevaihto 74 479 485,58 70 774 687,07 Liiketoiminnan muut tuotot 305 684,32 404 712,46 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavara Ostot tilikauden aikana -8 823 168,70-8 654 871,15 Palvelujen ostot -19 360 602,33-28 183 771,03-19 640 189,12-28 295 060,27 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 331 790,28-1 344 823,01 Henkilösivukulut Eläkekulut -295 334,21-289 220,69 Muut henkilösivukulut -81 750,83-1 708 875,32-80 337,44-1 714 381,14 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot -14 214 774,99-16 364 582,52 Arvonalentumiset 0,00-14 214 774,99 0,00-16 364 582,52 Vuokrakulut -13 798 092,30-11 668 447,47 Liiketoiminnan muut kulut -120 476,61-44 127,68 Liikeylijäämä (-alijäämä) 16 759 179,65 13 092 800,45 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 26 196,39 221 576,91 Korvaus peruspääomasta -16 500 000,00-15 678 999,96 Muut rahoituskulut -1 395,76-16 475 199,37-780,90-15 458 203,95 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 283 980,28-2 365 403,50 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 283 980,28-2 365 403,50 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 283 980,28-2 365 403,50 Liikelaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,33% 3,78% Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 4,33% 3,78% Voitto, % 0,38% -3,34% 12
Tase 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2010 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 7 851 880,58 7 584 927,54 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 290 732 448,46 287 123 058,83 Kiinteät rakenteet ja laitteet 429 375,89 50 545,83 Koneet ja kalusto 109 027,52 Muut aineelliset hyödykkeet -1 614 005,21-854 704,40 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 48 939 429,83 21 825 374,09 338 596 276,49 308 144 274,35 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 17 014 736,40 16 826 314,85 Muut saamiset 207 334,90 159 276,90 17 222 071,30 16 985 591,75 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 37 774,75 37 774,75 Muut saamiset 3 101 653,30 1 306 802,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 61 768,54 264 545,02 Muut saamiset 25 216 826,04 26 270 470,97 28 418 022,63 27 879 592,74 VASTAAVAA YHTEENSÄ 392 088 251,00 360 594 386,38 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 388 476 301,27 353 541 697,13 Edellisten tilikausien alijäämä -1 304 299,03 1 061 104,47 Tilikauden ylijäämä 283 980,28-2 365 403,50 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 25 920,55 22 482,55 Lyhytaikainen Ostovelat 4 304 458,86 8 041 764,08 Muut velat 27 798,97 31 968,65 Siirtovelat 274 090,10 260 773,00 4 606 347,93 8 334 505,73 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 392 088 251,00 360 594 386,38 Liikelaitoksen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 98,8% 98,2% Suhteellinen velkaantuneisuus, % 6,2% 8,9% Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa -1 020,3-1 304,3 13
Rahoituslaskelma 31.12.2010 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 16 759 179,65 Poistot ja arvonalentumiset 14 214 774,99 Rahoitustuotot ja -kulut -16 475 199,37 Tulorahoituksen korjauserät -291 330,04 14 207 425,23 Investointien rahavirta Investointimenot -49 149 379,13 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 484 596,41 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 833 961,04 Toiminnan ja investointien rahavirta -30 623 396,45 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta -48 058,00 Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 34 934 604,14 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -297 863,84 Saamisten muutos muilta -240 566,05 Korottomien velkojen muutoks kunnalta -3 724 719,80 Rahoituksen rahavirta 30 623 396,45 Rahavarojen muutos 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 0,00 Rahavarat 1.1. 0,00 0,00 Liikelaitoksen tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 29,50% Pääomamenojen tulorahoitus, % 29,50% Keskeiset volyymitiedot 31.12.2010 1.1.2010 Muutos % Omat rakennukset (hum 2 ) 459 097 488 826-29 729-6,08 Osakehuoneistot (hum 2 ) 35 626 37 110-1 484-4,00 Ulkoa vuokratut tilat (hum 2 ) 68 836 70 870-2 034-2,87 Yhteensä 563 559 596 806-33 247-5,57 Sisäiseen käyttöön vuokrattu (hum 2 ) 444 891 458 362-13 471-2,94 Ulkoiseen käyttöön vuokrattu (hum 2 ) 63 195 71 586-8 391-11,72 Vapaat tilat (hum 2 ) 35 018 44 524-9 506-21,35 Väistötilat (hum 2 ) 20 455 22 334-1 879-8,41 Huoneala (hum 2 )/asukas 4,31 4,61-0,3-6,51 14
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 1. Hallinnassa olevan kiinteistöomaisuuden lisätarpeen kasvu optimoidaan hyväksyttyjen palveluverkkoselvitysten ja suuraluekohtaisten tarveselvitysten mukaisesti. Valmistuneiden palveluverkkoselvitysten pohjalta on laadittu pitkäkantoinen tilankäytön kokonaistarkastelu vuoteen 2020 saakka. Valmistuneet palveluverkkoselvitykset ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen verkkoselvitys 2009, nuorisoverkkoselvitys ja kirjastoverkkoselvitys 2010, liikuntaverkkoselvitys ja museoverkkoselvitys 2011, päiväkoti- ja kouluverkon päivitys 2011 ja vuonna 2011 käynnistetty kansalaisopistoverkkoselvitys. Sivistyspalveluissa opetustoimen tilat lisääntyivät 10 850 m2 (7.2 %) mm. Keski-Palokan koulun, Vaajakosken ja Lohikosken koulujen valmistuttua, jolloin vastaavasti luovuttiin ko. koulujen väistötiloista. Liikunta-, kirjasto- ja museoverkon mukaisesti tilat vähenivät 2 600 m2. Sosiaali- ja terveyspalveluissa päivähoidon tilat lisääntyivät 2 450 m2 (5.1 %) mm. Kotimäen päiväkodin ja Korpilahden viipalepäiväkodin valmistuttua. Terveydenhuollon palvelujen tilat lisääntyivät 18 860 m2 (69 %), joka johtui mm. Palokan kuntayhtymän ja Jyten seudullisten tilojen lisäyksestä, vähennystä tuli aikuispsykiatrian tilojen siirtymisestä sairaanhoitopiirille. Vanhus- ja vammaispuolen tilat lisääntyivät 9 740 m2 (19.4 %), johon vaikutti mm. Jokivarren palveluasuntojen valmistuminen ja Puuppolan hoivasairaalan tilojen siirtyminen Palokan kuntayhtymältä, vähennystä tuli Kangasvuoren sairaalan tiloista luopumisesta. Kaupungin omassa käytössä olevat tilat lisääntyivät yhteensä 38 700 m2 (8.7 %) sisältäen myös väistötilat. Toimintavuoden aikana kiinteistöomaisuutta myytiin yhteensä 8.063 m2. 2. Huhtasuon elinkaarihankkeen kilpailutusvaiheessa saavutetaan asetetut taloudelliset, toiminnalliset ja tekniset elinkaaritavoitteet. Keskeiset toiminnan tunnusluvut Huhtasuon elinkaarihankkeen sopimus allekirjoitettiin elokuussa 2011. Kaupunginvaltuuston tekemän hankintapäätöksen perusteluna oli vertailulaskelma, jonka mukaan elinkaarihankinta arvioitiin riskinsiirtokokonaisuus huomioon ottaen taloudellisesti perustelluksi. Voittanut tarjous täytti myös asetetut toiminnalliset ja tekniset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan sopimusaikana. 3. Saavutetaan energiatehokkuussopimuksen mukainen 1.014 Mwh:n säästötavoite kokonaisenergian kulutuksessa. Energiakatselmukset aloitettiin 20 rakennuksen osalta syksyllä ja ne valmistuvat maaliskuussa 2012, jonka jälkeen aloitetaan seuraavien 20 rakennuksen katselmukset. Näistä aiheutuvat toimenpiteet ja niistä syntyvät energian säästövaikutukset näkyvät vasta tulevina vuosina. Tilapalveluun on palkattu energiaasiantuntija. Hänen tehtävänään on jatkossa mm. Kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS) liittyvien säästötoimien valvonta. 4. Käyttäjien tyytyväisyys tiloihin ja palveluihin säilyy 3,5 pisteessä. Kokonaistyytyväisyys oli vuonna 2011 3,45 pistettä ja vuonna 2010 3,43 pistettä. Tasapainotettu tulosmittaristo (BSC) Taloudellinen näkökulma: TOT TOT Muutos 2011 2010 % Tulos-% 23 19 4,00 21,05 Toimintakate-% 41 41 0,00 0,00 Pääoman tuotto-% (tekninen arvo) 5,9 5,8 0,10 1,72 Tekninen arvo/jälleenhankinta-arvo, % 69 70-1,00-1,43 Ulkoa tulevien vuokratuottojen osuus,% 4,5 7,3-2,84-38,90 Tila- ja kiinteistöpalvelut, /hum2/v. 4,30 4,26 0,04 0,94 Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma: Asiakastyytyväisyyskysely, 1-5 p. 3,45 3,43 0,02 0,58 Prosessinäkökulma: Palvelutuotannon käytössä olevat tilat, hum2/as 3,66 3,41 0,25 7,33 Korjausvelka, % (tavoite 75 % jälleenhankintahinnasta) 5,8 6,9-1,10-15,94 Ohjelmoidun kunnossapidon toteutuminen,% 100 94 6,00 6,38 Huoltokirja käytössä, % 99 99 0,00 0,00 Vajaakäyttöaste, % 7,26 6,02 1,24 20,60 Innovatiivisuuden ja oppimisen näkökulma: Koulutus- ja kehittämispäivät/hlö 5 5 0,00 0,00 Sairauspoissaolot/hlö 7,00 4,97 2,03 40,85 Työtyytyväisyys, piste 3,14 3,07 0,07 2,28 15
ERIKSSON ESKO Kiinteistöjohtaja 014 266 8233 0500 641 621 VIINIKKA TAIJA Johdon sihteeri 014 266 8257 0400 839 434 KIINTEISTÖKEHITYS LEPO MIKKO Kiinteistökehityspäällikkö (ulkoinen vuokraus, kiinteistöjen ostot ja myynnit) 014 266 8243 040 830 6379 ENERGIATEHOKKUUS HIRVELÄ TERO Energia-asiantuntija 014 266 8232 050 408 4660 TALOUS JA HALLINTO KINOS SOILE Talous- ja hallintopäällikkö (talous, rahoitus, hallinto) 014 266 8237 0400 455 015 PARNI MERJA Toimistosihteeri 014 266 8241 SUURONEN AIRA Taloussuunnittelija 014 266 8253 040 355 0869 TERVO TIMO Kustannussuunnittelija 014 266 8254 0400 738 616 RAKENNUTTAMINEN LEPISTÖ TUIJA Rakennuttajapäällikkö (projektien ohjaus ja valvonta, investointien budj., valtionavut) 014 266 8251 050 430 6454 REIN MAUNO Projektipäällikkö 014 266 8248 050 343 1287 REUNAMA JUHA Projektipäällikkö 014 266 8249 0400 648 387 TUONONEN VÄINÖ Projektipäällikkö 014 266 8255 040 588 4283 VIITANEN ILMO Projektipäällikkö 014 266 8258 0400 783 800 TARVE- JA HANKESUUNNITTELU RANNANHEIMO ULLA Suunnittelupäällikkö (tarve- ja hankeselvitykset, palveluverkot) 014 266 8247 050 606 87 KOIVISTO MARJUT Projektipäällikkö 014 266 8238 0400 368 124 KORKALAINEN-HALMU EIJA Projektipäällikkö 014 266 8239 050 552 3754 OKSANEN KIRSI Suunnittelusihteeri 014 266 8244 0400 732 006 KIINTEISTÖ- JA TILAPALVELUT SALMELA OLLI Kiinteistöpäällikkö 014 266 8250 0400 648 389 ALTÉN SATU Kiinteistömanageri keskustan alue 014 266 8230 0400 807 598 ARVE ANNELI Kunnossapitopäällikkö 014 266 8231 0400 995 077 ESKOLA PERTTI Tekninen Isännöitsijä 014 266 8234 0500 540 251 HASSINEN HANNA Kiinteistömanageri eteläinen alue 014 266 8246 050 311 8704 HÄMÄLÄINEN ARI Tekninen isännöitsijä (kiinteistönhoidon ja huollon ohjelmointi) 014 266 8236 0400 544 333 LAHTI MARITTA Kiinteistömanageri 014 266 8240 0400 648 386 LEHTORANTA-MAKKONEN JAANA Asiakkuuspäällikkö 014 266 8242 040 830 6378 TAHVANAINEN MIKKO Kiinteistömanageri itäinen alue 014 266 1850 050 564 7427 VARAKAS MARKKU LVI-asiantuntija 014 266 8256 0500 575 952 VILJAKAINEN ANNIKA Siivouspäällikkö 014 266 8259 0500 788 913 VÄYLIÖ SIRPA Kiinteistömanageri pohjoinen alue 014 266 8260 050 599 6003 Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Tilapalvelu Katuosoite: Postiosoite: PL 193, 40101 Jyväskylä Laskutusosoite: PL 165, 00026 BASWARE Puh. (014) 266 0000, Faksi (014) 266 8226 www.jyvaskyla.fi/tilapalvelu