Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre

Työryhmä 5; väliraportti Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy- Pedersöre

Sisällysluettelo 1. Sivistys- ja opetuspalvelut -työryhmä... 3 2. Työprosessi huhtikuu-syyskuu... 3 3. Sivistystoimen organisaation esittely yksittäisissä kunnissa.... 7 4. Tiedonkeruu ja nykytilanteen analyysi... 20 5. Yhteistyö ja laajennettu yhteistyö... 28 6. Selvitysalueen toisen asteen koulutuksen, erityisesti lukiokoulutuksen, rakenteellinen uudistus... 40 7. Kuntaliitos; SWOT-analyysi... 46 8. Selvitystyön jatko... 58 9. Taulukot... 59 2

1. Sivistys- ja opetuspalvelut -työryhmä Jäsenet Pedersöre: Rolf Sundqvist (pj.) Roger Eriksson Pietarsaari: Jan Levander Juha Paasimäki (siht.) Kurt Hellstrand Kruunupyy: Leif Jakobsson Jan-Erik Hästö Uusikaarlepyy: Boris Sundell Elli Flén Evijärvi: Päivi Lappinen Jyrki Järvinen Luoto: Carola Lassila Malin Källman 2. Työprosessi huhtikuu-syyskuu Työryhmä jättää tämän väliraportin Pietarsaaren seudun kuntaselvityksen johtoryhmälle. Työryhmän jäseninä olemme selvitystyöhön liittyen todenneet, että muilta kunnilta voi oppia ja saada ajatuksia (benchmarking), vaikka varsinaista kuntayhdistymistä ei toteutuisikaan. Alueellamme tehdään jo paljon yhteistyötä, esim. koulumaailmassa, mutta nyt yhteistyötä on mahdollista syventää koko sivistystoimen toimialalla. Työryhmällä on 16.9. mennessä ollut seitsemän kokousta. Lisäksi viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat osallistuneet erilaisiin selvitystyöhön liittyviin kokouksiin. Viranhaltijoilla on myös ollut kokouksia eri kokoonpanoissa työryhmän kokouksia valmisteltaessa. Väliraportti heijastaa keskusteluja ja työryhmän tähän asti tekemää tiedonkeruuta. Työryhmä on aluksi käsitellyt ja analysoinut kuntien sivistys- ja opetuspalvelujen nykytilannetta. Työryhmä on myös selvittänyt laajennetun yhteistyön mahdollisuuksia. Työryhmä on tehnyt SWOT-analyysejä käsiteltäessä kuntaliitoksen seuraamuksia. Kesän jälkeen on erityisesti huomioitu toisen asteen koulutus ja lisäselvityksiä ja analyysejä on tehty mm. lukioiden toiminnan jatkosta ja ylläpitäjäluvat muodostanevat työryhmälle painopistealueen myös loppuraportin laatimisen yhteydessä. Työryhmän väliraportti sisältää valtaosin aineistoa, joka on kerätty huhti-syyskuun välisenä aikana. Aineistoa analysoidaan ja työstetään syksyllä, kunnes loppuraportti valmistuu. Työryhmän aineisto, pöytäkirjat ja selvitykset ovat saatavilla myös yhteisen dropboxin kautta, jota työryhmän sihteeri hallinnoi. Työryhmän kokousten ja sisällön lyhyt esittely: Kokous 1: Pietarsaari 11.4. klo 10-12 3

Työryhmä perustetaan. Työryhmän työn organisointi ja työprosessin jatko. 1. Työryhmän jäsenet (esittely) 2. Selvitystehtävän läpikäynti 3. Työn ja työprosessin aikataulu 4. Resurssien tarve 5. Kyselylomakkeen esittely (esimerkki) Tehtävä seuraavaan kokoukseen: Millä mittareilla haluamme kuvata nykytilannetta? Kukin kunta ehdottaa 5-20 mittaria. (Toimitetaan Pietarsaaren kaupungin Koulutusvirastoon) Kukin kunta kuvaa nykyistä organisaatiotaan (hallinto) organisaatiokaavion muodossa. Kunkin hallintokunnan osalta ilmoitetaan henkilöstön suuruus. Oppilastilastoa 5 vuoden ajalta ja eteenpäin niin paljon kuin tietoa löytyy Kokous 2: Pedersöre 24.4. klo 10 13 (kunnanhallituksen kokoushuone) Nykytilan kuvaus 1. Oma toiminta (kunkin kunnan organisaatiokaavion esittely ja katsaus hallintoon) 2. Käytettävien mittareiden läpikäynti ja päätökset niistä. Tehtävä seuraavaan kokoukseen: Kukin kunta kerää tiedot, jotka toimitetaan Pietarsaaren koulutusvirastoon Kukin kunta listaa tänä päivänä jo toimivat yhteistyön alueet! Toimitetaan Pietarsaaren koulutusvirastoon. Luettelo toimipisteistä (päiväkodit, koulut, kirjastot, nuorisotilat ja liikuntapaikat). Merkitään kartalle! Kokous 3: Uusikaarlepyy 21.5. klo 10 13 Nykytilanteen analyysi 1. Nykytilanteeseen liittyvien tietojen analyysi 2. Hyvät ja huonot puolet kuntien jatkaessa samaan tapaan kuin ennenkin 3. Olemassa olevan yhteistyön läpikäynti 4

Tehtävä seuraavaan kokoukseen: Kukin kunta ehdottaa esimerkkejä mahdollisesta laajennetusta yhteistyöstä. Toimitetaan Pietarsaaren kaupungin koulutusvirastoon. Kokous 4: Evijärvi 17.6. klo 10 13 Laajennettu yhteistyö 1. Mahdollisten uusien yhteistyöalueiden läpikäynti 2. Kuntien laajennetun yhteistyön hyvät ja huonot puolet. 3. Maahanmuuttaja-asiat, maahanmuuttajien opetus Tehtävä seuraavaan kokoukseen: Kukin kunta listaa kuntaliitoksen hyödyt ja haitat. Laajennetun yhteistyön ja mahdollisen kuntaliitoksen kielelliset näkökohdat. Millä tavoin voidaan tarjota kaksikielistä palvelua. Miten kielelliset oikeudet turvataan. Selvitysryhmän seuraava kokous on Luodon kunnassa klo 10 15. Tällöin käsitellään ainoastaan toisen asteen koulutusta ja lukiokoulutusta. Samalla voidaan valmistella kuntien yhteistä kannanottoa lukioiden toimilupamalliin. Kokous 5: Luoto 19.8. klo 10 14 Toisen asteen koulutus 1. SWOT-mallin läpikäynti (uusi suurkunta) 2. Koulutuslupien hakeminen. Mitkä ovat ehdot? Kuka voi hakea? 3. Mitä vaihtoehtoja meillä on? (Luettelo vaihtoehdoista ja analyysi, + ja -) 5

Kokous 6: Pedersöre 21.8. klo 10 13 Kuntaliitos 1. SWOT-analyysien läpikäynti 2. Kuntaliitoksen seuraamukset. Edut ja haitat. 3. Palvelutarjonnan kielelliset näkökohdat. Kokous 7: Kruunupyy 16.9. klo 10 13 Väliuraportin käsittely 1. Työryhmä hyväksyy väliraportin (käännös?) 2. Raportti toimitetaan ohjausryhmälle 17.9. 3. Työryhmän selvitystyön jatkosta keskustellaan. Työryhmän työn jatko Lokakuu - joulukuu 1. Aineiston analysoinnin jatkuminen 2. Lisäselvitykset (riippuen kuntien lausunnoista) 3. Loppuraportin toimittaminen joulukuussa 6

3. Sivistystoimen organisaation esittely yksittäisissä kunnissa. Luoto on yksikielinen ruotsinkielinen kunta ja Evijärvi yksikielinen suomenkielinen kunta, muiden alueen kuntien ollessa kaksikielisiä. Luodossa on toimintaa päivähoidosta perusopetuksen yhdeksänteen vuosikurssiin. Selvitysalueen muissa kunnissa lukio-opetus toteutetaan omassa kunnassa. Selvitysalueen kaikissa kunnissa sivistystoimen alaisuudessa ovat seuraavat toimialat: Päivähoito (Evijärvi: ostopalveluna) Esiopetus Aamu- ja iltapäivätoiminta (Kruunupyyssä ostopalveluna, muissa kunnissa kunnallinen) (Pietarsaaressa sekä ostopalveluna että kunnallisena toimintana) Perusopetus Lukio (Luodossa ei ole omaa lukiota) Pedersöreä lukuun ottamatta kaikissa kunnissa sivistystoimeen kuuluvat myös seuraavat toiminnat: Kulttuuritoiminta Urheilutoiminta Kirjastotoiminta Nuorisotoiminta Vapaa sivistystyö (Luodossa on sivutoimipiste, joka on Pietarsaaren alaisuudessa) Kuntakohtaiset hallinto- ja organisaatiomallit esitellään tässä luvussa. Työryhmä on myös kerännyt karttoja, joihin on merkitty eri hallinnon toimialojen palvelupisteet. Väliraportissa karttoja ei esitellä. Työryhmä toteaa, että selvitysalueella on hyvin kattavat palvelut. 7

PIETARSAARI Pietarsaaren hallinto on jaettu kolmeen lautakuntaan: sosiaali- ja terveyslautakuntaan, sivistyslautakuntaan ja tekniseen lautakuntaan. Sivistyslautakunnassa on yksitoista (11) jäsentä. Kuusi (6) heistä on ruotsinkielisessä jaostossa ja viisi (5) suomenkielisessä jaostossa. Sivistystoimeen kuuluu: hallinto, päivähoito, ruotsinkielinen ja suomenkielinen esiopetus ja perusopetus sekä lukiokoulutus, Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto, Pietarsaaren seudun musiikkiopisto, nuorisotoiminta, kirjastotoiminta, museo- ja arkistotoiminta, kulttuuritoiminta sekä urheilutoiminta. Sivistyslautakunnan alaisuudessa ovat Pietarsaaren ruotsinkielisen työväenopiston, Pietarsaaren seudun suomenkielinen työväenopiston sekä Pietarsaaren seudun musiikkiopiston johtokunnat. Sivistyslautakunnan ruotsinkielisen koulujaoston alaisuudessa on Jungmanin koulun johtokunta. Koulutoimenjohtaja Jan Levander vastaa ruotsinkielisestä koulujaostosta ja koulutoimenjohtaja Juha Paasimäki suomenkielisestä koulujaostosta. Pietarsaaressa järjestetään päivähoitoa päiväkodeissa ja perhepäiväkodeissa sekä leikkitoimintana. Pietarsaaren päivähoitoon kuuluvat seuraavat päiväkodit: Barnabo daghem, Kirkkorannan päiväkoti, Maria-Marjalan päiväkoti, Permon päiväkoti, Kytömäen päiväkoti, Tomtebon päiväkoti, Vestersundinkylän päiväkoti, Viktorian päiväkoti, Länsinummen päiväkoti, Östanlid daghem Tallbo ja Pursisalmen päiväkoti. Esiopetus järjestetään kouluissa. Pietarsaaren sivistystoimeen kuuluvat seuraavat ruotsinkieliset koulut perusopetuksessa sekä yleissivistävä lukiokoulutus: Lagmans skola, Bonäs skola, Vestersundsby skola, Kyrkostrands- och Jungmans skola, Språkbadsskolan/Kielikylpykoulu, Oxhamns skola (vuosikurssit 6-9) ja Jakobstads gymnasium. Pietarsaaren sivistystoimeen kuuluvat seuraavat suomenkieliset koulut perusopetuksessa sekä yleissivistävä lukiokoulutus: Länsinummen koulu, Itälän koulu, Ruusulehdon koulu, Kielikylpykoulu, Etelänummen koulu (vuosikurssit 7-9) ja Pietarsaaren lukio. Pietarsaaressa on kaksi työväenopistoa, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Ne ylläpitävät perinteistä toimintaa. Opistoilla on tärkeä rooli maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa. Vuonna 2013 perustettiin maahanmuuttajien kielikoulu. Kielikoulussa on kaksi suomenkielistä luokkaa ja yksi ruotsinkielinen luokka. Ruotsinkielisellä työväenopistolla on toimintaa myös Luodossa. Pietarsaaren kaupunginkirjasto, nykyaikaisen tietoyhteiskunnassa toimivan yleisen kirjaston tavoin, toimii niin, että fyysiset ja virtuaalipalvelut tukevat ja vahvistavat toisiaan. Perinteiset kulttuuri- ja sivistystehtävät yhdistetään monipuolisiin tiedonvälitys- ja neuvontatoimintoon. Kirjasto sijaitsee Pietarsaaren keskustassa. Pietarsaari on monipuolinen kulttuurikaupunki, jota leimaavat omat kulttuuriperinteet ja kaksikielisyys. Yleinen kulttuuritoiminta tukee paikallisia hankkeita, jotka koskettavat asukkaita. Kulttuuritoiminta järjestää asiakkaille mahdollisuudet taiteen perusopetukseen ja muuta harrastelijoita tu- 8

kevaa toimintaa. Kulttuuritoimisto huolehtii rikkaasta yhdistys- ja kulttuurielämästä ja edistää sitä. Siivous- ja keittiöpalvelut ostetaan sisäisesti. JAKOBSTAD / PIETARSAARI BILDNINGSNÄMNDEN, SIVISTYSLAUTAKUNTA Bildningsdirektör, sivistysjohtaja: Jan Levander DAGVÅRD, PÄIVÄHOITO Tom Enbacka FINSKA SEKTIONEN, SUOMENKIELINEN JAOSTO Juha Paasimäki SVENSKA SEKTIONEN, RUOTSINKIELINEN JAOSTO Jan Levander JUNGMANS DIREKTION Bertil Klingenberg KULTURSEKTIONEN, KULTUURIJAOSTO Guy Björklund ARBETARINSTITUTETS DIREKTION Mari-Louise Björndahl TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA Päivi Rosnell MUSIKINSTITUTETS DIREKTION, MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA Bo-Anders Sandström IDROTTSSEKTIONEN, LIIKUNTAJAOSTO Tove Jansson 9

UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI Uudenkaarlepyyn kaupunki yhdistetään perinteisesti sivistykseen, koulutukseen ja opetukseen. Kaikille löytyy mielekkäitä vapaa-ajantoimintoja. Uudellakaarlepyyllä on rikas yhdistyselämä: korkeatasoiset kuntoilulaitokset löytyvät sekä kesä- että talviolosuhteisiin ja kulttuurista kiinnostuneelle löytyy paljon erilaisia toimintoja. Kaupungin elämää leimaa läheisyys maaseutuun ja saaristoon. Sivistystoimen johto ja hallinto ovat keskittyneet sivistyskansliaan, poikkeuksena kirjaston hallinto, joka sijaitsee kaupunginkirjastossa. Toimialaan kuuluvat koulutus, oppilashuolto, lasten päivähoito, aamu- ja iltapäivätoiminta, työväenopisto, opintokeskus, lasten ja nuorten taidekoulu, kulttuuritoiminta, museot, urheilu- ja vapaa-ajantoiminta, nuorisotoiminta ja kirjasto. Sivistyskansliassa hoidetaan yleiset johtamiseen, talouteen, henkilöstöön, suunnitteluun, kehityksen ym. kuuluvat asiat. Sivistystoimen puitteissa työskentelee n. 260 henkilöä. Oppilashuolto ja kansliatoiminnot kuuluvat suoraan sivistyskanslian alaisuuteen. Sivistyslautakunta, johon kuuluu kymmenen (10) jäsentä, johtaa toimintaa. Koulutoimeen kuuluu suomenkielinen ja ruotsinkielinen jaosto. Ruotsinkielisen koulutoimen puitteissa on yhdeksän (9) alakoulua, Carleborgsskolan (vuosikurssit 7-9) ja Topeliusgymnasiet-lukio. Esikoulu on yhdistetty kouluun ja Uudessakaarlepyyssä on kahdeksan (8) esikoulua. Tavoitteenamme on tarjota oppilaille hyvä ja turvallinen oppimisympäristö ja panostamme tarkoituksenmukaisiin opetusryhmiin ja läheiseen sisäiseen yhteistyöhön, erityisesti kirjaston ja vapaa-ajantoiminnan kanssa. Ruotsinkielinen koulujaosto, johon kuuluu seitsemän (7) jäsentä, johtaa toimintaa. Suomenkielinen koulutoimi käsittää Metsäkulman koulun, jossa on esikoulu ja vuosikurssit 1-6. Esikouluun voidaan myös ottaa 5-vuotiaita, jotka toivovat suomenkielistä päivähoitoa. Suomenkielinen opetus vuosikursseille 7-9 tapahtuu Pietarsaaressa ja sitä säätelee kuntien välinen sopimus. Metsäkulma ja Skogsparken (vuosikurssit 1-2) sijaitsevat samassa rakennuksessa ja koulut tekevät aktiivista yhteistyötä kielirajojen yli. Toimintaa johtaa suomenkielinen koulujaosto, johon kuuluu viisi (5) jäsentä. Eri toiminnoista päivähoitotoiminta on kasvanut viime vuosien aikana eniten. Päivähoidolla on toimipisteitä kaupungin keskustassa, Sokaluodossa, Munsalassa, Hirvlaxissa, Alajepualla, Jepualla, Pensalassa ja Kovjoella. Varhaiskasvatuksen jaosto, johon kuuluu viisi jäsentä, johtaa toimintaa. Työväenopisto, kirjastot sekä kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta ovat erillisiä tulosyksikköjä vapaaajan jaoston alaisuudessa, johon kuuluu viisi (5) jäsentä. Työväenopisto tarjoaa perinteisen toiminnan lisäksi sekä yksityiselle että julkiselle sektorille henkilöstörekrytointitoimintaa. Työväenopisto (Arbis) on erikoistunut ns. torstailuentoihin, joihin kutsutaan pohjoismaisia huippuluennoitsijoita. Kirjastolla on toimintaa Uudenkaarlepyyn keskustassa ja sivukirjastot sijaitsevat Munsalassa ja Jepualla. Kirjasto on kehittänyt vammaispalvelut ja koulukielen erikoisaloikseen. Kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan kuuluvat kulttuuri, vapaa-aika, nuoriso, urheilu ja museot. Laajasta toiminnasta voidaan mainita Kuddnäs, Stjärnhallen, Rådhusgalleriet, Munsalagården, Skogsvallen ja Pepparkakshuset (nuorisotalo). 1.8.2006 alkaen ostamme keittiö- ja siivouspalvelut sisäisesti. 10

NYKARLEBY STAD BILDNINGSVÄSENDET Organisationsschema ADMINISTRATION Ansvarig: direktör för bildningsväsendet Antal anställda: 5,5 Bokslut 2013: 259 000, Ospeciferad utbildning: 286 000 SKOLVÄSENDET (svenskspråkiga) Ansvarig: direktör för bildningsväsendet Antal anställda: 116, bokslut 2013: 7 065 000 Topeliusgymnasiet: 1 048 000, Elevvård: 117 700 SKOLVÄSENDET (FINSKSPRÅKIGA) Ansvarig: skoldirektör Antalet anställda: 6 Bokslut 2013: 401 500 DAGVÅRD Ansvarig: Dagvårdschef Antalet anställda: 106 Bokslut: 2013: 3 890 000 KULTUR & FRITID Ansvarig: kultur- och fritidschef Antalet anställda: 6 Bokslut 2013: 517 800, varav Kuddnäs: 34 000 BIBLIOTEK Ansvarig: bibliotekschef Antalet anställda: 7 Bokslut 2013: 391 300 ARBETARINSTITUT Ansvarig: Rektor Antalet anställda: 2 Bokslut 2013: 333 700 11

LUODON KUNTA Sivistys- ja päivähoitolautakunnalla on seitsemän (7) jäsentä. Luodon sivistys- ja päivähoitolautakunnan alaisuuteen kuuluvat päivähoito, koulu, kulttuuri, kirjasto ja vapaa-aika. Hallinnollisesti Luodossa on kaksi osastoa: päivähoito-osasto ja sivistysosasto. Sivistysosasto sijaitsee Luodon kuntatalossa ja sitä johtaa sivistysjohtaja, joka toimii 80 %:sti sivistysjohtajana ja 20 %:sti kulttuurisihteerinä. Sivistysosastoon kuuluvat myös vapaa-ajanosasto ja kirjastotoiminta. Päivähoito-osasto sijaitsee Grevin päiväkodin toisessa kerroksessa. Päivähoito-osastoa johtaa päivähoidon johtaja (100 %). Kansliapalvelut ostetaan sisäisesti kunnan yleiseltä osastolta. Suomenkielinen koulu ja päivähoito ostetaan Pietarsaaren kaupungilta ja järjestetään Pietarsaaressa. Luodossa on neljä koulua vuosikursseille 1-6: Bosund skola, Näs skola, Holm skola ja Risö skola. Esikouluja on myös neljä: Bosund förskola, Näs förskola, Holm förskola ja Risö förskola. Esikoulut sijaitsevat koulujen yhteydessä, rehtorit toimivat esimiehinä. Cronhjelmskolan-koulussa Holmissa järjestetään vuosikurssien 7-9 opetusta. Cronhjelmskolan vihittiin käyttöön syksyllä 2001 ja on yksikielisesti ruotsinkielinen. Suomenkieliset oppilaat, esikoulusta vuosikurssiin 9, käyvät Pietarsaaren suomenkielisiä kouluja. Toisen asteen oppilaat voivat vapaasti hakea mihin tahansa maamme lukioon tai ammattikoulutusyksikköön. Päivähoito järjestetään päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa hoitajan kodissa. Päivähoito ennen esikoulua ja sen jälkeen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään yhteisissä tiloissa esikoulun kanssa. Vapaa-ajanosastolla työskentelee yksi henkilö, vapaa-ajansihteeri. Vapaa-ajansihteeri hoitaa tilavarauksen, kaksi vapaa-ajantaloa, urheilu- ja puistoalueet ym. sekä yhteydenpidon kunnan yhdistyksiin. Luodon kunta myöntää erilaisia avustuksia aatteellisille yhdistyksille, jotka harjoittavat säännöllistä toimintaa kunnassa. Kunnassa on kaksi yleistä kirjastoa. Holmin kirjastossa on lainattavissa kirjastonkirjoja, kasetteja, cdlevyjä, lehtiä ja aikakauslehtiä. Kirjaston tiloissa voi lukea lehtiä ja aikakauslehtiä, etsiä paikallisten kirjoittajien tekstejä ja käydä kirjastossa järjestettävissä näyttelyissä. Kirjasto järjestää lapsille säännöllisesti satutunteja ja kilpailuja. Bosundin kirjasto lainaa kirjoja, cd-levyjä, kasetteja, lehtiä ja aikakauslehtiä. Kirjaston tiloissa on mahdollista lukea lehtiä ja aikakauslehtiä sekä käyttää hakuteoksia. Lapset voivat osallistua erilaisiin kilpailuihin ja pelata pelejä. Näsin, Holmin ja Risön koulukirjastot lainaavat aineistoa koulujen oppilaille. Työväenopisto on yhteinen Pietarsaaren kaupungin kanssa. Keittiö- ja siivouspalvelut ostetaan sisäisesti. 12

LARSMO KOMMUN NÄMNDEN FÖR BARNOMSORG OCH BILDNING Budget 2013: 11.3 milj. euro 149,5 tjänster och befattningar BILDNINGSCHEF Carola Holm Palonen 0,8 bildningschef, 0,2 kultursekreterare sektorchef FRITIDSSEKRETERARE REKTORER 4 st i förskola och åk 1-6 1 st i åk 7-9 BARNOMSORGSCHEF Malin Källman 1,0 sektorchef BIBLIOTEKTSCHEF DAGVÅRD 1 dagvårdsledare 60 % 3 föreståndare i barngrupp MORRIS OCH EFTIS för förskolbarn och barn å 1-2 HEMVÅRDSSTÖD Öppen verksamhet 13

EVIJÄRVEN KUNTA Sivistyslautakuntaan kuuluu yhdeksän (9) jäsentä. Toimialaan kuuluvat varhaiskasvatus (1.8.2014 alkaen), perus- ja lukio-opetus, koululaisten iltapäivätoiminta, kirjasto- kulttuuri-, museo-, liikuntaja nuorisotoimet sekä taiteenperusopetus. Kansalaisopiston kuntaosuus kuuluu sivistystoimen talousarvioon, muuten kansalaisopisto on itsenäinen yhdistyspohjainen toimija. Sivistystoimen osastopäällikkönä on sivistystoimenjohtaja (kuuluu muitakin tehtäviä). Sivistystoimella on toimistonhoitaja. Varhaiskasvatus ostetaan tällä hetkellä kuntayhtymältä, 1.8.2014 alkaen Kauhavan kaupungilta. Esioppilaiden opetus sekä aamu- ja iltapäivähoito järjestetään itse. Alakouluja on kolme: Kirkonkylän koulussa oppilaita 116, kuusi luokanopettajaa, yksi erityisopettaja ja esikoulunopettaja. Esikoulu on omana ryhmänä. Lisäksi koulussa järjestetään esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoito ja koululaisten apip-toimintaa. Lahdenkylän koulussa oppilaita on 53, kolme luokanopettajaa, tarpeen mukaan oma esikouluryhmä ja opettaja, yhteinen erityisopettaja Särkikylän koulun kanssa. Yhdysluokat 1-2, 3-4 ja 5-6. Koulussa järjestetään koululaisten ip-toimintaa tarpeen mukaan. Särkikylän koulussa oppilaita on 35, kaksi luokanopettajaa, yhteinen erityisopettaja Lahdenkylän koulun kanssa. Yhdysluokat 0-2 ja 3-6. Koulussa järjestetään ip-toimintaa tarpeen mukaan. Yläkoulussa oppilaita on 98, aineenopettajia 16, joista 10 yhteisiä lukion kanssa, erityisopettaja, opo, yhteinen rehtori lukion kanssa. Lukiossa opiskelijoita 58. Lukiossamme voi suorittaa kemian perusopinnot Tampereen teknillisen korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan, vuosittain 5-7 opiskelijaa suorittaa. Lukiolla on tasokas kemian laboratorio. Edelleen on valmius tehdä myös tietotekniikan perusopinnot Jyväskylän yliopiston mukaan. Yläkoulu ja lukio sijaitsevat samassa rakennuksessa, eli välineet, tilat yms. ovat yhteisiä. Kirkonkylän alakoulu on samassa pihassa. Näillä kouluilla on yhteinen keittiö ja siivoojat. Muilla alakouluilla on keittäjä-siivooja ja ruoka valmistetaan koululla. Liikuntatoimessa on urheilualueidenhoitaja-liikunnan ohjaaja. Kunnalla ei ole omia liikuntatiloja, liikunta-alueita on. Nuorisotoimi hoidetaan ostopalvelulla naapurikunnilta (esim. etsivä nuorisotyö) ja kolmannelta sektorilta. Nuorten yhteistyötiimi NYT vastaa nuorisovaltuustoa. Kulttuuritoimella on hallinnassaan yksi näyttelytila. Lähes kaikki toiminta tehdään yhteistyötä seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa. Museoita on kaksi, joista Limutippu limonaaditehdasmuseo on auki kesäisin tilauksesta ja Iitin kioskin aukiollessa. Väinöntalo on auki toukokuusta elokuuhun. Väinöntalon rakennuksia on korjattu Museoviraston avustuksella neljänä vuonna peräkkäin. Vakiintuneita tapahtumia ovat kesäteatteri, kesäseurat ja koululaispäivät. Museolla on museokauppa. Kirjasto kuuluu YTY-kirjastoihin (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Perho, Soini, Veteli, Vimpeli). Kirjastoilla käytössä yhteinen lainausjärjestelmä ja aineistorekisteri sekä hankintarengas. 14

Taiteen perusopetusta annetaan musiikissa. Evijärvellä on K-P:n Konservatorion sivutoimipiste. Oppilaspaikkoja on 20. Kansalaisopisto on yhdistyspohjainen, opiston kannatusyhdistyksen jäseniä ovat Evijärven ja Lappajärven kunnat sekä Kauhavan kaupunki. Opistolla on 3 päätoimista tuntiopettajaa, yli sata tuntiopettajaa, rehtori sekä koulutus- ja kehittämissuunnittelija. Opetustunteja vuonna 2013 oli noin 14 000. EVIJÄRVEN KUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA 9 jäsentä Tilinpäätös 2013: 3 778 566 70,49 virkaa ja tointa Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja Toimistonhoitaja Päivähoito (ostopalveluna) Perusopetus, lukio Kirjasto Museo Liikunta Nuoriso Kansalaisopisto 1 rehtori 3 koulunjohtajaa kirjastonjohtaja Liikunnanohjaaja/ urheilualueiden hoitaja 15

KRUUNUPYYN KUNTA Sivistyslautakunnan toimialaan kuuluvat hallinto, päivähoito ja esiopetus, perusopetus, lukio, kirjasto, kansalaisopisto, kansanopisto ja opetuksen erityismääräraha. Sivistyslautakunnalla on yhdeksän jäsentä. Sivistyslautakunta käsittelee kumpaakin kieliryhmää koskevia asioita, eli päivähoitoon ja esikouluun, kirjastoon, kansalaisopistoon sekä talousarvion kokonaisvastuuseen liittyviä asioita, kun taas koulujaostot käsittelevät ainoastaan omaa kieliryhmää koskevia asioita. Kunta on hallinnollisesti siirtynyt juoksevien asioiden ja operatiivisen työn siirtämiseen viranhaltijoille, kun taas luottamushenkilöiden tehtäviin kuuluu suurten linjausten laatiminen ja periaatteelliset asiat. Kruunupyyssä on kaksi koulujaostoa. Ruotsinkielisessä jaostossa on seitsemän jäsentä, suomenkielisessä viisi. Kunnassa ei ole suomenkielistä koulua, vaan suomenkielistä opetusta toivovat oppilaat käyvät koulua Kokkolassa tai Kaustisilla. Kruunupyyn kunnalla on sopimus molempien kuntien kanssa. Sopimus Kaustisten kanssa on molemminpuolinen, eli oppilaat, jotka haluavat Kaustisilta käsin käydä ruotsinkielistä koulua, käyvät Kruunupyyssä. Sivistyskanslia sijaitsee kuntatalolla. Koulutoimenpäällikkö on vapaa-ajanohjaajan esimies. Vapaaajanohjaaja työskentelee ainoana työntekijänä kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunnan alaisuudessa. Kunnassa on kolme koulua, joissa on vuosikurssit 1-4, viisi koulua joissa vuosikurssit 1-6 ja yksi koulu, jossa on vuosikurssit 7-9 sekä lukio, Kronoby gymnasium. Esikoulu ja esiopetuksen yhteydessä järjestettävä päivähoito järjestetään esikoulun lisäksi viidessä esikoulussa. Päivähoitoa järjestetään kahdeksassa päiväkodissa, kolmessa ryhmäperhepäiväkodissa ja viiden perhepäivähoitajan kotona Kruunupyyssä, Jeussenissä, Alavetelissä, Teerijärvellä ja Småböndersissä. Kirjastoon kuuluu Kruunupyyn keskustassa sijaitseva pääkirjasto ja kaksi sivukirjastoa, yksi Alavetelissä ja yksi Teerijärvellä. Kunnalla on myös kirjastobussi, joka täydentää kirjastopalvelujen tarjontaa. Kansalaisopisto ja sen kanslia sijaitsevat samassa kiinteistössä Kruunupyyn Kansanopiston kanssa. Rehtorinpalvelu ostetaan kansanopiston kanssa tehdyllä sopimuksella. Kursseja järjestetään kunnan eri osissa. Kruunupyyn Kansanopiston omistaa kuntayhtymä, Kruunupyyn ollessa suurin omistaja. Koulu sijaitsee Kruunupyyn keskustassa. Sivistyslautakunnan talousarviossa on määräraha, jonka on tarkoitus kattaa Kruunupyystä kotoisin olevien opiskelijoiden opinnot kansanopistossa. Opetukselle myönnettävän erityismäärärahan momentissa on kotikuntakorvaus, joka sisältää kunnan ulkopuolella opiskelevien oppilaiden kustannukset sekä tähän liittyvät kuljetuskustannukset. Ruoka- ja siivoustoiminnot hoitaa yksityinen yritys, ISS.. 16

KRONOBY KOMMUN BILDNINGSNÄMNDEN 9 medlemmar bokslut 2013: 12 649 259 174,72 tjänster och befattningar SVENSKA SKOLSEKTIONEN 7 medlemmar FINSKA SKOLSEKTIONEN 5 medlemmar BILDNINGSKANSLIET BILDNINGSCHEF/ SEKTORCHEF DAGVÅRDSCHEF 10 REKTORER BIBLIOTEKSCHEF MI-REKTOR 0,1 AVDELNINGS- SEKRETERARE KANSLIST FRITIDSKORDINATOR Obs! skild nämnd o budget KANSLIST SPECIALBARNTRÄD- GÅRDSLÄRARE 4 DAGVÅRDSLEDARE 1 DAGHEMSFÖRESTÅNDARE 17

PEDERSÖREN KUNTA Päivähoito- ja koulutusosasto vastaa kunnan päivähoidosta, esikoulusta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta. Luottamuselimet ovat päivähoito- ja koulutuslautakunta, ruotsinkielinen ja suomenkielinen jaosto sekä koulujen omat johtokunnat. Tilastokeskuksen laskelmat osoittavat, että Pedersören kunnan väestömäärän odotetaan kasvavan. Pedersören syntyvyys on selvästi Suomen keskiarvoa korkeampi. Oppilastilastot muodostavat tärkeän ohjaustyökalun suunniteltaessa kunnan palveluja pitkällä tähtäimellä. Koulujen oppilaaksiottoalueet muodostavat suunnittelun perustan. Väestönkasvu johtaa suurempaan sijoitustarpeeseen. Kunnalla on ollut suhteellisen vähäinen määrä lapsia kunnan järjestämässä päivähoidossa. Viime vuosina selkeänä trendinä on ollut päivähoidossa olevien lasten määrän kasvaminen. Molemmat vanhemmat työskentelevät enemmän ja työelämään palataan yhä aikaisemmin lasten ollessa pieniä. Tämä vaikuttaa myös kunnallisen päivähoidon tarpeeseen. Päivähoitoa järjestetään - n. 20 perhepäiväkodissa - 2 ryhmäperhepäiväkodissa - 5 päiväkodissa 1-5 -vuotiaille lapsille - 5 yhdistetyssä yksikössä, joissa on sekä päiväkotiosastot että esikoulutoimintaa - 5 esiopetusyksikössä, joissa päivähoitoa esikoulua ennen/esikoulun jälkeen, joista 1 suomenkielinen Vuorotyön ja viikonlopputöiden osalta hoitoa (vuorohoito) järjestetään Hoppetossan-päiväkodissa Sandsundissa. Perusopetuksen piirissä on 14 ruotsinkielistä koulua sekä yksi suomenkielinen koulu vuosiluokille 0 6. Osa oppilaista, joilla on 11 vuoden oppivelvollisuus ja yksilöllinen opetussuunnitelma, on kunnan omissa kouluissa, kun taas osa käy sopimuksen mukaan Jungmanin koulua. Oppilasmäärä on n. 1500 peruskoulutuksen puitteissa. Pedersöre gymnasiumissa on n. 200 opiskelijaa ja lukio toimii Sursikin koulun (luokat 7-9) yhteydessä. Kulttuuriosastoon kuuluvat kirjasto, Kansalaisopisto, kulttuuri-, nuoriso- ja raittiustyö. Kulttuuriosastoon kuuluu myös liikuntatoimisto (joka toimii liikuntalautakunnan alaisuudessa). Kulttuurilautakunnan tehtävänä on toiminnallaan luoda edellytykset merkitykselliselle vapaa-ajalle ja elinikäiselle oppimiselle. Osasto työskentelee aktiivisesti kunnan sosiaalisen pääoman, eli kulttuurielämän ja kolmannen sektorin parissa, jolla on suuri merkitys kunnan elinvoimalle ja kansanterveydelle. Työ suuntautuu myönteisen terveyden lisäämiseen; yhteishenkeä ja hyvinvointia kunnan asukkaille. Hyvinvoivat ja aktiiviset kuntalaiset viihtyvät kunnassaan. Rikas kulttuurielämä lisää kunnan vetovoimaa sekä asukkaiden, yrittäjien että kävijöiden keskuudessa. Ulkopuolelle jäämisen ja syrjäytymisen riskit vähenevät. Liikuntalautakunta toimii asiantuntijalautakuntana urheiluun liittyvissä asioissa. Lautakunta tarjoaa Pedersören urheilukeskuksen ja usean perus- ja lähiliikuntapaikan muodossa edellytykset monipuolisille urheilupalveluille. Liikuntalautakunnan vastuualueisiin kuuluvat mm. hallinto, talous, suunnittelu, ylläpito sekä urheilulaitosten rakentaminen sekä täydentävä liikunta- ja kuntoilutoiminta. Siivous- ja keittiötoiminnot ostetaan sisäisesti. 18

PEDERSÖRE KOMMUN DAGVÅRDS- OCH UTBILDNINGSNÄMNDEN SVENSKA SEKTIONEN FINSKA SEKTIONEN DAGVÅRDS- OCH UTBILDNINGSAVDELNINGEN FÖRVALTNING Ansvarig: Utbildningsdirektör Antal anställda: 4,7 Bokslut 2013: 243 471,58 UTBILDNINGSAVDELNINGEN (svenskspråkiga) Ansvarig: Utbildningsdirektör Antal anställda: 160,79 Bokslut 2013: 13 094 0921,12 UTBILDNINGSAVDELNINGEN (finskspråkiga) Ansvarig: Skoldirektör (10 %) Antal anställda: 7 Bokslut 2013: 585 642,10 FÖRSKOLA/DAGVÅRD/ EFTERMIDDAGSVERKSAMHET Ansvarig: dagvårdschef Antal anställda: 146,68 Bokslut 2013: 7 492 478,93 Pedersöre gymnasium Bokslut 2013:1 490 521,12 KULTURNÄMNDEN KULTURAVDELNINGEN FÖRVALTNING Ansvarig: Kulturchef Antal anställda: Bokslut 2013: 39 572 BIBLIOTEK Ansvarig: Bibliotekschef Antal anställda: 7,33 Bokslut 2013: 607 661 MEDBORGARINSTITUTET Ansvarig: Rektor Antal anställda: 4,5 Bokslut 2013: 472 583 UNGDOMSARBETE Ansvarig: Ungdomssekreterare Antal anställda: 1 Bokslut 2013: 140 694 KULTURARBETE Ansvarig: Kulturchef Antal anställda: 1 Bokslut 2013: 91 239 IDROTTSNÄMNDEN Ansvarig: Idrottssekreterare Antal anställda: 1,8 Bokslut 2013: 641 764 19

4. Tiedonkeruu ja nykytilanteen analyysi Työryhmä on saanut aineistoa kuntien eri toimialoilta (kuntien vastuussa olevat viranhaltijat). Työryhmä huomioi, että tiedonkeruun on katettava ainoastaan yhteiset toimialat, joita voidaan vertailla. Kunnissa on myös toimintoja, joita ei suoraan voida vertailla. Kuntien vastuussa olevat viranhaltijat ovat myös käsitelleet valittuja vertailuja. Selvitysaluehan on laaja ja lisäanalyysit ja aineiston lisäkeruu voivat tulla ajankohtaisiksi vielä syksyn aikana. Väliraportin osalta on muistutettava, että työryhmä tulee vielä tarkistamaan numeroaineiston yksittäisten kuntien viranhaltijoiden kanssa. Tässä luvussa esitellään kooste kielellisestä jakautumisesta eri kunnissa. Kielellinen jakautuminen; taulukko 1 Andel av språk i närliggande kommuner Befolkning 31.12.2013 Svenskspråkiga, % 31.12.2013 Antal Evijärvi 2685 1,90 51 Kruunupyy - Kronoby 6682 80,70 5392 Luoto - Larsmo 5065 92,50 4685 Pedersören kunta - Pedersöre 10970 89,70 9840 Pietarsaari - Jakobstad 19633 55,80 10955 Uusikaarlepyy - Nykarleby 7524 87,30 6568 52559 71,33 % 37492 Befolkning 31.12.2013 Finskspråkiga, % 31.12.2013 Antal Evijärvi 2685 95,20 2556 Kruunupyy - Kronoby 6682 17,00 1136 Luoto - Larsmo 5065 5,70 289 Pedersören kunta - Pedersöre 10970 8,30 911 Pietarsaari - Jakobstad 19633 38,20 7500 Uusikaarlepyy - Nykarleby 7524 7,30 549 52559 24,62 % 12940 Befolkning 31.12.2013 Övriga, % 31.12.2013 Antal Evijärvi 2685 2,90 78 Kruunupyy - Kronoby 6682 2,30 154 Luoto - Larsmo 5065 1,80 91 Pedersören kunta - Pedersöre 10970 2,00 219 Pietarsaari - Jakobstad 19633 6,00 1178 Uusikaarlepyy - Nykarleby 7524 5,40 406 52559 4,05 % 2126 20

Päivähoito Varhaiskasvatus; taulukko 2 Småbarnsfostran 31.12.2013 Daghem Gruppfamilje- Familjedagvård Kostnad/dagvårdsplats/år daghem (I hemmet) Antal Antal Antal Antal Antal Antal I I grupp- Familjedaghem platser gruppfamilje- platser familjedag- platser daghem familje- dagvård daghem vårdare daghem i hemmet Evijärvi 1 36 0 0 14 68 11 139 0 7 669 Jakobstad 10* + 2 priv. 537+39 7 52 22 82 10 510 14 787 9 935 *9 + öppet daghem Kronoby 9 210 3 36 5 11 340 18 900 12 348 Larsmo 3 74 4 32 10 39 15 924 19 980 11 628 Nykarleby 9 262 2 16 10 36 11 213 10 161 10 956 Pedersöre 10 440 1 10 17 65 10 795 9 881 8 663 Lasten osuus päivähoidossa, %; taulukko 3 Andelen barn i dagvård % Under 1 år Antal födda 1år Antal födda 2 år Antal födda 3 år Antal födda 4 år Antal födda 5år Antal födda Evijärvi 2 % 36 lasta 21 % 19 lasta 55 % 38 lasta 65 % 32 lasta 75 % 28 lasta 60 % 25 lasta Jakobstad 1,50 % 204 33 % 193 55 % 183 65 % 203 82 % 214 75 % 216 Kronoby 0 % 73st 29 % 68st 55 % 67st 76 % 89st 67 % 75st 83 % 87st Larsmo 0 % 109st 12 % 100st 23 % 126st 32 % 101st 30 % 99st 57 % 107st Nykarleby 0 % 66st 32 % 92st 46 % 92st 72 % 87st 81 % 86st 88 % 109st Pedersöre 0 % 166st 21 % 179st 37 % 160st 53 % 189st 57 % 189st 60 % 189st Esiopetus Suomen- ja ruotsinkielinen esiopetus; taulukko 4 Finskspråkig Förskoleundervisning 31.12.2013 Antalet elever Antalet elever AKTA UKTA i daghem i skolor Evijärvi 0 31 paikkaa 3 koulua x x Jakobstad 0 94 4 koulua x x Kronoby 0 0 Larsmo 0 0 Nykarleby 0 10 barn 1 skola x(biträden) x(förskolärare) Pedersöre 0 8 1 koulu x Svenskspråkig Förskoleundervisning 31.12.2013 Antalet elever Antalet elever AKTA UKTA i daghem i skolor Evijärvi 0 0 Jakobstad 0 146 elever i 5 skolor x(biträden) x(förskolärare) Kronoby 81 i 8 grupper 0 x Larsmo 0 116 elever i 4 skolor x(biträden) x(förskolärare) Nykarleby 0 102 elever i 10 skolor x(biträden) x(förskolärare) Pedersöre 185 i 9 daghem 0 x 21

Perusopetus Kuntien toiminnan kannalta olennainen tekijä erityisesti opetuspalvelujen osalta on luonnollisesti opiskeluun hakeutuminen. Maamme vuosiluokat ovat pienentyneet ja tämä heijastuu osittain myös meidän alueemme kehityksessä. Tosiasia on kuitenkin, että oppilasmäärät näyttävät taas olevan kasvussa muutaman vuoden laskun jälkeen. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Seudun oppilastilastoa; taulukko 5 22

Esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten ja rahoituksen laskennallisten perusteiden vertailu; taulukko 6 Kunta yhteensä e/opp e/opp osuus kust.% 2010 000523 Evijärven kunta 28 301 0 0 329 7.571 7.434 138 98 45.323 005983 Jakobstads stad 215 2.149,5 0 20,5 2.385,0 6.856 7.407-551 108-1.314.838 002883 Kronoby kommun 80 733,5 0 0 813,5 7.886 8.258-373 105-303.215 004403 Larsmo kommun 101 774 0 0 875 6.896 6.802 94 99 82.263 008933 Nykarleby stad 75,5 732,5 0 18 826 8.423 8.415 7 100 5.924 005993 Pedersöre kommun 192,5 1.549,5 0,5 0 1.742,0 7.532 7.705-174 102-302.334 2011 000523 Evijärven kunta 22,5 287,5 0 0,5 310,5 8.077 7.789 288 96 89.474 005983 Jakobstads stad 204,5 2.102,5 2,5 40 2.347,0 7.257 7.625-368 105-863.606 002883 Kronoby kommun 86,5 716,5 0 4,5 807,5 8.358 8.201 157 98 127.054 004403 Larsmo kommun 104,5 772,5 0 4,5 881,5 7.083 6.843 241 97 212.318 008933 Nykarleby stad 68,5 723,5 0 14 806 8.622 8.448 174 98 140.157 005993 Pedersöre kommun 190,5 1.530,0 0 5 1.725,5 8.023 7.902 121 98 208.527 2012 000523 Evijärven kunta 25,5 273,5 0 0,5 299,5 8.674 8.402 273 97 81.645 005983 Jakobstads stad 220,5 2.062,0 3 26 2.308,5 7.509 8.113-603 108-1.392.844 002883 Kronoby kommun 71,5 710,5 0 5 787 8.435 9.058-624 107-490.745 004403 Larsmo kommun 99 782,5 0 4,5 886 7.251 7.430-179 102-158.571 008933 Nykarleby stad 83 717 0 4 804 9.029 8.970 59 99 47.514 005993 Pedersöre kommun 184,5 1.512,5 0 5,5 1.702,5 8.337 8.650-313 104-533.221 Taulukosta selviää, missä suhteessa toteutuneet kustannukset ovat arvioituun valtionosuuteen. Viimeisessä sarakkeessa ilmenee kuinka paljon valtionosuus ja toteutuneet kustannukset eroavat toisistaan. Ennen summaa oleva miinus tarkoittaa, että laskettu valtionosuus kattaa enemmän kuin toimialan toteutuneet kustannukset. Taulukossa mainittu prosenttiosuus ilmoittaa, kuinka suuren osuuden valtionosuus kattaa toteutuneista kustannuksista. Kouluverkosto on kuntia toisistaan erottava tekijä. Alla olevasta taulukosta ilmenee, miten oppilaiden hakeutuminen opiskelemaan ja koulukoko eroavat kuntien välillä. Taulukosta ilmenee myös maamme keskiarvo. Kouluverkosto ja kouluihin hakeutuneet opiskelijat; taulukko 7 Asukkaita Kouluja Oppilaita/ koulu Asukkaista oppilaita (%) Lukioita 16-18-vuotiaita/ lukio Suuralue 52 430 54 114 11,72 6 391 Luoto 4 924 5 155 15,72 Pedersören kunta 10 933 15 103 14,18 1 542 Pietarsaar 19 623 11 195 10,96 2 427 Uusikaarlepyy 7 517 10 73 9,75 1 282 Evijärvi 2 750 4 75 10,95 1 119 Kruunupyy 6 683 9 82 10,98 1 288 Koko Suomi 5 373 693 2 653 194 9,57 358 557 ESI- JA PERUSOPETUKSEN TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA RAHOITUKSEN LASKENNALLISTEN PERUSTEIDEN VERTAILU ESIOPETUS -PERUSOPETUS- Opetuksen järjestäjä vl 1-9 josta mamu Oppilas- Toteut. Rah. lask. Erotus Rah. Kokonais ero lisäop. yli 17v valm. määrä kust. peruste e/opp perus. euroa Peruskouluikäisiä 2011 Peruskouluikäisiä 2025 16-18-vuotiaita 2011 23 16-18-vuotiaita 2025 Muutosprosentti Muutosprosentti Suuralue 6 104 6 724 10,16 2 346 2 174-7,33 Luoto 778 941 20,95 299 278-7,02 Pedersören kunta 1 580 1 838 16,33 541 558 3,14 Pietarsaari 2 024 2 120 4,74 807 713-11,65 Uusikaarlepyy 712 855 20,08 285 297 4,21 Evijärvi 262 215-17,94 119 74-37,82 Kruunupyy 748 755 0,94 295 254-13,90

Koulujen koko; taulukko 8 Finskspråkig Skolornas storlek 0-49 50-99 100-149 150-199 200- elever skolor elever elever elever elever elever Åk 7-9 sammanlagt Evijärvi 1 1 1 0 0 98 4 Jakobstad 0 1 2 1 0 267 5 Kronoby 0 0 0 0 0 0 0 Elever finns i annan kommun Larsmo 0 0 0 0 0 0 0 Elever finns i annan kommun Nykarleby 1 0 0 0 0 0 1 Pedersöre 0 1 0 0 0 0 1 Antalet Antalet Svenskspråkig Skolornas storlek Antalet Antalet 0-49 50-99 100-149 150-199 200- elever skolor elever elever elever elever elever Åk 7-9 sammanlagt Evijärvi 0 0 0 0 0 0 0 Jakobstad 1 (specialskola) 0 2 3 0 509 (åk 6-9) 7 Kronoby 5 0 3 0 1 243 9 Larsmo 0 0 3 1 1 263 5 Nykarleby 4 4 1 0 1 246 10 Pedersöre 4 3 4 1 0 491 13 Perusopetuksen oppilasmäärät; taulukko 9 Antalet elever i gundläggande utbildning 31.12.2013 Finskspråkig Svenskspråkig Elever Bosatta utanför Elever Bosatta utanför Evijärvi 288 12 0 0 Jakobstad 698 59 1241 13 Jungmans 16 27 Kronoby 696 4 Larsmo 19 åk 1-9 801 åk 1-9? Nykarleby 21 691 7 Pedersöre 51 1 1447 7 Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät; taulukko 10 Antalet studerande inom gymnasieutbildning 31.12.2013 Finskspråkig Svenskspråkig Elever Bosatta utanför Elever Bosatta utanför Evijärvi 45 10 0 0 Jakobstad 102 13 204 62 Kronoby 0 0 106 59 Larsmo 2 0 41 Nykarleby 0 0 99 18 Pedersöre 0 0 149 19 24

Lukiokoulutuksen toteutuneiden kustannusten ja valtionosuuden laskennallisten perusteiden vertailu; taulukko 11 TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA VALTIONOSUUDEN LASKENNALLISTEN PERUSTEIDEN VERTAILU Koulutuksen järjestäjä Kunta 1) Yli Aineop. Laskenn. Toteut. Valt. osuuden Edell. YH:n Kokonaisero Opisk. 18 v. kurssien opisk. kust. lask. peruste erotus osuus euroa määrä aloit. määrä määrä e/opisk. e/opisk. kustann. % 2010 000523 Evijärven kunta 69 0 0 69 9.419 8.767 652 93 44.728 005983 Jakobstads stad 480 0 0 480 6.114 5.854 259 96 124.337 002883 Kronoby kommun 166 0 0 166 6.628 6.295 333 95 55.128 008933 Nykarleby stad 131 0 0 131 7.055 7.201-146 102-19.196 005993 Pedersöre kommun 172 0 0 172 6.646 6.052 594 91 102.010 2011 000523 Evijärven kunta 64 0 0 64 9.948 8.822 1.126 89 71.878 005983 Jakobstads stad 461 0 0 461 6.615 5.987 629 90 289.646 002883 Kronoby kommun 180 0 0 180 6.075 6.300-225 104-40.579 008933 Nykarleby stad 119 0 0 119 8.101 7.519 582 93 69.401 005993 Pedersöre kommun 156 0 0 156 7.781 6.368 1.413 82 221.007 2012 000523 Evijärven kunta 58 0 0 58 10.431 9.850 581 94 33.716 005983 Jakobstads stad 427 2 0 428 7.469 6.636 833 89 356.547 002883 Kronoby kommun 179 0 0 179 6.564 6.363 201 97 36.041 008933 Nykarleby stad 111 0 0 111 9.310 8.510 800 91 88.953 005993 Pedersöre kommun 141 0 0 141 9.892 7.513 2.379 76 336.202 Taulukosta selviää, missä suhteessa toteutuneet kustannukset ovat arvioituun valtionosuuteen. Viimeisessä sarakkeessa ilmenee kuinka paljon valtionosuus ja toteutuneet kustannukset eroavat toisistaan. Ennen summaa oleva miinus tarkoittaa, että laskettu valtionosuus kattaa enemmän kuin toimialan toteutuneet kustannukset. Taulukossa mainittu prosenttiosuus ilmoittaa, kuinka suuren osuuden valtionosuus kattaa toteutuneista kustannuksista. 25

Kansalais- ja työväenopistot Kansalaisopistojen kustannukset; taulukko 12 Medborgarinstitut Nettokostnad/undervisningstimme Nettokostnad/invånare Nettokostnad/kursdeltagare Undervisningstimmar/invånare Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Evijärvi 15,95 Evi, Lavi & Kauhava 49, Evi 1 Koko alue 112 1 73,50 47,54 114,04 0,64 55,76 57,76 85,82 1,04 10,00 56,20 47,37 62,00 0,84 61,91 43,18 78,03 0,70 Kirjastot Kirjastot, lainojen määrä ja kustannukset; taulukko 13 Bibliotek Bok- och annan Lån/invånare /Invånare mediaanskaffning/ invånare Evijärvi 19,11 58,91 15,59 Jakobstad 15,82 71,63 9,88 Kronoby 16,17 73,90 0,6 Larsmo 21,75 56,54 0,78 Nykarleby 11,78 51,97 0,48 (7,34 ) Pedersöre 13,58 55,28 8,1 Nuorisotyö Nuorisopalvelujen kustannukset; taulukko 14 Ungdomstjänster Nettokostnad/invånare Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre 8,56 26,60 6,00 8,00 12,00 12,86 Urheilu Liikuntapaikkojen määrä; taulukko 15 Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Urheiluseurojen määrä; taulukko 16 Antalet idrottsplatser Gräs- och konstgräsplan Andra utomhus plan Rinkar/skrinnskoplan Privata ishall Underhållna skidsprår/km Vandringsleder/km 4 3 3 0 35km 5 9 15 1 38km 69km 6 3 7 2 72 km 52 km 1 2 (+grusplaner vid skolor 4st) 5 0 (Kristallen i Jakobstad) 18,8km 35,4km 4 1 10 1 20km 10km 8 (seriespel) 5(byapla) 3 13 1 13(bel)+5(obel)=80km 4/73km Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Antalet idrottsföreningar Kommunal bidrag/invånare /invånare (Idrottsföreningar) 5 2,00 33,00 25 2,03 139,65 10 11,00 40,00 3 4,00 34,00 22 4,00 41,00 12 5,00 26

Kulttuuri Kulttuuripalvelujen kustannukset; taulukko 17 Kulturtjänster /invånare Bidrag /invånare Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre 1,50 0,74 15,10 1,90 5,00 4,00 1,41 7000 utbet. totalt i kult.bidrag 9,00 2,00 11,96 1,82 27

5.Yhteistyö ja laajennettu yhteistyö Yleistä päivähoitoa ja opetusta koskevasta yhteistyöstä Kuntaselvitysalueen kunnissa on tehty hyvin laajaa yhteistyötä, mikä on helpottanut monien asioiden hoitamista. Yhteistyötä on tehty mm. maahanmuuttajien opetuksessa ja jatkokoulutuksessa. Lisäksi koulutoimenjohtajat ja päivähoidon johtajat tapaavat säännöllisesti. Evijärvellä on myös tehty laajaa yhteistyötä lähellä sijaitsevien suomenkielisten kuntien kanssa. Työryhmä huomioi, että yhteistyötä Evijärven ja selvitykseen osallistuvien kuntien välillä voisi kehittää, sillä tarpeet ja haasteet ovat monessa tapauksessa samat. Tässä luvussa esitellään myös Evijärven nykyistä yhteistyötä. Työryhmä on käynyt läpi kuntien välillä jo olemassa olevaa hankeyhteistyötä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat rahoittaneet viime vuosien aikana kuntien välisiä yhteisiä kehittämishankkeita, esim. hanketta Edu Arena/Kunnig (Osaava ohjelma) ja perusopetuksen laatukriteerihanketta. Ks. alla oleva taulukko. Jakobstad, Karleby, Kronoby, Larsmo, Nykarleby och Pedersöre Redovisning av samarbetsprojekt inom kommunernas bildningsväsenden Administrativ kommun Beviljat understöd (euro) Kommunal självfinansiering (euro) Finansiär Huvudsakligt projektinnehåll Projektets namn Projekttid Företagsamhetsfostran 2000-2001 Team Nord 2008- Jakobstad Kulturfonden/UBS Gymnasiesamarbete/Virtuella kurser Dialogen 2003-2005 Jakobstad/Karleby 100 000, 00 50 % Svenska kulturfonden Utveckling av läsning, modersmål Diagonalen 1 2009 Karleby/Pedersöre UBS Utvecklande av matematikundervisningen Diagonalen 2 2010-2011 Pedersöre 20.000,00 6 000 UBS Utvecklande av matematikundervisningen Regionförvaltningsverket i Kartläggning av undervisningspersonalens kompetens (webbenkät), Edu Arena 31.8.2010-31.12.2011 Kronoby 104 000,00 10 400,00 Västra och Inre Finland Anordnande av fortbildningar Regionförvaltningsverket i Kompetensutveckling i samråd med kollegor via benchmarking, IKTfortbildningar, Edu Arena II 1.1.2012-31.12.2013 Kronoby 68 000,00 18 000,00 Västra och Inre Finland handledande lärare och utvecklingsplaner Regionförvaltningsverket i Kompetensutveckling via benchmarking och digitala lärmiljöer, Edu Arena III 1.5.2013-31.12.2014 Kronoby 80 000,00 15 000,00 Västra och Inre Finland introduktion av kompetensutvecklingssamtal, lärplattformer Kvalitetskriterieprojektet 1.8.2010-31.12.2012 Larsmo 65 000,00 Utbildningsstyrelsen Ibruktagande av kvalitetskriterier för den grundläggande utbildningen Kvalitetskriterieprojektet, forts. 1.1.2013-31.12.2014 Larsmo 40 000,00 Utbildningsstyrelsen Vidareutveckling av kvalitetskriterierna Annat samarbete: Gemensam upphandling (omfattar inte Karleby) Pedersöre 660 000,00 utgifter/år Kommunerna Gemensam upphandling av läroböcker (alla kommuner gör separata beslut/3 års avtal)) 140 000,00 utgifter/år kommunerna Gemensam upphandling av skolmaterial www.ostrobotniajob.fi Nykarleby gemensam tjänsteansökningsportal Uppföljning av timresurs och gruppstorlekar Nykarleby (som en del i Kvalitetsprojektet) Gemensam undervisning av flyktingar olika Gemensam undervisning inom den förberedande undervisningen Läroplansarbetet Skoldirektörerna har möten ca 1 gång/månad olika Gemensamma linjedragningar/planerings- och utvecklingsarbete Fortbildning förskolan/se barnet Työryhmä on keskustellut henkilöstön rekrytoimisesta ja yhteistyömahdollisuuksista, esim. opettajien rekrytoinnissa. Uusin hyödynnettävissä oleva palvelu olisi Kuntarekry, mutta tänä päivänä palvelua ei käytetä seudullamme kovin ahkerasti, sillä ruotsinkielisillä koulutoimilla on käytössään palvelu www.ostrobotniajob.fi. Suomenkieliset koulutoimet voisivat mahdollisesti myös liittyä palveluun. Rekrytointi olisi hyvä hoitaa jatkossa koordinoidusti. Sijaispankki voisi olla yhteinen. Kunnat osallistuvat Teamnord-verkostoon, joka edistää oppimista netin kautta lukiokoulutuksessa. Pietarsaaressa suomenkielisellä lukiolla on yhteistyötä Kokkolan toisen asteen oppilaitosverkoston kanssa. 28

Evijärven koulutoimi tekee yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan ja Järviseudun kuntien kanssa. Evijärvi osallistuu myös Opinlakeus-verkostoon. Kunnalla on yhteisiä opettajanvirkoja Lappajärven kanssa. Evijärven lukio tekee yhteistyötä Tampereen teknisen yliopiston kanssa (kemian perusopinnot, 7 opiskelijaa). Myös henkilöstökoulutusta ja jatkokoulutusta tehdään yhteistyönä. Yhteistyötä voisi kuitenkin vielä syventää. Lukiokoulutuksen yhteinen kurssitarjotin voisi myös olla syvennetyn yhteistyön kohteena. Maahanmuuttajat, maahanmuuttajakoulutus Pietarsaaren seudun kunnat ovat tehneet yhteistyötä maahanmuuttajaopetuksen parissa, esim. kiintiöpakolaisten vastaanottamisen yhteydessä. Suunnittelua vaikeuttaa se, ettei maahanmuuttajien tulon tarkkaa ajankohtaa aina tiedetä ja tarvetta on vaikea ennakoida. Evijärvellä muodostetaan valmistavan opetuksen ryhmä, jos tähän löytyy viisi oppilasta. Perusopetuksen ja toisen asteen valmistavan koulutuksen yhteistyön kehittämiseen löytyy mahdollisuuksia. Pienet kunnat eivät pysty palkkaamaan maahanmuuttajaoppilaille äidinkielen opettajaa. Pietarsaaressa tämä on ollut mahdollista, sillä maahanmuuttajaoppilaita on enemmän. Työryhmä toteaa, että aikuisten maahanmuuttajien parissa tehtävää yhteistyötä tulisi kehittää. Kielen oppiminen on hyvin tärkeää maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Todettiin, että yhteistyössä on laadittu maahanmuuttajasuunnitelma ja kaikkien tulisi paneutua siihen. Alueen yhteistyö perusopetuksen laatuseurannassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut perusopetukselle laatukriteerit. Ruotsinkielisen Pohjanmaan pohjoiset kunnat työskentelevät parhaillaan aktiivisesti ja yhdessä näiden kriteerien parissa. Osallistuvat kunnat ovat saaneet ministeriöltä ylimääräistä valtiontukea kriteerien kehittämiseksi ja juurruttamiseksi toimintaan. Perusopetuksen laatukriteerit muodostavat työkalun, jolla voidaan tuottaa tietoa paikallistasolla perusopetuksen rakenteellisesta ja toiminnallisesta laadusta. Laatukriteereihin kuuluu 13 kehittämisaluetta tai laatukorttia. OKM:n laatukriteerityön kuvauksessa todetaan, että kehittämissuuntautuneessa koulussa korostuu itsearviointi ja toiminnan kehittäminen systemaattisesti kerätyn arviointitiedon perusteella. Kehittämisprosessissa tulee aina ottaa huomioon vallitseva toimintakulttuuri ja organisaation omat lähtökohdat uudistuksille. Itsearvioinnissa vastataan neljään peruskysymykseen: Missä olemme nyt? Missä haluaisimme olla tulevaisuudessa? Miten parhaiten pääsemme tavoitteiseemme? Miten arvioimme aikaansaatuja muutoksia? (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) Ruotsinkielisen Pohjanmaan pohjoisissa kunnissa (Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Pietarsaaren, Luodon, Kruunupyyn ja Kokkolan ruotsinkielisissä kunnissa) laatukriteerit on muutettu tarkistuslistoiksi ja arviointityökaluiksi. Osa laatukorteista on otettu käyttöön, osa on työn alla. Seudun kunnissa on nyt yhteiset, käytännön arviointimallit laatukriteerien seurantaa varten. Laatukriteerit tarjoavat kuntien päättäjille käytännöllisen työkalun arvioida koulutoimea koskevien päätösten lyhyen ja 29

pidemmän aikavälin vaikutuksia koulujen toimintaan. Laatukortit on muotoiltu uudelleen arviointityökaluksi seudun koulujen käyttöön. Neljä ensimmäistä laatukorttia heijastaa seuraavien alueiden rakenteita: 1. johtaminen 2. henkilöstö 3. taloudelliset resurssit 4. arviointi Muut laatukortit, jotka vaikuttavat opiskelijaan: 1. opetussuunnitelman toteuttaminen 2. opetus ja opetusjärjestelyt 3. oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 4. osallisuus ja vaikuttaminen 5. kodin ja koulun yhteistyö 6. fyysinen oppimisympäristö 7. oppimisympäristön turvallisuus 8. kerhotoiminta 9. iltapäivätoiminta Koulun ja kunnan laatutyötä ohjaa vuosikello, joka kertoo milloin eri laatukortteja käsitellään. Jokaisessa kortissa on mainittu sen toteuttamisesta ja seurannasta vastaava henkilö. Vuosikello on laadittu yhteisesti Pietarsaaren seudun kunnille. Tarkoituksena on, että tuloksia ja arviointeja voidaan käyttää myös koko alueella yhteisesti. Voimme siis suorittaa alueellista vertailua. Liitteessä esitellään laatuasiakirja kokonaisuudessaan (ei vielä ole kaikilta osin valmis). Erityisesti opetussuunnitelmatyötä koskeva kortti on kesken. Kaikki laaditut arviointilomakkeet syötetään Webropol-järjestelmään, jota kaikki alueen osallistuvat kunnat käyttävät. Webropol on nettipohjainen kyselyohjelma, joka mahdollistaa tiedon keruun netin kautta. Työn lähtökohtana on, että voimme parhaassa tapauksessa tunnistaa koulutuksessa todetut epäkohdat laatukriteereihin perustuvan arviointiosaamisen avulla. Tällöin on myös mahdollista ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi suunniteltaessa vuosittain kuntien toimintaa ja taloutta kokonaisvaltaisella tasolla. Perusopetus; laajennettu yhteistyö - Laatukriteerit mahdollistavat myös yhteistyön syventämisen alueellisella tasolla. - Uusi oppilashuoltolaki voi johtaa siihen, että alueen kuraattorinvirkoja yhdistetään Päivähoito, yhteistyö Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Pietarsaari ovat yhdessä Åbo Akademin lastenpedagogiikan laitoksen kanssa käynnistäneet yhteisen ruotsinkielisen koulutusyhteistyön, jota kutsutaan 30