Etf - sijoitusstrategin työkalu

Transkriptio

1 Etf - sijoitusstrategin työkalu Karo Hämäläinen Sijoitusristeily 2008,

2 Mikä on etf? Etf = Exchange traded fund = pörssilistattu rahasto Kaupankäynti kuten (ulkomaisella) pörssiosakkeella Monet etf:t seuraavat jotakin indeksiä (ovat passiivisia), mutta etf:inä on saatavilla myös joitakin aktiivisia rahastoja. Pörssi-indeksien lisäksi etf:t voivat kohdistua myös esimerkiksi raaka-aineisiin (etc = exchange traded commodities), korkopapereihin tai valuuttoihin.

3 Etf:ien historiaa Maailman kuuluin ja ensimmäinen etf, S&P 500 indeksiä seuraava SPDR, tuli markkinoille tammikuussa Aluksi (yhdysvaltalaisten) instituutioiden työkalu. Pohjana ajattelu indeksisijoittamisen järkevyydestä. Etf-sijoittaminen yleistynyt valtavasti sekä instituutioiden että yksityishenkilöiden keskuudessa. Suomen ensimmäinen etf, Seligson OMX Helsinki 25 indeksiosuusrahasto, aloitti toimintansa helmikuussa 2002.

4 Etf vs. indeksirahasto, 1/2 Etf:t ostetaan pörssistä -> kaupankäyntipalkkiot. Rahastoyhtiö saattaa periä merkintä- ja lunastuspalkkion. Etf-kaupankäynti pörssin aukioloaikoina, rahaston arvo lyödään lukkoon kerran päivässä. Merkintää tai lunastusta tehdessään ei tiedä, millä hinnalla rahastoa ostaa / myy. Etf:n säilyttämisestä voidaan periä säilytyspalkkio. Etf-valikoima on huomattavan laaja (useita satoja), kun mukaan otetaan Yhdysvaltain ja Saksan etf:t. Indeksirahastoissa Suomen laajin valikoima Seligsonilla (6 indeksiosakerahastoa).

5 Etf vs. indeksirahasto, 2/2 Jos kaupankäyntikulu on 10 euroa ja merkintäpalkkio saa olla 1 %, sopiva kertaerä on 1000 euroa. Yhdysvaltalaisia etf:iä ostava joutuu vaihtamaan valuuttaa -> valuutanvaihtopalkkio. Etf maksaa osinkoa jopa 4 kertaa vuodessa -> veronmaksua joka vuosi. Etf:n osingon kaavamainen sijoittaminen uudelleen ei ole yleensä järkevää.

6 Sijoitusstrategin työkalu Etf:t ovat aktiivisen osakepoimintasijoittamisen täysi vastakohta, passiivista indeksisijoittamista. Etf:n arvonkehitys vastaa kohdeindeksin (kohdemarkkinan) kehitystä. Etf-sijoittaja katsoo sijoituskenttää makrotaloudellisista lähtökohdista kuten sijoitusstrategi, mutta myös sijoittajapsykologia pitää ottaa huomioon. Etf:in saavutetaan alamarkkinoita a) maantieteellisesti, b) toimialojen perusteella, c) yhtiötyyppien (arvo vs. kasvu) perusteella ja d) yhtiöiden koon (markkina-arvon) perusteella.

7 Ylhäältä alas -lähestymistapa Suursijoittajien ajattelutapa 1. Päätetään osakkeiden, korkojen ja muiden sijoituskohteiden (kiinteistöt, hedget jne.) osuus salkussa. Saadaan osakesalkun koko. 2. Osakesalkun sisällä katsotaan, mitä maantieteellisiä alueita on syytä ylipainottaa ja mitä alipainottaa (ts. poikkeama perusallokaatiosta). 3. Maantieteellisten alueiden sisällä katsotaan, mitä toimialoja painotetaan tai painotetaanko kasvu- tai arvo-osakkeita. 4. Osakevalinnat (tai passiivisesti etf:in, indeksirahastoin tai johdannaisin)

8 Varman sijoitukset Lähde: Varma

9 MSCI World indeksin koostumus Lähde: Barclays Global Investors Limited ja MSCI, tilanne

10 Maantieteellinen hajautus Etf:in saavutettavissa käytännössä kaikkien länsimaisten markkinoiden tärkeimmät indeksit (esim. OMX Helsinki 25:een voi sijoittaa kahden etf:n avulla). Yhdysvalloissa jopa pörssikohtaisesti (Nasdaq-100- indeksi: QQQQ). Myös koko joukko kehittyvien maiden pörssi-indeksejä, mm. Brasilia, Meksiko, Kiina, Hongkong, Malesia, Etelä- Korea... Laajempia maantieteellisiä alueita: Latinalainen Amerikka, kehittyvät markkinat, BRIC, EAFE

11 Toimialahajautus Erittäin laaja valikoima eri toimialaindeksejä. Suomalaisen sijoittajan on vaikea saada hajautettua toimialasalkkua yksinomaan Helsingin pörssin yhtiöiden avulla, mutta etf:in saa rakennettua helposti, yksinkertaisesti, pienellä pääomalla ja pienillä kuluilla laajalti hajautetun salkun. Toimialat käyttäytyvät eri tavoin eri suhdannevaiheissa, esim. defensiiviset lääketeollisuus, elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa. Toimialahajauttajan hyvä katsoa sekä Yhdysvaltain (Amex) että Saksan etf-tarjontaa. Saksasta saa hyvät eurooppalaisiin toimialaindekseihin kohdistuvat etf:t.

12 Kasvu versus arvo Eri markkinatilanteissa kasvuosakkeet (growth) tuottavat paremmin kuin arvo-osakkeet (value), joskin useat tutkimukset osoittavat arvosijoittamisen (= sijoittaminen alhaisen p/b:t ja p/e:n sekä hyvän osinkotuoton yhtiöihin) olevan pitkällä aikavälillä kannattavampaa. Etf:ien avulla voi sijoittaa suurten markkinoiden joko kasvu- tai arvo-osakkeisiin. Tarjolla myös indeksejä, jotka sijoittavat parhaan osinkotuoton tarjoaviin yhtiöihin (Dogs of Dow ajattelu).

13 Muita erikoistumistapoja Markkina-arvo (large cap, midcap, small cap) Raaka-aineet (etc) kuten kulta ja hopea Bull- ja bear-etf:t, joiden arvo kehittyy turbovauhtia suhteessa indeksiin joko samaan (bull) tai eri suuntaan (bear, esim. Tukholman XACT Bear) -> Etf:ien avulla voi toteuttaa varsin monipuolisesti oman markkinanäkemyksensä.

14 Passiivinen vs. aktiivinen sijoittaminen Etf-sijoittaja ei saa kutsuja rahastoyhtiöiden sijoitusiltoihin kahvittelemaan. Sen sijaan hän pääsee omakustanteiselle ulkomaanmatkalle. Pitkällä aikavälillä markkinoiden voittaminen on vaikeaa, varsinkin, jos salkku on hajautettu. Kustannukset ovat taattua tappiota. Vuosituotto 10 %, alkusijoitus euroa. Jos hallinnointipalkkiot ovat 3 %, sijoittajalla on kymmenen vuoden päästä euroa. Jos hallinnointipalkkio on 0,5 %, summa on euroa. Yli 5000 euroa suurempi! Passiivinen sijoittaminen ei ole kovin jännittävää.

15 Etf:ien ongelmia Tiedonsaanti on hankalaa. Parhaiten tietoa löytyy liikkeellelaskijoiden sivuilta (esim. Varsinkin kehittyvillä markkinoilla yhden toimialan tai yhtiön paino voi olla merkittävän suuri -> yhtiökohtainen riski. Monet noteerataan Yhdysvaltain dollareissa -> valuutanvaihto. Likviditeetti vaihtelee paljon tuotteiden välillä. Liukasvaihtoisimmissa spredi (-> kaupankäynnin kustannus) on pienempi.

16 Hyödyllisiä nettiosoitteita Yleisiä Liikkeellelaskijoita