KOSTEUS - JA RAKENNETEKNINEN SELVITYS TYÖPAJARAKENNUS
Yhteenveto ja toimenpide-suositukset Työpajarakennuksessa on 1952 rakennettu ns. vanha osa ja 1992 tehty laajennusosa. Työpajarakennuksessa on selvitetty rakenteiden kosteusteknistä kuntoa. Alapohja-, ulkoseinä-, välipohja- ja yläpohjarakenteiden kosteustekninen kunto on arvioitu pääosin tyydyttäväksi, mutta kosteustekninen kunto on heikentynyt vanhan osan kellarikerroksen traktoritilassa (AP1) ja laajennusosan ryömintätilassa (AP2). Traktoritilassa maaperästä siirtyvä kosteus on vaurioittanut seinä- ja lattiapintarakenteita. Laajennusosan maapohjaiseen ryömintätilaan on kertynyt vettä ja sen tuulettuvuus on arvioitu heikoksi. Rakenteiden kosteuden syyksi arvioidaan salaojien toimimattomuutta tai väärää korkeusasemaa. Alapohjarakenteiden korjaustyöt suositellaan tehtäväksi viimeistään käyttötarkoituksen muuttuessa noin 5 vuoden sisään. Alapohjarakenteiden ja salaojajärjestelmän korjaustyöt ovat suuritöisiä. Ulkoseinien osalta on arvioitu riittävän korjaustoimenpiteeksi ulkoseinien sisäpintojen, liittymien ja läpivientien tiivistäminen ilmatiiviiksi sekä seinäpintojen maalaus- ja tasoitetyöt viimeistään peruskorjauksessa tai tilan käyttötarkoituksen muuttuessa. Vanhan rakennusosan välipohjarakenteeseen liittyy riskitekijöitä, jotka suositellaan korjattavaksi käyttötarkoituksen muuttuessa tai rakennuksen kuntoa nostettaessa uudisrakennuksen tasolle sisäilman laadun kannalta. Ylälaattapalkiston päälle asennetun ponttilautalattian alle on jätetty rakentamisen aikaista pölyävää ja helposti vaurioituvaa puujätettä. Hyvän sisäilman laadun varmistamiseksi puulattiarakenteet suositellaan poistettavaksi ylälaattapalkiston päältä. Toisen kerroksen kohdalla katon rapistuneet maalipinnat suositellaan uusittavaksi. Yläpohjarakenteiden kosteustekninen kunto on arvioitu tyydyttäväksi. Vesikatolta ei ole todettu viime aikoina vesivuotoja, yläpohja tuulettuu riittävästi ja tutkitut rakenteet olivat kuivia. Vanhan osan vesikatteella on teknistä käyttöikää arviolta 30 vuotta ja laajennusosalla 10-20 vuotta. Yläpohjan eristekerroksien uusimista voidaan harkita, jos halutaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta nykyisten vaatimusten mukaiselle tasolle. Tehdyn selvityksen perusteella rakennuksen kunnon saattaminen nykyisten vaatimusten mukaiselle tasolle, hyvän sisäilman laadun ja rakennuksen jatkokäytön kannalta edellyttää suuria korjaustöitä mm. rakenneliittymien ja läpivientien tiivistyskorjaukset, ilmanvaihtotekniikan parannus / uusiminen, ikkunarakenteiden huoltokorjaus. Suositellut korjaustoimenpiteet ja talotekniikan uusiminen huomioiden korjauskustannukset voivat nousta uudisrakentamisen kanssa samalle tasolle. Toimenpide-ehdotukset: Tilojen käyttötarkoituksen muuttuessa esimerkiksi asuntokäyttöön / toimenpiteet 5 vuoden päästä: 2 (21)
- Salaojajärjestelmän toimivuuden arviointi - Alapohjarakenteen uusiminen vanhan osan traktoritilasssa - Laajennusosan ryömintätilaan sepelitäyttö, alipaineistus ja rakenneliittymien ja läpivientien tiivistykset, Ulkoseinien, alapohjien, välipohjien ja kantavien seinien liittymät ja läpiviennit tiivistetään ilmatiiviiksi. - Vanhassa osassa välipohjarakenteiden puulattiarakenteen purku. - Lattian pintamateriaalien noin 5 vuoden sisään ja märkätilojen vedeneristeiden uusiminen viimeistään peruskorjauksessa. - Ikkunarakenteiden varsinkin ulkopuitteiden huoltokorjaus viiden vuoden sisään. - Julkisivurappausten paikkauskorjaus rapautuneilta osin. - Ilmanvaihtojärjestelmän ja lämmitysjärjestelmän uusiminen suunniteltavien energiavaatimusten ja käyttötarkoituksen mukaiseksi.
Sisältö 1 LÄHTÖTIEDOT 2 2 ALAPOHJAT 4 2.1 RAKENNE... 4 2.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 2.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT.. 6 3 VÄLIPOHJAT 7 3.1 RAKENNE... 8 3.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 9 3.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT.. 9 4 ULKOSEINÄT JA KANTAVAT VÄLISEINÄT 10 4.1 RAKENNE... 11 4.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 12 4.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 13 5 YLÄPOHJAT JA VESIKATTO 13 5.1 RAKENNE... 14 5.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 15 5.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 15 6 IKKUNAT 16 7 ILMANVAIHTO 16 7.1 YLEISTÄ... 16 7.2 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 16 8 SALAOJA-, VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTO 16 8.1 YLEISTÄ... 16 9 LIITTEET 17 1 (17)
RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 1 LÄHTÖTIEDOT Tutkimuskohde: Työpajarakennus Tilaaja: Puustellinmäki 4-6, Espoo JM Suomi Oy Kalevi Kyhälä Sinimäentie 8 b 02630, Espoo kalevi.kyhala@jmoy.fi Lähtötiedot: Arlan kiinteistön Työpajarakennuksessa sisäilmasto- ja kosteusteknisestä kunnosta on pyydetty tehtäväksi rakenneselvitys. Rakennus on valmistunut 1952, kohteeseen on tehty laaja peruskorjaus 1988 sekä rakennettu laajennusosa vuonna 1992. Rakennuksessa on kaksi kerrostasoa, osittainen kellarikerros ja ullakkokerros. Ullakko Laajennusosa, v. 1992 (teräbetonielementtirunko) Vanha osa, 1952 (tiilimuurattu runko) Kuva 1. Julkisivu pohjoiseen Rakennuksen ulkoseinärakenteet ovat massiivitiiliseiniä vanhan rakennuksen osalta ja betonielementtirakenteisia laajennusosan osalta. Välipohjat ovat vanhalla osalla ylälaattapalkistoja ja laajennusosalla ontelobetonilaattoja. Vesikattona on konesaumattu peltikate. Rakennuksen vanhaan osaan on tehty laajoja peruskorjaustöitä vuonna 1988 rakennushistoriaselostuksen mukaan. Tehdyistä korjaustöitä ei ole tarkkaa tietoa lähtötietomateriaalin pohjalta. Korjauksissa on uusittu mm. pintamateriaaleja ja vesikatto, huoltokorjattu ikkunoita. Laajennusosan rakentamisen yhteydessä vanhan osan ulkoseinään on tehty oviaukkoja. Alun perin vanhassa rakennusosassa on ollut painovoimainen ilmanvaihto hormirakenteiden ja korvausilma-aukkojen kautta. Peruskorjauksen yhteydessä rakennukseen on asennettu kokonaan koneellinen ilmanvaihto. Laajennusosassa on kokonaan koneellinen ilmanvaihto 2 (17)
Tutkimusryhmä: Tutkimustavoite: Tutkimuksen tekijöinä olivat Elisa Koskinen, Miika Virtanen, Markku Sillanpää ja Sanni Kietäväinen. Tutkimukset tehtiin 22.1 27.2.2015. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida koko rakennuksen rakenteiden kosteustekninen kunto, korjaustarve, korjaustöiden laajuus ja korjaustavat sisäilman laatuun vaikuttavien riskitekijöiden kannalta sekä arvioida tilojen soveltuvuutta sellaisenaan asuntokäyttöön. Korjaustarveselvitys toimii lähtötietona rakennuksen jatkokäytön arvioinnille. Kohteen rakenneteknistä kuntoa on arvioitu saatujen lähtötietojen, kosteusmittauksien, merkkiainekokeiden ja rakenneavauksien perusteella. Tutkitut rakennusmateriaalit on arvioitu aistinvaraisesti. Käytettävissä olleet asiakirjat: Rakennepiirustuksia, v. 1983 Suunnitteluarena Oy Sisäilmaselvitykset ja yhteenveto, Finnmap Consulting Oy, lausunto 20.12.2013 (51335.165) Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys, ark-byroo 6.6.2014 Tilannekatsaus (Arla) 3 (17)
2 ALAPOHJAT 2.1 RAKENNE Kuva 2. Alapohjarakenteiden AP1 ja AP2 sijainti pohjakuvassa. AP1, vanhan osan alapohjarakenne yleensä 1. maali 2. betonilaatta 110 mm 3. maatäyttö (hiekka) Kuva 3. Alapohjarakenne AP1 on arvioitu kuivaksi, eikä pinnoilla ollut havaittavissa kosteuden aiheuttamia vaurioita. AP2, laajennusosan alapohjarakenne yleensä 1. maali 2. betonilaatta 80 mm 3. EPS-eriste 100 mm 4. maatäyttö (hiekka) 4 (17)
Kuva 4. Laajennusosan maanvarainen alapohja AP2 oli kuiva. Alapohjan liittymät seinärakenteisiin rakoilivat, eikä niitä ole tiivistetty ilmatiiviiksi. AP2, maapohjainen ryömintätila laajennusosassa AP2, laajennusosan ryömintätila 1. muovimatto 2. pintabetonilaatta 50 mm 3. ontelobetonilaatta 265 mm 4. EPS-eriste 100 mm 5. maapohjainen ryömintätila Kuva 5. Laajennusosan maapohjaisessa ryömintätilassa oli vettä kalliopinnoilla. Ryömintätila oli aistinvaraisesti arvioituna kostea ja siellä havaittiin maaperän hajua, Ryömintätilaan on asennettu muutamia korvausilmaventtiilejä. Ryömintätilan ei 5 (17) havaittu olevan koneellisesti alipaineistettu.
2.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Alapohjarakenteet AP1 ja AP2 Vanhan rakennusosan alapohjarakenne AP1 oli suurimmalta osin kuiva. Alapohjarakenteen kosteustekninen kunto oli heikko ainoastaan kellarikerroksen traktroritilassa, minkä arvioidaan aiheutuvan maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta. Kosteuden siirtymiseen arvioidaan vaikuttavan puutteet salaojajärjestelmän toimivuudessa tai korkeusasemassa ja sisäpintojen heikko vesihöyryn läpäisevyys. Traktoritilassa kosteus on vaurioittanut lattian maalipintoja. Kosteusmittaustulokset on esitetty liitteissä 1-1.2. Laajennetun rakennusosan maanvastainen alapohjarakenne AP2 oli kuiva. Rakennepinnoilla ja rakenteissa ei havaittu aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia vaurioita. Laajennusosan alapohjan AP2 maapohjaisessa ryömintätilassa todettiin vettä kalliopinnoilla. Tilaan ohjautuu todennäköisesti sade- ja sulamisvesiä. Ryömintätilassa havaittiin myös maaperän hajua. Ryömintätilaan on asennettu korvausilmaventtiilit, mutta lähtötietojen perusteella alustatilaa ei ole alipaineistettu koneellisesti. Alustatilan läpivientejä 1. kerrokseen oli paikoin tiivistetty mineraalivillalla. Tehtyjen havaintojen mukaan, maapohjaisen ryömintätilan ilmanvaihtuvuus on heikentynyt, rakenteiden ilmatiiveydessä on puutteita ja salaojajärjestelmän toimivuudessa / korkeusasemassa on puutteita. Alapohjarakenteiden AP1 ja AP2 ilmatiiveys on kantavien seinärakenteiden liittymissä, läpivientien kohdilla ja alapohjalaatan pintahalkeamien osalta puutteellista. Ilmavuotokohtien kautta kulkeutuu sisäilman laatua heikentäviä epäpuhtauksia mm. maatäytöstä huoneilmaan. Rakenteiden ilmatiiveyttä tulee parantaa ennen tilojen käyttötarkoitusmuutosta / peruskorjausvaiheessa. 2.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT AP1 ja AP2 Rakennuksen ulkopuolelta suositellaan tarkastettavan salaojajärjestelmän olemassa olo, kunto ja korkeusasema vähintään AP1 traktoritilan ja AP2 maanvaraisen ryömintätilan alueelta. Tarkastus suositellaan tehtäväksi viimeistään rakennuksen käyttötarkoitusmuutosvaiheessa. Alapohjarakenteiden liittymäkohdat ja läpiviennit tiivistetään ilmatiiviiksi esim. Ardex- tiivistysmenetelmällä. AP1 Vanhan rakennusosan traktoritilassa rakennuksen ulkopuolisten korjaustöiden lisäksi minimikorjaustapa on poistaa vaurioituneet lattian 6 (17)
maalipinnat ja tiivistää rakenteiden liittymäkohdat ilmatiiviiksi. Riskittömämpi ja uudisrakentamisen mukainen korjaustapa on purkaa traktoritilan alapohjalaatta (AP1), uusia lämmöneriste ja asentaa vesihöyryä hyvin läpäisevä pintamateriaali. Korjaustyö suositellaan tehtäväksi ennen käyttötarkoituksen muutosta. Alapohjan lattiapäällysteet suositellaan uusittavaksi muutoin viimeistään seuraavassa peruskorjauksessa tai tilanteessa, että rakennuksen kuntoa parannetaan uudisrakennuksen tasolle. AP2 3 VÄLIPOHJAT Salaojajärjestelmän lisäksi alustatilan kosteudentuottoa vähennetään sepelitäytöllä, muovikalvolla ja tarvittaessa vedenpinnan nousua rajoitetaan ja tarvittaessa pumppaamolla. Alustatilaan asennetaan kaasutiivis käyntiluukku. Alustatilan seinä- ja välipohjarakenteiden väliset liittymät ja läpivientikohdat tiivistetään ilmatiiviiksi. Alustatila alipaineistetaan koneellisesti ympärivuorokautisesti ja tarvittaessa korvausilman saantia lisätään. Toimenpiteet tehdään ennen käyttötarkoituksen muutosta. Kuvat 6 ja 7. Kerrosten 1 ja 2 välipohjarakenteet VP1-VP2 yleensä pohjakuvassa. 7 (17)
3.1 RAKENNE VP1, vanhan osan ylälaattapalkisto ponttilaudoituksella yleensä 1. muovimatto, tasoite, liima 10 mm 2. lastulevy 10-20 mm 3. ponttilaudoitus 40 mm 4. koolaukset 50*100 mm + purua, betonimursketta, puulastuja 5. ylälaattapalkisto, betoni 6. sisäkattomaali / mahdolliset sisäkattorakenteet Kuvat 8-9. Välipohjarakenne VP1 oli tutkituilta osin kuivia. Ponttilautarakenteen liittymät eivät ole ilmatiiviitä, jolloin koolauspuiden väliin jätetyistä rakentamisen aikaisista jätteistä kulkeutuu epäpuhtauksia huoneilmaan. Vanhan osan ensimmäisen kerroksen lattiassa on betonirakenteinen ylälaattapalkistorakenne. 8 (17)
VP2, vanhan osan ja laajennusosan betonirakenteiset osat 1. muovimatto 2. pintabetoni 50 mm 3. ontelobetonilaatta 265 mm / ylälaattapalkisto (vanha rakennusosa) 4. kevytsora 5. betoni, alalaattapalkisto Kuva 10. Laajennusosassa on ontelobetonilaattarakenne. 3.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET VP1 ja VP2, välipohjarakenne yleensä Välipohjarakenteet VP1 ja VP2 olivat tutkituilta osin kuivia, eikä pinta- tai sisäosien rakenteissa todettu aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia vaurioita. Havainnot eivät edellytä kiireellisiä toimenpiteitä. Välipohjarakenteen VP1 ponttilautalattian liittymien ilmatiiveys on heikko. Ponttilautalattian alla olevasta rakennusjätekerroksesta on ilmavuotoreittejä huoneilmaan. Ks. merkkiainetutkimusliite 3.1. Rakentamisen aikainen puujäte voi myös vaurioitua herkästi liiallisesta kosteudesta mm. siivousvesien ja vesiputkien vierustoilla. Rakennuksen jatkokäyttöä arvioiden suositellaan, että rakenteiden ilmatiiveyttä parannetaan ja nykyinen ponttilautarakenne puretaan. Kerrosten 1-2 kerrosten luokkatilojen katoissa paikoittain mustat maalipinnat ovat rapistuneet. Maalipinnan hilseily johtuu todennäköisesti siitä, että katto on maalattu huonosti puhdistetun pinnan päälle, vanhan maalipinnan päälle tai väärällä maalilla. Märkätiloissa on osittain muovimatto lattian vedeneristeenä. 3.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT VP1, välipohjarakenne yleensä Ennen rakennuksen käyttöönottomuutosta suositellaan, että puurakenteinen lattia puretaan ylälaattapalkiston yläpintaan asti. Pintarakenteeksi voidaan valaa esimerkiksi sementtipohjainen pintabetoni ilman ilmarakoja. Välipohjien 9 (17)
liittymät seiniin ja niiden läpiviennit tiivistetään ilmatiiviiksi. Ennen korjaustyötä tulee selvittää rakenteiden haitta-ainesisältö. Kerrosten kattojen maalipinnat poistetaan ja uusitaan käyttötarkoituksen mukaiseksi. VP2 Ennen rakennuksen käyttötarkoitusmuutosta uusitaan lattiapäällysteet, tiivistetään välipohjan ja seinien liittymäkohdat ja läpiviennit. Märkätilojen vedeneristykset suositellaan uusittavaksi nykyisten määräysten mukaiseksi massamaiseksi vedeneristeeksi. Lattian kallistukset suositellaan tarkastettavaksi. 4 ULKOSEINÄT JA KANTAVAT VÄLISEINÄT Kuvat 11 ja 12. Kerrosten 1-2 ulkoseinärakenteiden US1 ja US2 sijainti yleensä pohjakuvassa. 10 (17)
4.1 RAKENNE US1, Ulkoseinärakenne maanvastaiset seinät 1. maali, tasoite 20 mm 2. tiilimuuraus 120 mm 3. muurausväli 20-30 mm 4. kivihiiliterva-/ bitumisively (maanvastaisissa seinissä) 5. sokkelibetoni / tiili 6. maatäyttö / kallio 500 mm Kuva 13. Vanhan rakennusosassa on rinteen puolella maanvastainen betoniseinä. Betoniseinän sisäpinnan bitumisivelykerros oli vaurioitunut, jolloin sen vedeneristyskyky on heikentynyt. US2, Ulkoseinärakenne 1-2 kerroksissa yleensä 1. maali, tasoite 20 mm 2. teräsbetoni 50-80 mm 3. mineraalivilla 140 mm 4. kantava teräsbetoni 160 mm 5. perusmuurilevytys (1. kerroksen tasossa, päätyseinä) Kuvat 14-15. Ulkoseinärakenne vastasi rakennesuunnitelmia. Eristemateriaali oli aistinvaraisesti arvioituna kuiva. 11 (17)
US2, Ulkoseinärakenne ryömintätilassa yleensä 6. maali, tasoite 20 mm 7. teräsbetoni 200 mm 8. bitumikermi (kaksinkert.) 9. solupolystyreenilevy, bitumiliima Kuva 16. Kellarikerroksen raaka-ainevarastossa seinän alaosa oli kostea lähellä teräsbetoniseinän ulkopintaa 150 mm syvyydessä. Seinärakenteen sisäpinnoilla ei ollut havaittavissa kosteuden aiheuttamia vaurioita. 4.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET US1 Vanhan rakennusosan ulkoseinärakenteet olivat pääosin kuivia ja niiden kosteustekninen kunto arvioidaan nykyisellään tyydyttäväksi, paitsi traktoritilassa seinäpintojen kunto oli heikko. Traktoritilassa nykyiset maali- ja rappauspinnat eivät ole riittävän vesihöyryä läpäiseviä, jolloin maaperästä rakenteisiin siirtyvä kosteus on vaurioittanut niitä. Kosteusmittaukset on esitetty liitteissä 1.1-1.2. Vähäisessä käytössä olevan traktoritilan korjaustyöt suositellaan tehtäväksi viimeistään 5 vuoden sisään. Ulkoseinärakenteiden ilmatiiveys on heikko. Ulkoseinän maalatut tiilimuuratut sisäpinnat, sisäpintojen yksittäiset halkeamat ja läpiviennit sekä ulkoseinien liittymät ala- ja välipohjarakenteisiin eivät ole ilmatiiviitä. Ilmavuotojen kautta ulkoseinärakenteen sisäosista ja liitoskohdista sisäilmaan kulkeutuu ulkoseinärakenteen epäpuhtauksia, jotka heikentävät sisäilman laatua. Ulkoseinärakenteiden ilmatiiveyttä suositellaan parannettavaksi ennen tilojen käyttötarkoituksen muutosta. Kantavissa tiilimuuratuissa väliseinärakenteissa voi olla vanhoja hormirakenteita, joita on käytetty painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän reitteinä sekä putkiläpivientien reitteinä. Ilmavuotojen estäminen vanhoista hormirakenteista edellyttää, että kaikki tiilimuuratut seinäpinnat on rapattu tai tasoitettu ennen maalipintaa. Vanhat hormien aukot tulee sulkea ilmatiiviisti. US2 Laajennusosan betonielementtirakenteiset ulkoseinät olivat kuivia ja niiden eristemateriaaleissa ei todettu aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia vaurioita. Ulkoseinän US2 liittymiä alapohjaan, välipohjaan ja ikkunoihin sekä läpivientejä ei ole tiivistetty ilmatiiviiksi. US1 ja US2 12 (17)
Julkisivurappaukset ovat aistinvaraisesti arvioituna tyydyttävässä kunnossa. Rappauksessa havaittiin joitakin yksittäisiä halkeamia. 4.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT US1 ja US2 Ulkoseinärakenteiden korjaustyöt suositellaan tehtäväksi viimeistään peruskorjauksessa tai siinä vaiheessa, jos rakennuksen kuntoa halutaan parantaa nykyisten rakenne- ja taloteknisten vaatimusten mukaiselle tasolle. - Ulkoseinien ja väliseinien sisäpintojen maalaukset uusitaan viimeistään peruskorjauksessa. Seiniin kiinnitetyt akustiset levyt tai ilmoitustaulut poistetaan. Muuratut ulkoseinät rapataan / tasoitetaan. - Maanvastaisissa rakenteissa ulkoseinärakenteiden sisäpintoihin asennetaan kosteutta kestävä kuitutasoite. Uudet tasoitepinnat maalataan vesihöyryä läpäisevällä maalilla. - Ulkoseinärakenteen sisäkuoren liittymät alapohjaan, ikkunarakenteisiin, kantaviin seiniin, pilareihin ja läpivienteihin tiivistetään ilmatiiviiksi. Halkeamat rapatussa sisäkuoressa korjataan. Vanhat käytöstä poistetut hormit muurataan ja saumakohdat vanhaan rakenteeseen tasoitetaan. - Ulkoseinien ulkopinnan paikalliset rappausvauriot uusitaan. Julkisivurappausten kuntoa voidaan tarvittaessa tarkentaa erillisellä julkisivukuntotutkimuksella. 5 YLÄPOHJAT JA VESIKATTO Kuva 17. Yläpohjarakenteiden YP1 ja YP2 sijainti pohjakuvassa 13 (17)
5.1 RAKENNE YP1, yläpohjarakenne yleensä, laajennusosa 1. konesaumattu peltikate 2. tiheä aluslaudoitus 3. kattotuolit 4. ilmatila, tuulensuojalevyt reunoilla 5. mineraalivilla 110 mm 6. höyrynsulkumuovi 0,2 mm 7. ontelobetonilaatta 265 mm Kuvat 18-19. Laajennusosassa ullakkotilan rakenteiden kosteustekninen kunto oli tyydyttävä. Ullakkotila tuulettuu riittävästi räystäiltä. Rakennepiirustuksesta poiketen yläpohjan höyrynsulkumuovia ei ole limitetty eikä liitetty reunoiltaan. Yläpohjan eristekerros oli rakennekuviin verrattuna ohuempi. YP2, yläpohjarakenne yleensä 1. konesaumattu peltikate 2. aluskatemuovi 3. aluslaudoitus 4. kattokannattimet 5. ilmatila 6. puhallusvilla 200 mm 7. purueriste 500 mm 8. paperi 9. alalaattapalkisto, betoni Kuva 20. Vanhan osan puolella ullakkotilan kosteustekninen kunto oli tyydyttävä. Kattokannattimessa oli vanhoja kosteuden aiheuttamia jälkiä, jotka ovat todennäköisesti aiheutuneet ennen vesikaton korjaustöitä. Muutoin rakenteet olivat kuivat eikä niissä havaittu kosteuden aiheuttamia vaurioita. 14 (17)
5.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yläpohjarakenteiden YP1 ja YP2 kosteustekninen kunto oli tyydyttävä. Yläpohjarakenteen puurakenteet ovat kohteeseen tehdyn katselmuksen perusteella pääosin kunnossa. Puurakenteisissa kattokannattimissa havaittiin paikoin vanhoja vesivuotojälkiä, jotka ovat todennäköisesti aiheutuneet vanhassa rakennusosassa ennen vuotta 2013 tehtyjä vesikaton korjaustöitä. Laajennusosassa YP1 ei ole aluskatetta ja höyrynsulkumuovia ei ole asennettu tiiviisti liittymistään, jolloin rakennuksen sisätilojen ja ulkoilman lämpötilaerojen vaikutuksesta kosteus voi ajoittain tiivistyä peltikaton alapintaan ja aiheuttaa kosteusjälkiä mm. aluslaudoitukseen. Laajennusosassa yläpohjan eristepaksuus on heikko, mikä vähentää rakennuksen energiatehokkuutta. Yläpohjarakenteet YP1 ja YP2 tuulettuvat räystäiltä ja tuulettuvuus arvioidaan riittäväksi. Vanhan rakennusosan peltivesikatteella arvioidaan olevan teknistä käyttöikää säännöllisesti huollettuna 30 vuotta. Laajennusosan vesikatteen käyttöikä on arviolta 10-20 vuotta. Vesikatteen läpi ei ole havaittu viime vuosina vesivuotoja. Yläpohjarakenteessa voi olla rakennuksen elinkaaren aikana tapahtuneiden vesivuototapausten yhteydessä rakenteen sisään jääneitä epäpuhtauksia tai muita sisäilmaston kannalta haitallisia materiaaleja (mm. PAH-yhdisteitä sisältäviä materiaaleja). Tämän takia ilmavirtaukset yläpohjarakenteesta alemman kerroksen tiloihin voivat heikentää sisäilman laatua ja ne tulee estää tiivistyskorjauksilla. 5.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Ennen tilojen käyttötarkoituksen muutosta suositellaan, että toisen kerroksen tiloissa katon irtoilevat maalipinnoitteet uusitaan. Mahdolliset katon halkeamien ja läpivientien tiivistystarve sisätilojen puolelta sekä tiivistystapa arvioidaan korjaustyön yhteydessä. Yläpohjarakenteiden YP1 ja YP2 kosteustekninen kunto on tyydyttävä, eivätkä edellytä toimenpiteitä ennen seuraavaa peruskorjausta. Jos yläpohjarakenteiden kuntoa halutaan parantaa nykyisten vaatimusten tai uudisrakentamisen mukaiselle tasolle mm. energiatehokkuuden osalta suositellaan, että yläpohjan ilmatiiveyttä parannetaan ja lämmöneristeet uusitaan. Korjaustöiden suunnittelussa mm. lisälämmöneristyksessä tulee huomioida, että yläpohja tuulettuu riittävästi myös jatkossa 15 (17)
6 IKKUNAT 7 ILMANVAIHTO Rakennuksen puurakenteisten ikkunarakenteiden ulkopuitteet ja vesipellitykset ovat huonokuntoisia ja edellyttävät huoltokorjausta viimeistään 5 vuoden sisään. Ikkunarakenteet ovat pääosin huoltokorjattavissa (käynnin tarkastus, maalaus ja tiivistys) peruskorjausvaiheessa ja huoltokorjaustyöt Ikkunoiden lämpötekniset ominaisuudet ovat kuitenkin heikot, minkä takia tulee harkita ikkunoiden uusimista kokonaan. 7.1 YLEISTÄ Rakennuksen vanhassa osassa on ollut painovoimainen ilmanvaihto hormirakenteiden ja korvausilma-aukkojen kautta. Edellisessä peruskorjauksessa rakennukseen on asennettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Tiloissa on nykyisellään työpajatoimintaa. Tilojen käyttötarkoitusta muutettaessa esimerkiksi asunnoiksi edellytetään myös ilmanvaihdon osalta todennäköisesti laajoja muutoksia. Lisäksi ilmanvaihdon mitoituksessa tulee huomioida mahdollisesti käyttötarkoituksen muutoksesta tapahtuva kosteustuoton suureneminen. Rakenteiden tiivistäminen vaikuttaa koko rakennuksen ilmatiiveyteen ja siten myös rakennuksessa vallitseviin painesuhteisiin, mikä tulee ottaa huomioon ilmanvaihdon suunnittelussa ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksissa. 7.2 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Tilojen käyttötarkoitusta muutettaessa ilmanvaihtojärjestelmä suositellaan uusittavaksi / muutettavaksi nykyisten vaatimusten mukaiselle tasolle. Ilmanvaihtojärjestelmän teknistä kuntoa ja käyttöikää voidaan arvioida tarkemmin ilmanvaihtoteknisellä kuntotutkimuksella. 8 SALAOJA-, VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTO 8.1 YLEISTÄ Rakennukseen on asennettu / parannettu salaojajärjestelmää 1990-luvulla. Kohteessa tehtyjen kosteusmittausten perusteella rakennuksen salaojissa on toimimattomuutta kellarikerroksen traktoritilan ja laajennusosan ryömintätilan alueella. Salaoja-, vesi- ja viemäriverkoston kunto suositellaan tarkastettavaksi ennen mahdollisten korjaustöiden suunnittelua. 16 (17)
Helsingissä, 13. maaliskuuta 2015 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Elisa Koskinen Miika Virtanen Ilkka Jerkku FM, RTA, RKM, DI, yksikönjohtaja, projektipäällikkö laadunvarmistuspäällikkö raportin tarkastaja 9 LIITTEET Liite 1-1.3 Liitteet 2.1-2.4 Liite 3.1 Liitteet 4.1-4.4 Kosteusmittaustulokset, mittauspisteet Rakenneavauspaikat pohjakuvissa Merkkiainekoetutkimukset Rakennetyyppien sijainti pohjakuvissa 17 (17)
MITTAUSTULOKSET Työpajarakennus, Puustellinmäki 4-6, Espoo Liite 1 1 Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden määrittämiseksi reiät (16 mm). Reiät puhdistettiin ja tulpattiin. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei issä. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41-näyttölaitteet ja HMP44- mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Kosteusmittausreiät porattiin 17.2.2015 ja mitattiin 20.2.2015. Mittauspiste Mittapisteen sijainti Reiän syvyys, mm Rakenne Lämpötila Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus MP1 Sisäilma ilma 15,4 37 4,9 Alapohjatilaa vasten oleva betoniseinä 50 US 14,3 46 5,8 Työpaja-rakennus Päätyseinästä 277 cm, lattaiasta 76 cm Alapohjatilaa vasten oleva betoniseinä 100 US 14,4 53 6,6 Raaka-ainevarasto Päätyseinästä 266 cm, lattaiasta 76 cm Alapohjatila seinän läpi 200 AP ilma 14,1 62 7,6 Päätyseinästä 254 cm, lattaiasta 76 cm Alapohjatilaa vasten oleva betoniseinä Päätyseinästä 244 cm, lattaiasta 76 cm Alapohjatilaa vasten oleva betoniseinä Päätyseinästä 271 cm lattaiasta 5 cm Alapohjatilaa vasten oleva betoniseinä Päätyseinästä 261 cm, lattaiasta 5 cm Alapohjatilaa vasten oleva betoniseinä Päätyseinästä 251 cm, lattaiasta 5 cm 150 US 14,3 60 7,4 50 US 12,7 72 8,1 100 US 12,6 81 9 150 US 12,5 90 9,9 Alapohja laatta 30 AP 13,5 60 6,4 Päätyseinästä 258 cm, takaseinästä 13 cm Alapohjatäyttö laatan läpi >100 AP 11 89 8,9 Päätyseinästä 246 cm, takaseinästä 12 cm Alapohja laatta 80 AP 13,1 62 7,1 Päätyseinästä 241 cm, takaseinästä 12 cm MP2 Sisäilma 13,1 51 5,9 Työpaja-rakennus Traktori talli Kahitiili 50 US 10,4 52 5 seinästä 136 cm, lattiasta 100 cm Kahitiili 100 US 10 53 5 seinästä 119 cm, lattiasta 100 cm Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
MITTAUSTULOKSET Työpajarakennus, Puustellinmäki 4-6, Espoo Liite 1 2 Betoniseinä 250 US 6,7 87,0 6,6 seinästä 108 cm, lattiasta 100 cm Ilmarako 160 US 8,5 63 5,4 seinästä 118 cm, lattiasta 70 cm Betoni 250 US 6,2 94 7 seinästä 147 cm, lattiasta 15 cm Kahitiili 50 US 9,4 71 5,2 seinästä 132 cm, lattiasta 15 cm Kahitiili 100 US 9 81 7,2 seinästä 118 cm, lattiasta 15 cm MP3 Sisäilma 22,1 19 3,8 Työpaja-rakennus 1.kerros luokkatila Reikätiili 50 US 18,8 33 5,4 Ulkoseinästä 103 cm, lattiasta 22 cm Reikätiili 100 US 17,2 37 5,4 Ulkoseinästä 88 cm, lattiasta 22 cm Reikätiili 250 US 12,3 57 5,9 Ulkoseinästä 72 cm, lattiasta 22 cm Pintailmaisimen käyttö rakennekosteuksien arvioinnissa Tutkittujen tilojen seinä ja lattiarakenteita tutkittiin pintailmaisimella Gann Hydromette UNI 1. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä 0-160. Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Kohonneita kosteuslukuarvoja todettiin - kellarikerros traktoritila, lattia ja maanvastainen ulkoseinän noin 1 m korkeuteen asti. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
K01 46% Betoni 50 mm MP1 K02 K03 K04 53% 62% 60% Betoni 100 mm Alapohjatila seinän läpi 200 mm Betoni 150 mm Betoni 50 mm Betoni 100 mm Betoni 150 mm K05 K06 K07 72% 81% 90% MP2 Betoni 30 mm Alapohja täyttö >100 mm Betoni 80 mm K08 K09 K10 60% 89% 62% K11 52% Kahitiili 50 mm K12 53% Kahitiili 100 mm Ilmarako 160 mm K14 63% K13 87% Betoni 250 mm MERKINTÖJEN SELITYKSET: Betoni 250 mm K15 94% K 35% RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS < 70 % Kahitiili 50 mm Kahitiili 100mm K16 K17 71% 81% K 76% RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS 70 90 % K 92% RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS 91 100 % Työpajarakennus Puustellinmäki 4-6, Helsinki kellarikerros 3.3.2015 LIITE 1.1
MP3 Reikätiili 50 mm K18 33% MERKINTÖJEN SELITYKSET: K 35% RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS < 70 % Reikätiili 100 mm Reikätiili 250 mm K19 K20 37% 57% K K 76% 92% RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS 70 90 % RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS 91 100 % Työpajarakennus Puustellinmäki 4-6, Helsinki 1. kerros 3.3.2015 LIITE 1.2
MERKINTÖJEN SELITYKSET RAKENNEAVAUS PORAREIKÄ 20 mm, ULKOSEINÄÄN MUURAUSVÄLIIN ASTI (arvioi porauksessa, onko eristettä), arvioitu paksuus 430 mm RAK19 (tiilimuurattu seinä) Avaus seinään noin 500 mm lattiasta, muurausväliin asti, lieriöavaus 200 mm RAK17 (arvio maanvarainen betonilaatta) Avaus lattiaan maatäyttöön asti, seinän vierustoista 300 mm, lieriö 200 mm RAK20 (arvio ks. Liite 3) Avaus lattiaan maatäyttöön asti, seinän vierustoista 300 mm, lieriöavaus 200 mm RAK18 (tiilimuurattu seinä) Avaus seinään noin 500 mm lattiasta, ryömintätilaan / maaperään asti, lieriöavaus 200 mm Irrota levyrakennetta ennen porausta Työpajarakennus Puustellinmäki 4-6, Helsinki kellarikerros 29.1.2015 LIITE 2.1
MERKINTÖJEN SELITYKSET RAKENNEAVAUS RAK21 (tiilimuurattu seinä) Avaus seinään alaosaan lattiatasoon, muurausväliin asti, lieriöavaus 200 mm PORAREIKÄ 20 mm, ULKOSEINÄÄN MUURAUSVÄLIIN ASTI (arvioi porauksessa, onko eristettä), arvioitu paksuus 430 mm RAK22 Avaus lattiaan, ulkoseinän viereen, kantavan laatan pintaan asti, lieriöavaus 200 mm RAK24 Avaus lattiaan, ulkoseinän viereen, kantavan laatan pintaan asti, lieriöavaus 200 mm RAK25 (ks. Liite 3) Avaus kattoon, ulkoseinän liittymän kohdalle, levyrakenteen avaus, koko 300*300 mm RAK26 (ks. Liite 3) Avaus lattiaan, ulkoseinän liittymän viereen, levyrakenteen avaus, koko 300*300 mm RAK23 (tiilimuurattu seinä) Avaus seinään noin 500 mm lattiasta, muurausväliin asti, lieriöavaus 200 mm Työpajarakennus Puustellinmäki 4-6, Helsinki 1. kerros 29.1.2015 LIITE 2.2
MERKINTÖJEN SELITYKSET RAKENNEAVAUS PORAREIKÄ 20 mm, ULKOSEINÄÄN MUURAUSVÄLIIN ASTI (arvioi porauksessa, onko eristettä), arvioitu paksuus 430 mm RAK27 Avaus lattiaan, ensin testiporaus 20 mm, jolla arvioidaan onko rakenteessa eristettä. Jos eristekerros on betonilaatan alla, niin sitten avaus ulkoseinän viereen, kantavan laatan pintaan asti, avaus 400x400 mm RAK30 Avaus lattiaan, ulkoseinän viereen, kantavan laatan pintaan asti, avaus 400x400 mm RAK28 Avaus lattiaan, ulkoseinän viereen, kantavan laatan pintaan asti, avaus 400x400 mm RAK29 Avaus lattiaan, ulkoseinän viereen, kantavan laatan pintaan asti, avaus 400x400 mm Työpajarakennus Puustellinmäki 4-6, Helsinki 2. kerros 29.1.2015 LIITE 2.3
MERKINTÖJEN SELITYKSET RAKENNEAVAUS RAK31 Avaus lattiaan, räystään lähelle, kantavan laatan pintaan asti, koko 400*400 mm RAK32 Avaus lattiaan, räystään vierustaan, kantavan laatan pintaan asti, koko 400*400 mm Työpajarakennus Puustellinmäki 4-6, Helsinki Ullakkokerros 29.1.2015 LIITE 2.4
Merkkiainekokeet 23.1.2015 2 1 MERKKIEN SELITYKSET: Merkkiaine välipohjan eristekerrokseen 0-1 Pa Paine-ero ja ilmavirran suunta MERKKIAINEHAVAINNOT: 1 Seinä- ja lattiarakenteen liittymä 2 Läpivienti (patteriputki, sähkörasia) Työpajarakennus Puustellinmäki 4-6, Helsinki 1. kerros 29.1.2015 LIITE 3.1
MAANVASTAISTEN RAKENTEIDEN SIJAINTIKAAVIO, ARVIO MERKINTÖJEN SELITYKSET AP1 AP2 Maatäyttö Maapohjainen ryömintätila US1 US2 Työpajarakennus Puustellinmäki 4-6, Helsinki kellarikerros 29.1.2015 LIITE 4.1
1. KERROKSEN VÄLIPOHJARAKENTEIDEN SIJAINTIKAAVIO, ARVIO MERKINTÖJEN SELITYKSET VP1 VP2 US1 US2 Sisäkuoreen kiinnitetty puupanelointi Työpajarakennus Puustellinmäki 4-6, Helsinki 1. kerros 29.1.2015 LIITE 4.2
2. KERROKSEN VÄLIPOHJARAKENTEIDEN SIJAINTIKAAVIO, ARVIO MERKINTÖJEN SELITYKSET VP1 VP2 US1 US2 Työpajarakennus Puustellinmäki 4-6, Helsinki 2. kerros 29.1.2015 LIITE 4.3
YLÄPOHJARAKENTEIDEN SIJAINTIKAAVIO, ARVIO MERKINTÖJEN SELITYKSET YP1 YP2 Työpajarakennus Puustellinmäki 4-6, Helsinki Ullakkokerros 29.1.2015 LIITE 4.4