Helsinki No YS 401

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 1.4.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 589 131 No YS 401 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan olennaista muutosta. LUVAN HAKIJA Ari Ollinsalo Pornaistentie 459 07220 Kaarenkylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Navetta Pornaistentie Uljas 19:22, Monninkylä, Askola Toimialatunnus: 01211 (TOL 2002) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle 30.12.2003. MAKSU 567 A14 131 AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Puh. 020 490 101 Faksi 020 490 3200 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Tfn +358 20 49 01 01 Fax +358 20 490 32 00 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.miljo.fi/uus

2 (21) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat, ilmoitukset ja sopimukset Kaavoitustilanne Askolan, Pornaisten ja Pukkilan yhteinen ympäristönsuojelulautakunta on päätöksellään myöntänyt toimintaan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan 20.3.2001. Lupa on myönnetty 50 lypsylehmän, 10 hiehon sekä 30 nuorkarjan (alle 8 kk) pitämiseen. Askolan rakennuslautakunta on myöntänyt lypsylehmäpihatolle ja nykyiselle lietelantasäiliölle rakennusluvan 8.12.2000. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2000 2005. Ari Ollinsalo on tehnyt vuokrasopimuksen K. O:n kanssa Silkkarin tilan peltolohkoista 7:44, 13:18, 19:17, 14:34, 14:33 ja 5:9, joiden yhteispintaala on 46 ha. Vuokra aika on 1.1.2002 31.12.2011. Eläinsuojan sijaintialue on maatalousvaltaista haja asutusaluetta. Itä Uudenmaan seutukaavayhdistelmässä talouskeskus sijaitsee alueella, jolla ei ole aluevarauksia. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis tai asemakaavaa. Talouskeskuksesta länteen Pornaisten puolella lähimmillään 1 200 metrin etäisyydellä on aluevarauksena maa ja metsätalousvaltainen alue M ja kaakossa lähimmillään 1 600 metrin etäisyydellä on aluevarauksena virkistysalue V. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Talouskeskus sijaitsee Askolan kunnan Monninkylässä tilalla Uljas RN:o 19:22 (kiinteistörekisteritunnus 018 405 0019 0022). Eläinsuojan eteläpuolella runsaan 200 metrin etäisyydellä on paikallistie. Eläinsuoja sijaitsee peltoaukealla. Tilan ympärillä olevat pellot ovat maatalouskäytössä. Lähimmät häiriintyvät kohteet Tilakeskuksessa on luvanhakijan asuinrakennus. Lähin ulkopuolinen asuinrakennus pihapiireineen sijaitsee itäpuolella noin 200 metrin ja eteläpuolella noin 300 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta. Pohjavesialueita tai luonnonsuojelualueita talouskeskuksen lähistöllä ei ole.

3 (21) YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Maaperä Vesiolosuhteet Eläinsuojat sijaitsevat savipeitteisten peltojen keskellä. Tilakeskuksessa on myös moreenimaita ja kalliota. Talouskeskuksen kaakkoispuolella lähimmillään noin 100 metrin päässä virtaa lounaaseen oja, joka on putkitettu. Lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä kaakossa virtaa etelään Kivioja, joka laskee Valkjärven ojan, Pimijärven, Pauninojan ja Pikkujoen kautta edelleen Porvoonjokeen. Alue kuuluu Porvoonjoen vesistöalueen (18) Pikkujoen osavaluma alueeseen (18.013). Tilakeskus ei sijaitse pohjavesialueella. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ari Ollinsalo harjoittaa maataloutta päätuotantosuuntanaan maidontuotanto. Nyt on tarkoitus tehdä pihattonavetassa muutoksia siten, että lypsylehmille tulee lisää paikkoja. Uusia eläinsuojatiloja ei rakenneta lisää, mutta yksi uusi lietelantasäiliö rakennetaan. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Toiminnan päätuotteet ovat 750 000 l/a maitoa ja noin 4 500 kg/a naudanlihaa. Tilalla on nykyisin 65 lypsylehmää, 25 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Tilakeskuksessa on myös muutama hevonen, mutta ne eivät ole omia. Muutoksen jälkeisessä tilanteessa tilalla tulee olemaan 90 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Lypsylehmäpihatto ja nuorenkarjan navetta Ruokinta Vedenhankinta Lypsylehmäpihatto on valmistunut 2001. Nuorenkarjan navetta on valmistunut 1972 ja se on tarkoitus nyt peruskorjata. Navetoiden alapohjat ovat betonirakenteiset. Käytettäviä rehuja ovat muun muassa kuivaheinä, esikuivattu säilörehu, rypsi, tuoreleike, puolitiiviste ja vilja. Tilalla on porakaivo, jonka antoisuus on noin 20 m 3 /d. Vettä käytetään noin 10 m 3 /d. Porakaivo sijaitsee nuorenkarjan navetan itäpuolella.

4 (21) Lannanlevitysalat Lannanlevitysalat ovat melko tasaisia. Pellot ovat pääosin savipeitteisiä, mutta Petkelsuon pellolla on myös turvemaita noin 3 ha alueella. Lannanlevitysalat eivät sijaitse pohjavesialueella. Yksi lannan levitykseen tarkoitetuista etäpelloista rajoittuu Urranojaan, joka laskee Luhdinojaan. Luhdinoja laskee edelleen Vähäjoen ja Pikkujoen kautta Porvoonjokeen. Polttoaine ja öljysäiliöt sekä energia Tilalla on maanpäällinen polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2 700 litraa. Säiliö on varustettu ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Säiliö on noin 20 vuotta vanha. Säiliö on sijoitettu betonialustalle. Jäteöljyt säilytetään tynnyreissä hallissa betonialustalla. Tilalla on hakelämpökeskus, jolla lämmitetään asuinrakennus sekä asuinrakennuksen ja navetan lämmin käyttövesi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Toiminnasta ei päästetä lantaa, virtsaa tai jätevesiä vesiin, viemäriin tai maaperään. Navettaan ei tule vesikäymälää. Lannan, pesu sekä muiden jätevesien käsittely ja varastointi Lietelantamenetelmällä on 80 lehmää, 40 hiehoa ja 30 nuorkarjaa (alle 6 kk). Lietelantaa syntyy laskennallisesti noin 2 200 m 3 /a (eläinten laskennallinen laidunaika 2 kk/a). Lietelantasäiliöihin johdetaan myös maitohuonejätevedet 200 m 3 /a ja eläinsuojan muut pesuvedet. Yhteensä tarvitaan noin 2 400 m 3 /a säiliötilavuutta, jossa ei ole vielä mukana säiliöihin satavaa sadevettä 283 m 3 /a. Lietelantasäiliöitä on kaksi. Vanha säiliö on tilavuudeltaan 1 750 m 3 ja uusi 1 000 m 3, lietekuilut ovat tilavuudeltaan noin 50 m 3. Lietelannalle on varastotilavuutta siis yhteensä 2 800 m 3. Säiliöt täytetään alta päin. Lietekuilut toimivat padotuksella. Lietettä sekoitetaan tyhjennyksen yhteydessä potkurisekoittimella. Säiliöt tyhjennetään lietevaunussa olevalla pumpulla. Lannan kuormausalusta on maapohjainen savi /sorapinta. Lietelantasäiliö 1 750 m 3 Säiliö on rakennettu 2001. Säiliön pohjan pinta ala on 573 m 2 ja säiliön korkeus on 3 metriä. Säiliö on perustettu savimaalle soratäytön päälle ja samalla on asennettu salaojat. Säiliön pohjana on noin 130 140 mm paksu betonilaatta (K35). Seinät on rakennettu betonielementeistä, joi

5 (21) den paksuus on 120 mm (K40 K50). Säiliön seinät ovat maanpinnan alapuolella 2,5 metrin syvyydeltä. Säiliö on kattamaton. Lietelantasäiliö 1 000 m 3 Säiliö rakennetaan nuorkarjan navetan peruskorjauksen yhteydessä kesällä 2005. Säiliön korkeus on 3 metriä. Säiliön pohjan pinta ala on 380 m 2. Pohjana on maanvarainen teräsbetonilaatta 150 180 mm (betoni K30 2). Säiliön seinät rakennetaan tehdasvalmisteisista teräsbetonielementeistä, joiden paksuus on 120 mm. Säiliön seinät tulevat olemaan maanpinnan alapuolella 2,7 metrin syvyydeltä. Säiliö on kattamaton. Säiliö varustetaan 1,2 metrin korkuisella verkkoaidalla. Kuivikepohja Kuivikepohjalla on 10 ummessa olevaa lehmää. Kuivitusjärjestelmä on täyskuivikepohja. Poistettavaa kuivikepohjaa syntyy noin 50 m 3 /a. Kuivitetun alueen pinta ala on 65 m 2. Kuivikkeen paksuus on noin 100 cm. Lattiarakenteen ja reunojen materiaali on betoni. Kuivikemateriaalina käytetään turvetta ja olkea. Kuiviketta ei käännetä. Kuivikepohja tyhjennetään 3 4 kertaa vuodessa. Poistettu kuivikepohja varastoidaan kuivalantalassa. Kuivalantala Kuivalantalan pinta ala on 150 m 2. Lantalan pohjana on betonilaatta, joka on valettu pohjastaan toiselta reunaltaan ylöspäin kaareutuvaksi (toisen puolen reunana). Toisella reunalla on muottiharkoista tehty 1,2 metriä korkea seinä. Lantalan toinen pääty on kiinni nuorenkarjan navetan sokkelissa ja toinen pääty on avoin. Kuivalantalan osalta tilanne paranee nykyisestä, kun kuivikelantaa syntyy tulevaisuudessa vähemmän ja se on kuivempaa. Kuivalantalassa varastoidaan myös pilaantuneet rehut. Lantala tyhjennetään 2 3 kertaa vuodessa. Lantalan vieressä oleva kumimattopohjainen virtsasäiliö 180 m 3 puretaan. Laidunnus ja jaloittelutarhat Kaikki lypsylehmät laiduntavat/jaloittelevat 6 kk/a. Eläimet ovat päivisin usein sisällä ja yöt ulkona. Laidun /jaloittelualueiden pinta ala on yhteensä 15 ha. Laidun /jaloittelualueet eivät rajoitu vesistöön. Eläimillä on vapaa pääsy navettaan laidun /jaloittelualueilta. Navetassa eläinten on mahdollista juoda ja saada lisäruokaa koko ajan. Talvella eläimet saattavat käydä joskus jaloittelemassa noin 1 kerran kuussa. Hiehot laiduntavat/jaloittelevat 6 kk/a yötä päivää. Vanha tilatankki toimii hiehojen juottoaltaana. Eläimille on lisäruokintaa koko ajan. Jaloittelualueille kertyvä lanta voidaan koota ja sijoittaa kuivalantalaan. Jaloittelualueet ovat kaikki maapohjaisia. Luvan hakijan mukaan mahdollisia jaloittelualueiden pohjarakenteita on mahdollista toteuttaa 5 vuoden sisällä.

6 (21) Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Säilörehua valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin 1 000 t/a. Kuivikkeita ja rehuja varastoidaan rehu ynnä muissa varastoissa tilakeskuksessa. Pyöröpaalattua säilörehua ja tuoreleikettä, peitetty, varastoidaan taivasalla pellon laidassa tilakeskuksessa. Lannan, puristenesteiden ja jätevesien levitys pellolle Päästöt ilmaan Lannan levitykseen on käytettävissä 77 ha peltoalaa, josta omaa on 30 ha ja vuokrapeltoa 47 ha. Levitysajankohdat ovat keväällä, kesällä ja syksyllä. Lietelanta levitetään letkulevityskalustolla ja kuivalanta kuivalannan levitysvaunulla. Tilalla ei ole omaa lietelannan levityskalustoa, vaan levityksen hoitaa urakoitsija. Valtaojien varsille jätetään 3 metrin suojakaistat. Lietelantaa levitetään kesällä suoraan kasvustoon. Kuivalannan levityksen jälkeen maa muokataan. Lannan sekoituksesta ja levityksestä voi aiheutua hajuhaittaa lähiympäristölle. Lantavarastot ovat kattamattomia. Osa lannasta levitetään eläinsuojan välittömään läheisyyteen, mistä voi aiheutua lyhytaikaista hajuhaittaa. Muutoin naapureille ei aiheudu haittaa. Naapurit eivät ole valittaneet hajuhaitoista. Nuorkarjan navetassa on koneellinen ilmanvaihto. Lypsylehmäpihattossa on painovoimainen ilmanvaihto ja poistoilman päästökorkeus on noin 7 metriä. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Maitoa noudetaan joka toinen päivä. Eläintenvälitysauto tai teurastamon auto käy tilalla noin 2 viikon välein. Kuivikkeita kuljetetaan kerran kahdessa viikossa. Ostorehuja tuodaan noin 2 kertaa kuukaudessa. Rehuja haetaan tilalle pelloilta joka kolmas päivä. Lannan kuljetuksia eläinsuojakiinteistöltä levitysaloille on 3 4 jaksoa vuodessa. Lannankuljetus kestää kerrallaan 2 vuorokautta. Tällöin lantaa ajetaan yötä päivää. Lannanlevitysaikana lantakuormia ajetaan etäpelloille (Silakanojalle) 20 24 kuormaa vuorokaudessa. Tilakeskuksen läheisyydessä sijaitseville pelloille lantaa ajetaan noin 4 kuormaa tunnissa. Toiminnanharjoittajan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittävää meluhaittaa. Toiminnasta aiheutuva melu on normaalia työkoneista aiheutuvaa melua. Muut jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Liete ja kuivikelannan (jätteen numerotunnus 02 01 06) sekä pesuvesien (02 01 06) lisäksi toiminnasta syntyy seuraavia jätteitä: Pilaantuneet rehut (02 01 03) varastoidaan kuivalantalassa ja levitetään pellolle syksyllä. Metalliromua (02 01 10) syntyy jonkin verran ja se toimitetaan kunnan hyötyjätepisteeseen tai sitä noudetaan tilalta erikseen

7 (21) hyötykäyttöön toimitettavaksi. Muovijätettä (15 01 02), kuten paalimuoveja, on aiottu polttaa taivasalla tilakeskuksessa. Luvan hakijan mukaan muovit voidaan toimittaa tarvittaessa jätteenkeräykseen. Paperi ja pahvijäte (20 01 01) toimitetaan kunnan hyötyjätepisteeseen. Sekalainen talousjäte (20 03 01) noudetaan kahden viikon välein. Loisteputket (20 01 21*) toimitetaan kunnan jätepisteeseen. Jäteöljyjä (13 02 03*) syntyy noin 100 200 l/a. Ne on aikomus imeyttää hakkeeseen ja polttaa. Luvan hakijan mukaan ne voidaan toimittaa tarvittaessa ongelmajätekeräykseen. Akut (20 01 33*) toimitetaan kunnan jätteenkeräyspisteeseen. Kuolleita eläimiä (02 01 02) arvioidaan syntyvän noin 3 000 kg. Täysikasvuisten eläinten raadot toimitetaan käsiteltäviksi Honkajoki Oy:lle. Luvan hakijan mukaan kaikki raadot voidaan toimittaa tarvittaessa Honkajoelle. Tilalla ei ole erillistä raatojen varastointitilaa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Luvan hakija ei ole esittänyt mitään erityisiä poikkeuksellisia tilanteita, joita toiminnassa syntyisi. Luvan hakijan näkemyksen mukaan lietelantasäiliöt eivät voi rikkoutua yht äkkiä, koska ne on upotettu maahan. Lietteen kuljetuksessa voi tapahtua vahinko. VALVONTA JA TARKKAILU Oman kaivoveden laatua tarkkaillaan kolmen vuoden välein. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 23.12.2004. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Askolan kunnan ilmoitustaululla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 20.1. 18.2.2005 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Uusimaa nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Askola kunnassa. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Eläinsuojakiinteistöllä on suoritettu tarkastus 17.2.2005. Samassa yhteydessä neuvoteltiin lupahakemukseen liittyvistä seikoista. Tarkastus ja neuvottelumuistio No YS 275/8.3.2005 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Etelä Suomen lääninhallitukselta, Askolan kunnanhallitukselta ja Askolan, Pornaisten ja Pukkilan

8 (21) yhteiseltä ympäristönsuojelulautakunnalta sekä Porvoon terveydensuojelujaostolta. Etelä Suomen lääninhallituksen sosiaali ja terveysosasto ja Porvoon terveydensuojelujaosto ovat antaneet 2.3.2005 päivätyt lausunnot. Lausunnoissa on esitetty muun muassa seuraava: Eläintiloja suunniteltaessa ja rakennettaessa on otettava huomioon eläinsuojelulain (247/1996 & muutokset) ja eläinsuojeluasetuksen (396/1996 & muutokset) määräykset sekä maa ja metsätalousministeriön päätös nautojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset (14/EEO/1997 & muutokset). Säädöksissä annetaan vähimmäisvaatimukset eläintenpitoolosuhteille sekä hoidolle. Maidontuotantotilalla käytettävän talousveden laadun tulee täyttää vähintään laatuvaatimukset, joista säädetään sosiaali ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001). Kaivoveden laatua tulee tutkia vähintään kolmen vuoden välein. Itsestään kuolleet eläimet, myös vasikat, tulee Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman asetuksen muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EY N:o 1774/2002) mukaisesti toimittaa hävitettäväksi hyväksyttyyn käsittelylaitokseen. Eläintautien leviämisen ennaltaehkäisemiseksi suositellaan niin kutsuttua hygieniasulkua, jossa työntekijät sekä ulkopuoliset vierailijat voivat pukeutua talon tarjoamiin suojavaatteisiin ennen eläintiloihin tai aputiloihin siirtymistä. Lintujen ja jyrsijöiden pääsy eläinten rehuvarastoihin ja eläinsuojiin tulee estää. Toiminnasta ei saa aiheutua hajusta tai kärpäsistä johtuvaa terveyshaittaa naapureille. Lietelantasäiliöt tulee varustaa katteella. Kärpästen lisääntyminen esimerkiksi lantapatterissa tulee estää. Lannanlevityspäivistä on hyvä tiedottaa etukäteen naapureille. Lannanlevityksestä aiheutuvaa hajua voidaan vähentää multaamalla lanta välittömästi levityksen jälkeen. Lannan multaaminen levityksen jälkeen sekä niin kutsuttu sijoituslannoitus ehkäisevät tuotantoeläinten taudinaiheuttajien kiertoa rehujen kautta uusiin eläimiin. Karjanlannan kautta leviävien eläintautien riskiä voidaan pienentää myös hygienisoimalla lanta esimerkiksi kompostoimalla tai ilmastamalla. Lantaa ei tule levittää kasvavalle nurmelle (rehu tai laidunkäyttö). WC vesiä tai jätevesilietettä ei tule levittää elintarviketuotantoon tai rehutuotantoon käytettäville pelloille mahdollisten tautia aiheuttavien mikrobien ja loisten leviämisriskin vuoksi. Tästä johtuen navetan WC vesiä ei tule johtaa lietelantalaan, vaan ne tulee käsitellä erillään johtamalla vedet saostuskaivon kautta maasuodatukseen tai suoraan umpisäiliöön. Selvitys WC vesien johtamisesta tulee tehdä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

9 (21) Toiminnasta ei saa aiheutua riskiä talousveden tuotantoon käytettävälle raakavedelle eikä vaikutusalueen naapuruston kaivoveden laadulle. Vedenoton kannalta tärkeällä pohjavesialueella ei tule käyttää torjuntaaineita eikä levittää lietelantaa. Lannan käsittely ja varastointi ei saa aiheuttaa vaaraa talousveden, eläinten juomaveden tai uimaveden laadulle. Torjunta ainejäämien, ravinteiden ja bakteerien pääsyä valtaojaan ja muihin vesistöihin voidaan vähentää jättämällä vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille suojavyöhykkeitä, joille ei levitetä kotieläinten lantaa. Suojavyöhykkeen leveys on harkittava tapauskohtaisesti. Suositusleveys on vähintään 10 metriä. Lantaa ei tule levittää routaantuneeseen tai lumipeitteiseen maahan, koska tällöin ravinteiden ja bakteerien huuhtoutuminen on suurinta. Syksyllä tapahtuvaa lannanlevitystä tulee välttää. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä on varmistettava myös lannan varastoinnin riittävyys. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Jätemuovit tulee mahdollisuuksien mukaan toimittaa hyötykäyttöön, muussa tapauksessa ne tulee toimittaa kaatopaikalle. Polttoainesäiliö, työkoneiden tankkauspaikka ja muiden nestemäisten kemikaalien varastointi on syytä sijoittaa tiiviille alustalle, jossa on suojakynnykset tai kourut, jotta maaperän ja pohjaveden saastuminen voidaan estää vuototilanteissakin. Kemikaalien pääsy viemäriin tulee estää. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastuttaa säännöllisesti. Vuototilanteiden varalta on tarpeellista pitää riittävästi imeytysainetta saatavilla. Polttoainesäiliön läheisyydessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että riski ajoneuvojen tai työkoneiden törmäämisestä säiliöön on minimoitu. Askolan kunnanhallitus on antanut 21.2.2005 päivätyn lausunnon. Kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan ympäristönsuojelusihteerin valmisteluun pohjautuen seuraavan: Tilan talouskeskus ja lannanlevitykseen käytettävät pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Esitetyt lannan varastoinnin tilat ovat riittävät, kun suunniteltu uusi lietesäiliö rakennetaan. Myös esitetty peltopinta ala on riittävä syntyvän lannan levitykseen. Lannan levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Jos lietesäiliöt aiheuttavat hajuhaittaa, tulisi ne kattaa. Kuivalannan varastointi tulee tapahtua tiiviillä pohjalla. Lietelannan ja kuivalannan varastointi ja levitys ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Muovijätteen ja jäteöljyn poltto on kielletty. Ne tulee toimittaa asianmukaisiin vastaanottopisteisiin, muovijäte sekajätteenä, jollei sen keräystä muuten järjestetä, ja jäteöljy ongelmajätteenä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole toimitettu muistutuksia tai mielipiteitä.

10 (21) Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on 8.3.2005 ja 14.3.2005 päivätyillä kirjeillä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Luvan hakija ei ole toimittanut vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Ari Ollinsalolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle eläinsuojassa, joka on tarkoitettu 90 lypsylehmälle, 40 hieholle ja 30 vasikalle (alle 6 kk). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Luvan hakija on esittänyt, että navettaan ei tule vesikäymälää. Lausunnoissa on kiinnitetty huomiota lannan levitykseen ja siitä mahdollisesti aiheutuviin ympäristöhaittoihin. Ympäristökeskus painottaa, että eläinsuojan ympäristölupa koskee eläintenpitoa tuotantorakennuksessa. Eläinsuojaan kuuluu toiminnallisesti myös eläinten tuottaman lannan varastointi sekä rehunvalmistus ja varastointi tuotantorakennuksen yhteydessä. Sen sijaan rehun valmistus etäällä tuotantorakennuksesta sekä lannan levitys pellolle ei kuulu luvanvaraiseen toimintaan. Lupaharkinnassa on kuitenkin otettu huomioon toiminnanharjoittajan käytettävissä oleva peltoala lannan levitykseen harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. Tämän vuoksi Uudenmaan ympäristökeskus ei ole antanut lupamääräyksiä lannan levityksestä paitsi eläinsuojan välittömässä läheisyydessä. Vaikka lannan levityksestä ei ole annettu lupamääräyksiä, se ei poista toiminnanharjoittajan velvollisuutta noudattaa lannan levityksessä ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Ympäristönsuojelulain 51 :n mukaan lupamääräys voi olla ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annettuun asetukseen sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi muun muassa luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi tai vesien suojelemiseksi. Vesien suojelemiseksi tarkoitettu maatalouden vesiensuojelua koskevassa, 11 :n 6 kohdan nojalla annetussa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia ankarampi lupamääräys voidaan antaa vain ympäristön erityisen pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi. Ympäristökeskus toteaa, että eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella eikä erityisen herkän vesistön läheisyydessä. Lisäksi eläinsuojan välittömässä läheisyydessä olevat pellot ovat melko tasaiset, joten peltojen kaltevuudesta johtuvaa erityistä vesistön pilaantumisvaaraa ei ole. Edellä esitetyn perusteella ympäristökeskus on harkinnut, että tässä tapauksessa eläinsuojalle ei ole tarpeellista asettaa nitraattiasetuksen liit

11 (21) teessä 3 annettuja suosituksia lupamääräyksiksi. Nitraattiasetuksen määräysten noudattamisella saavutetaan eläinten pidossa riittävä vesiensuojelun taso. Muutoin Etelä Suomen lääninhallituksen, Askolan kunnanhallituksen ja Porvoon terveydensuojelujaoston lausunnot on huomioitu lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Päästöt vesiin ja viemäriin 1.1. Navetoiden pohjarakenteiden, lantavarasto ja koururakenteiden sekä lannan kuormausalustan on estettävä lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin tai maaperään. 1.2. Toiminnassa syntyvä lietelanta, maitohuonejätevedet ja muut eläinsuojassa syntyvät pesuvedet on johdettava tiiviiseen lietelantasäiliöön. (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6, VNA 931/2000) 2. Päästöt ilmaan 2.1. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina lähimmille ulkopuolisille naapureille. Tarvittaessa lietelantasäiliöt on katettava. 2.2. Levitettäessä lantaa eläinsuojan välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuojan kanssa lähimmille ulkopuolisille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana. 2.3. Eläinsuojakiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia haju tai pölyhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille. (YSL 6, 43, 45, NaapL 17 ) 3. Melu ja tärinä Eläinsuojan toiminnasta, lannan, rehujen, kuivikkeiden ja muiden raaka aineiden käsittelystä sekä eläinsuojakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). (YSL 43, NaapL 17 )

12 (21) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 4. Jäteöljyjen ja muovijätteiden poltto on kielletty. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, on toimitettava ongelmajätteiden keräyspaikkoihin. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi, pahvi ja muovijäte sekä metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Askolan kunnan jätehuoltomääräyksiä. (YSL 43, 45, JL 3, 6, 17, JA 3a, YMA 1129/2001) 5.1. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat sekä niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 5.2. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. (YSL 43, JL 6 ) Varastointi 6.1. Toiminnassa syntyvä kuivikepohja ja jaloittelualueille kertynyt lanta on niiden poistamisen jälkeen varastoitava tiivisrakenteisessa lantalassa. Lantalan reunat on kunnostettava siten, ettei lanta nesteineen valu lantalan ulkopuolelle. Lantalan reunat on tehtävä riittävän korkeiksi. Ajoluiskan on oltava vähintään 0,5 metrin korkuinen. Sadevesien valuminen suoraan katolta lantalaan on estettävä. 6.2. Lietelannalle ja maitohuonejätevesille on oltava yhteensä vähintään 2 400 m 3 varastointitilavuutta. Kattamattomiin lietelantasäiliöihin on varattava ylimääräistä säiliökorkeutta 300 mm säiliön yläreunan tasossa. 6.3. Rakennettava lietelantasäiliö on suunniteltava ja rakennettava vesitiiviiksi. Lietelantasäiliö on perustettava kantavalle pohjalle. Rakennettavan lietelantasäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina. Rakenteissa käytetyn betonin on oltava lujuusluokaltaan vähintään K 30 (MN/m 2 ) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Seinäelementtien asennus, saumojen juotos ja saumojen tiiveys on toteutettava rakennesuunnittelijan esittämien vaatimusten mukaisesti. Lietelantasäiliö on varustettava riittävän korkealla ja tiheällä suoja aidalla. Lietelantasäiliön täyttöä varten on oltava tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset rakenteet ja laitteet.

13 (21) 6.4. Luvan saajan on teetettävä rakennettavan lietelantasäiliön ja siihen liittyvien rakenteiden rakennesuunnitelmat asiantuntijalla. Rakennesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen lietelantasäiliön rakentamisen aloittamista. 6.5. Rakennettavan lietelantasäiliön ja kuormausalustan rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen rakenteiden käyttöönottoa. (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 7. Rehut, kuivikkeet, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 8. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. (YSL 43, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 9. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on oltava pinnoitetut siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. (YSL 43, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Askolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 46, 62, YSA 30 ) 11. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) 12. Toiminnan lopettaminen Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, JL 6, NaapL 17 )

14 (21) Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 13.1. Kaikille eläinsuojien ulkopuolella oleskeleville nautaeläimille on oltava määräyksessä 13.2. esitetyin vaatimuksin toteutetut asianmukaiset jaloittelualueet. Eläimille, joiden ulkona oleskelu voidaan katsoa pelkästään laidunnukseksi eikä jaloitteluksi, ei tarvitse kuitenkaan toteuttaa jaloittelualueita. Asianmukaiset jaloittelualueet on toteutettava viimeistään 30.4.2007 mennessä siten, että kaikkien eläinten jaloittelu toteutetaan asianmukaisilla jaloittelualueilla. 13.2. Suppeat jaloittelualueet on rakennettava tiivispohjaisiksi. Laajoille jaloittelualueille avautuvien kulkuaukkojen eteen rakennusten ulkopuolelle on rakennettava yhtä täysikasvuista nautaeläintä kohti 10 15 m 2 :n kokoinen tiivispohjainen alue kuitenkin siten, että alueen ylärajaksi riittää 300 m 2. Kaikki tiivispohjaiset jaloittelualueiden osat on tasattava ja muotoiltava siten, että niillä muodostuvat likaiset vedet saadaan mahdollisimman tehokkaasti johdetuiksi/siirretyiksi lietelantasäilöihin tai johonkin muuhun hyväksyttävään käsittelyyn. Alueilta, joihin lantaa kerääntyy, on lanta kerättävä. Kerätty lanta on vietävä varastoitavaksi lantalaan. Eläinsuojista jaloittelualueille johtavien kulkuteiden on oltava kovapohjaisia siten, että kulkuteiden pinta kestää kulkemisen ja kulkutie on puhdistettavissa. 13.3. Mikäli eläimille järjestetään pysyviä ruokintapaikkoja mahdollisten maapohjaisten jaloittelualueiden osien yhteyteen, on ruokintapaikkojen edessä on oltava vähintään 5 m 2 kokoinen tiivispohjainen alue kutakin täysikasvuista nautaeläintä kohti. Tiivispohjaiset ruokintapaikat on katettava tai ruokintapaikkojen likavedet on koottava ja johdettava/siirrettävä lietelantasäiliöihin tai johonkin muuhun hyväksyttävään käsittelyyn. Kiertävän ruokintapaikan etäisyys valtaojaan on oltava vähintään 20 metriä. 13.4. Jaloittelualueiden ulkopuoliset puhtaat pintavaluntavedet ja eläinsuojien katoilta valuvat sadevedet on ohjattava puhtaina jaloittelualueiden ulkopuolelle. 13.5. Luvan saajan on toimitettava asiantuntijan laatimat yksityiskohtaiset jaloittelualueiden rakennussuunnitelmat jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2006. 13.6. Jaloittelualueiden tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen niiden käyttöönottoa. 13.7. Eläinsuojien ja jaloittelualueiden pohjarakenteiden sekä reunojen tiiveys on aina tarkastettava kyseisten tilojen / alueiden tyhjennysten yhteydessä. 14. Toiminnassa syntyvä lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä varten on luvan saajalla oltava käytettävissään vähintään 74 ha asianmukaista lannanlevitysalaa.

15 (21) Mahdollisista uusista vuokra ja lannanluovutussopimuksista on toimitettava kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. (YSL 43 ) Tarkkailu ja raportointimääräykset Kirjanpito ja raportointi 15.1. Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Askolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a, l/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista tiedot lantavarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista. 15.2. Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. (YSL 46, JL 51, 52 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.

16 (21) Toiminta on sijoittunut maa ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ottaen huomioon annetut lupamääräykset ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Kiinteistöllä on eläinsuojan toimintaa varten jo pihattonavetta, nuorenkarjan navetta, lietelantasäiliö ja lantala. Lisäksi rakennetaan uusi lietelantasäiliö. Navetoiden toiminnasta syntyvä lietelanta kootaan ja varastoidaan tiivispohjaisiin ja reunaisiin lietelantasäiliöihin. Poistettu kuivikepohja ja muu lanta varastoidaan lantalaan, joka on edellytetty kunnostettavaksi tiiviiksi kaikilta reunoiltaan. Maitohuonevedet johdetaan lietelantasäiliöön. Lantavarastot tyhjennetään säännöllisesti. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Rehut varastoidaan asianmukaisesti. Eläinsuojan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat kohtuuttomat hajuhaitat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lanta, virtsa, maitohuonejätevedet ja muut pesuvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavarastojen vuodoista, ylitäytöistä ja tyhjennyksistä sekä pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1. ja 6.) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pääsy pinta ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (Määräykset 1., 6., 8., 9. ja 10.) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta tai pohjavesiin. (Määräys 1.1.) Lietelannan haju muodostuu anaerobisesta hajoamistoiminnasta. Siitä voi vapautua noin 150 erilaista haihtuvaa yhdistettä, joista haisevia yhdisteitä on noin 20, kuten ammoniakki ja rikkivety. Haisevien yhdisteiden määrä riippuu prosessin ulkoisista tekijöistä, kuten lämpötilasta ja hapen läsnäolosta. Kuivikelannan "palaessa" aerobisesti vapautuu hajutonta hiilidioksidia. Osa hajoamisesta on anaerobista, joten siitä vapautuu myös haisevia yh

17 (21) disteitä. Hajun muodostukseen vaikuttaa lannan lämpötila, tiiveys ja kosteus. Mikäli toiminnassa ilmenee myöhemmin kohtuuttomia hajuhaittoja, lietelantasäiliöt on katettava. (Määräys 2.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttimelutason (L Aeq ) päiväarvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuvia yö ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. (Määräys 3.) Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 4.) Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita nautoja, arviolta 3 t/a. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 :n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläintenpitoyksikössä kuolleita nautoja tai niiden osia. Asetuksen 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta sallitusta käsittelystä. Asetuksen 24 :n mukaan kunnaneläinlääkärin on valvottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. (Määräys 5.) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) 4 :n 1 momentin mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri niin, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuunottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. (Määräys 6.) Polttonesteiden ja kemikaalien (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Säilörehun säilytys ja käsittely tulee vesistöjä kuormittavien päästöjen ehkäisemiseksi järjestää siten, ettei niistä pääse valumaan mahdollisia puristenesteitä ympäristöön. (Määräys 7.)

18 (21) Lannan ja jätevesien varastointitilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Määräys 8.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 10.) Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (Määräys 11.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lantavarastojen tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. (Määräys 12.) Jos eläimille on järjestetty laitumen yhteyteen säännöllinen lisäruokinta, ei ole kyse laiduntamisesta vaan jaloittelusta. Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan jaloittelualueet ja ulkotarha on rakennettava siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Keväällä tapahtuvaa lannan ja ravinteiden huuhtoutumista sulamisvesien mukana voidaan vähentää keräämällä lanta alueilta, joihin sitä kerääntyy. Kerätty lanta viedään varastoitavaksi lantalaan. Jaloittelualue on suppea, jos sen pinta ala on alle 20 m 2 täysikasvuista nautaeläintä kohti. Jaloittelualue on laaja, jos sen pinta ala on 20 m 2 tai yli yhtä täysikasvuista nautaeläintä kohti. Suppeiden ja laajojen jaloittelualueiden tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pinta ja pohjavesiin voidaan ehkäistä. Ympäristöministeriön ohjeessa kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan ruokintapaikan eteen varataan vähintään 5 m 2 kokoinen tiivispohjainen alue kutakin täysikasvuista nautaeläintä kohti. Ruokintapaikka voi sijaita laajalle jaloittelualueelle johtavan kulkuaukon edessä olevalla tiivispohjaisella alueella. Tämä kelpaa myös ruokintapaikan alustaksi sellaisenaan, kun sen mitoitus on oikea. Suppean jaloittelualueen tiivispohjainen alusta on sellaisenaan riittävä kyseessä olevaan tarkoitukseen. Ruokintapaikka ei saisi sijaita 100 metriä lähempänä talousvesikaivoa eikä 20 metriä lähempänä valtaojaa. Jos ruokintapaikka on varustettu ohjeen jaloittelualueita koskevassa luvussa kuvatulla tavalla suojaetäisyydet voivat olla pienempiä. Näidenkin ruokintapaikkojen etäisyyden valtaojaan tulisi olla vähintään 10 metriä. Niin sanotun kiertävän ruokintapaikan etäisyys valtaojaan tulisi olla vähintään 20 metriä. Ravinteiden huuhtoutuminen tiivispohjaiselta alueelta voidaan estää joko kattamalla alue tai johtamalla sadevedet keräilykaivoon. Keräilykaivon mitoituksesta ja kaivon tyhjennyksestä on ohjeet samassa ohjeessa.

19 (21) Asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi jaloittelualueiden suunnitelmat tulee toimittaa valvontaviranomaiselle jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. (Määräys 13.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaisesti. (Määräys 14.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (Määräys 15.) Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksessa (1022/2000) eläinjätteen käsittelystä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.3.2013 mennessä. (YSL 55 ) Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 )

20 (21) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 11, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 96, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 11, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001 ja 1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 567. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1415/2001) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Eläinsuojan ympäristöluvan kiinteä maksu on 840 (3,5 4,5 htp). Toiminnan olennaista muuttamista (ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, jos asian käsittelyn vaatima työmäärä on suurempi. Asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut suurempi.

21 (21) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Ilmoitus päätöksestä Ari Ollinsalo Pornaistentie 459 07220 Kaarenkylä Askolan kunnanhallitus Askolan, Pornaisten ja Pukkilan yhteinen ympäristönsuojelulautakunta Askolan tekninen lautakunta Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto Suomen ympäristökeskus Etelä Suomen lääninhallitus Uudenmaan TE keskus, PL 15, 00241 Helsinki Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. mainituille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Askolan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla Uusimaa nimisessä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. (Liite 3.) Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Insinööri Arja Johansson Liitteet Ilmoitus päätöksestä (Liite 1.) Sijaintikartta (Liite 2.) Valitusosoitus (Liite 3.)