Pietarsaaren seudun kuntarakenneselvitys Evijärvi Luoto Kruunupyy Pedersöre Pietarsaari Uusikaarlepyy

Transkriptio

1 Pietarsaaren seudun kuntarakenneselvitys Evijärvi Luoto Kruunupyy Pedersöre Pietarsaari Uusikaarlepyy Kuntaselvitysraportit Työryhmä 1 Työryhmä 2 Työryhmä 3 Työryhmä 4 Työryhmä 5 Uusi kunta Talous-, hallinto- ja tukipalvelut MAL-yhteistyön loppuraportti Kuntarakenneselvitys kannanotto sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut

2

3 Työryhmä 1 Uusi kunta... 1 Uuden kunnan kuvaus... 1 Väestötiedot... 1 Asutusrakenne... 7 Elinkeinoelämä... 9 Kielellinen jakauma Uuden kunnan visio SWOT Strategiset linjaukset Toimielimet Kaksikielisyys Elinkeinopalvelut Omistajaohjaus ja kuntakonsernin johto Uusi kunta muodostuu Evijärven, Kruunupyyn, Luodon, Pedersören, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kunnanosista. Uusi kunta on kaksikielinen kunta, jossa on n asukasta. Kunta kuuluu Pohjanmaan maakuntaan. Uusi kunta sijaitsee Suomen länsirannikolla ja sen maapinta-ala on km 2. Päärata Helsingistä kulkee kunnan läpi, rautatieasema on Pännäisissä ja pistoraide sitoo Pietarsaaren kunnanosan sataman ja teollisuuden päärataan. Kruunupyyn kunnanosassa sijaitsee Kokkola-Pietarsaaren lentokenttä, joka jaetaan huomattavasti suuremman alueen kanssa. Kunta rajoittuu pohjoisessa Kokkolaan, etelässä Vöyriin ja Kauhavaan ja idässä Kaustiseen, Veteliin ja Lappajärveen. Kunnan läpi kulkee valtatie 8 pohjois-eteläsuunnassa, valtatie 19 Tampereen-Helsingin suuntaan ja valtatie 13 Jyväskylän suuntaan. Kantatie 68 yhdistää Evijärven kunnanosan Pietarsaaren kunnanosaan (satamatie). Etäisyys pääkaupunkiin on tieverkkoa pitkin n. 475 km. Kunnalla on kasvava väestö. Vuonna 2040 kunnassa odotetaan olevan yli asukasta, väestömäärä lisääntyy siis n henkilöllä. Alueen väestömäärä lisääntyi 1980-luvulla ja kääntyi laskuun 1990-luvun taantuman jälkeen. Vuodesta 2003 alkaen 1

4 Työryhmä 1 väestömäärä on kuitenkin lisääntynyt ja Tilastokeskuksen mukaan sen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessakin. Seuraava kaavio osoittaa uuden kunnan väestömuutokset vuosina Vuosien muutokset esitetään Tilastokeskuksen ennusteen (2012) mukaan. Syntyvyysluku on suuri ja kunnassa on huomattavasti suurempi osuus alle 20-vuotiaita kuin maassamme keskimäärin. Vuonna 2013 syntyvyys oli tuhatta asukasta kohden 12,2, koko maassa se oli 10,7. Työikäisten osuus on uudessa kunnassa pienempi kuin koko maassa. Se johtuu lähinnä siitä, että lapsia on 3,1 prosenttiyksikköä enemmän, mutta myös siitä, että yli 65-vuotiaita asukkaita on 1,2 prosenttiyksikköä enemmän. Yllä olevasta kaaviosta näkyy lisäksi, että eri kunnanosien välillä on suuria eroja. Seuraavassa kuvataan uuden kunnan väestöpyramidia jaettuna viiden vuoden kohortteihin. Uusi kunta on merkitty sinisellä värillä, koko maan ollessa oranssinvärinen. 2

5 Työryhmä 1 Vuonna 2013 uuden kunnan väestöllinen huoltosuhde oli 66,9. Luku ilmoittaa, kuinka monta lasta ja vanhusta on sataa työikäistä kohden. Väestöllinen huoltosuhde on tulevaisuuden kansallinen haaste. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ajat muuttuvat vaikeammiksi ja vuonna 2030 kansallisen luvun odotetaan olevan 71,2. Uuden kunnan tilanteen odotetaan olevan vieläkin vaikeampi, sillä huollettavia on 79,2 sataa työikäistä kohden. Yllä olevasta kaaviosta näkyy kunnanosien kehitys vuoteen 2040 saakka. 3

6 Työryhmä 1 Maantieteellisesti väestö jakautuu taajamiin ja jokilaaksojen varrelle. Väestömäärä on lisääntynyt eniten 20 km:n säteellä Pietarsaaren keskustasta, ja lisäyksestä vastaavat lähinnä lapsiperheet. Seuraavista kartoista näkyy selvästi, että lasten osuus on suuri Pietarsaaren ympärysalueilla, kun taas keskustassa on keskimäärin iäkkäämpää väestöä. Ikääntyneiden maantieteelliseen jakautumiseen vaikuttaa luonnollisesti vanhusten asumispalvelupaikkojen sijainti, mutta kartasta näkyy lisäksi, että Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Evijärven ja Kruunupyyn kunnanosissa on haja-asutusta, jossa asuu enimmäkseen ikääntynyttä väestöä. 4

7 5 Työryhmä 1

8 Työryhmä 1 Väestönmuutosten maantieteellinen jakautuminen viimeisten viiden vuoden aikana. Uuden kunnan muuttoliikettä leimaa myönteinen kansainvälinen muuttoliike, nettomuuttoliikkeen ollessa negatiivinen Suomen rajojen sisäpuolella. Kasvava maahanmuutto on vaikuttanut myönteiseen nettomuuttoon kolmen viime vuoden aikana. 6

9 Työryhmä 1 Suomessa muuttoliikkeen suunta on kohti maan suurempia väestönkeskittymiä. Alla olevalla kartalla ilmenee, että tämä trendi on kasvanut huomattavasti vertailtaessa vuosia ja Esimerkiksi nettomuutto oli keskimäärin 47,2 vuodessa uuden kunnan alueelta Vaasaan, vastaavan luvun ollessa jopa 103,8 vuosina Vastaavia trendejä on huomattavissa myös muuttoliikkeessä Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Seinäjoelle. Uuden kunnan koko väestöstä 37 % asuu Pietarsaaren kunnanosassa. Toiseksi suurin kunnanosa on Pedersöre 21 %:n osuudellaan. Seuraavina ovat Uusikaarlepyy, Kruunupyy ja Luoto. Pienin kunnanosa on Evijärvi, jossa asuu 5 % väestöstä. Kunnan väestötiheys on 18,6 asukasta/km 2. Suomen väestötiheys on 17,9 asukasta/km 2. 7

10 Työryhmä 1 Taajamissa asuu yhteensä kolme neljäsosaa väestöstä. Kylissä asuu 14 % ja haja-asutusalueella 11 %. Yllä oleva kaavio osoittaa kunnanosien asutusrakenteen väliset erot. Pietarsaaressa ja Luodossa asuu taajamissa enemmän väestöä kuin kunnassa keskimäärin, kun taas muissa kunnanosissa on keskimääräistä enemmän kylä- ja haja-asutusta. Kyläasutus on ominaisinta Evijärven kunnanosalle. (Lähde SYKE, YKR/Hertta.) 8

11 Työryhmä 1 Uuden kunnan elinkeinoelämää leimaa monipuolinen valmistusteollisuus: yritysten työpaikoista 42,3 % on valmistusteollisuudessa. Kauppa työllistää 11,8 % ja peruselinkeinot 12,2 %. Peräti 42,3 % Suomen turkisnahanmyynnin arvosta tulee uudesta kunnasta (Profur 2014). Kaaviosta ilmenevät uuden kunnan työpaikat. Värillä merkityt pylväät osoittavat yritysten työntekijämäärät vuonna 2012 ja harmaat pylväät työpaikkojen kokonaismäärän vuonna Erityisen vahvoja aloja ovat veneteollisuus, turkistarhaus sekä elintarvike-, muovi-, metalli- ja selluloosateollisuus. Seuraava kaavio osoittaa valmistusteollisuuden työpaikkojen jakauman. 9

12 Työryhmä 1 Uudessa kunnassa on yli yritystä ja nämä työllistävät n henkilöä. Noin 84 %:lla yrityksistä on alle 4 työntekijää. Luoto ja Evijärvi ovat kunnanosia, joissa esiintyy eniten mikroyrityksiä, joissa vain joka kymmenessä toimipaikassa on yli neljä työntekijää. Vastaava luku on Pietarsaaressa yksi viidesosa. Yritysten toimipaikat ja henkilöstö jaettuina kunnanosien kesken. 10

13 Työryhmä 1 Huom: yllä olevaan taulukkoon eivät kuulu maatalousyritykset, joilla ei ole työntekijöitä, kokonaissumma vaihtelee sen vuoksi ensimmäiseen taulukkoon verrattuna. Väestöstä 71,3 % on ruotsinkielisiä, 24,5 % suomenkielisiä ja 4,2 % muita. Kunta on proaktiivinen, tehokas, hyvin hoidettu, ulospäin suuntautunut ja monikulttuurinen. Kunnassa onnistutaan ja voidaan hyvin. Työllisyys Työllisyysaste on selvästi maan keskiarvoa suurempi. Huoltosuhde on yli 100 %. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli 6,2 % verrattuna 11,3 %:iin koko maan osalta (TEM, 2014). Alla olevassa kuviossa vertaillaan työttömyysastetta kunnanosien välillä. 11

14 Työryhmä 1 Työpaikat ovat keskittyneet taajamiin suuremmassa määrin kuin väestö. Suurin keskittymä on Pietarsaaressa. Jalostus- (teollisuus, rakentaminen, sähkö- ja vesihuolto) ja palvelualojen työpaikkoja koskevissa kartoissa on otettu tietojen toimittajan sääntöjen vuoksi huomioon vain ne työpaikat, joissa on yli 10 työntekijää. 12

15 13 Työryhmä 1

16 Työryhmä 1 Uuden kunnan työssäkäyntivirrat kulkevat Pietarsaaren ja Kokkolan välillä sekä Pedersören, Luodon ja Pietarsaaren kunnanosien välillä. Kokkolasta käy enemmän väkeä työssä Pietarsaaressa kuin Pietarsaaresta Kokkolassa. Kruunupyystä työssäkäyntivirrat kulkevat sekä Kokkolaan että Pietarsaareen. Työssäkäyntikartta koskee Pietarsaaren seutua eikä siinä ole otettu huomioon työssäkäyntiä Evijärven kunnanosasta etelään ja itään päin. Vahvuudet Kaksi kieltä Väestörakenne Sosiaalinen pääoma, aktiivinen yhdistystoiminta, yritteliäisyys Energiahuolto Hyvät liikenneyhteydet/helppopääsyisyys Turvallinen ja luonnonläheinen asuinympäristö Monipuolinen, kansainvälinen elinkeinoelämä Yrittäjyys ja vahvat klusterit 14

17 Työryhmä 1 Korkea työllisyysaste Luonnonarvot ja saaristo Hyvä harrastustarjonta Kuitu- ja verkkopalvelut Perusopetuksen koulurakenne Heikkoudet Keski- ja korkeakouluasteen koulutustaso on maamme keskiarvoa matalampi Kehittymätön joukkoliikenne Pulaa korkeasti koulutettujen työpaikoista Mahdollisuudet Saaristo ja luonto Elävä, avara maaseutu Yrittäjähenkisyys Kielitaito Vahvempi kansallinen edunvalvonta Monikulttuurisuus Globaalien verkostojen hyödyntäminen Yritysten valmius kansainvälistymiseen Uhat Väestömäärän väheneminen Ympäristön tuhoaminen Epäedulliset valtiolliset toimenpiteet Taloudelliset kriisit Yritystoiminnan lakkauttamiset ja siirrot Puutteellinen yhteenkuuluvuus Me-hengen puuttuminen Väestönkasvua kaikissa kunnanosissa Tehokas hallinto - kustannustehokas - laadukas Voimakas yhteenkuuluvuus - molempien kieliryhmien tarpeet huomioidaan palvelutuotannossa, häiriöherkättömällä käännöspalveluresursoinnilla - päätöksenteossa huomioidaan molempien kieliryhmien osallistuminen ja vaikuttaminen - kotouttaminen - yhteistoiminnalliset kehittämispyrkimykset Hyvien valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien turvaaminen 15

18 Työryhmä 1 - helppopääsyisyys turvataan ja sitä kehitetään Kuntalaisten mahdollisuus osallisuuteen ja vaikuttamiseen turvataan päätöksenteon läheisyydellä - aktiivista yhdistystoimintaa tuetaan ja kannustetaan - kansalaisaktiivisuutta kannustetaan, esim. kyselyjen ja hanketukien kautta Yritysten mahdollisuus osallisuuteen ja kaupungin päätösten arvioimiseen turvataan tekemällä yritysvaikuttavuusarvioita päätöksenteon yhteydessä sekä - yrittäjien ja yritysten aktiivista yhdistystoimintaa tuetaan ja kannustetaan - yritys- ja yrittäjäaktiivisuutta kannustetaan, esim. kyselyjen ja hanketukien kautta Palvelutarjonta turvataan kaikissa kunnanosissa - päivähoito - esikoulu - perusopetus, vuosikurssit perusterveydenhuollon vastaanotto - vanhushuoltopalvelut Kehitetään yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka kannustaa aloitteenteon rikkauteen ja yrittäjyyteen Toisen ja kolmannen asteen koulutus- ja innovaatiojärjestelmän vahvistaminen ja kehittäminen. Vahva kulttuuritarjonta molemmilla kielillä vahvistaa kuntalaisten viihtyvyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Maakunnan kattavin facilitointi maahanmuuttajien oman kulttuurin tuottamiseen ja esittämiseen parantaa kotouttamista ja vahvistaa kunnan asemaa kulttuurituotannollisesti mielenkiintoisena kuntana maakuntien välisessä kilpailussa. Vapaa-ajan toimintojen suuri tarjonta kaikilla osa-alueilla aktivoi asukkaita terveyttä edistäviin toimintoihin. Palvelut ovat asiakkaille suunnattuja ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään palvelutuotannossa, kustannustehokkuuden parantamisessa ja asukkaiden välisessä yhteistoiminnassa. Rakentamisen ja kaavoituksen periaatteet noudattavat Elämänlaatu asiakirjan linjauksia. Konsernin tase optimoidaan strategisesta näkökulmasta huomioiden ennen kaikkea taseen keventämisen tuomat mahdollisuudet verotukselliseen kilpailukykyyn saada kuntaan uusia kuntalaisia. Kunta luo edellytykset yrittäjyydelle hyvän ja kaukonäköisen kaavoituksen ja tonttipolitiikan kautta. 16

19 Työryhmä 1 Uuden kunnan peruslähtökohtana on, että kunta ei kilpaile vapailla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa, kuitenkin huomioidaan uuden kunnan palvelustrategian linjaukset sekä mahdolliset markkinapuutetilanteet. Päätöksenteossa tarkistetaan päätöksen vaikutusta yrityksiin. Kunta arvostaa kolmannen sektorin työtä yhteiskunnallisesti aktivoivassa toiminnassaan sekä palveluntuottajana. 17

20 Työryhmä 1 - Esityslistat, pöytäkirjat ja liitteet molemmilla kielillä. - Henkilöstöllä oltava sellainen kielitaito, että asukkaita voidaan palvella näiden äidinkielellä - Kyltit Kehittämisyhtiö Concordian tehtävänä on toimia yhdistävänä voimana ja katalysaattorina uuden kunnan kehittämisessä. Yhtiön tehtävänä on löytää uusia mahdollisuuksia ja tarjota hyvä kasvualusta kehitykselle ja kasvulle. Yrityskehittäminen ja alueellinen kehittäminen ovat Concordian perustehtäviä. Toimintaan kuuluvat pääasiallisesti yritysneuvonta ja yrityskehittäminen sekä strategisesti tärkeiden kehittämisyksiköiden toteuttaminen uuden kunnan strategian tavoitteiden mukaan. Concordialla on tärkeä koordinoiva rooli yhtiön yhdistäessä toimijoita yhteisten kehittämistoimenpiteiden puitteissa. Yhtiö rakentaa aktiivisesti verkostoja ja foorumeita, jotta asiakkaisiin ja sidoshenkilöihin luodaan laaja kontaktipinta, ja näin ollen saavutetaan menestystä yhteistyön kautta. 18

21 Työryhmä 1 Kunta ja sen tytäryhtiöt muodostavat kuntakonsernin. Kunnan tytäryhtiöt ovat yhtiöitä, joissa kunnalla on määräysvalta kirjanpitolain 1. luvun 5 :n mukaan. 19

22 Työryhmä 1 Kunnanvaltuusto päättää kuntakonsernin toiminnasta ja taloudellisista tavoitteista, sekä konserniohjauksen periaatteista ja omistajapoliittisista linjauksista. Lisäksi valtuusto päättää kuntakonsernin sisäisestä tarkkailusta ja riskinkäsittelyn perusteista. Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kuntakonsernia ja käyttää kunnan toimivaltaa konserniyhteisöissä, tytäryhtiöissä, osakkuusyhtiöissä ja muiden yhteisöjen omistajaohjauksessa. Hallitus valitsee kunnan edustajat niihin yhteisöihin, joissa kunta on jäsen tai omistaja. Uudelle kunnalle laaditaan omistajapoliittiset linjaukset, jotka sisältävät määräykset kunnan hankkimasta omaisuudesta sekä mihin tehtäviin hankintoihin kunta osallistuu omistajana tai sijoittajana. Samalla vahvistetaan omaisuuden tuottotavoitteet ja muut tavoitteet. 20

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47 o o o o o o

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87

88 Loppuraportti Kuntarakenneselvitys kannanotto sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta. Työryhmä 4 Kuntaselvityksessä mukana olevat neljä kuntaa (Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Luoto, Pedersöre) ovat yhteistyösopimukseen perustuen muodostaneet yhteisen sote alueen Pietarsaaren toimiessa isäntäkuntana vuoden 2010 alusta. Alueen väestöpohja on noin Evijärvi ostaa sote palveluja Kauhavan alueelta ja Kruunupyy käyttää Kokkolan tuottamia palveluja ns. isäntäkuntamallin mukaisesti. Mikäli kaikki kuusi edellä mainittua kuntaa yhdistyisi yhdeksi kunnaksi, kaksikielisen kunnan väestöpohja olisi noin Uuden kunnan ikärakenne olisi sekä lapsipainotteinen että vanhuspainotteinen verrattuna maan väestörakenteeseen (katso erillinen taustamateriaali). Maantieteellisesti kunta jakautuisi taajamiin ja keskustaan. Taulukossa 1 on verrattu Swot analyysia hyödyntäen kaksi vaihtoehtoista mallia. Malli 1 kuvaa uutta kuntaa ja malli 2 nykytilannetta, jossa yhteistyö Pietarsaaren sote alueen ja Kruunupyyn sekä Evijärven kanssa on tehostunut ja viimemainitut kunnat ostavat halutessaan palveluita. Taulukko 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, Swot analyysi Vahvuudet Mahdollisuudet Heikkoudet Malli 1 Malli 2 Yksi kunta (Pietarsaari, Luoto, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Kruunupyy, Evijärvi) ja sote Ei kuntarajoja eikä erillistä kuntakohtaista kuntalaskutusta Laajempi väestöpohja parempi turva palvelujen tuotannolle Hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Erikoisosaamisen turvaaminen Lähipalvelujen tuottaminen alueella Yhteinen SOTE alue (Vaasa-Turku) Pitkällä aikavälillä hallintokustannusten laskeminen mahdollista Maanteiden ja luonnollisten yhteyksien hyödyntäminen taaja-alueiden palveluiden turvaamisessa (Evijärvi, Kruunupyy, Pedersöre) Päällekkäisten toimintojen purkamisen vaikeus/hitaus Organisaatioiden purkaminen/yhdistäminen ja palveluihin liittyvä harmonisointi hidas prosessi Kuntarakenne kuten tällä hetkellä, tehostettu yhteistyö Pietarsaaren sote alueen ja muiden kuntien välillä Pietarsaaren alue jatkaa nykyistä sote toimintaa, joka on vakiintunutta. Yhteistyötä voidaan tehostaa Kruunupyyn ja Evijärven kanssa. Kunnilla on mahdollisuus ostaa palveluja Pietarsaaren alueelta halutessaan Pietarsaaren sote alueen toiminta on vakiintunutta, mahdollisuus on panostaa tuotannon sisällölliseen ja rakenteelliseen kehittämiseen ja kustannusvaikuttavuuteen (Pietarsaaren sote kustannukset laskeneet alle maan keskiarvon) Väestöpohja on liian pieni kattavaan palvelutuotantoon Monta kansallisen tason SOTE aluetta (Oulu, Tampere, Turku)

89 Uhat Edelleen liian pieni väestöpohja Palvelujen turvaaminen äidinkielellä kaikissa palvelupisteissä Pätevän henkilökunnan saaminen Pietarsaaren sote alue puretaan kansallisen SOTE uudistuksen myötä Palvelujen turvaaminen äidinkielellä kaikissa palvelupisteissä Pätevän henkilökunnan saaminen Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut mallissa 1 - Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan pääsääntöisesti Vaasan sairaalasta ja yliopistollisen sairaalan palvelut Turusta. Potilaiden valinnanvapaus mahdollistaa todennäköisesti palvelujen käytön Kokkolasta ja Seinäjoelta. Lausuntokierroksella olevan SOTE lain puitteissa palvelujen käyttö oman SOTE alueen ulkopuolella on epäselvää. - Perusterveydenhuollon, sosiaalityön ja vanhushuollon (perus/lähipalvelut) palvelut ovat todennäköisesti tuotettavissa omana palveluna. Toisaalta palvelujen tuottamisen osalta on tehostettava kustannusvaikuttavuutta, jotta kustannuskehitys saadaan hallintaan. Tämä tarkoittaa käytännössä palvelupisteiden yhdistämistä, moniammatillisen toiminnan ja palveluohjauksen tehostamista sekä panostamista kuntoutumista edistävään toimintaan kaikissa palveluissa ja kotona asumisen tukemista. o Pietarsaaressa on terveyskeskus (mm, neuvola, vastaanotot, sosiaalityön toimipisteet ja kotihoito) ja vuodeosasto sekä peruserikoissairaanhoito. Pedersöressä, Luodossa ja Evijärvellä on kussakin hyvinvointikeskuksia (neuvolatoimintaa, lääkärivastaanotto, sosiaalityön toimipiste ja kotihoito). Evijärven hyvinvointikeskus toimii keskitetysti suomenkielisenä hyvinvointikeskuksena. Uudessakaarlepyyssä on terveyskeskus (neuvola, vastaanotot, sosiaalityön toimipisteet ja kotihoito) vuodeosastoineen. Myös Kruunupyyn Teerijärvellä on terveyskeskus vuodeosastoineen. Teerijärven terveysosasto tuottaa palveluja Evijärven alueelle o Kaikkien nykyisten kuntien alueella tulee vähentää nykyisiä toimipisteitä - Vanhushuollon toimintamallilla on vaikutusta terveydenhuollon kustannuksiin. Kansallisten linjausten mukaisesti kotona asumisen tukeminen ja kuntoutumista edistävä toiminta muodostaa perustan kustannusvaikuttavalle toiminnalle. Taulukossa 2 on kuvattu miten laitoshoitomaisuudesta siirrytään kotihoitoa tukevaan hoitoon. o Taulukon mukaisesti nykyisissä kunnissa tulee lisätä kotihoitoa ja vähentää nykyisiä pitkäaikaishoitopaikkoja väestöpohjan ja rakenteen mukaisesti. o Pitkäaikaishoito säilyy kunnassa

90 Taulukko 2. Yli 75-vuotiaiden palveluiden %-osuudet Yli 75-vuotiaiden Sosiaali- ja terveysvirasto Kruunupyy Evijärvi palveluiden %-osuudet % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Väestönennuste >75-vuotiaita 9, hlö 9, hlö 10,8 721 hlö hlö 12,9 343 hlö hlö Tehostettu palveluasuminen 8,4 344 paik paik. 7,6 55 paik paik. 8,8 29 paik paik. Laitosasuminen 4,2 170 paik paik. 4,4 32 paik paik. 4,5 15 paik. 2 7 paik. Kotona asuvia hlö hlö hlö hlö 86,7 297 hlö hlö Omaishoidontuen saajia 3,7 151 hlö hlö 4,4 32 hlö 7 51 hlö 7,9 27 hlö 7 24 hlö Säännöllinen kotihoito hlö hlö 10,5 78 hlö hlö 14,9 49 hlö hlö - Palveluohjaus on keskitetty yhdeksi kokonaisuudeksi, joka vastaa keskitetysti omaishoidon tuen ja tukipalvelujen myöntämisestä kuten myös kotihoitoon ja pitkäaikaishoitoon ohjautumisesta. Palveluohjaus koskee sekä vanhus- että vammaispalveluja - Sosiaalityö toimii organisaationa keskitetysti mutta jakautuu alueella erillisten toimipisteiden mukaisesti tehden kotikäyntejä - Kaikkien palvelujen osalta toimintaa harmonisoidaan. Luodaan yhteiset kriteerit palveluiden käyttöön hyödyntäen olemassa olevia kriteerejä. - Ympäristöterveydenhuolto ei ole lausuntokierroksella olevan SOTE lain piirissä, joten Pietarsaaren sote alueen ympäristöterveydenhuoltoa koskevat käytännöt koskevat myös uutta mahdollista kuntaa. Liitteessä 1 on kuvattu nykyisen Pietarsaaren sote alueen organisaatiorakennemuutoksen vaikutusta kustannuskehitykseen. Laskelmat ovat viitteellisiä ja niihin ei sisälly Kruunupyyn ja Evijärven kustannuksia. Riippumatta kuntareformista ja mahdollisesta SOTE laista, on rakenneuudistus tehtävä, jotta kuntien vähenevät varat käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamiseksi optimaalisesti. Mallin 2 lähtökohtana on se, että yhteistyötä Pietarsaaren nykyisen sote alueen ja Kruunupyyn sekä Evijärven kuntien kanssa tehostetaan. Vaasan alueen NHG:n tekemän SOTE selvitystyön mukaan yhtenä skenaariona on VSOTE malli. Jos kyseinen malli valitaan, tässä ehdotettua mallia 2 ei ole mahdollista toteuttaa. Väliraportti perustuu seuraaviin perustietoihin: - Maantieteellinen kartta - Nykyiset palvelupisteet ja tuotanto - Väestörakenne ja sairastavuus - Vanhushuollon rakennetta koskevat kansalliset suositukset

91

92

93

94

95

96

97

98

99

100 JAKOBSTAD / PIETARSAARI BILDNINGSNÄMNDEN, SIVISTYSLAUTAKUNTA Bildningsdirektör, sivistysjohtaja: Jan Levander DAGVÅRD, PÄIVÄHOITO Tom Enbacka FINSKA SEKTIONEN, SUOMENKIELINEN JAOSTO Juha Paasimäki SVENSKA SEKTIONEN, RUOTSINKIELINEN JAOSTO Jan Levander JUNGMANS DIREKTION Bertil Klingenberg KULTURSEKTIONEN, KULTUURIJAOSTO Guy Björklund ARBETARINSTITUTETS DIREKTION Mari-Louise Björndahl TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA Päivi Rosnell MUSIKINSTITUTETS DIREKTION, MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA Bo-Anders Sandström IDROTTSSEKTIONEN, LIIKUNTAJAOSTO Tove Jansson

101

102 NYKARLEBY STAD BILDNINGSVÄSENDET Organisationsschema ADMINISTRATION Ansvarig: direktör för bildningsväsendet Antal anställda: 5,5 Bokslut 2013: , Ospeciferad utbildning: SKOLVÄSENDET (svenskspråkiga) Ansvarig: direktör för bildningsväsendet Antal anställda: 116, bokslut 2013: Topeliusgymnasiet: , Elevvård: SKOLVÄSENDET (FINSKSPRÅKIGA) Ansvarig: skoldirektör Antalet anställda: 6 Bokslut 2013: DAGVÅRD Ansvarig: Dagvårdschef Antalet anställda: 106 Bokslut: 2013: KULTUR & FRITID Ansvarig: kultur- och fritidschef Antalet anställda: 6 Bokslut 2013: , varav Kuddnäs: BIBLIOTEK Ansvarig: bibliotekschef Antalet anställda: 7 Bokslut 2013: ARBETARINSTITUT Ansvarig: Rektor Antalet anställda: 2 Bokslut 2013:

103

104 LARSMO KOMMUN NÄMNDEN FÖR BARNOMSORG OCH BILDNING Budget 2013: 11.3 milj. euro 149,5 tjänster och befattningar BILDNINGSCHEF Carola Holm Palonen 0,8 bildningschef, 0,2 kultursekreterare sektorchef FRITIDSSEKRETERARE REKTORER 4 st i förskola och åk st i åk 7-9 BIBLIOTEKTSCHEF BARNOMSORGSCHEF Malin Källman 1,0 sektorchef 1 dagvårdsledare 60 % 3 föreståndare i barngrupp för förskolbarn och barn å 1-2 Öppen verksamhet

105

106 EVIJÄRVEN KUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA 9 jäsentä Tilinpäätös 2013: ,49 virkaa ja tointa Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja Toimistonhoitaja Päivähoito (ostopalveluna) Perusopetus, lukio Kirjasto Museo Liikunta Nuoriso Kansalaisopisto 1 rehtori 3 koulunjohtajaa kirjastonjohtaja Liikunnanohjaaja/ urheilualueiden hoitaja

107

108 KRONOBY KOMMUN BILDNINGSNÄMNDEN 9 medlemmar bokslut 2013: ,72 tjänster och befattningar SVENSKA SKOLSEKTIONEN 7 medlemmar FINSKA SKOLSEKTIONEN 5 medlemmar BILDNINGSKANSLIET BILDNINGSCHEF/ SEKTORCHEF DAGVÅRDSCHEF 10 REKTORER BIBLIOTEKSCHEF MI-REKTOR 0,1 AVDELNINGS- SEKRETERARE KANSLIST FRITIDSKORDINATOR Obs! skild nämnd o budget KANSLIST SPECIALBARNTRÄD- GÅRDSLÄRARE 4 DAGVÅRDSLEDARE 1 DAGHEMSFÖRESTÅNDARE

109

110 DAGVÅRDS- OCH UTBILDNINGSNÄMNDEN SVENSKA SEKTIONEN FINSKA SEKTIONEN DAGVÅRDS- OCH UTBILDNINGSAVDELNINGEN FÖRVALTNING Ansvarig: Utbildningsdirektör Antal anställda: 4,7 Bokslut 2013: ,58 UTBILDNINGSAVDELNINGEN (svenskspråkiga) Ansvarig: Utbildningsdirektör Antal anställda: 160,79 Bokslut 2013: ,12 UTBILDNINGSAVDELNINGEN (finskspråkiga) Ansvarig: Skoldirektör (10 %) Antal anställda: 7 Bokslut 2013: ,10 FÖRSKOLA/DAGVÅRD/ EFTERMIDDAGSVERKSAMHET Ansvarig: dagvårdschef Antal anställda: 146,68 Bokslut 2013: ,93 Pedersöre gymnasium Bokslut 2013: ,12 KULTURNÄMNDEN KULTURAVDELNINGEN FÖRVALTNING Ansvarig: Kulturchef Antal anställda: Bokslut 2013: BIBLIOTEK Ansvarig: Bibliotekschef Antal anställda: 7,33 Bokslut 2013: MEDBORGARINSTITUTET Ansvarig: Rektor Antal anställda: 4,5 Bokslut 2013: UNGDOMSARBETE Ansvarig: Ungdomssekreterare Antal anställda: 1 Bokslut 2013: KULTURARBETE Ansvarig: Kulturchef Antal anställda: 1 Bokslut 2013: IDROTTSNÄMNDEN Ansvarig: Idrottssekreterare Antal anställda: 1,8 Bokslut 2013:

111

112

113

114 ESI- JA PERUSOPETUKSEN TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA RAHOITUKSEN LASKENNALLISTEN PERUSTEIDEN VERTAILU ESIOPETUS -PERUSOPETUS- Opetuksen järjestäjä vl 1-9 josta mamu Oppilas- Toteut. Rah. lask. Erotus Rah. Kokonais ero lisäop. yli 17v valm. määrä kust. peruste e/opp perus. euroa yhteensä e/opp e/opp osuus kust.% Kunta Evijärven kunta Jakobstads stad ,5 0 20, , Kronoby kommun , , Larsmo kommun Nykarleby stad 75,5 732, Pedersöre kommun 192, ,5 0, , Evijärven kunta 22,5 287,5 0 0,5 310, Jakobstads stad 204, ,5 2, , Kronoby kommun 86,5 716,5 0 4,5 807, Larsmo kommun 104,5 772,5 0 4,5 881, Nykarleby stad 68,5 723, Pedersöre kommun 190, , , Evijärven kunta 25,5 273,5 0 0,5 299, Jakobstads stad 220, , , Kronoby kommun 71,5 710, Larsmo kommun ,5 0 4, Nykarleby stad Pedersöre kommun 184, ,5 0 5, ,

115

116 TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA VALTIONOSUUDEN LASKENNALLISTEN PERUSTEIDEN VERTAILU Koulutuksen järjestäjä Kunta 1) Yli Aineop. Laskenn. Toteut. Valt. osuuden Edell. YH:n Kokonaisero Opisk. 18 v. kurssien opisk. kust. lask. peruste erotus osuus euroa määrä aloit. määrä määrä e/opisk. e/opisk. kustann. % Evijärven kunta Jakobstads stad Kronoby kommun Nykarleby stad Pedersöre kommun Evijärven kunta Jakobstads stad Kronoby kommun Nykarleby stad Pedersöre kommun Evijärven kunta Jakobstads stad Kronoby kommun Nykarleby stad Pedersöre kommun

117

118

119

120

121

122

123

124

125

126

127

128

129

130

131

132

133

134

135

136

137

138

139

140

141

142

143

144

145

146

147

148

149