Ulkoasiainministeriö MINVA UM2016-00672 POL-30 Lee Stefan(UM) 15.06.2016 Viite CM2979/16 Asia Ulkoasiainneuvosto 20.6.2016;tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu 20.6.2016 Luxemburgissa. Asialistalla ovat EU:n arktinen politiikka, Sahelin alueen tilanne, Jugoslavian entinen tasavalta Makedonia sekä mahdollisesti EU-Georgiasuhteet. Lisäksi Lähi-idän rauhanprosessi on keskusteluaiheena epävirallisella lounaalla. Kokouksessa Suomea edustaa ulkoministeri Timo Soini. EU:n arktinen politiikka Sahel/Mali Suomi pitää Euroopan unionia keskeisenä arktisen alueen toimijana ja tukee EU:n arktisen politiikan vahvistumista. Arktisen politiikan tulisi olla yksi EU:n ulkosuhdetoiminnan painopistealueita. Suomi korostaa EU:n panostusta työllisyyteen, kasvuun, investointeihin, infrastruktuurihankkeisiin, ympäristökysymyksiin, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen, uusiutuvaan energiaan sekä arktiseen tutkimukseen ja innovaatioihin. EU:n tulee aktiivisesti toimeenpanna tiedonannon linjauksia ja toimia sekä varmistaa taloudellisten resurssien kanavoituminen pohjoisten alueiden kehittämiseksi. Suomi tukee arktisen tiedonannon ehdotusta järjestää arktinen sidosryhmäfoorumi (European Arctic Stakeholder Forum) keskeisten investointi- ja tutkimusprioriteettien määrittelemiseksi, ja jatkaa sen työtä vuosittaisilla konferensseilla vuoden 2017 jälkeen. Suomi pitää tärkeänä arktisen alueen rauhan,vakauden ja turvallisuustoimintaympäristön vahvistamista rakentavan yhteistyön avulla. Suomi tukee EU:n tarkkailija-aseman virallistamista Arktisessa neuvostossa. Suomi tukee EU:n keskeisimpiä prioriteetteja Sahelin alueella, joita ovat Malin rauhansopimuksen toteutuminen ja maan pohjoisosan sitouttaminen. Suomi kannattaa toimenpiteitä, jotka vahvistavat EU:n sisäistä turvallisuutta, EU-yhteistyön tiiviistämistä erityisesti turvallisuussektorilla ja tukee yhteistyön syventämistä konkreettisin mutta nopein toimenpitein kuten YTPP:n keinoin. EU:n toimien tulee sisältää sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita ja toimenpiteitä. Jugoslavian entinen tasavalta Makedonia Suomi katsoo, että vapaiden ja demokraattisten vaalien järjestäminen, sananvapauden ja lehdistönvapauden takaaminen sekä työrauhan varmistaminen erityissyyttäjänvirastolle ovat keskeisellä sijalla Makedonian tilanteen ratkaisemisessa. Makedonian poliittisten osapuolten tulee löytää toimiva demokratian ja parlamentarismin periaatteita kunnioittava ratkaisu kriisiin. Lähi-idän rauhanprosessi Suomi suhtautuu myönteisesti toimiin, joilla pyritään edistämään rauhanprosessia, ja tukee Ranskan Lähi-idän konferenssialoitetta. EU:n tulee valmistautua antamaan panoksensa
2(17) konferenssin valmisteluihin erityisesti konkretisoimalla EU:n kannustimia osapuolille, mikäli ne etenevät neuvotteluissa. Kansainvälisen yhteisön yhdenmukainen toiminta edistää parhaiten rauhanneuvottelujen uudelleen käynnistämistä. Lähi-idän kvartetin rooli on keskeinen ja odotamme sen suosituksia kahden valtion ratkaisun edistämiseksi. EU:n tuki kahden valtion ratkaisulle on tärkeä. EU-Georgia-suhteet Suomi tukee Georgian viisumivapautta komission esityksen mukaisesti Georgian täytettyä viisumivapaudelle asetetut edellytykset. Suomi on tukenut johdonmukaisesti liikkuvuuden vahvistamista EU:n itäisen kumppanimaiden kanssa osana maiden tiivistyvää EU-yhteistyötä ja -lähentymistä. Suomi tukee viisumivapaustavoitteita sovittujen sitoumusten täyttyessä ja painottaa etenemistä kunkin valtion osalta sovittujen ehtojen mukaisesti.
Asialista: 3(17) EU:n arktinen politiikka s.4 Sahelin alueen tilanne s.7 Jugoslavian entinen tasavalta Makedonia s.10 Lähi-idän rauhanprosessi s.12 (mahd.) EU-Georgian suhteet s.15
4(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO EUR-10 Hautanen Ritva 09.06.2016 Asia EU:n arktinen politiikka Asiakirjat - Joint Communication to the European Parliament and the Council, An integrated European Union policy for the Arctic, JOIN(2016) 21 final, 27.4.2016 - UM2016-00451/EU-ministerivaliokunta 27.5.2016 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Keskustellaan ja hyväksytään päätelmät EU:n arktisen politiikan suuntalinjoista perustuen EU:n kolmanteen arktiseen tiedonantoon. Tiedonanto on julkaistu 27.4.2016. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi pitää Euroopan unionia keskeisenä arktisen alueen toimijana ja tukee EU:n arktisen politiikan vahvistumista. Arktisen politiikan tulisi olla yksi EU:n ulkosuhdetoiminnan painopistealueita. Suomi korostaa EU:n panostusta työllisyyteen, kasvuun, investointeihin, infrastruktuurihankkeisiin, ympäristökysymyksiin, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen, uusiutuvaan energiaan sekä arktiseen tutkimukseen ja innovaatioihin. EU:n tulee aktiivisesti toimeenpanna tiedonannon linjauksia ja toimia sekä varmistaa taloudellisten resurssien kanavoituminen pohjoisten alueiden kehittämiseksi. Suomi tukee tiedonannossa kirjattua EU:n dialogia alkuperäiskansojen kanssa ja pitää tärkeänä varmistaa alkuperäiskansojen osallistuminen heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavien asioiden käsittelyyn. Arktista politiikkaa on käsiteltävä EU:ssa kokonaisvaltaisesti. Yhteistyö ja koordinaatio ulkosuhdehallinnon ja komission eri osastojen välillä on keskeistä tiedonannon toimeenpanossa. Suomi tukee arktisen tiedonannon ehdotusta järjestää arktinen sidosryhmäfoorumi (European Arctic Stakeholder Forum) keskeisten investointi- ja tutkimusprioriteettien määrittelemiseksi, ja jatkaa sen työtä vuosittaisilla konferensseilla vuoden 2017 jälkeen.
5(17) Suomi pitää tärkeänä arktisen alueen rauhan,vakauden ja turvallisuustoimintaympäristön vahvistamista rakentavan yhteistyön avulla. Suomi tukee EU:n tarkkailija-aseman virallistamista Arktisessa neuvostossa. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Ulkoasiainneuvostossa 20.6.2016 EU:n korkea edustaja Federica Mogherini esittelee EU:n kolmannen arktisen tiedonannon ja asiasta käydään keskustelu. Aiheesta hyväksytään päätelmät. Suomi on tiedonannon ja tulevan ulkoasiainneuvoston valmisteluissa tuonut esille näkemyksiään EU:n arktisen politiikan keskeisimmistä prioriteeteista ja Suomen näkemyksiä on otettu huomioon varsin hyvin. Suomi on myös mm. EU:n globaalistrategian laadinnan yhteydessä korostanut, että arktiseen alueeseen tulee kiinnittää enemmän huomiota EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa alueen strategisen merkityksen lisääntymisen myötä. EU:n arktisesta politiikasta hyväksyttiin edellisen kerran päätelmät toukokuussa 2014 ulkoasiainneuvostossa. EU:n kolmas arktinen tiedonanto linjaa EU:n toimia tuleville vuosille koskien ilmastonmuutoksen torjuntaa, ympäristönsuojelua, kestävän kehityksen edistämistä alueella ja arktisiin kysymyksiin liittyvää kansainvälistä yhteistyötä. EU käsittelee tiedonannossa arktista politiikkaa kokonaisvaltaisesti pyrkien integroimaan EU:n eri sektoripolitiikat yhdeksi EU:n arktiseksi politiikaksi. Tiedonannossa otetaan huomioon Pariisin ilmastosopimus ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030). Ilmaston muutoksen hillintä ja sopeutuminen arktisella alueella ovat osa EU:n laajempia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. EU varautuu rahoittamaan ilmastonmuutoksen sopeutumista arktisella alueella. EU tukee mustahiilen ja metaanin päästöjen vähentämistä, monenkeskisten ympäristösopimusten toimeenpanoa sekä monimuotoisuuden turvaamista ja merten suojelualueiden perustamista. Tiedonannossa pyritään tasapainoon globaalitavoitteiden ja Euroopan pohjoisten alueiden erityiskysymysten välillä. EU:n tavoitteena on vahvistaa arktisten yhteisöjen taloudellista, sosiaalista ja ympäristö resilienssiä (kestävyyttä). Tiedonannossa huomioidaan saamelaisten ja muiden pohjoisten alueiden asukkaiden elinolosuhteet ja vaikutusmahdollisuudet. EU pyrkii vahvistamaan arktisten alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja edistämään tiede-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Tiedonannossa esitetään merkittävä määrä toimia, joilla EU:n arktista politiikkaa aiotaan viedä eteenpäin. EU-yhteistyö lisää Suomen vaikutusmahdollisuuksia arktisissa kysymyksissä ja edistää taloudellisten resurssien kanavoimista ja hankkeiden koordinaatiota pohjoisten alueiden kehittämiseksi. Huomiota tulee kiinnittää liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämiseen EU:n, Pohjoismaisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta. Euroopan arktisella alueella on investointivajetta, vaikka monia rahoitusmekanismeja on olemassa. Euroopan rakenne- ja investointirahastoista investoidaan alueella vuosina 2014 2020 yli miljardi euroa strategisiin aloihin kuten tutkimukseen ja innovointiin, pk-yritystoiminnan edistämiseen ja puhtaaseen energiaan. Tutkimuksen osalta korostetaan tutkimustiedon saatavuutta ja avointa dataa. EU säilyttää arktista tutkimusta ja innovaatioita rahoittavan Horizon 2020 ohjelman nykytasolla. Työllisyyden ja kasvun edistämiseksi arktisilla alueilla lisätään EU:n eri rahoitusjärjestelmien yhteistoimintaa. Arktisten alueiden innovointi- ja infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen ehdotetaan
6(17) käytettäväksi tehokkaammin Euroopan investointiohjelman, Euroopan-laajuisten liikenneverkkojen, InnovFin-aloitteen ja Yritys-Eurooppa-verkoston suomia mahdollisuuksia. Tiedonannossa mainitaan infrastruktuurihankkeiden osalta esimerkiksi varautuminen selvittämään pohjoinen-eteläsuunnan liikennejärjestelyjä, kuten Suomesta Norjaan ja Jäämerelle. EU näkee potentiaalia kylmän ilmanalan teknologioiden ja palveluiden kehittämisessä sekä turismin kehittämisessä. Tiedonanto sisältää ehdotuksen järjestää arktinen sidosryhmäfoorumi (European Arctic Stakeholder Forum) keskeisten investointi- ja tutkimusprioriteettien määrittelemiseksi ja rahoitusjärjestelmien koordinaation edistämiseksi, ja jatkaa sen työtä vuosittaisilla konferensseilla vuoden 2017 jälkeen. Foorumin avulla voidaan vahvistaa arktisten toimijoiden ja rahoitusvälineiden välistä tiedonkulkua ja edistää pohjoisten alueiden investointihankkeita. Tiedonannossa ehdotettu uusi neuvoston pohjoisia ja arktisia kysymyksiä käsittelevän työryhmän (Council Working Party on Arctic Matters and Northern Cooperation, COANC) perustaminen ei saanut jäsenmailta riittävää kannatusta. Suomi katsoo, että EU:n tulee jatkossa kuitenkin varmistaa riittävä tiedonkulku ja yhteistyö. Arktinen nähdään myös tulevaisuudessa rakentavan yhteistyön alueena. Tiedonannossa korostetaan EU:n osallistumista tähän yhteistyöhön omalla merkittävällä panoksellaan. Kansainväliset sopimukset ja erityisesti YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) muodostavat arktisen yhteistyön oikeudellisen perustan. EU kiinnittää huomiota arktisten alueiden kannalta relevantteihin kansainvälisiin ympäristösopimuksiin. EU tulee jatkamaan yhteistyötä eri arktisilla foorumeilla kuten Arktisessa neuvostossa, Barentsin euroarktisessa neuvostossa ja Pohjoisen ulottuvuuden foorumilla. EU tulee tekemään yhteistyötä myös arktisen alueen ulkopuolisten maiden kanssa. Tällä hetkellä EU on Arktisen neuvoston de facto tarkkailija ja osallistuu täysimääräisesti sen työryhmien toimintaan. EU toivoo tarkkailija-asemansa virallistamista mahdollisimman pian. Suomi tukee EU:n tarkkailija-aseman vahvistamista Arktisessa neuvostossa.
7(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-20 Mari Neuvonen, Marjaana Hyppönen 6.6.2016 Asia Sahel-Mali 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvoston Sahel-Mali -keskustelu tulee olemaan kokonaisvaltainen. Keskustelun aiheiksi nousee ainakin Malin rauhanprosessi, G5 Sahel ja EU:n Sahelin YTPP-operaatioiden alueellistaminen. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee EU:n keskeisimpiä prioriteetteja Sahelin alueella, joita ovat Malin rauhansopimuksen toteutuminen ja maan pohjoisosan sitouttaminen. EU-politiikan avainkysymyksiä Sahelin alueella ovat kokonaisvaltaisuus, koherenssi ja alueellisuuden korostaminen. Näihin sisältyy yhteistyön tiivistäminen Sahelin alueen maiden kanssa sekä alueella toimivien muiden kansainvälisten toimijoiden sekä myös Pohjois-Afrikan (Maghreb) maiden kanssa. EU:lla on tässä keskeinen koordinaattorin ja alullepanijan rooli, sillä se on suurin alueen yksittäinen tukija Sahelilla. Suomi kannattaa toimenpiteitä, jotka vahvistavat EU:n sisäistä turvallisuutta, EUyhteistyön tiiviistämistä erityisesti turvallisuussektorilla ja tukee yhteistyön syventämistä konkreettisin mutta nopein toimenpitein kuten YTPP:n keinoin. EU:n toimien tulee sisältää sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita ja toimenpiteitä. Suomi näkee, että EU:n tulisi hakea entistä aktiivisemmin yhteisiä prioriteettejä G5-maiden kanssa. Näitä voisivat olla mm. G5-maiden keskinäisen yhteistyön vahvistaminen rajavalvonnan, oikeusvaltiokehityksen ja tiedusteluyhteistyön aloilla. 3. NEUVOTTELUTILANNE KE Mogherinillä on ulkoasiainneuvostoa edeltävällä viikolla yhteiskokous G5-maiden (Mali, Burkina Faso, Mauritania, Tsad ja Niger) kanssa, josta ministereillä on tilaisuus saada ensikäden tietoa. Sahelin ja siihen keskeisesti liittyvän Malin tilanne on esillä siksi, että Malin rauhansopimuksen tekemisestä on kulunut vuosi, mutta sitä seuranneet positiiviset vaikutukset ovat olleet hyvin rajalliset. Tästä syystä EU:n tulisi tiivistää yhteistyötä Sahelin alueen maiden,
8(17) kv. toimijoiden ja Pohjois-Afrikan maiden kanssa sekä vahvistaa sen tukea rauhansopimuksen toimeenpanolle. Alueen turvallisuustilanne on entisestään heikentynyt ja muuttoliikkeen, terrorismin ja radikalisaation vaikutukset ulottuvat aikaisempaa selkeämmin Eurooppaan uhaten sen turvallisuutta. Erityisesti ISIL-DAESH:n levittäytyminen Sahelin alueelle pohjoisesta (Libyasta) ja toisaalta Boko Haramin terrorismi etelästä ovat heikentäneet entuudestaan jo hyvin hauraan Sahelin alueen turvallisuutta ja lisänneet pakolaisuutta. Lisäksi Wahhabismi on saanut itäisellä Sahelin alueella myös jalansijaa ja kasvattanut radikalisoituneiden määrää. Erityisesti tästä kehityksestä on kärsinyt äärimmäisen köyhä ja hauraassa tilassa oleva, mutta väkirikas Chad-järven alue. Nämä jännitteet ovat entisestään heikentäneet järveä ympäröivien maiden entuudestaan niukkoja taloudellisia ja turvallisuusresursseja. 4. TAUSTA Mali, joka on suurin yksittäinen valtio Sahelin alueella, on ollut kansainvälisen huomion keskipisteessä vuodesta 2012 lähtien, jolloin se ajautui sisäiseen kaaokseen vain muutamassa kuukaudessa. Tähän vaikutti islamistiterroristien vallan kasvu Libyassa valtion romahduksen myötä, Malin Tuareg -heimon kapinallisten itsenäisyyspyrkimykset Malin pohjoisosissa, sekä maan pääkaupungissa Bamakossa samanaikaisesti tehty sotilasvallankaappaus. Ranska käynnisti sotilasoperaation Malissa vuoden 2013 alussa ja onnistui saamaan haltuunsa useita kaupunkeja maan pohjoisosassa, mutta rauhan palauttamisesta ei tästä huolimatta voida puhua. Kansainvälinen yhteisö, EU mukaan lukien, tuli mukaan yrityksiin palauttaa rauha ja vakaus Maliin vuoden 2013 lopussa. Alueella toimivat yhteistyössä YK, AU, EU ja ECOWAS, Malin naapurimaat sekä alueen paikalliset toimijat, joista erityisesti G5- maiden merkitys on kasvanut lyhyessä ajassa huomattavasti. Malin turvallisuustilanne on huonontunut vuoden 2015 ja 2016 alun aikana ja aseelliset selkkaukset ja terrorismi ovat levinneet myös maan eteläosiin sekä muualle Sahelin alueelle. Malissa toimivat ääriliikkeet ovat vahvistuneet ja hyökkäyksiä on tehty näkyviin kohteisiin. Osin tämä johtuu myös Libyan kaoottisesta sisäpoliittisesta tilanteesta. Malin Nigerin ja Libyan välinen alue toimii useiden ääriryhmien harjoittelu- ja koulutuspaikkana eikä Pohjois-Malissa valvonta ole kenenkään hallinnassa. Aseellisen toiminnan kohteina ovat myös kansainväliset toimijat ja MINUSMA (United Nations Multidimensional Integrated Stabilisation Mission in Mali). Kesällä 2013 allekirjoitettu Ougadougoun rauhansopimus piti sisällään Malin hallinnon ulottamisen myös maan pohjoisosiin. Sopimuksella pyrittiin hallinnon ja armeijan portaittaiseen paluuseen pohjoisosiin sekä luottamuksen palauttamiseen osapuolten välillä. Rauhansopimuksen myötä Malissa järjestettiin presidentinvaalit kesällä 2013 ja loppuvuodesta parlamenttivaalit. Tämä antoi toivoa paluusta perustuslainmukaiseen järjestykseen, mikä ei kuitenkaan ole käytännössä toteutunut. Rauhansopimus Algerian välittämän rauhansopimuksen toimeenpano on edistynyt varsin hitaasti ilman merkittäviä edistysaskeleita. Sopimuksen toimeenpanolle olisi laadittava selkeä aikataulu, jota myös valvottaisiin. Yleinen köyhyys ja tulevaisuuden näköalattomuus ovat omiaan hidastamaan rauhanprosessia ja edistämään terroristirekrytointeja ja yleistä radikalisoitumista.
9(17) Rauhansopimuksen yksittäisinä tavoitteina on aloittaa yhteispartiointi (kv-toimijat ja malilaiset) sekä ulottaa peruspalvelut maan pohjoisosiin ja jatkaa aluehallinnon kehittämistä. Naisten asema ja naisten poliittisten oikeuksien edistäminen olisivat keinoja vakauttaa aluetta ja tarjota muita tulevaisuuden näkymiä kuin siirtolaisuus. Lyhyellä aikavälillä olisi tärkeä pystyä luomaan myös työllisyys- ja koulutusmahdollisuuksia nuorille Malissa, johon pyritty vaikuttamaan EU Trust Fundin kautta. YTPP-toimet Maassa toimii Ranskan Barhkane-sotilasoperaation lisäksi YK:n MINUSMA, EU:n kapasiteetin rakentamiseen tähtäävä siviilinkriisinhallintaoperaatio EUCAP Sahel Mali, ja EU:n sotilaallinen operaatio EUTM Mali. Alueella toimivien EUCAP Sahel Malin ja EUCAP Sahel Nigerin perustehtävänä on tukea sisäisen turvallisuuden toimijoita (poliisi, santarmi, kansalliskaarti) koulutuksen, neuvonannon ja mentoroinnin avulla. EUTM Malin mandaatti on kouluttaa Malin asevoimia. On tärkeää, että paikallista omistajuutta tuetaan kaikin mahdollisin keinoin. Yksi merkittävä keino olisi lisätä naisten osuutta rauhansopimuksen täytäntöönpanossa. Tämä olisi myös yksi osa-alue, jossa EU:lla olisi mahdollista lisätä näkyvyyttään. Suomalaisia toimii tällä hetkellä EUTM Mali-operaatiossa 11 henkilöä, YK:n MINUSMAoperaatiossa viisi ja EUCAP Sahel Malissa kolme, joista yksi on operaation varapäälllikkö. G5 -yhteistyö Sahelin alue ja erityisesti Mali toimii keskeisenä siirtolaisuuden ja ihmiskaupan, laittoman asekaupan ja muun rikollisen toiminnan pääreittinä. Tilanteen rauhoittamiseksi tärkeää olisi Maghreb-maiden tehokkaampi yhteistyö terrorismin ja radikalisoitumisen ehkäisemiseksi, jossa EU voisi toimia aloitteentekijänä. Yksi merkittävin keino on G5-maiden välisen alueellisen yhteistyön tukeminen, joka on yksi EU:n Sahelin alueen politiikan keskeisimpiä prioriteetteja. Sahelin alueen maat eivät yksin pysty saavuttamaan niille asetettuja turvallisuustavoitteita, vaikka niillä siihen olisi tahtoa. Erityisesti tukea tarvittaisiin rajavalvonnan kehittämiseen sekä turvallisuustiedon keräämiseen ja yhteiseen jakamiseen. Myös siviilivaltiorakenteinen tukeminen ja legitimiteetin lisääminen olisivat keskeisiä keinoja tukea G5-maiden toimintaa konkreettisesti. Alueellinen omistajuus ja G5-maiden oma aloitteellisuus ja vastuu omasta alueesta ovat keskeisiä onnistumisen elementtejä.
10(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO EUR-40 Vihko Tuuli 10.6.2016 Asia Jugoslavian entinen tasavalta Makedonia 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Makedonia on ajautunut maan historian vakavimpaan poliittiseen kriisiin sitten vuoden 2001. Maassa on vakavia ongelmia oikeusvaltiokysymyksissä, ja keväälle suunnitellut vaalit on siirretty tulevaisuuteen, mahdollisesti lokakuulle. Keskustelun tarkoituksen on viestittää Makedonian päättäjille EU-maiden huoli maan nykytilasta. Vapaiden ja demokraattisten vaalien järjestäminen tulee olla mahdollista ja ns. erityissyyttäjän virastolle (Special Prosecutor s Office) tulee taata työrauha. EU-ehdokasmaana Makedoniaa koskevat asiat käsitellään pääasiallisesti YAN:ssa. UANkäsittelyä voidaan käyttää poikkeuksellisesti maan poliittisen tilanteen sitä vaatiessa. Asiakohdasta ei ole tarkoitus antaa päätelmiä. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi katsoo, että vapaiden ja demokraattisten vaalien järjestäminen, sananvapauden ja lehdistönvapauden takaaminen sekä työrauhan varmistaminen erityissyyttäjänvirastolle ovat keskeisellä sijalla Makedonian tilanteen ratkaisemisessa. Makedonian poliittisten osapuolten tulee löytää toimiva demokratian ja parlamentarismin periaatteita kunnioittava ratkaisu kriisiin. Suomi tukee EU:n yhteistä linjaa ja komissaari Hahnin lausunnon (6.6.) mukaisesti paluuta Pržinon sopimuksen täytäntöönpanoon, jotta Makedonia voi palata euroatlanttiselle tielle. EU:n tulee viestiä huolet ja vaatimuksensa voimakkaasti Makedonialle ja tukea omalla toiminnallaan maan kehitystä ja vakautta. Suomi on huolissaan Makedonian kriisistä. Kriisi tulee saada hallintaan, jotta Makedonian tilanteesta ei koituisi haitallisia etnisiä heijastusvaikutuksia (Makedoniassa on 25 % albaanivähemmistö) Länsi-Balkanilla, erityisesti Albaniassa ja Kosovossa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Makedonian tilanne on edelleen vaikea. Presidentti Ivanovin päätös perua erityissyyttäjän viraston tutkimien epäiltyjen armahdukset kokonaan osittaisten armahdusten sijaan on askel oikeaan suuntaan ja osoittaa kansainvälisen vaikuttamistyön toimineen. Makedonian EU-edustuston päällikkö Aivo Oravin johdolla on pyritty välittämään tilannetta Skopjessa. KE Mogherini ja komissaari Hahn ovat antaneet lausunnon vaalien perumisesta
4. TAUSTA 11(17) 18.5. Komissaari Hahn on lisäksi antanut lausunnon 6.6. ja EP:n puhemies Schulz painotti 9.6. todellisen EU perspektiivin merkitystä Makedonian vakaudelle (vrt. nimikiista). EU:n keskeinen viesti on Pržinon sopimuksen täytäntöönpanoon palaaminen. Saksa on ollut kysymyksessä aktiivinen ja nimittänyt suoraan UMI Steinmeierin alaisuudessa toimivan erityislähettilään (Special Envoy Johannes Haindl). Makedoniaa on 2015 2016 kohdannut maan historian vakavin poliittinen kriisi sitten vuoden 2001. Tilanne on ollut ongelmallinen jo pitkään. Nykyisen kriisin taustalla on salakuunteluskandaali, jota on yleisesti pidetty hallituksen masinoimana. Salakuuntelun ilmitulon myötä ongelmat perusoikeuksien, median vapauden, hallinnon politisoitumisen, korruption ja tuomioistuinten riippumattomuuden suhteen nousivat jälleen esiin. Salakuunteluskandaali nostatti laajoja mielenosoituksia toukokuussa 2015. EU onnistui välittämään opposition ja hallituksen välillä ns. Pržinon sopimuksen, jossa sovittiin mm. parlamentin hajottamisesta, ennenaikaisista vaaleista huhtikuussa 2016 ja erityissyyttäjän viraston perustamisesta tutkimaan salakuunteluskandaalia. Silloinen pmi Gruevski joutui eroamaan. Väliaikaishallituksen oli tarkoitus luotsata maa vaaleihin. Sopimuksen toimeenpano ei sujunut odotetusti. Presidentti Ivanov armahti yllättäen huhtikuussa 2016 kaikki salakuuntelujupakkaan liittyen erisyissyyttäjän tutkimusten kohteena olleet epäillyt, joihin kuului poliitikkoja ja heidän lähipiiriään. Tästä seurasi laajoja hallituksenvastaisia protesteja ympäri maata. Huhtikuuksi sovitut vaalit jouduttiin siirtämään kesäkuulle, mutta vain valtapuolue asetti ehdokkaita muiden puolueiden katsoessa että edellytykset vapaille ja oikeudenmukaisille vaaleille eivät täyttyneet. Lopulta Makedonian perustuslakituomioistuin päätti jäädyttää parlamenttivaalien valmistelut ja kumosi parlamentin hajottamisen, mikä mahdollisti vanhan parlamentin kokoontumisen. Uudelleen koottu parlamentti päätti lykätä vaaleja tulevaisuuteen, mahd. lokakuulle. Parlamentti myönsi eron opposition ministereille, jotka olivat jättäneet eropyyntönsä ennen parlamentin hajottamista. Heidän tilalleen nostettiin valtapuolueen edustajat. Hallituksessa on nyt vain valtapuolueen ja sen albaanitukipuolueen edustajia. Järjestely rikkoo Pržinon sopimusta. Presidentti Ivanov kumosi puolet armahduksistaan toukokuun lopussa, mikä herätti voimakasta kansainvälistä arvostelua. Lopulta presidentti perui kaikki armahduksensa. Komissaari Hahn on julkilausumassaan korostanut, että erityissyyttäjälle on taattava työrauha ja Pržinon sopimuksen toimeenpanoon palattava, jotta Makedonia voisi palata euroatlanttiselle tielle. Ei ole epäselvää, mitä Makedoniassa pitäisi tehdä haasteena on poliittisen tahdon puute ja nimikiista Kreikan kanssa. Kansainvälinen yhteisö on huolissaan, koska kriisin syveneminen epävakauttaisi Länsi-Balkania laajemminkin. Kriisillä on myös etninen ulottuvuus, ja jännitteet saattavat nousta pintaan sekä ryhmien sisällä että välillä. ETYJ-puheenjohtaja Saksa on nimittänyt Johannes Haindlin suoraan UMI Steinmeierin alaisuudessa työskenteleväksi erityislähettilääksi (Special Envoy) Makedoniaan. Myös Yhdysvaltain apulaisministeri Hoyt Yee on käynyt Skopjessa ja tavannut Pržinon sopimuksen osapuolia. KE Mogherini ja komissaari Hahn ovat antaneet lausuntoja. Viestit ovat yhteneviä kansainvälinen yhteisö vaatii Pržinon sopimuksen noudattamista.
12(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10 Marja Rosvall, Elina Eloranta 9.6.2016 Asia Lähi-idän rauhanprosessi 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Lähi-idän rauhanprosessi, erityisesti Ranskan rauhanprosessin aktivoimiseksi järjestämän kansainvälistä konferenssia valmistavan valmistelukokouksen (3.6.) jälkeisessä tilanteessa. Kvartetin raportti mahdollisesti julkistettu 20.6. mennessä. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi suhtautuu myönteisesti toimiin, joilla pyritään edistämään rauhanprosessia, ja tukee Ranskan Lähi-idän konferenssialoitetta. EU:n tulee valmistautua antamaan panoksensa konferenssin valmisteluihin erityisesti konkretisoimalla EU:n kannustimia osapuolille, mikäli ne etenevät neuvotteluissa. Kansainvälisen yhteisön yhdenmukainen toiminta edistää parhaiten rauhanneuvottelujen uudelleen käynnistämistä. Lähi-idän kvartetin rooli on keskeinen ja odotamme sen suosituksia kahden valtion ratkaisun edistämiseksi. EU:n tuki kahden valtion ratkaisulle on tärkeä. EU:n tulee reagoida johdonmukaisesti sitä uhkaaviin toimiin, joista keskeisimmät ovat Israelin siirtokuntapolitiikka ja palestiinalaisten yhtenäisyyden puute. Lisäksi tulee edistää kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden toteutumista, erityisesti lasten asema ja Länsirannan C-alueen tilanne tulee huomioida. Suomi korostaa lasten suojelun sekä koulunkäynnin turvaamista, tammikuun 2016 päätelmien mukaisesti. EU:n tulee kontakteissaan alueen maihin rohkaista toimintaan, joka tukee osapuolten välisiä neuvotteluja, ja sitä kautta edistäisi koko alueen vakautta ja turvallisuutta. Gazan tilanne vaatii vahvempaa kansainvälisen yhteisön huomiota humanitaarisen tilanteen heikkenemisen tähden ja potentiaalisen väkivaltaisuuksien lisääntymisen takia. Yhteistyömekanismeja ja rahoitusta Gazan jälleenrakentamiseksi tulee vahvista akuutteihin humanitaarisiin tarpeisiin vastaamiseksi ja uuden konfliktin välttämiseksi. Tavoite pysyvästä tulitauosta tulee aktivoida. 3. NEUVOTTELUTILANNE Keskustelu keskittynee Ranskan tammikuussa tekemään aloitteeseen järjestää kansainvälinen konferenssi Lähi-idän rauhanprosessin aktivoimiseksi. Aloitteen tavoitteena on turvata kahden valtion ratkaisu ja estää tilanteen eskaloitumisen entisestään. Kesäkuun 3. Pariisissa järjestettiin konferenssin valmistelukokous, johon osallistui 28 delegaatiota. Ranska on ilmoittanut
4. TAUSTA 13(17) tiedottavansa loppuvuodesta järjestettävän konferenssin jatkovalmisteluista kesäkuun aikana. Ulkoasiainneuvostossa on tärkeä keskustella EU:n roolista aloitteen osalta. Päätelmien antamista on esitetty. Voidaan olettaa, että ne ilmaisisivat tukea Ranskan aloitteelle ml. Pariisin kokous, esitys kansainvälisen konferenssin järjestämisestä vuoden lopulla ja EU:n rooli. Ulkoasiainneuvosto hyväksyi tammikuussa 2016 Lähi-idän rauhanprosessia koskevat päätelmät, joissa tuomitaan syksystä jatkuneet väkivaltaisuudet ja painotetaan poliittisen horisontin luomisen tarvetta sekä vahvistetaan EU:n sitoutuminen kahden valtion ratkaisuun. Päätelmissä mm. tuomitaan siirtokuntarakentaminen rauhan esteenä, vedotaan kansainvälisen oikeuden toteutumisen, Gazan tilanteen helpottamisen ja palestiinalaisten sisäisen sovinnon puolesta. Lähi-idän kvartetin (YK, EU, Yhdysvallat ja Venäjä) 12.2.2016 antaman lausunnon mukaan odotettavissa on kvartetin tilanneraportti, joka sisältää myös suositukset ruokkimaan kansainvälisen yhteisön keskustelua parhaista tavoista edistää kahden valtion ratkaisua. Ranska esitti tammikuussa 2016 kansainvälisen konferenssin järjestämistä rauhanprosessin keväästä 2014 pysähdyksissä olleen Lähi-idän rauhanprosessin aktivoimiseksi. Aloitteen taustalla on myös kiristynyt tilanne. Viime syksyn ja talven aikana miehitetyllä Palestiinalaisalueella ja Israelissa on koettu pahimmat väkivaltaisuudet sitten Gazan kesän 2014 konfliktin ja toisen intifadan (2000-2005). Vaikka iskujen määrä on vähentynyt, tilanne on tulehtunut. 8.6.2016 nähtiin uuden tyyppinen neljän israelilaisen hengen vaatinut isku Tel Avivissa, jonka seurauksia ei vielä tiedetä. Sytykkeenä levottomuuksiin on ollut kiista pääsystä muslimien pyhille paikoille Jerusalemissa. Väkivaltaisuudet heijastavat nuorten palestiinalaisten turhautumista liki 50 vuotta kestäneen miehityksen aiheuttamaan poliittiseen ja sosio-ekonomiseen ahdinkoon sekä siirtokuntarakentamisen jatkumiseen. Usko elinkelpoisen Palestiinan valtion syntymiseen ja presidentti Abbasin sovittelevaan linjaan horjuu. Israelissa on pääministeri Netanjahun toukokuussa tekemän hallitusremontin jälkeen maan historian oikeistolaisin hallitus (66/120 enemmistö Knessetissä). Hallitusmuutos ei ainakaan vielä ole vaikuttanut Israelin Lähi-idän rauhanprosessia koskeviin kantoihin. Pariisissa järjestettiin 3.6. ministeritason valmistelukokous, johon kokoontui 28 delegaatiota, ml. Lähiidän kvartetin, Arabiliiton ja YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden edustajat. Kokouksesta annettiin yhteisjulistus, jossa sitoudutaan tukemaan neuvoteltua kahden valtion ratkaisua ja osoitetaan tuki Ranskan tavoitteelle kansainvälisen konferenssin järjestämisestä ennen vuoden loppua. Aloitteen tavoitteena on rauhanprosessin elvyttäminen ja kahden valtion ratkaisun turvaaminen. Ranska aikoo lähettää kesäkuun loppuun mennessä suunnitelman jatkotoimista. Tästä eteenpäin Israel ja Palestiina ovat tervetulleita osallistumaan prosessiin, samoin kaikki muut kiinnostuneet. Ajatuksena on edistää rauhanprosessin kannalta keskeisiä teemoja kuten taloudelliset kannustimet, turvallisuus ja kansalaisyhteiskunnan rooli. EU linjasi tammikuun 2016 päätelmissään pyrkivänsä aktiivisesti vaikuttamaan kahden valtion ratkaisun mahdollisuuden ylläpitämiseen ja neuvottelujen uudelleen käynnistämiseen. Ranskan aloite sai maaliskuun UANissa laajaa tukea (ml. Suomi). Olisi loogista, että EU antaa tukensa Ranskan aloitteelle myös käytännössä esimerkiksi konkretisoimalla aiemmissa päätelmissään lupaamaansa erityiskumppanuutta (Special Priviledged Partnership) ml. taloudellisten suhteiden edistäminen. Suomi on tukenut UANin joulukuussa 2013 antamien päätelmien kantaa, jonka mukaan EU:n ja Israelin sekä EU:n ja Palestiinalaishallinnon suhteiden edistäminen on sidoksissa edistykseen rauhanprosessissa. Ranskan uskotaan tähtäävän siihen, että konferenssin tulokset johtavat jollakin aikavälillä ns. parametripäätöslauselman hyväksymiseen. Ao. päätöslauselma sisältäisi keskeiset
14(17) neuvottelukysymykset (rajat, siirtokunnat, pakolaiset, vesi, Jerusalem) sekä päivämäärän neuvottelujen päättymiselle. Palestiina tukee hanketta voimakkaasti. Israel ei lähtökohtaisesti pidä monenkeskistä neuvotteluformaattia hyväksyttävänä. Palestiinalaisten mukaan suorat neuvottelut sopivat teknisiin kysymyksiin, sen sijaan isommat poliittiset kysymykset vaativat monenkeskisen foorumin. Ranskan mukaan aloite ei korvaa suoria neuvotteluita vaan pyrkii luomaan niille edellytyksiä. Maiden kannat tulivat esille myös Suomen ulkoministerin Israeliin ja Palestiinalaisalueelle suuntautuneella matkalla kesäkuun alussa. Molempien osapuolten johtajat ovat tiukasti kiinni sisäpoliittisissa asetelmissa ja toimintavapauksien osalta vallitsevien realiteettien vankeja. Kvartetilta odotetaan suosituksia sisältävää raporttia alueen tilanteesta mahdollisesti vielä ennen kesäkuun ulkoasiainneuvostoa. Ranskan tavoin EU toivoo, että kvartetin raportti ja Ranskan aloite edistäisivät yhteistä tavoitetta samansuuntaisesti. Arabimaiden osalta Egyptillä on erityisrooli sen hyvien Israel-suhteiden vuoksi. Arabimaat ovat ilmaisseet tukensa Ranskan aloitteelle mm. Islamilaisen yhteistyöjärjestön (OIC) sekä Arabiliiton julkilausumien kautta. Lähi-idän yleisesti vaikea tilanne heikentää arabimaiden aktiivisuutta rauhanprosessin suhteen. Pariisin konferenssi antoi kuitenkin hieman viitettä arabimaiden vuonna 2002 antaman rauhanaloitteen aktivoimiseksi, jossa ne lupasivat normalisoida suhteet Israelin kanssa, mikäli Israel vetäytyy vuoden 1967 sotaa edeltäville rajoille (eli kansainvälisen yhteisön tunnustamille Israelin rajoille) ja hyväksyy Palestiinan valtion perustamisen ja Itä-Jerusalemin maan pääkaupunkina. Myös palestiinalaispakolaisten tilanne tulee ratkaista. Arabimaiden rauhanaloite vaatisi konkretisoimista. Arabimaat käsittelevät tilannetta seuraavan kerran Arabiliiton Mauritaniassa järjestettävässä huippukokouksessa heinäkuun lopulla. Miehitetyllä Palestiinalaisalueella keskeistä tilanteen edistämisessä olisi Gazaa hallitsevan Hamasin ja Länsirannan pääpuolue Fatahin välinen sovinto ja yhtenäisyys, joka myös mahdollistaisi vaalien järjestämisen. Gazan tilanne on vakava niin humanitaarisesti kuin taloudellisen tilanteen osalta. Gazassa kesän 2014 sodan jälleenrakentamiseen luvatusta tuesta on maksettu noin 40%. Viime aikoina humanitaariset toimijat ovat raportoineet avun pääsyn vaikeutuneen. Tilanne Israelin hallinnoimalla Länsirantaan kuuluvalla C-alueella on myös kriittinen Israelin jatkaessa siirtokuntien rakentamista. Alueen palestiinalaisille kuuluvien rakenteiden tuhoaminen on vuoden alun aikana kiihtynyt (OCHAn mukaan 631 kohdetta tammi-toukokuun aikana). Palestiinalaisjohto pyrkii vahvistamaan kansainvälistä asemaansa ja valtioperspektiiviä mm. kansainvälisiin sopimuksiin liittymällä. Palestiinan valtion tunnustaneita valtioita on 137 (ml. Islanti ja Ruotsi).
15(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ITÄ-20 Rantanen Jaana 13.6.2016 Asia EU-Georgia suhteet ja maan mahdollinen viisumivapaus Asiakirjat COM(2016) 142 final, UM2016-00151 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoministereiden on tarkoitus käydä keskustelu Georgian viisumivapaudesta ja sen myöntämisen edellytyksistä. Ulkoministereiden ei ole tarkoitus keskustella viisumivapauden keskeyttämismekanismista. Ei päätelmiä. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee Georgian lähentymistä EU:n kanssa. Suomi pitää tärkeänä Georgian uudistusten edistymistä ja toivoo Georgian jatkavan oikeusvaltioperiaatteita vahvistavien uudistuksien toimeenpanoa. Suomi tukee Georgian viisumivapautta komission esityksen mukaisesti Georgian täytettyä viisumivapaudelle asetetut edellytykset. Suomi kannattaa EU:n viisumivapauden keskeyttämismekanismin tarkistusta ja toivoo siinä etenemistä mahdollisimman nopeasti. Suomi ei kannata viisumivapauksien voimaantulojen sitomista keskeyttämismekanismin tarkistuksen voimaantuloon. Suomi on kuitenkin valmis hyväksymään tämän tarvittaessa, jotta viisumivapausneuvotteluissa päästään eteenpäin. Suomi on tukenut johdonmukaisesti liikkuvuuden vahvistamista EU:n itäisen kumppanimaiden kanssa osana maiden tiivistyvää EU-yhteistyötä ja -lähentymistä. Suomi tukee viisumivapaustavoitteita sovittujen sitoumusten täyttyessä ja painottaa etenemistä kunkin valtion osalta sovittujen ehtojen mukaisesti. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU:n ja Georgian välinen viisumivapausdialogi käynnistyi kesäkuussa 2012. Marraskuussa 2013 komissio laati Georgian hallitukselle toimintasuunnitelman (Visa Liberalisation Action Plan, VLAP) määritellen viisumivapauden ehdot, jotka maan on täytettävä. Komissio totesi raportissaan 18.12.2015 Georgian täyttäneen viisumivapaudelle asetetut ehdot. Komissio ehdotti 9.3.2016 neuvostolle säädöksen (EC) No 539/2001 muuttamista, eli viisumivelvollisuudesta luopumista Georgian osalta.
16(17) Georgian viisumivapautta on käsitelty neuvoston viisumityöryhmässä kahdesti kevään aikana. Georgian viisumivapauden neuvottelumandaattia on käsitelty lisäksi Coreperissä 24.5., 8.6. ja 15.6.2016. Asia on ollut esillä myös oikeus- ja sisäasiainneuvostossa 20.5. ja 10.6.2016. Georgian viisumivapautta käsitellään ulkoasianneuvostossa 20.6. Osa jäsenmaista, ml. Suomi, on pyytänyt käsittelyä, niin että Georgian viisumivapauden käsittely etenisi EU:ssa suunnitellussa aikataulussa. EU:n asiassa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin vaatimus sitoa Georgian viisumivapauden voimaantulo viisumivapauden keskeyttämismekanismin uudistuksen voimaantuloon. Keskeyttämismekanismin uudistus linkittyy tällä hetkellä EU:ssa myös muiden maiden (Ukraina, Turkki, Kosovo) viisumivapauskeskusteluihin. Viisumivapaus EU:n kanssa on Georgian ulkopolitiikan tärkein lyhyen aikavälin tavoite. 4. TAUSTA Georgia on edistänyt uudistuksiaan enemmän kuin mikään muu EU:n kuudesta itäisestä kumppanimaasta. EU toivoo Georgian edelleen jatkavan oikeusvaltioperiaatteita vahvistavien uudistuksien toimeenpanoa. Georgialla on edelleen tehtävää riippumattoman oikeuslaitoksen rakentamisessa, demokratian ja opposition aseman vahvistamisessa sekä separatistialueiden yhteydenpitopyrkimysten kanssa. Georgiassa järjestetään seuraavat parlamenttivaalit lokakuussa 2016. Vaalit ovat testi Georgian demokratialle ja niiden odotetaan edellisten vaalien tavoin täyttävän demokraattiset kriteerit. Georgialaiset ovat erittäin EU-myönteisiä, mielipidemittausten mukaan 65 prosenttia georgialaisista kannattaa maan eurointegraatiota. Georgia toivoo viisumivapautta myös konkretisoidakseen EUlähentymisen vaatimien raskaiden uudistusten hyödyt kansalaisilleen. Georgia painottaa maan sisäisten jännitteiden olevan kasvussa ja Venäjän lisänneen informaatiovaikuttamistaan Georgiassa vaikuttaakseen kansalaisten EU-myönteisyyteen. Georgian ja Venäjän välisen vuoden 2008 sodan seurauksena Venäjä tunnusti Abhasian ja Etelä-Ossetian alueet itsenäisiksi. EU:lla on alueiden suhteen yhtenäinen tunnustamattomuuspolitiikka. Georgian ulkopolitiikan lyhyen aikavälin tärkein tavoite on viisumivapaus EU:n kanssa. Viisumivapaus nähdään Georgiassa tärkeänä askeleena kohti Eurooppaa ja palkintona Georgian tekemistä uudistuksista. Odotukset viisumivapauden saamiseksi ovat maassa korkealla. Georgian viisumivapaushaaveet ovat saaneet tukea EU:n itäisen kumppanuuden huippukokouksissa. Suomi on tukenut johdonmukaisesti liikkuvuuden vahvistamista EU:n itäisen kumppanimaiden kanssa ja tukee Georgian viisumivapautta. EU:n ja Georgian välinen viisumivapausdialogi käynnistyi kesäkuussa 2012. Marraskuussa 2013 komissio laati Georgian hallitukselle toimintasuunnitelman (Visa Liberalisation Action Plan, VLAP) määritellen viisumivapauden ehdot. Komission 18.12.2015 julkaisemassa neljännessä ja viimeisessä edistymisraportissa Georgian viisumivapausedellytyksistä (VLAP, Visa Liberalisation Action Plan) todetaan, että maa on täyttänyt kaikki edellytykset. Komissio antoi 10.3.2016 neuvostolle esityksen säädöksen (EC) No 539/2001 muuttamista, eli Georgian siirtämisestä viisumivapaiden maiden listalle. Viisumivapaus vaatii neuvoston määräenemmistöpäätöksen. Georgian viisumivapautta on käsitelty neuvoston eri tasoilla keväällä 2016. Enemmistö EU-maista on suhtautunut positiivisesti Georgian viisumivapauteen. Joillain mailla on ollut eriäviä näkemyksiä komission kannan kanssa ja keskustelu asiasta jatkuu. Keskeiseksi keskustelunaiheeksi EU:ssa on noussut viisumivapauden keskeyttämismekanismin tehostaminen. Eräät jäsenvaltiot ovat vaatineet Georgian viisumivapauden voimaantulon sitomista keskeyttämismekanismin uudistuksen voimaantuloon. Lisäksi osa jäsenmaista on huolestunut
17(17) georgialaisesta järjestäytyneestä rikollisuudesta. Jäsenmaat ovat pyytäneet komissiolta lisätietoja asiasta. Jos ehdotus viisumivapauden voimaantulon sitomisesta keskeytysmekanismin uudistuksen voimaantuloon hyväksytään Georgian osalta, sama alaviite lisätään mahdollisesti myös muiden maiden viisumivapausehdotuksiin. Viisumivapauden keskeyttämismekanismin olemassaolon ja viisumivapauden kriteereinä olleiden toimenpiteiden jatkoseurannan toteuttaminen on tärkeää. Tällä pyritään varmistamaan se, että viisumivapauden saava maa sitoutuu turvallisuusnäkökulmien toimeenpanoon myös jatkossa. Oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 9.-10.6.2016 käsiteltiin edistymisraporttia Georgian, Ukrainan, Turkin ja Kosovon viisumivapausprosessien osalta, mutta ei tehty päätöksiä maiden osalta. Eräät EUmaat kokivat tarpeen käydä myös laajempi ulkopoliittinen keskustelu Georgian viisumivapaudesta ja asia nostettiin ulkosuhdeneuvoston 20.6.2016 agendalle. LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Arktinen alue, Lähi-idän tilanne, Makedonia, Sahel, YUTP, Georgia UM EUE, LVM, OM, PE, PLM, SM, TEM, TPK, VM, VNK, YM