+ Optimoinnin monet tavoitteet FORS-iltapäivä 15.11.2012: Monitavoitteisen päätöksenteon soveltaminen käytännössä Veli-Pekka Heikkinen
+ Esitykset aihealueet Sijoitustoiminnan kvantitatiiviset menetelmät Historian analysointi Strategiset välineet Taktiset välineet Muut huomiot Monitavoiteongelmat yrityksissä Tavoitteiden asetanta palkitsemisjärjestelmät
+ Sijoitustoiminnassa käytettävät kvantitatiiviset menetelmät (softat) Tuottoattribuutiolaskenta (itsetehtyjä ja kaupallisia softia) Riskilaskenta absoluuttinen ja suhteellinen ja sen dekomponointi (pääasiassa kaupallisia softia, mutta myös itse tehtyjä) Riskilaskennan sisällä esim. Faktori ja pääkomponenttianalyysiä Tavoitteena samanlainen päätöksentekohierarkia sekä tuotto että riskilaskennassa, mutta usein esim. taloudellisista syistä johtuen näin ei ole Valvova viranomainen pitää standardoiduista järjestelmistä Markkinajohtajia mm. Barra, Riskmetrics, Bloomberg, Factset Data management haastavaa Rahastojen valinnassa käytettävä analyysi eli kun valitaan ulkoisia managereita hoitamaan salkkua: kaupalliset softat ja myös itse tehdyt Performanssi suhteessa peer groupiin Tyylianalyysi (small cap vs. Large cap, value vs. growth
+ Asiakkaat Vaativat tuottoraportoinnin lisäksi myös riskiraportointia Myös muut tavoitteet kuin tuotto- ja riski kiinnostavat esim. vastuullinen sijoittaminen Pitkän aikavälin suunnittelu
+ Strateginen pitkän aikavälin allokaatio Simulointimenetelmät ja sekä staattiset että stokastiset optimointimenetelmät Simulointi tuntuu usein kuvaavan optimointia paremmin päätöksentekotilannetta: mihin tällä salkulla voi päätyä Miksi näin? Ehkä ollaan jo niin lähellä optimia tai sitten nykyinen salkku on aina niin rakas Optimoinnin käyttö: jotta tämä nykyinen salkku olisi optimaalinen, sinun täytyy olettaa omaisuuslajille i tuotto r ja volatiliteetti s: Uskotteko todella noihin parametrien arvoihin?
+ Mikä jakauma kuvaa parhaiten TULEVAISUUTTA? Rahoituksen aikasarjat monesti ei-normaaleja, mutta voiko voiko ei-normaalia jakaumaa käyttää ennusteena tulevaisuuteen? Millä tavalla ei-normaalia jakaumaa pitäisi käyttää missäkin tapauksessa? Ei jakaumaoletusta ollenkaan
+ Päivittäinen salkunhoito eli taktinen allokaatio ja instrumenttien valinta Salkunhoitajat ovat jatkuvasti kiinnostuneita näkemään salkun tuotot ja säännöllisesti myös riskijakauman Omaisuuslajien allokaatiopäätöksenteko: kerran viikossa tuottoattribuutio ja riskiattribuutio Joskus myös optimointia, jos salkkua halutaan kehittää johonkin suuntaan esim. Lisää tracking erroria salkkuun (salkunhoitajakohtaista) Aktiivisen salkunhoidon tärkein tehtävä ja työläin tehtävä on analysoida markkinoilta tulevaa informaatiota ja vetää siitä johtopäätökset => risk on/off, osake x salkkuun/ulos salkusta Hierarkiassa toinen askel on tehdä optimaalinen portfolio Esim. Viikottaisessa 1,5 h allokaatiokokouksessa on tuskaa saada aikaan risk on/off päätös
+ Lähes optimit vai lisätavoitteet 1 Esimerkki: Paljonko suomalaisesta osakesalkusta on hajautettava ulkomaille, jotta lopputuloksena on optimoinnin mielessä tehokas salkku Hajauttamalla 60 % ulkomaille saa 80 % hajautushyödystä Onko lopun 40 % pois hajautus enää hajauttamisen väärti, koska. Usein tyydytään riski-tuotto -mielessä vajaasti hajautettuun salkkuun, koska a) salkunhoitaja/asiakas uskoo tuntevansa suomalaiset yhtiöt ja tekevänsä lisäarvoa b) muita strategisia intressejä
+ Lähes optimit vai lisätavoitteet 2 Rahoitusteoria ohjaa luonnollisesti vahvasti päätöksenteon mallintamista rahoitusongelmissa Usein rahoitusteoriaan perustuvan optimointituloksen jälkeen tulos optimoidaan stetson-periaatteella mieleiseksi, koska päätöksentekijällä on piilotettuja tavoitteita, joita hän ei halua paljastaa, koska ne ovat ristiriidassa rahoitusteorian kanssa, esim. tehokkaiden markkinoiden hypoteesi
+ Konsernin optimaalinen toiminta Monesti yhtiöt usean ristiriitaisen säätelyn kehikossa, esim. IFRS, muut kirjanpitosäädökset ja lisäeläkesäätiöiden vakavaraisuusvaatimukset Etenkin konserneissa tilanne tytäryhtiöissä haastava Konsernin ylin johto kiinnittää huomiota eri säätelykehikkoon kuin tytäryhtiön johto tai sijoitusjohtaja Monitavoiteongelma, jossa useampi päätöksentekijä eri päätöksenteon hierarkiatasoilla, ja heillä ristiriitaiset tavoitteet Kirjanpidollinen tulos vai tulos käyvin arvoin maksimoitava => ristiriita Lyhyen ja pitkän aikavälin sijoitustoiminnan tuottojen maksimointi Maineriskin minimointi esim. Kreikka, Espanja jne.
+ Esimerkki konsernirakenteesta: OP-Pohjola - ryhmä Tavoite: osuuskunnan tavoitteet mm. Omistajajäsenten ja asiakkaiden menestys Tavoite: mm. Pörssiyhtiön arvon kasvattaminen Rajoite: Basel II ja Solvenssi I ja II Tavoite: OPhenkivakuutus Oy:n tulos Rajoite: Solvency I ja II Tavoite: Rahastojen kannattava myynti Rajoite: UCITS4 Eläkesäätiö- ja kassa: tavoite: pienemmät vakuutusmaksut kuin yhtiöissä Rajoite:TyELlainsäädäntö
+
+ Yrityksen palkitsemisjärjestelmät Kaikkien monitavoiteongelmien äiti Kuinka saada aikaan paras henkilökohtainen suoritus, paras yhteistyö ja siten, että se hyödyttää yritystä Monimutkaisemmissa tapauksissa yritys on sekä konserni että tytäryhtiö, joiden tavoitteet hieman ristiriitaiset Taloudellisten ja muiden arvojen arvottaminen
+ Salkunhoitajan palkitseminen Tavoite: oman salkun performanssi ja yhteistyö Salkun performanssi voidaan mitata, mutta yhteistyötä ei yhtä helposti Suhteellinen vai absoluuttinen tuotto Monesti positiivisten tuottojen aikana sidosryhmät katsoo suhteellista menestystä ja negatiivisten tuottojen aikana absoluuttista
+ Vakuutusyhtiön sijoitusmaailma Ylimmän johdon tavoitteena maksimaalinen kirjanpidollinen/ifrs tulos ja vakavaraisuusaseman kasvattaminen Sijoitusjohtajan tavoitteena maksimaaliset sijoitustuotot käyvin arvoin ja välillä myös kirjanpidollinen tulos Lyhyt ja pitkäaikaväli tavoitteena
+ Ongelmien monitavoitteisuutta on vaikea hahmottaa Erilaisten liiketoimintojen sisältämä konserni on täynnä monitavoiteongelmia, joihin johto kipeästi kaipaa työkaluja avuksi Yleensä monitavoitteisuuden monimutkaisuudesta johtuen tavoitteita painotetaan ympäröivän tilanteen mukaan ja pitkäjänteisyys häiriintyy eri yksiköiden välille syntyy helposti ristiriitoja siitä, että vain yhtä optimiratkaisua ei ole Matriisiorganisaatio vai linjaorganisaatio
+ Yhteenveto Kvantitatiivisia menetelmiä käytetään sijoitustoiminnassa laajasti hyväksi, mutta ne on oltava synkronoitavissa firman käyttämään valtavirtasoftaan ja IT-arkkitehtuuriin Data management on aina suuri haaste Busineksessa pärjää se, jolla on selkeimmät esitykset ja johtopäätökset ja paras grafiikka päätöksentekijällä ei ole aikaa tuhlata merkityksettömiin yksityiskohtiin Yrityksissä monitavoitteisuutta ei hahmoteta ja se aiheuttaa organisaatioissa ristiriitoja