Syyskuu 3 2017 KIINTEISTÖLIITTO Kanta-Häme www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame Kippari vaihtuu Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen ruorissa ValokuVa: Pekka Rousi toiminnanjohtaja Hasse Renfeldt Sibeliuksenkatu 9 A 12, 13100 Hämeenlinna Puh 040 4514332 hasse.renfeldt@kiinteistoliitto.fi www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame TÄSSÄ NUMEROSSA Asumismenojen kasvu kuormittaa asukkaiden kukkaroa s 5 Mobiilijäsenkortilla Kiinteistöliiton palvelut taskuun s 3 Koulutusohjelma takakannessa
Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen tapahtumia Hasse Renfeldt aloittaa toiminnanjohtajana 1.9.2017 Toiminnanjohtaja Mikko Rousi jää eläkkeelle ja hänen tilalleen on valittu Hasse Renfeldt. Hasse on: Syntyperäinen hämeenlinnalainen, joka näki päivänvalon ensi kertaa 50 vuotta sitten Höyhensaarella. Kahden teini-ikäisen lapsen isä, joka asustaa perheineen 70-lukulaista omakotitaloa Kankaantaustan kaupunginosassa. Asunut paria lyhyttä Etelä-/Pohjois-Karjalaan suuntautunutta opiskelu- ja työhyppäystä lukuun ottamatta koko ikänsä Hämeenlinnassa, Hämeenlinnan Lyseon kasvatti. Suorittanut asevelvollisuuden Parolannummella taistelupanssarivaunun johtajana, kotiutunut alikersanttina. Harrastanut vuosien varrella vaikka mitä, mm. veneilyä, purjelentoa, sulkapalloa, hiihtoa, golfia ja omakotitalon remontointia. Tällä hetkellä suurin mielenkiinto kohdistuu moottoripyöräilyyn ja lähes museoikäisen kilpa-auton rakenteluun. Hänen luottamustoimiin kuuluvat Linnan Tilapalvelut liikelaitoksen johtokunnan ja Hämeenlinnan Palvelukiinteistöjen hallituksen jäsenyydet. Toiminut useissa järjestöissä, on tällä hetkellä jäsenenä mm. Kanta-Hämeen Ammatti-isännöitsijöiden hallituksessa, Kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen hallituksessa, Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen hallituksessa sekä Hämeenlinna Verkatehdas Rotary klubissa. Opiskellut markkinointia, graafista suunnittelua ja englantilaista filologiaa, tutkintoina YO -merkonomi ja artesaanipiirtäjä. Suorittanut Isännöinnin ammattitutkinnon (IAT) ja teknisen isännöinnin tutkinnon (ITS-TEK). Työskennellyt monilla eri aloilla, mm. matkailun, graafisen alan sekä kiinteistöjen parissa. Viimeksi työskennellyt isännöitsijänä yli 9 vuoden ajan. Hänen luonne on rauhallinen, diplomaattinen ja yhteistyökykyinen/haluinen. Huumori ja talonpoikaisjärki auttavat tiukoissakin tilanteissa. Kuva (Pekka Rousi) toiminnanjohtaja Hasse Renfeldt Sibeliuksenkatu 9 A 12, 13100 Hämeenlinna Puh 040 4514332 hasse.renfeldt@kiinteistoliitto.fi www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame 2
Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen tapahtumia Suomi100-liputukset H Hämeenlinnan isoimmat isännöitsijätoimistot ovat sopineet Suomi100-liputuksien periaatteet. Heidän taloyhtiöt liputtavat kaikissa tapahtumissa. Muuten voi tulla sanomista, miksi meidän taloyhtiö ei liputtanut, kun naapuri Hsa liputti. Suomessahan on liputusvapaus. Sisäministeriön liputusohje: http://intermin.fi/suomen-lippu 125-vuotisjuhla korvaa puheenjohtajaillat Kiinteistöliitto Kanta-Häme on Suomen vanhin kiinteistöyhdistys ja se on perustettu Hämeenlinnassa 1892. Vietämme 125-juhlia Aulangolla 3.11.2017. Juhla korvaa tänä vuonna perinteiset puheenjohtajaillat. Laita päivä jo kalenteriisi. Erillinen kutsu lähetetään hyvissä ajoin ennen juh- Kva lia. Joko olet suorittanut HTHJ:n? Kiinteistöliitto tarjoaa kaikille jäsentaloyhtiöiden nykyisille ja potentiaalisille hallituksen jäsenille maksuttoman HTHJ- (Hyväksytty Taloyhtiön Hallituksen Jäsen) verkkokurssin. Edun arvo on 199 /osallistua. Suorittamalla kurssin Kk pääset hyvin käsiksi hallitustyöskentelyn vaatimuksiin. Mobiilijäsenkortti tuo jäsenpalvelut taskuun Jäsentalojen hallitukset ja isännöitsijät saavat käyttöönsä uuden palvelun. Mobiilijäsenkortti on älypuhelimilla ja tableteilla toimiva sovellus, joka helpottaa jäsenpalvelujen käyttöä. Uudella mobiilijäsenkortti-sovelluksella voi soittaa Kiinteistöliiton ja jäsenyhdistysten neuvontapalveluihin, ilmoittautua koulutuksiin ja tapahtumiin, päivittää omia yhteystietoja jäsenrekisteriin sekä hyödyntää jäsenetuja. Mobiilijäsenkortti on maksuton ja tarkoitettu Kiinteistöliiton jäsentalojen puheenjohtajille, hallitusten jäsenille sekä isännöitsijöille. Käyttöönotto edellyttää, että käyttäjä tietää taloyhtiönsä jäsennumeron ja hänet sekä hänen sähköpostiosoitteensa on merkitty jäsenrekisterissä kyseisen jäsentalon tietoihin. Jos et vielä ole ilmoittanut sähköpostiosoitettasi jäsenrekisteriin, se kannattaa tehdä nyt! Taloyhtiön puheenjohtajan tai isännöitsijän kannattaa ilmoittaa kaikille hallituksen jäsenille taloyhtiön jäsennumero sekä hallitusten jäsenten nimet ja sähköpostiosoitteet yhdistyksen jäsenrekisteriin. Näin koko hallitus saa käyttöönsä mobiilijäsenkortin ja sen palvelut. Lue lisää ja katso latausohjeet: www.kiinteistoliitto.fi/ jasenkortti/mobiili Puheenjohtajaklubi Raatihuoneella 9.5.2017 P Puheenjohtajaklubiin kokoontui yhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä jälleen valtuustosalillinen taloyhtiöiden puheenjohtajia. Aiheena oli yleisön pyynnöstä taloyhtiön strategia. Asiantuntijoiden esitykset löytyvät taas Virtuaalisesta puheenjohtajaklubista eli Yammerista. Seuraava kokoontuminen on 12.10. ja aiheena on kiinteistöhuolto. Talokeskus Yhtiöiden asiantuntijat puheenjohtajaklubissa. Kuva (Pekka Rousi) 3
Ajankohtaista Rakennusalan korttiralli helpottuu Suomen Tilaajavastuu Oy tuo helpotusta rakennusalaa puhuttaneeseen korttiralliin Taitorekisteri-palvelun avulla. Taitorekisteri on sähköinen palvelu ammattipätevyyksien hallinnointia ja tarkastamista varten, ja se lanseerattiin pilotoinnin jälkeen laajemmin huhtikuussa 2017. Taitorekisteriin syötetyt pätevyydet voidaan lukea Valttikorttia hyödyntämällä. Valttikorttia käytetään rakennustyömailla yleisesti henkilötunnisteena ja kulunvalvonnassa. Näin erillisiä kortteja ja pätevyystodistuksia ei tarvita. Lue lisää http://www.taloyhtio.net/56744.aspx Asunto-osakkeet digitaaliseen muotoon vuonna 2019 Sähköisen asunto-osakerekisterin rakentaminen on käynnistynyt ASREK-hankkeessa. Uuteen rekisteriin tallennetaan asunto-osakkeilla hallittavia huoneistoja koskevat tiedot ja omistajamerkinnät. Tavoitteena on, että vuoden 2019 alusta alkaen uusille perustettaville asunto-osakeyhtiöille ei enää paineta osakekirjoja vaan omistus ja hallintaoikeus merkitään sähköiseen rekisteriin. Lue lisää http://www.taloyhtio.net/56766.aspx Henkilösertifioitu viemärisaneeraaja on laadun tae Viemärisaneeraajaan henkilösertifiointi on tarkoitettu henkilöille, jotka tekevät viemäripinnoituksia, sujutuksia ja sukituksia epoksi-, hartsi- tai polyuretaaniaineilla. Henkilösertifiointia ohjaa oma toimikunta, joka koostuu alan asiantuntijoista. Lue lisää http://www.vttexpertservices.fi/palvelut/ Ikääntyneet haluavat asumaan tavalliseen kerrostaloon palvelujen äärelle Valtaosa ikääntyneistä haluaa tulevaisuudessa asua kerrostalossa, palveluiden lähellä. He toivovat asumiselta vaivattomuutta, esteettömyyttä, kaikenikäisten seuraa ja yhteisöllisyyttä, kertoo uusi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa toteutettu selvitys. Lue lisää http://www.ymparisto.fi/fi-fi/asuminen/ Ikaantyneiden_asuminen/Ajankohtaista/Ikaantyneet_ haluavat_asumaan_tavalliseen(43068) 4 Tupakointikielto-ohjeistus laajentuu Asuntoyhteisöjen tupakointikieltoja koskeva ohjeistus on laajennettu kattamaan asunto-osakeyhtiöiden lisäksi myös muita asumismuotoja, kuten esimerkiksi vuokrataloyhtiötä. Käytännössä tupakointikiellon hakemista koskeva menettely on eri asumismuodoissa samanlainen. Eroavaisuudet liittyvät lähinnä asuntoyhteisön päätöksenteosta vastaavaan elimeen. Vuokrataloyhtiöiden osalta on lisäksi merkittävää, että tupakointikiellosta voidaan sopia jo vuokrasopimuksessa. Lue lisää http://www.taloyhtio.net/57100.aspx Kiinteistöliitto: Taloyhtiöiden mahdollisuuksia varautua kalliisiin korjaushankkeisiin parannettava Kiinteistöliiton mielestä taloyhtiöiden tulisi nykyistä paremmin pystyä taloudellisesti varautumaan suuriin korjaushankkeisiin. Kiinteistöliitto on jättänyt valtiovarainministeriölle esityksen toimenpiteistä, joilla varautumista voitaisiin helpottaa. On tärkeää, että taloyhtiöitä kannustetaan suunnittelemaan talouttaan useiksi vuosiksi eteenpäin. Tässä ennakkovarautumisen keinot, kuten asuintalovaraus, ovat hyviä kannustimia, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen. Lue lisää http://www.taloyhtio.net/57452.aspx Oikeusministeri Antti Häkkänen toi Hallituspäiville valtiovallan tervehdyksen Kiinteistöliiton ja jäsenyhdistysten hallitusten yhteisillä Hallituspäivillä 17.-18.8. keskusteltiin järjestöjen hallitustoiminnasta ja sen kehittämisestä, ajankohtaisista asioista sekä verkostoiduttiin muiden yhdistysten hallitusten kanssa. Tapahtumassa käsiteltiin myös liittoyhteisön toimintaa ja tavoitteita sekä saatiin hyödyllisiä vinkkejä hallitustyöskentelyssä hyödynnettäviksi. Hallituspäivään osallistui lähes 70 luottamushenkilöä eri puolilta Suomea. Oikeusministeri Häkkänen kiitti puheessaan Kiinteistöliittoa aktiivisuudesta mm. asumisen kustannuksista käytävään keskusteluun ja totesi Kiinteistöliiton olevan yhteiskunnallisesti tärkeä toimija ja kiinteistöjen omistajien puolestapuhuja. Lue oikeusministeri Häkkäsen puhe http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410853/oikeusministeri-antti-hakkasen-puhe-suomen-kiinteistoliitonhallituspaivilla-17-8-2017
Tutkimus ja kehitys Isännöintipalkkiot 2017 -tutkimus: Kokouspalkkiot ja asiakirjat kallistuneet eniten Taloyhtiöt maksavat isännöinnistä selvästi enemmän nyt kuin vuonna 2013. Isännöinnin kiinteää kuukausipalkkiota enemmän ovat nousseet kokouspalkkiot ja muut erillisveloitettavat työt sekä isännöitsijäntodistukset. Erillisveloitusten vaihtelu on varsin suurta. Isännöinnin kustannusten nousu taloyhtiöille on viime vuosina ollut suurempaa kuin yleinen kustannuskehitys. Kiinteistöliiton kyselytutkimukseen isännöintipalkkioista vastasi yhteensä 2293 taloyhtiön puheenjohtajaa ja isännöitsijää. Kyselyllä koottiin ajantasaista tietoa isännöintipalkkioista sekä kartoitettiin tilannetta erilaisten veloitusperusteiden ja veloitusten suuruuden osalta. Lue lisää http://www.kiinteistoliitto.fi/56445.aspx Asumismenojen kasvu kuormittaa asukkaiden kukkaroa jo kohtuuttomasti Pellervon Taloustutkimus PTT julkisti keskiviikkona 16.8. Asumismenot 2017 -selvityksen, jonka mukaan asumismenot kasvavat vuosina 2017-2019 keskimäärin noin 2,5 prosenttia vuodessa. Asunnonomistajia edustavan Kiinteistöliiton mielestä asumismenojen kasvua on tärkeää hillitä, sillä isot asumiskustannukset voivat muodostua esteeksi esimerkiksi työpaikan perässä muuttamiselle. Samalla asumiskustannukset aiheuttavat painetta palkkoihin ja kilpailukyvyn säilyttämiselle. "Kiinteistöverojen ja kunnallisten tariffien korotukset heikentävät kuluttajien ostovoimaa ja ovat näin pois muusta kulutuksesta", toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Pientaloasukkaita edustavan Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa, että on tärkeämpää kriittisesti tarkastella ja leikata kunnallisia ja yhteiskunnallisia menoja kuin jatkuvasti paikata kunta- ja valtiontaloutta kasvattamalla asumismenoja. Asumismenot 2017 -selvityksen rahoittavat Suomen Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto. Lue lisää http://www.kiinteistoliitto.fi/57487.aspx Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri: Taloyhtiöt empivät remonttien aloittamista Taloyhtiöiden korjaushankkeissa ei näy kasvua tänä tai ensi vuonna, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Taloyhtiöiden korjausrakentaminen kasvanee tänä vuonna vielä pääkaupunkiseudulla, mutta supistunee erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Etelä-Suomessa. Takana on usean vuoden kasvujakso taloyhtiöiden korjaamisessa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Siinä mielessä tasaantumisvaihe on luonteva. Korjaustarpeen arvioidaan kuitenkin pysyvän vähintään ennallaan tulevina vuosina, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Lue lisää http://www.kiinteistoliitto.fi/56778.aspx Kaksipäiväisten Kiinteistömessujen teemana kiinteistöt kuntoon, rakennukset remonttiin Mitkä asiat vaikuttavat kiinteistön arvoon? Mitä ovat taloyhtiöiden uudet energiaratkaisut ja miten energian hukkakulutus saadaan kuriin? Mitä on tehokas viestintä taloyhtiöissä? Maamme suurin korjausrakentamisen ja kiinteistön ylläpidon ja hallinnon ammattitapahtuma, Kiinteistömessut, järjestetään 26.-27.9.2017 Messukeskuksessa, Helsingissä. "Taloyhtiöille on nykyisin tarjolla monia erilaisia lämmitys- ja energiaratkaisuja. On tärkeää, että taloyhtiöt tekevät ratkaisunsa faktojen pohjalta ja oman yhtiön yksilöllisten tarpeiden perusteella", sanoo energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy Kiinteistöliitosta. Lue lisää tapahtumasta http://www.taloyhtio.net/57240.aspx 5
Oikeustapauksia KHO:2017:62, 20.4.2017 dnro 140/2/15 Liikehuoneistojen osakkaat vaativat yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen muuttamista siten, että liikehuoneistojen jyvitystä pienennettään. Tätä asiaa oltiin käsitelty varsinaisessa yhtiökokouksessa eikä vastikeperustetta muutettu. Vastikeperusteen muuttamista vaatineet osakkaat nostivat käräjäoikeuteen kanteen yhtiöjärjestyksen kohtuullistamiseksi, mutta kanne jätettiin tutkimatta muotovirheen vuoksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei yhtiöjärjestyksen kohtuullistamista vaatineilla vähemmistöosakkailla ollut oikeutta saada koolle asunto-osakeyhtiön ylimääräistä yhtiökokousta, kun varsinainen yhtiökokous oli päättänyt samasta asiasta hakemuksen tekemistä edeltävänä vuonna. Yhtiökokouksessa jo käsitellyn ja ratkaistun asian luonne ei ollut muuttunut toiseksi sillä perusteella, että käräjäoikeus oli jättänyt yhtiöjärjestyksen kohtuullistamista koskevan kanteen tutkimatta vähemmistöosakkaiden menettelystä johtuneen muotovirheen vuoksi. Vähemmistöosakkaiden aluehallintovirastolle tekemän hakemuksen tavoitteena on ollut saada uusi määräaika asuntoosakeyhtiön yhtiöjärjestyksen kohtuullistamista koskevan kanteen nostamiseksi käräjäoikeudessa. Vähemmistöosakkaiden vaatima asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen muuttamista koskeva asia ei ole heidän käräjäoikeudessa nostamansa kanteen tutkimatta jättämisen vuoksi muuttunut sen laatuiseksi, että heidän oikeutensa tai velvoitteensa ja siten oikeusturvansa vähemmistöosakkaina oikeuttaisi ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumiseen ottaen huomioon mahdollisuuden saattaa yhtiöjärjestyksen muuttamista koskeva asia uudelleen varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi. KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja saattoi voimaan aluehallintoviraston päätöksen. Turun hovioikeus 25.4.2017, tuomio nro 405, dnro S 16/751 (Vailla lainvoimaa 26.4.2017) HO:n tuomiossa arvioitiin asianosaisasetelmaa, kanteen vanhentumista, puheenjohtajan huolimattomuutta ja väitettyjä vahinkoja. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. KO oli hylännyt AsOy:n vaatimuksen siitä, että yhtiön entinen hallituksen puheenjohtaja velvoitetaan korvamaan pitkäaikaisten kosteusvaurioiden korjauskustannukset, tuhoutuneen koti-irtaimiston, asumishaitan ja peltikatteen uusimisurakan tarjouksen indeksikorotuksen. Hovioikeus totesi, että siltä osin kuin vaatimukset ovat perustuneet asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksiin, ne ovat asuntoyhtiön omia päätöksiä, joista vastaaja ei lähtökohtaisesti voi olla yhtiötä kohtaan vastuussa. Hovioikeus otti kantaa myös siihen, että tuhoutuneen koti-irtaimiston ja asumishaitan osalta vahingot eivät luonteensa perusteella aiheudu asuntoyhtiölle vaan osakkaalle, joten korvausvaatimus niiden osalta on hylättävä. Muilta osin hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset siitä, ettei vastaajan ole selvitetty asuntoyhtiön hallituksen jäsenenä toimineen kanteessa väitetyllä tavalla huolimattomasti. Rovaniemen hovioikeus 24.4.2017, tuomio nro 162, dnro S 16/40 (Vailla lainvoimaa 25.4.2017) HO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla kantajan (kiinteistönomistajan) vaatimukset wc:n remonttikuluista ja asunnon tarkastuksesta aiheutuneista kustannuksista sekä vahingonkorvausvaatimukset rakennuksen kivijalan vahingoista ja takan vahingoista oli hylätty. Kantajalla oli näyttövelvollisuus siitä, että tärinän ja vahinkojen välillä oli todennäköinen syy-yhteys. Tämä todennäköisyys ei ollut tullut näytetyksi, minkä takia kanne oli hylätty. Helsingin HO 3.5.2017, tuomio nro 546, dnro S 16/636 (Vailla lainvoimaa 3.5.2017) Osakkeenomistajan valituksen johdosta HO:n ratkaistava oli kysymys mm. siitä, oliko asunto-osakeyhtiöllä velvollisuus ennallistaa osakkeenomistajan huoneiston ikkunat tai suorittaa hänelle korvausta huoneiston väitetystä arvonalennuksesta. HO katsoi, että ullakkohuoneiston kattolyhdyt oli rakennettu virheellisesti ja lisäksi katon tuuletusta oli pitänyt parantaa, mikä oli edellyttänyt katon korottamista ja vaikuttanut myös ikkunoiden korjaustavan valintaan. HO totesi, että ikkunoilla voi olla merkitystä huoneiston arvoon ja ikkunoiden pinta-alaan perusteeton puuttuminen voi tarkoittaa, että yhtiö on toiminut huolimattomasti. Tässä tapauksessa yhtiö ei ollut toiminut huolimattomasti huomioon ottaen korjaustarpeen syyt ja korjaustavan valinnasta esitetyn selvityksen. HO katsoi, ettei myöskään yhdenvertaisuusperiaatetta ollut rikottu, vaikka toisen ullakkohuoneiston korjaus oli voitu tehdä kattoikkunoita pienentämättä. Osakkaalle ei oltu ilmoitettu etukäteen valitusta korjaustavasta joka johti ikkunoiden pienenemiseen, mutta HO katsoi, että yhtiöllä oli ollut perusteltu syy valita ko. korjaustapa. Yhtiö ei ollut syyllistynyt huolimattomuuteen. HO katsoi, ettei yhtiöllä ollut velvollisuutta ennallistaa ikkunoita eikä suorittaa osakkaalle korvausta huoneiston arvon alentumisesta eikä valvontakuluista tai kiinteistönvälittäjän palkkiosta. Asunto-osakeyhtiön vastavalituksen vuoksi asiassa oli ratkaistavana myös kysymys siitä, olivatko asuntoosakeyhtiön korvausvaatimukset vanhentuneet joko yleisen kolmen vuoden tai toissijaisen kymmenen vuoden vanhentumisajan kulumisen vuoksi. HO katsoi, että yhtiön vahingonkorvaussaatava oli vanhentunut toissijaisen vanhentumisajan kulumisen vuoksi. 6
Oikeustapauksia Helsingin HO 12.5.2017, tuomio nro 583, dnro S 16/452 (Vailla lainvoimaa 12.5.2017) Osakkeenomistaja ja asunto-osakeyhtiö olivat sopineet, että osakkeenomistaja kunnostaa putkivuodon johdosta vaurioituneet osakkaan kellaritilat samaan aikaan suorittamiensa muiden kunnostustöiden yhteydessä. Kellaritiloissa suoritettavien kunnostus- ja muutostöiden päämäärä oli ollut pääasiallisesti muu kuin tilojen ennallistaminen vesivahinkoa edeltäneeseen tasoon ja sopimus on ollut myös osakkaan edun mukainen, koska tilojen ennallistaminen osakkaan omien suunnitelmien vuoksi ei ollut osakkaan omien etujen mukaista. Kellaritilojen sisäosien kunnostamisesta vesivahinkoa edeltänyttä tasoa parempaan tasoon ja muutostöistä aiheutuvat kustannukset kuuluivat osakkeenomistajan vastattaviksi. Hovioikeus katsoi, etteivät osakkaan vaatimat korjauskustannukset kuuluneet asunto-osakeyhtiön vastattaviksi. Hovioikeus katsoi myös, ettei yhtiö ollut vastuussa osakkaan vuokratulon menetyksestä. Itä-Suomen HO 17.5.2017, päätös nro 281, dnro S 17/29 (Vailla lainvoimaa 18.5.2017) Asunto-osakeyhtiö oli teettänyt syksyllä 2015 sadevesikourujen uusimis- sekä rakennuksen puuosien maalaustyön. Osakas ei ollut poistanut rakentamaansa valokatosta itse, jolloin yhtiö oli poistanut valokatoksen, jotta työ oli saatu tehtyä. Osakas oli velvollinen maksamaan valokatoksen poistamisesta ja asentamisesta aiheutuneet kustannukset yhtiölle. HO ei myöntänyt osakkaalle jatkokäsittelylupaa. KHO 2495/2017, 29.5.2017, dnro 1366/1/16 Helsingin ympäristölautakunta on päätöksellään 14.4.2015 määrännyt terveydensuojelulain 51 :n nojalla ravintolan poistamaan tiloista asuntoon aiheutuvan terveyshaitaksi luokiteltavan meluhaitan. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. Turun HO 1.6.2017, tuomio nro 495 dnro S 16/1539 Yhtiö oli ottanut A:n huoneiston hallintaan häiritsevän elämän vuoksi. A moitti yhtiökokouksen päätöstä. A:n huoneiston alapuolella asuvat osakkaat olivat toistuvasti kuulleet ääniä A:n huoneistosta yöaikaan ja kokivat äänet häiritsevinä. A:n alapuolella asuvien asukkaiden kertomukset yöaikaisesta metelöinnistä eivät saaneet tukea muiden todistajien kertomuksista. Hovioikeus otti tuomiossaan kantaa siihen, että häiriöstä kärsivien lukumäärä on yksi tekijä, joka on otettava kokonaisharkinnassa huomioon rikkomuksen merkityksellisyyttä arvioitaessa. Hovioikeus totesi lisäksi, mikäli häiriöt ovat seurausta taloyhtiön vastuulle kuuluvasta puutteellisesta ääneneristyksestä, perustetta hallintaanotolle ei ole. Hovioikeus katsoi, että yhtiökokouksen päätös oli pätemätön, koska asiassa jäi näyttämättä se, että A:n asunnossa olisi vietetty häiritsevää elämää, jolla olisi ollut objektiivisesti katsottu olevan vähäistä suurempi merkitys. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion. Helsingin HO 19.6.2017, tuomio nro 764, dnro S 16/1882 (Vailla lainvoimaa 20.6.2017) Liiketilan vuokralainen oli tehnyt liikehuoneistossa muutostöitä, joissa oli purettu alkuperäistä seinää, rakennettu uusia väliseiniä sekä hävitetty komeroita. Uudet väliseinät oli kiinnitetty proppaamalla ne lattiaan. Tästä johtuen lattiaan oli tullut reikiä. Vuokrasopimuksessa ei oltu sovittu muutostöistä tai tilojen ennallistamisvelvollisuudesta. Vuokranantaja oli kuitenkin ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista tiennyt suunnitelluista muutostöistä. Laissa liikehuoneiston vuokrauksesta ei ole säädetty vuokralaisen ennallistamisvelvollisuudesta, joten asiasta on sovittava erikseen. Vuokranantaja väitti, että osapuolet olisivat sopineet ennallistamisesta, mutta ei kyennyt esittämään riittävää näyttöä tästä, joten hovioikeus tulkitsi sopimusta laatijansa vahingoksi. Helsingin HO 17.8.2017, tuomio nro 980, dnro S 16/1487 (vailla lainvoimaa 17.8.2017) Huoneistossa oli tapahtunut astianpesukoneen vuotamisesta johtuva vesivahinko. Hovioikeus arvioi sopimukseen perustuvaa yhtiön korvausvastuuta. Hovioikeus arvioi, että riippumatta siitä, onko isännöitsijällä AOYL:n perusteella valtuutus sopia osakkaan huoneiston korjauskustannusten korvaamisesta vai ei, hovioikeus katsoo, että osakas on voinut luottaa yhtiössä noudatettu vaihteleva käytäntö huomioiden, että isännöitsijällä on vähintäänkin ollut asemavaltuutus sopia vesivahingon korvaamisesta. Hovioikeus katsoi, että isännöitsijän ja osakkaan tekemä sopimus sitoo myös yhtiötä ja yhtiö on sopimuksen perusteella velvollinen korvaamaan osakkaalle materiaalikulut perustasoon saakka. Helsingin HO 17.8.2017, päätös 17/130947, asianro R 17/1273 (vailla lainvoimaa 17.8.2017) Asianomistaja oli pyytänyt naapurin asunnossa olevia henkilöitä käyttäytymään, jolloin vastaaja oli tullut asunnosta metalliputki kädessään uhkaavasti. Käräjäoikeus katsoi, että teko täytti laittoman uhkauksen tunnusmerkistön. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. 7
KiinTeiSTöliiTTO KAnTA-HäMeen TAPAHTuMiA Arvonlisävero taloyhtiöissä 21.9.2017 Aika: torstai 21.9. klo 13:00 16:00 Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Ilmoittautumiset 20.9. mennessä Kiinteistömessut 26.9.2017 Aika: tiistai 26.9. Lähtö: Hämeenlinna 8:00 Wetterhoff Forssa 7:30 Hämeentie 11 Ilmoittautumiset 24.9. mennessä Puheenjohtajaklubi 12.10.2017 Aika: torstai 12.10. klo 18.00 21.00 Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Aiheena kiinteistöhuolto Asiantuntija-alustukset Kokemukset Keskustelua Ilmoittautumiset 10.10. mennessä Mahdollisuuksien remontti 31.10.2017 Videot aiemmista koulutuksista katsottavissa nettisivuiltamme. Aika: tiistai 31.10. klo 18:00 21:00 Paikka: Aulanko Ilmoittautumiset 29.10. mennessä Kiinteistöliitto Kanta-Häme 125 vuotta 3.11.2017 Aika: perjantai 3.11 klo 18.00 Paikka: Aulanko Juhlasta tulee erillinen kutsu puheenjohtajille Taloyhtiön hyvä hallinto 29.11.2017 Aika: keskiviikko 29.11. klo 17:00-19:00 Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Ilmoittautumiset 27.11. mennessä Syyskokous 29.11.2017 Aika: keskiviikko 29.11. klo 19:00 Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Ilmoittautumiset 27.11. mennessä Ilmoittautumiset: Muista HTHJ-verkkokoulutus ja Yammer. Oletko saanut kutsun sähköpostiisi? www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame Kaikki tilaisuudet ovat jäsenillemme maksuttomia!