-2, SIVL :00

Transkriptio

1 -2, SIVL :00 Kokouskutsu Keskiviikkona klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Annica Haldin, puheenjohtaja Malin Henriksson Markku Pukkinen, varapuheenjohtaja Vaula Vilppola Håkan Forss Johan Karjaluoto Erik Nyberg Marina Lundkvist Brita Brännbacka-Brunell Kristina Saari Conny Englund Aykut Saka Päivi Lester Vesa Berg Jacob Storbjörk Ulrika Rönnback Lasse Perhiö Eija Vähäsöyrinki Anita Petterson Seppo Kangas Vuokko Piippolainen Sauli Isokoski Muut läsnäolijat Peter Boström, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kurt Hellstrand, kaupunginhallituksen edustaja Isak Hellström, nuorisovaltuuston edustaja Mikael Jakobsson, kaupunginjohtaja Jan Levander, sivistysjohtaja, sihteeri Juha Paasimäki, sivistysjohtajan sijainen Tom Enbacka, päivähoidon johtaja Guy Björklund, museonjohtaja Tove Jansson, liikuntatoimenjohtaja Ole Röyks, talouspäällikkö Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Annica Haldin puheenjohtaja

2 1, SIVL :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 2, SIVL :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Valitaan Brita Brännbacka-Brunell ja Päivi Lester.

4 3, SIVL :00 ILMOITUSASIAT Opetushallitus Tiedote 70/2014, Haku erityisopetuksena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen Opetus- ja kulttuuriministeriö Valtionosuus- ja rahoituspäätöksiä 2015 Merkitään tiedoksi.

5 4, SIVL :00 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Sivistysjohtaja on tehnyt joulukuussa 2014 tammikuussa 2015 oheisen liitteen mukaiset viranhaltijapäätökset: Liite 4 A Päivähoidon johtaja ja nuorisosihteeri ovat tehneet joulukuussa 2014 tammikuussa 2015 oheisen liitteen mukaiset viranhaltijapäätökset. Liite 4 B Merkitään tiedoksi.

6 5, SIVL :00 UBV: 74/2015 SIVISTYSLAUTAKUNNAN KOKOUKSET JA PÖYTÄKIRJOJEN NÄHTÄVÄNÄ PI- TÄMINEN 2015 Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön mukaan lautakunta kokoontuu kalenterivuodeksi vahvistaminaan ajankohtina. Lautakunta voi kokoontua myös muina ajankohtina. Kuntalain 63. :n mukaan lautakunnan on päätettävä pöytäkirjan nähtävänä pitämisestä. Sivistyslautakunta päättää että sivistyslautakunnan kokoukset pidetään vuoden 2015 alkupuolella joka kuukauden kolmantena keskiviikkona klo että lautakunta voidaan kutsua koolle myös muina aikoina että sivistyslautakunnan kokousten pöytäkirjat pidetään nähtävinä päivähoito- ja koulutusvirastossa virka-aikana kokousta seuraavan viikon keskiviikkona että sivistyslautakunnan esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa kaupungin kotisivuilta ja että esityslista asetetaan kaupungin kotisivuille samana päivänä kuin lautakunnan jäsenet ovat saaneet esityslistan. Esityslista toimitetaan kokoukseen osallistujille sähköisesti.

7 6, SIVL :00 UBV: 77/2015 KIELIKYLPYYNOTON KRITEERIT PIETARSAARESSA Pietarsaaren kielikylpy aloitti toimintansa syyslukukaudella 1992, ja siinä oli kummankinkielinen ryhmä. Näin tapahtui kaupunginhallituksen 1574/1991 päätöksen mukaisesti. Kahta vuotta myöhemmin saapui sosiaalilautakunnalle ensimmäinen kirjelmä toiminnan laajentamisesta ruotsinkielisten lasten keskuudessa siten, että kaikille kielikylpyyn hakeville lapsille annettaisiin siihen mahdollisuus. Aloite ei johtanut tulokseen, sillä koulutoimen tilanne oli vielä epäselvä. Siitä lähtien asiasta on keskusteltu lähes vuosittain. Vuonna 2009 oli suomenkieliseen kielikylpyyn 46 hakemusta, mikä johti laajan selvityksen tekemiseen. Päivähoito- ja koulutuslautakunta pysyi päätöksessään kielikylpyyn otossa, eikä lisää lapsia otettu kielikylpyyn. Toukokuussa 2011 sivistyslautakunta päätti muuttaa kielikylpyyn oton kriteereitä seuraavasti: Sekä suomenkieliseen että ruotsinkieliseen kielikylpyyn otetaan ikäluokkaa kohden yksi opetusryhmä. Molempiin ryhmiin otetaan enintään 25 lasta. Jos jommankumman kieliryhmän hakemusten määrä on vähintään 50, otetaan kielikylpyyn vielä yksi enintään 25 oppilaan ryhmä lisää. Vuonna 2012 hakemusten määrä oli 56 ja kaksi ryhmää otettiin opetukseen. Vuonna 2013 saatiin 42 hakemusta, joista 25 lasta sai paikan voimassaolevien sääntöjen mukaisen arvonnan jälkeen. Vuonna 2014 hakemuksia oli 53 ja kaksi ryhmää perustettiin. Keskusteluja on käyty vuosittain siitä, tulisiko kielikylpyyn ottamisen oltava vapaa. Asian yhteydessä on vastaanotettu useita aloitteita vanhemmilta. Kaikki kielikylpyyn hakeneet suomenkieliset lapset on otettu opetukseen. Viime vuosien aikana n. 20 suomenkielistä lasta on aloittanut kielikylvyn. Vaikutusten arviointi lasten vapaasta kielikylpyynotosta: 1. Päivähoito Päivähoidossa ei yhden ryhmän lisääminen (5-vuotiaat) merkitse suurta volyyminkasvua, sillä valtaosa lapsista on jo päivähoidossa. Tila-asia on kuitenkin huolestuttava, sillä päivähoidon lapsimäärä on lisääntynyt ja joissakin päivähoitoyksiköissä on sisäilmaongelmia. Uusi kielikylpyryhmä merkitsee kuitenkin melkoisia muutoksia. Ongelma voidaan ratkaista, mutta myös uudessa varhaiskasvatuslaissa on ehdotuksia lapsiryhmien määrän suuruudesta. Mahdollinen rajoitus enintään 21 lapseen ryhmää kohden saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia. 2. Kielikylvyn 5-vuotiaat, esikoulut ja vuosikurssit 1-6 ovat tänä päivänä sijoitettuina Kielikylpykouluun Pursisalmen kiinteistössä. Kiinteistön sisäilman laatua tutkitaan parhaillaan. 3. Ensi syksynä ruotsinkielisiä lapsia on 246 ja suomenkielisiä 123 esikoulussa ja koulussa. Jos kielikylvyn aloittavien lasten määrä päästetään vapaaksi, koulun oppilasmäärä tulee todennäköisesti kasvamaan ruotsinkielisten parissa, kaikkien suomenkielisten jo nyt saatua paikan joka vuosi. Jos lasketaan viimeisten viiden vuoden keskiarvo kielikylvystä kiinnostuneiden ruotsinkielisten lasten parissa, koulu saa keskimäärin 47 uutta

8 6, SIVL :00 UBV: 77/2015 ruotsinkielistä oppilasta joka vuosi. Suomenkielisten vastaava keskiarvo on 19 oppilasta vuodessa. Tämä tarkoittaa, että koulun oppilasmäärä kasvaisi n. 330 ruotsinkieliseen lapseen esikoulusta vuosikurssille 6 ja n. 130 suomenkieliseen lapseen vastaavilla vuosikursseilla. Ennustetta on kuitenkin vaikea tehdä, sillä ei tiedetä, lisääkö vai vähentääkö kielikylvyn vapaa otto kiinnostusta. Samalla ruotsinkieliset ikäluokat ovat lähivuosina hiukan pienemmät. Kaikki nämä lapset eivät mahdu Pursisalmen kiinteistön Kielikylpykouluun. Koko kouluverkon muoto on ratkaistava piakkoin Pietarsaaressa, jotta mahdollisen uuden kiinteistön suunnittelu käynnistyisi. Tähän asti koulupuolen investointihankkeita on siirretty eteenpäin kaupungin talousarviotyön aikana. Tällä hetkellä taloussuunnitelmassa ei ole rakennushankkeita, vaan erilliset päätökset investoinneista voidaan tehdä valtuustossa. 4. Ruotsinkielisten koulujen oppilasmäärä vähenee samaa tahtia kuin Kielikylpykoulun oppilasmäärä kasvaa. Tällä hetkellä tiedossamme oleva tilasto Pietarsaaressa syntyneistä osoittaa, että oppilasvähennys on suurin Vestersundinkylän alueella. Jos lähdetään samasta ennusteesta oppilasmäärän vähentymisen kuin kielikylvyn oppilasmäärän kasvun osalta, olisi syytä yhdistää läntisen kaupunginosan koulut yhdeksi kouluksi. Uuden koulun oppilasmäärä olisi yhteensä n. 200 oppilasta. Kaupungin ruotsinkielisen koulutoimen kouluverkkoon kuuluisi Lagmanin koulu, Kirkkorannan-Jungmanin koulu ja yksi koulu läntisessä kaupunginosassa. Mikäli kiinnostus ei kasva suomenkielisellä puolella, kielikylvyn vapaasta otosta ei ole vaikutusta suomenkieliseen koulutoimeen. Haluan kuitenkin korostaa, että kaupunki suunnittelee uusia asuinalueita useille alueille kaupungissa. Näiden uusien alueiden asukasmääriä on tänä päivänä mahdoton ennustaa. Suunnittelu vaikuttaa luonnollisesti lasten määrään lähialueen kouluissa. 5. Kouluille jaetaan tuntiresurssit oppilasmäärän mukaan. Tänä päivänä tuntiresurssi on 1,50 vuosiviikkotuntia oppilasta kohden vuosiluokilla 1-6. Ruotsinkielisten koulujen oppilasmäärän väheneminen noin 100 oppilaalla tarkoittaa 150 vuosiviikkotunnin resurssinvähenemistä. Tämä tarkoittaa noin kuutta ruotsinkielistä opettajanvirkaa vähemmän. Vastaava määrä virkoja lisääntyy suomenkielisten opettajien parissa Kielikylpykoulussa. Kooste Kielikylpyyn on käytännössä mahdollista ottaa lisää lapsia. Järjestely aiheuttaisi ainakin aluksi lisäkustannuksia lähinnä päivähoidossa. Kielikylpykoulun peruskorjaus/uudisrakentaminen on väistämätön. Vaihtoehtona on, että kielikylpytoiminta ulkoistetaan. Myös ulkoistaminen vaatii investointia. Suurin asia on kieltämättä edelleen periaatteellinen. Ollaanko valmiit luopumaan entisistä periaatteista, joiden mukaan kielikylpyyn otetaan vapaasti oppilaita? Ollaanko valmiit luopumaan

9 6, SIVL :00 UBV: 77/2015 suomenruotsalaisesta koulusta vähentämällä oppilasmäärää ja siten vähentämällä opettaja- ja henkilöstötarvetta? Läntisissä kaupunginosissa suljetaan ruotsinkielinen koulu muutaman vuoden kuluessa. Sivistyslautakunta päättää antaa kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden kielikylpyopetuksen aloittamiseen. Tämän toteutuminen arvioidaan kolmen lukuvuoden jälkeen, minkä jälkeen tehdään uusia päätöksiä. Sivistyslautakunta palaa kevään aikana asiaan tekemällä ehdotuksen siitä, miltä Pietarsaaren kouluverkko näyttää tulevaisuudessa.