Lausunto Euroopan unionin päästökaupan aiheuttamien windfall-voittojen leikkaamisesta ja sen vaikutuksista sähkömarkkinoihin

Lausunto Euroopan unionin päästökaupan aiheuttamien windfall-voittojen leikkaamisesta ja sen vaikutuksista sähkömarkkinoihin 13.2.2009 Pasi Holm

SISÄLLYSLUTTELO 1 Taustaa... 1 2 Arvioinnin lähtökohtia... 2 2.1 Ehdotettujen mallien vaikutukset sähkön hintaan... 2 2.2 Päästöoikeuksien allokaatio, tarve ja hinta... 2 2.3 Päästöoikeuden hinnan vaikutus sähkön hintaan... 4 3 Windfall-voiton leikkuutapojen arviointia... 5 3.1 Palautusmalli, ulkoinen yleishyödyllinen rahastomalli ja veromalli... 5 3.1.1 Valtiotaloudelliset vaikutukset... 5 3.1.2 Energiataloudelliset vaikutukset... 6 3.1.3 Kansantaloudelliset vaikutukset... 6 3.1.4 Toteuttamiskelpoisuus... 7 3.2 Yhtiön oma tase eli sisäinen rahasto... 7 3.2.1 Valtiontaloudelliset vaikutukset... 7 3.2.2 Energiataloudelliset vaikutukset... 7 3.2.3 Kansantaloudelliset vaikutukset... 8 3.2.4 Toteuttamiskelpoisuus... 8 3.3 Teknologiateollisuus ry.n esittämä malli... 8 3.3.1 Valtiontaloudelliset vaikutukset... 8 3.3.2 Energiataloudelliset vaikutukset... 9 3.3.3 Kansantaloudelliset vaikutukset... 9 3.3.4 Toteuttamiskelpoisuus... 9 Viitteet... 10 Yhteystiedot... 11

1 Taustaa Termin windfall-voitto (englanniksi windfall gains) alkuperä on brittiläisessä imperiumissa. Kenelläkään ei ollut oikeutta hyödyntää kruunun omistamia metsiä omiin tarkoitusperiinsä. Poikkeuksen teki kuitenkin oikeus hyödyntää metsistä tuulten kaatamia puita windfall. Koska tuulenkaatojen ilmaantuminen on satunnaista ja riippumaton ihmisten toimista, myös heidän saamansa hyöty tuulenkaadoista oli satunnainen luonnon lahja. Sanan etymologian mukaisesti windfall-voitto viittaa taloustieteessä juuri taloudenpitäjien satunnaisiin ja ansioitta saavuttamiin voittoihin. Sähkömarkkinoilla on ilmastopolitiikan synnyttämää windfall-voittoa. Päästöoikeuden hinta vaikuttaa sähkön tukkuhintaan, koska marginaalisähkö tuotetaan hiilellä (kuvio 1). Kuvio 1. Sähkön hinta ja windfall-voiton määrittely Kulutus Muuttuvat tuotantokustannukset ( /MWh) Sähkön hinta päästökauppatilanteessa Windfall-voitto Sähkön hinta ilman päästökauppaa Hiililauhde Öljylauhde Kaasuturbiinit Vesivoima Ydinvoima CHP Tuotanto TWh Päästöoikeuden hinnan siirtyessä sähkön hintaan ei-fossiilisten tuotantomuotojen, kuten vesi- ja ydinvoiman, voitto kasvaa kohonneen sähkönhinnan vuoksi. Tämä lisävoitto voidaan tulkita politiikan luomaksi onnekkaaksi voiton lisäksi, eikä tuottajien omin toimin hankituksi voitoksi, ja sen vuoksi sitä voi kutsua windfall-voitoksi. Sen sijaan päästöoikeuksien ilmainen alkujako ei tarkasti ottaen ole windfall-voittoa, vaan päästöoikeuksien ilmaisjakoa suosivan poliittisen valinnan tuoma tukiainen hiilivoimalle. 1/11

Vesi- ja ydinvoiman windfall-voittojen leikkaamista on perusteltu tulonjako- oikeudenmukaisuus ja kilpailukykyargumentein. Hallituksen ministeripoliittinen valiokunta käsittely 18.12.2008 neljää eri vaihtoehtoa windfall-voittojen leikkaamiseksi. Nämä ovat veromalli, ulkoinen yleishyödyllinen rahastomalli, yhtiön oma sisäinen rahasto sekä teknologiateollisuus ry:n esittämä malli. Seuraavassa arvioidaan näiden vaihtoehtojen kansantaloudellisia, energiataloudellisia ja valtiontaloudellisia näkökohtia sekä toteutettavuutta Kioto-kaudella ja Kioto-kauden jälkeisenä aikana 2013 eteenpäin. 2 Arvioinnin lähtökohtia 2.1 Ehdotettujen mallien vaikutukset sähkön hintaan Vero- ja yleishyödyllisen rahastomallin mukaisen windfall-veron kohdistaminen ydinvoimaan ja ennen 1997 rakennettuun vesivoimaan ei vaikuta sähkön hintaan Kioto-kaudella eikä sen jälkeisellä kaudella. Vesivoiman kapasiteetti on kiinteä ja ydinvoiman kapasiteetti on poliittisten päätösten rajoittama. Kumpikin tuotantomuoto tuottaa perusvoimaa, jonka tuotanto pyritään pitämään koko ajan vakaana; kysynnän vaihteluihin vastataan toisilla tuotantomuodoilla. Windfall-vero ei luo voimalaitoksille kannustimia muuttaa tuotantoaan, koska tuotannon lasku vain laskisi niiden voittoa kilpailullisilla sähkömarkkinoilla. Tämän vuoksi sähkön marginaalituotantomuodossa ei tapahdu muutoksia, eikä sähkön hinta muutu windfall-veron vuoksi. Tulos on riippumaton päästöoikeuksien alkujakotavasta: windfall-vero ei vaikuta sähkön hintaan Kioto-kaudella tai sen jälkeisellä kaudella. Sisäisessä rahastomallissa windfall-vero kohdistuu yrityksen tulokseen, ei tuotettuun sähkön määrään. Täten windfall-vero toimii kuten voittovero, joka ei vaikuta yrityksen optimaaliseen toimintaan. Myöskään tässä mallissa windfall-vero ei aiheuta vaikutuksia sähkön hintaan. Teknologiateollisuuden ehdotus on luonteeltaan varsin alustava, eikä ehdotuksen vaikutuksia voida käytettävissä olevan tiedon nojalla arvioida luotettavasti. Ehdotuksen mukaan päästöoikeus- ja sähkömarkkinat erotetaan toisistaan. Pörssi maksaa hiilisähkön tuottajille päästöoikeuskustannuksia vastaavan hintalisän ja laskuttaa sen kansallisilta kantaverkkoyhtiöiltä, jotka perivät kustannukset kaikilta sähkön käyttäjiltä. Nyt hiilen marginaalisähkön kustannukset jakautuvat kaikille käyttäjille ja sähkön hinta laskee nykyjärjestelmään verrattuna. 2.2 Päästöoikeuksien allokaatio, tarve ja hinta Taulukossa 1 esitetään arvio päästökauppasektorin päästöoikeuksien tarpeesta Kioto-kaudella. Arvioissa otetaan huomioon nykyinen taloudellinen taantuma. Taantuman odotetaan jatkuvan aina vuoden 2010 loppuun, minkä jälkeen kansainvälinen talous alkaa elpyä. Jos arvioidaan, että kauden 2008 2012 keskimääräinen päästöoikeuksien vaje on vuoden 2008 kaltainen, eli 165,5 Mt, on koko kauden kumulatiivinen vaje 837,5 Mt. Vaje on merkittävä, mutta selvästi alhaisempi kuin trendikasvun mukainen vaje ilman taantumaa, 929 Mt. 2/11

Taulukko 1. Päästöoikeuksien arvioitu kysyntä taantuma-skenaariossa Arvio II kauppakaudelle 2008 2009 2010 2011 2012 Sähkön kok. tuotanto (a), TWh - Fossiilisilla polttoaineilla, TWh 3031.5 3031.5 3031.5 3031.5 3061.9 1538.8 1538.8 1538.8 1538.8 1546.5 CO 2 -päästöt, MtCO 2 - Sähköntuotanto - Muut kuin sähköntuot. polttolaitokset - Muu teollisuus ja muut maat (b) Yhteensä Allokoidut päästöoikeudet Päästöoikeuksien ylijäämä Kauppakauden kumuloituva ylijäämä 954.8 954.8 954.8 954.8 959.6 453.3 453.3 453.3 453.3 455.6 610.4 610.4 610.4 610.4 613.4 2018.5 2018.5 2018.5 2018.5 2028.6 1853.0 1853.0 1853.0 1853.0 1853.0-165.5-165.5-165.5-165.5-175.6-331.0-496.5-661.9-837.5 (a) Sähköntuotannon osalta tarkastelussa ovat mukana: Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, UK ja Unkari. (b) Muita maita ovat: Irlanti, Kypros, Latvia, Liettua, Malta ja Viro. Näiden maiden sähköntuotantotietoja ei ole laskelmissa. EU-maista Bulgaria ja Romania puuttuvat laskelmista kokonaan. Lähde: Aatola ym. 2008. Päästöoikeuksien tarve voidaan liittää arvioon päästöoikeuksien hinnasta kuvion 2 avulla. Kuvio 2 havainnollistaa Kioto-kauden forward-hintaa. Se on ollut keskimäärin 20-24 euron luokkaa, mutta se laski kansainvälisen taloudellisen laman vuoksi vuoden 2008 lopussa noin 12 euroon. Vajeen pienentymisen ja markkinoiden ennakoinnin nojalla voidaan päätellä, että Kioto-kauden keskimääräinen hinta tuskin ylittää 30 euroa ja jää siten alhaisemmaksi kuin useissa arvioissa on ennakoitu.. Jo tehtyjen päätösten mukaan Euroopan unioni kasvattaa päästövähennystavoitettaan 20-30 % Kiotokauden jälkeisellä periodilla. Seuraavassa oletetaan, että päästökauppasektori kantaa tästä vähennyksestä saman suhteellisen osuuden kuin Kioto-kauden vähennyksestäkin. Tällöin päästöoikeuksia tulisi jaettavaksi huutokauppaa ja ilmaisjakoa varten yhteensä 20-30 % vähemmän kuin Kioto-kaudelle, eli 1300-1500 Mt nykyisen 1850 Mt:n sijaan. Hintakehityksen arviointia hankaloittavat uuden ilmastosopimuksen mahdollinen syntyminen ja luonne, päästökaupan mahdollinen laajentuminen Euroopan unionin ulkopuolelle. Euroopan unionin laskelmissa Kiotokauden jälkeiselle kaudelle on käytetty suhteellisen laajaa hinta-arviota: 30-70 euroa. Tästä haarukasta valitaan odotusarvohinnaksi 45 euroa. 3/11

Kuvio 2. Kioto-kauden päästöoikeuden hinnan kehitys 35 30 25 /tco2 20 15 10 5 0 3.1.2005 3.4.2005 3.7.2005 3.10.2005 3.1.2006 3.4.2006 3.7.2006 3.10.2006 3.1.2007 3.4.2007 3.7.2007 3.10.2007 3.1.2008 3.4.2008 3.7.2008 3.10.2008 3.1.2009 2.3 Päästöoikeuden hinnan vaikutus sähkön hintaan Päästöoikeuden hinnan siirtymistä (pass through rate) sähkön hintaan on arvioitu useissa eurooppalaisissa tutkimuksissa. Varsin yleinen arvio siirtymäksi on 70%, ja sitä käytetään myös tässä arviossa. Jos oletetaan, että Kioto-kauden lopussa päästöoikeuksien hinta nousee 30 euroon, niin sähkön nykyiseen hintaan (50 /MWh) tulee lisäyspainetta 7 /MWh ja hinta nousee tasolle 57 /MWh (ks. Holm 2008, 21). Jos arvioidaan, että sähkön tukkuhinta ilman päästökauppa on noin 40 MWh, niin vesi- ja ydinvoiman windfall-voitto Kioto-kauden lopussa on karkeasti 17 kertaa 33 TWh, eli 560 miljoonaa euroa. Kioto-kauden jälkeisellä periodilla päästöoikeuden hinta nousee odotusarvotasolle 45 /MWh. Päästöoikeuden hinnan 15 euron noususta 70% siirtyy sähkön hintaan 10.5 /MWh, joten sähkön hinta olisi (muiden tekijöiden säilyessä ennallaan) noin 67.5 /MWh. Tällä sähkön hinnan tasolla vesi- ja ydinvoiman windfall-voitto on karkeasti arvioiden 900 miljoonaa euroa. 4/11

3 Windfall-voiton leikkuutapojen arviointia Seuraava arvio nojaa yllä esitettyihin lähtökohtiin. Koska palautusmalli, ulkoinen yleishyödyllinen rahastomalli ja veromalli liittyvät läheisesti toisiinsa ja niiden arviointi edellyttää keskinäistä vertailua, ne käsitellään yhdessä. Sisäinen rahastomalli ja teknologiateollisuuden esittämä malli esitellään erikseen. 3.1 Palautusmalli, ulkoinen yleishyödyllinen rahastomalli ja veromalli Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa windfall-voittovero kerättäisiin valtiollisena yksikköverona tai rahastomaksuna, joka kohdistetaan kunkin voimalaitoksen tehoon tai tuottamaan sähkön määrään. Mallit eroavat kerätyn veron käytön suhteen: yleisessä veromallissa varat kohdistetaan budjetin rahoitukseen, yleishyödyllisessä rahastomallissa varat käytettäisiin energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti ja palautusmallissa rahastomaksun maksaneilla yrityksillä olisi etuoikeus maksamiinsa varoihin. Palautusmalli poikkeaa selvemmin kahdesta muusta mallista, koska siinä varat ohjataan selkeämmin takaisin niille yrityksille, joista windfall-voittoja on leikattu. Mallit eroavat siten varojen käytön, mutta ei keruutavan suhteen. Keruutapa ei vaikuta sähkön hintaan pohjoismaisessa sähköpörssissä, kuten yllä todettiin. 3.1.1 Valtiotaloudelliset vaikutukset Kioto-kauden lopussa windfall-voitoksi arvioitiin 560 miljoonaa euroa. VM:n ja KTM:n muistion arviot windfall-veron tai rahastomaksun tuotosta voidaan suhteuttaa tähän voittoon taulukon 2 mukaisesti. Taulukko 2. Veron tai rahastomaksun peruste ja tuotto suhteessa arvioituun windfall-voittoon Veron/rahastomaksun peruste Veron/rahastomaksun tuotto Veron/rahastomaksun osuus windfall-voitosta 1 /MWh 33 M 5.8 % 3 /MWh 100 M 17.8 % 5 /Mwh 165 M 29.5 % 10 /MWh 330 M 58.9 % Valtiotaloudelliset vaikutukset riippuvat suoraan valitusta vero- tai rahastomaksun määrästä. Esimerkiksi 3 /MWh veron/maksun peruste verottaisi yllä karkeasti lasketusta windfall-voitosta varovaiset 18 % ja sen nostaminen tasolle 5 /MWh leikkaisi voitoista noin 30 %. 5/11

3.1.2 Energiataloudelliset vaikutukset Windfall-voiton verotuksella ei ole suoria energiataloudellisia vaikutuksia. Samoin kuin ei ole perusteita olettaa sähkön hinnan muuttuvan, ei ole syytä olettaa sähkön tuotannonkaan muuttuvan. VM:n ja KTM:n mietinnössä esitetään ajatus, että korvamerkitsemällä verotulokertymä energiapolitiikan tavoitteisiin joko palautus- tai yleishyödyllisen mallin avulla voidaan edistää sellaisia energiainvestointeja tai toimia, jolla hiilivapaasti tuotetun sähkön määrä nousisi Suomessa niin merkittävästi, että sähkön hinta pohjoismaisessa sähköpörssissä laskee. Jotta tällä ajatuksella voidaan perustella rahastomallia, tulee kaksi ehtoa toteutua. Ensiksi, julkisella vallalla tulee olla parempaa markkinatietoa tuottavista investoinneista kuin sähkömarkkinoiden toimijoilla, tai sitten hankkeiden yksityistaloudellinen kannattavuus poikkeaa yhteiskuntataloudellisesta kannattavuudesta. Toiseksi, rahastolla saavutettavan tuotannon lisäyksen tulee kuitenkin tällöin olla niin merkittävä, että hiililauhde rajatuotantomuotona syrjäytyy merkittävässä määrin. Windfall-veron ja rahastomaksun tuotto on kuitenkin kaavailtu maltilliseksi. Veron tai rahastomaksun tuoton jäädessä alhaiseksi, kuten mietinnössä korostetaan, ei ole perusteita olettaa niin mittavaa sähkön tuotannon kasvua Suomessa, että se vaikuttaisi sähkön määrään ja hintaan suurella pohjoismaisella sähkömarkkinalla. 3.1.3 Kansantaloudelliset vaikutukset Koska windfall-veron ja rahastomaksun kerääminen ei vaikuta sähkön hintaan, niistä ei koidu suoraan merkittäviä kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Välilliset vaikutukset syntyvät ennen muuta teollisuuden osakkuussähkön omakustannushinnan noususta sekä tavasta, jolla kerätty vero tai rahastomaksu käytetään. Alhaisella veron ja maksun tasolla sekä mahdollisella energiaveron kompensaatiolla teollisuudelle koituva kustannusrasitus voidaan eliminoida. Korkeat maksut sen sijaan kasvattavat osakkuussähkön hintaa ja teollisuuden kustannuksia. Windfall-veron tai maksun tuoton kohdentaminen muualle kansantalouteen on toinen välillisten vaikutusten lähde. Ehdotettu veromalli ja rahastomallit eroavat juuri tämän seikan suhteen. Yleishyödyllinen rahastomalli tarkoittaa rahastomaksun korvamerkintää yhteiskunnan energiapoliittisiin tavoitteisiin, palautusmalli puolestaan priorisoi windfall-maksun alaisten yritysten omat tavoitteet. Taloustieteellinen tehokkuustarkastelu ei anna tukea korvamerkinnälle. Koska vertailua budjetin muiden kohteiden rahoittamiseen ei tapahdu, korvamerkintä saattaa johtaa joko liialliseen tai liian alhaiseen varojen käyttöön korvamerkittyyn tarkoitukseen. Sanottua voidaan havainnollistaa ilmastopolitiikalla, jolla yleishyödyllistä rahastoa perustellaan. Pääosa ilmastopoliittisista toimista rahoitetaan budjetin kautta. On esimerkiksi mahdollista, että muutaman vuoden kuluttua toimet liikenteen tai maatalouden piirissä tuottavat suuremman vähennyksen Suomen CO2 päästöihin kuin investointi energiaan. Mikäli rahastointimallissa investointiehdot kattavat vain energiainvestoinnit, kerättyjen windfall-maksujen kohdentaminen tällaiseen parhaaseen vaihtoehtoon ei ole mahdollista, mutta varojen tullessa budjettiin, vapaus kohdentaa ne parhaaseen käyttöön säilyy. Juuri varojen käytön 6/11

tehokkuuden vuoksi budjettiin tuloutettavan veron kansantaloudelliset vaikutukset ovat merkittävämmät kuin yleishyödyllisen rahastomallin. Edellä myös arvioitiin, ettei windfall-veron ohjaaminen energian tuotantoon kasvata tuotantoa siinä määrin, että se vaikuttaisi sähkön hintaan, joten tämä vaikutus ei tee yleishyödyllistä rahastoa kansantaloudellisesti vaikuttavammaksi kuin budjettiin tuloutettava vero. Palautusmalli jää kansantaloudellisilta vaikutuksiltaan yleishyödyllistä mallia heikommaksi. 3.1.4 Toteuttamiskelpoisuus Windfall-veron kerääminen valtion budjettiin on mutkaton ja helposti toteutettavissa. Veron keräämisen hallinnolliset kustannukset jäävät alhaiseksi. Yleisen rahastomallin toteuttaminen ja rahastomaksun keruu on myös mutkatonta, joten toisin kuin tehokkuuden osalta toteuttamiskelpoisuuden suhteen vero ja rahastomallit eivät juuri eroa toisistaan. Sen sijaan palautusmalliin toteuttamiseen liittyy runsaasti käytännön ongelmia, joten ei liene toteuttamiskelpoinen toisin kuin veromalli ja yleishyödyllinen rahastomalli. 3.2 Yhtiön oma tase eli sisäinen rahasto Yrityksen sisäinen rahastointimalli perustuu ideaan, jossa leikattu windfall-vero rahastoidaan yhtiön sisällä. Rahasto olisi sidottu ja sen käyttötarkoitus tarkoin rajattu määräyksin ja rajoituksin. 3.2.1 Valtiontaloudelliset vaikutukset Windfall-veron jäädessä yrityksen omaan rahastoon, tulovaikutuksia valtiontalouteen ei synny. Valtio kantaa rahastoinnin määräysten noudattamisen seurannan ja valvonnan kustannukset. 3.2.2 Energiataloudelliset vaikutukset Sisäisessä rahastossa varat jäävät yrityksen omaan käyttöön ja ne ovat investoitavissa rahaston ehtojen mukaisesti energiantuotantoon. Näiltä osin vaikutukset ovat samankaltaiset kuin yllä veron ja yleishyödyllisen rahaston tapauksessa mutta vain tietyin ehdoin. Yrityksen investointitarpeiden tulisi ajoittua samaan aikaan kuin rahaston purkuvelvoite. Lisäksi yrityksen kaavaileman investoinnin tulisi olla yhtä tuottoisa kuin paras saatavilla oleva energian alan investointikohde kansantaloudessa. Vaarana siis on, että rahasto ei johda yhtä tehokkaaseen toimintaan kuin edellä käsitellyt vero- ja yleishyödyllisen rahaston mallit. 7/11

3.2.3 Kansantaloudelliset vaikutukset Sisäisen rahaston malli ei vaikuta sähkön hintaan, joten välittömiä kansantaloudellisia vaikutuksia sisäisestä rahastointimallista ei synny. Epäsuoria vaikutuksia syntyy energiataloudellisista vaikutuksista ja osuussähkön kautta tulevista vaikutuksista. Epäsuorat energiataloudelliset vaikutukset saattavat jäädä pienemmiksi kuin vero- ja yleishyödyllisen rahaston mallissa syistä, joita edellä käsiteltiin palautusmallin yhteydessä Täten myös kansantaloudelliset vaikutukset jäävät vero- ja yleishyödyllisen rahaston malleja vähäisemmiksi. Sisäisen rahaston malli ei kuitenkaan kasvata osakkuussähkön kustannusrasitetta eikä heikennä osakkuussähköä käyttävän teollisuuden kilpailukykyä. 3.2.4 Toteuttamiskelpoisuus Yhtiön oma sisäinen rahasto on monessa mielessä ongelmallinen, kuten VM:n ja KTM:n selvityksessä todetaan. Windfall-veron kerääminen rahastomaksuna yrityksen tuloksen nojalla on hankalaa, koska windfall-voiton osuus tuloksesta on vaikea määrittää. Se johtaa myös rahastointia koskeviin monimutkaisiin määräyksiin. 3.3 Teknologiateollisuus ry.n esittämä malli Teknologiateollisuus ry:n esittämä malli sisältää ehdotuksen pohjoismaisen sähköpörssin toimintaperiaatteen muuttamisesta. Tiedot ehdotuksesta ovat yleisluontoiset ja tässä esitetty arvio perustuu lähinnä talouspoliittisen ministerivaliokunnan 16.12.2008 päätösesityksen mukaiseen tulkintaan. Teknologiateollisuus ry:n ehdotuksessa sähkön tuotanto ja päästöoikeuskauppa erotetaan toisistaan. Ehdotuksen ytimessä on idea jakaa hiilen päästökauppakustannus kaikkien sähkön käyttäjien kesken ja määrittää sähkön rajatuotantomuoto tämän kaikille kohdistetun, alhaisemman hiilikustannuserän pohjalta. Ehdotus leikkaa windfall-voittoja, laskee sähkön hintaa, mutta samalla parantaa hiilellä tuotetun sähkön kilpailukykyä. Ehdotuksen toteuttaminen on riippuvainen muiden pohjoismaiden valmiudesta sähköpörssin toiminnan muutoksiin ja siten tässä vaiheessa varsin spekulatiivinen. 3.3.1 Valtiontaloudelliset vaikutukset Kun windfall-veron sijaan sähköpörssin toimintaperiaatteita muutetaan, valtiontalouteen ei kerry windfall-verotuloja. 8/11

3.3.2 Energiataloudelliset vaikutukset Ehdotus ei sisällä erityisiä lisätoimia energian tuotannon lisäämiseksi. Mikäli energiataloudellisia vaikutuksia syntyy, ne tulevat epäsuorasti, sähkön tukkuhinnan hinnoitteluperiaatteiden ja kuluttajahinnan muutosten myötä. Kun sähkön kuluttajahinta laskee, sähkön kysyntä kasvaa ja kannustimet sähkön säästämiseen laskevat. Merkittävää kuitenkin on se, että energian tuotantomuotojen sisällä hiilellä tuotetun sähkön kilpailukyky paranee, koska hiililauhteen päästökauppakustannukset peritään kaikilta käyttäjiltä. 3.3.3 Kansantaloudelliset vaikutukset Kansantaloudelliset vaikutukset syntyvät sähkön hinnan muutoksesta, energiasektorin päästöjen kasvusta sekä vaikutuksista osuussähköllä tuotettuun hintaan. Osuussähkön käyttäjien kustannukset kasvavat, kuten edellisissäkin vaihtoehdoissa. Alhaisempi sähkön hinta kasvattaa taloudellista aktiviteettia muissa sektoreissa, mutta hiilivapaiden sähköntuotantotapojen kannattavuus laskee ja sen myötä investointialttius. Kokonaisvaikutus riippuu siitä, kumpi näistä vaikutuksista dominoi. Joka tapauksessa talouden kannustimet hiilivapaan sähköntuotannon lisäämiseen heikkenevät, koska päästökaupan tuotantoa ohjaavaa vaikutusta on vaimennettu merkittävästi. 3.3.4 Toteuttamiskelpoisuus Teknologiateollisuus ry:n ehdotus riippuu ratkaisevasti muiden pohjoismaiden ja Euroopan unionin reaktioista. Hiililauhteen aseman paraneminen hyödyttää ennen muuta Tanskan ja Suomen hiilivoimaloita, joten vaikutukset eri pohjoismaissa ovat epäsuhtaiset. Suomi ei voi yksin edetä tällä tiellä, joten ehdotusta tuskin voidaan onnistu lyhyellä aikavälillä. 9/11

Viitteet Aatola, P., Ollikainen M. ja Ollikka, K. 2008. Euroopan unionin päästöoikeusmarkkinat Kiotokaudesta Post-Kiotoon. PTT-Katsaus 29, 26-34. Holm P. 2008. Päästökaupan vaikutukset Suomen ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvylle. PTT- Katsaus 29, 19-25. 10/11

Yhteystiedot Pasi Holm toimitusjohtaja Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Eerikinkatu 28 A, 00180 HELSINKI pasi.holm@ptt.fi puh. 050 374 7462 faksi (09) 3488 599 professori Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos PL 27, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO markku.ollikainen@helsinki.fi puh. (09) 1915 8065 tai 050 344 4345 faksi (09) 1915 8096 11/11