Lohikoski Pia, Putia Pirjo, Sassi Erika, Viitamaa-Tervonen Outi Tasa-arvoa oppiaitoksiin - Toimintamaeja tasa-arvosuunnitteun tueksi
Työryhmä Lehtinen Saia (siht.), Lohikoski Pia, Putia Pirjo, Sassi Erika, Viitamaa-Tervonen Outi Kustantajat Tasa-arvokinikka ja verkottuminen, Kijavan opisto, SAK:n kouutussäätiö. Tinataan-verkostohanke, Sähkö- ja tietoiikennetekniikan osasto, Tekniinen korkeakouu. Euroopan sosiaairahasto ja Eteä-Suomen ääninhaitus ovat tukeneet jukaisun aatimista. Kansi ja kuvat Heena Rotko Ukoasu ja taitto Ua Vehmasaho / Avanti Oy Paino Painojussit Oy, Kerava ISBN 978-951-22-8997-4 Kirjoittajat ja kustantajat Lokakuu 2007
Sisäys 1 Lukijae... 5 2 Pirkko Mäkinen: Oppiaitosten tasa-arvosuunnitteu... 7 3 Pirjo Putia: Miten kouuissa ja oppiaitoksissa voi edistää tasa-arvoa.. 8 4 Outi Viitamaa-Tervonen: Oppiaitos ja työeämän tasa-arvon haasteet... 9 5 Linnea Aho: Oppiaitosten toiminnainen tasa-arvosuunnitteu - opiskeijat ja opettajat yhdessä ratkomaan kouutuksen tasa-arvohaasteita... 11 5.1 Miksi tasa-arvosuunnitteua... 11 5.2 Sukupuoineutraai vai sukupuoi-intensiivinen oppiaitos?... 12 5.3 Tasa-arvo opetuksessa... 13 5.4 Kuka on äänessä oppitunneia?... 13 5.5 Opintosuoritusten arviointi... 14 5.6 Yksiöisiä vai sukupuoen mukaisia vaintoja?... 15 5.7 Oppiaiden keskinäinen toiminta... 15 5.8 Sukupuoinen häirintä ja ahdisteu... 16 5.9 Opiskeijat mukaan suunnitteuprosessiin... 17 5.10 Opiskeijoiden kokemus oppiaitoksen tasa-arvotianteesta... 17 5.11 Tasa-arvoinen arki eriarvoisessa yhteiskunnassa... 18 6 Pia Lohikoski: Tasa-arvokinikan mai: opiskeijoita osaistava tasa-arvosuunnitteu... 19 6.1 Opiskeijoiden osaistaminen... 19 6.2 Piottiprojektin toteutus Vantaan ammattiopistoa... 21 6.3 Opiskeijaedustus tasa-arvotyöryhmään... 24 6.4 Tasa-arvotianteen sevittäminen... 25 6.5 Konkreettisia toimenpiteitä... 25 6.6 Tasa-arvokinikan johtopäätöksiä opiskeijoiden osaistamisesta... 26 7 Päivi Hartman: Kohti tasa-arvoisempaa toimintakuttuuria oppiaitoksissa... 27 7.1 Hankkeen taustaa... 28 7.2 Käsitteitä... 28 7.3 Tasa-arvosuunnitteun prosessi... 29 7.4 Väineitä... 30 8 Tuua Pihajamaa, Erika Sassi: Kiusaaminen, media ja tasa-arvo... 33 9 Matti Mamia : Miehenä sosiaaiaae... 34 10 Outi Viitamaa-Tervonen, Pia Lohikoski: Työeämän tasa-arvo: yritysten ja oppiaitosten yhteinen haaste... 36 11 Erika Sassi: Oppiaitoksissa toteutettuja tasa-arvohankkeita... 39 11.1 TiNA Tietoteoisuuden naiset... 39 11.2.Mirror... 39
11.3 WomenIT... 40 11.4 Naisten kiinnostuksen isääminen IT-aan insinööri (AMK) -opinnoista... 40 11.5 E-Girs... 40 11.6 Soteman... 40 12 Erika Sassi: Käytännön toimintamaeja aakouuaisie... 41 12.1 Kerhot... 41 12.2 Havainnoistavat demot... 41 12.3 Rooimait... 42 12.4 Kipaiut... 42 12.5 Fysiikan ja kemian verkkopohjainen oppimateriaai... 42 12.6 Leirit... 43 13 Erika Sassi: Toimintamaeja yäkouuaisie, ammattikouuaisie ja ukioaisie... 44 13.1 DInaNET.fi-verkkomentorointipaveu... 44 13.2 Rooimait... 44 13.3 Laskuesimerkkejä tyttöjen ja naisten maaimasta... 45 13.4 Infotiaisuudet... 45 13.5 Toiminnaiset oppiaitos- ja teoisuusvieraiut... 46 13.6 Vaihtotyöskentey... 46 13.7 TET-jaksot... 47 13.8 Kipaiut... 47 13.9 Tutustumista tekniikkaan vainnaiskursseia... 48 13.10 Korkeakouun kursseja 2. asteee... 48 13.11 Tapahtumat... 49 13.12 Leirit... 49 14 Erika Sassi: Toimintamaeja korkeakouuopiskeijoie... 50 14.1 Rooimait... 50 14.2 Excursiot teekkaritytöie... 50 14.3 Työeämävamennus... 50 14.4 Ryhmämentorointi... 50 14.5 Monipuoisia sisätöjä tekniikan aan kouutukseen... 51 15 Yhteenveto käytännön toimintamaeista oppiaitoksie... 52
1 Lukijae Tytöt pärjäävät kouussa ja pojat kouun jäkeen -sanonta todentuu kouuissa ja työeämässä. Tyttöjen opintomenestys on tutkimusten vaossa poikia parempaa peruskouusta aina korkeakouuasteee saakka. Hyvä kouumenestys ei kuitenkaan näytä korjaavan naisten huonompaa työmarkkina-asemaa. Kouutus ja työmarkkinat ovat Suomessa jakautuneet vahvasti sukupuoen mukaan naisten ja miesten aoihin. Samankin toimiaan sisää naiset ja miehet tekevät eri tehtäviä. Sukupuoen mukainen työnjako (segregaatio) on nähty ongemana: kahtiajaon seurauksena naisten ja miesten työn uonne, pakat, työsuhteet, työajat sekä kouutus- ja vaikutusmahdoisuudet poikkeavat toisistaan. Sukupuoen mukainen työnjako estää naisten ja miesten osaamisen täysipainoisen hyödyntämisen työeämässä sekä hidastaa naisten urakehitystä. EU:n komissio on useita kertoja kehottanut Suomea vähentämään työmarkkinoiden sukupuoijakoa. Työmarkkinoiden sukupuoijako on pitkäti seurausta kouutuksen jakautumisesta sukupuoen mukaan. Tasa-arvoaki sisätää uusitussa muodossaan aikaisempaa enemmän oppiaitoksia koskevia määräyksiä. Oppiaitoksissa on peruskouuja ukuun ottamatta aadittava vuosittain tasa-arvosuunnitema. Lain tarkoituksena on, että oppiaitoksissa kartoitetaan yhdessä henkiöstön ja opiskeijoiden kanssa tasa-arvotianne ja sen ongemat sekä ryhdytään kartoituksen perusteea toimiin tasa-arvon edistämiseksi. 5
Oppiaitosten tasa-arvotyössä ovat keskeisiä sekä asennekasvatus että tasa-arvoa tukevien ajatteu- ja toimintatapojen tukeminen. Opettajien ja oppiaanohjaajien työssä perinteisie sukupuoirooeie tuee antaa kyytiä niin, että sukupuoten eriaiset oppimistavat ja yksiöiset ammattitoiveet otetaan huomioon. Oppiaitoksissa annettava työeämätietous vaikuttaa tuevien työntekijöiden käsityksiin sukupuoirooeista työeämässä. Opisketaessa syntyy myös käsitys ammatista ja osaamisesta, omista oikeuksista työssä sekä työn ja perhe-eämän yhteensovittamisesta. Parhaimmiaan oppiaitoksissa syntyneet tasa-arvoa tukevat ajatteu- ja toimintatavat siirtyvät osaamisena työeämän arkeen. Tinataan-verkostohanke on Tekniisen korkeakouun sähkö- ja tietoiikennetekniikan osaston tasa-arvoprojekti. Tasa-arvokinikka ja verkottuminen -hanke on Kijavan opiston tasa-arvosuunnitteuun iittyvä projekti. Projektit toimivat yhteistyössä ja pyrkivät edistämään oppiaitosten tasa-arvoa. Hankkeet ovat osin Euroopan sosiaairahaston rahoittamia ja niitä vavoo Eteä-Suomen ääninhaitus. Edeinen jukaisumme Tasa-arvoisesti työeämään -näkökumia oppiaistosten tasa-arvotyöhön ja -suunnitteuun oi näkökumia siihen, mitä asioita oppiaistosten tasa-arvotyö pitää sisäään. Oemme uudistaneet kirjasemme ja nyt hauamme tuoda esiin hyväksi havaittuja toimintamaeja oppiaitosten tasa-arvosuunnitteun tueksi. Hyvää ukumatkaa! Tasa-arvokinikka ja verkottuminen Outi Viitamaa-Tervonen Pia Lohikoski Tinataan-verkostohanke Pirjo Putia Erika Sassi 6
2 Oppiaitosten tasa-arvosuunnitteu Pirkko Mäkinen Tasa-arvovatuutettu Oppiaitosten tasa-arvosuunnitteusta on kertynyt vasta vähän kokemusta. Miten suunnitteutyö sujuu ja kuinka kattavasti on sevitetty opiskeijoiden ja kouun henkiökunnan tasa-arvokokemuksia? Pidän kuitenkin tasa-arvoain suunnitteuvevoitetta hyvänä opetuksen kehittämistyökauna. Pitääkö tasa-arvosuunniteman oa oma eriinen suunnitemansa vai voidaanko siihen yhdistää jotain muutakin? Riippuu hyvin pajon oppiaitoksesta, onko perustetua yhdistää tasa-arvosuunnitema yhdenvertaisuussuunnitemaan. Mieestäni voi aivan hyvin yhdistää kahdessa eri aissa oevat vevoitteet samaan suunnitemaan. Tasa-arvotianteen kartoittaminen on oennaista. Tää tavoin saadaan esie mahdoiset kipupisteet. Oppiasarviointi, oppikirjat ja opetusmenetemät on hyvä arvioida tasa-arvon näkökumasta. Seksuaaisen häirinnän ja sukupuoen perusteea tapahtuvan häirinnän imenemistä ja siihen puuttumista on myös tarpeen sevittää. Tasa-arvoaissa edeytetään, että suunnitteu tapahtuu yhteistyössä opiskeijoiden ja oppiaitoksen edustajien kanssa. Muutamien hajatietojen nojaa näyttää sitä, että opiskeijoita ei oe riittävästi otettu mukaan suunnitteuun. Vaikka työ sujuisi nopeasti oppiaitoksessa jo oevan tiastoaineiston pohjata, ei työssä oe syytä oikaista. Opiskeijat saavat suunnitteutyöhön osaistumisesta arvokasta kokemusta, jota tarvitaan myöhemmin myös työeämässä. Ammattiin vamistuttuaan he työskenteevät työpaikoia, joissa tehdään tasa-arvosuunnitteua. Kyky nähdä ja arvioida asioita nais- tai miesnäkökumasta antaa vamiuksia havaita myös aajemmin eriarvoisuutta. Täaista herkkyyttä tarvitaan arkieämässä tuon tuostakin. Opetushaitus on käynnistänyt oppiaitosten tasa-arvosuunnitteua koskevan ohjeen vamisteun. Tasa-arvovatuutettu on mieeään mukana tässä työssä. Suomessa on myös ukuisia hyviä hankkeita, joissa on pureuduttu oppiaitosten tasa-arvon edistämiseen ja sukupuoeen perustuvien kouutusvaintojen monipuoistamiseen. On tärkeää, että tieto hyvistä käytännöistä eviää mahdoisimman aajae ja antaa inspiraatiota tasa-arvotyön akuvaiheissa oevie. 7
3 Miten kouuissa ja oppiaitoksissa voi edistää tasa-arvoa Pirjo Putia Projektipääikkö, Tinataan-verkostohanke 8 Työeämä jakautuu voimakkaasti naisten ja miesten aoihin ja tehtäviin. Tekniikka haitsee meidän kaikkien arkea ja tuevaisuudessa entistä enemmän, joten tekniikan taitajia on pajon vataa. Naisten tuisi mennä nykyistä enemmän mukaan siihen maaimaan. Toisaata sosiaai-, terveys- ja opetusaojen tehtävissä on hyvin vähän miehiä. Monita pojita ja myös tytöitä puuttuu miehen maeja eämästä. Jotta pojia ja miehiä oisi tasa-arvoiset mahdoisuudet saada ymmärrystä ja erityisesti tukea mieheksi kasvamiseen, tuisi sosiaai- ja opetustehtäviin saada nykyistä enemmän miehiä. Jotta jakautuminen naisten ja miesten aoihin vähenisi ja tasa-arvo isääntyisi maassamme, tuisi tyttöjä kannustaa nykyistä enemmän miesvataisie aoie ja rohkaista myös poikia naisvataisie aoie. Oppiaitosten tasa-arvotyössä tuisi kiinnittää tähän asiaan pajon huomiota. Suomessa on toteutettu monia hankkeita, joissa on etsitty toimintamaeja, joia tätä voi käytännössä tehdä. Tärkeätä on, että tytöt ja pojat saavat mahdoisuuksia tutustua myös sukupuoeeen vähemmän tyypiisiin vaintoihin. Tämän isäksi tärkeää on myös se, että he eivät oppiainevainnoiaan sukisi ovia iian aikaisin. Tyttöjä siis tuee esimerkiksi kannustaa ja rohkaista pitkän matematiikan ja fysiikan vaintoihin ukioissa. Ammatinvainnanohjauksessa tuisi pojie esiteä myös sosiaai-, terveydenhoito- ja opetusaojen vaihtoehtoja. Tytöt sanovat heposti, että matematiikka ja varsinkaan fysiikka eivät kiinnosta. Opetuksessa tuisikin nostaa esiin myös tyttöjen ja naisten arkieämää äheä oevia asioita. Tästä hyvänä esimerkkinä on Lasketaan angasta -jukaisu, joka on aadittu TKK:a auttamaan tyttöjä ja opettajia näkemään, kuinka naisten perinteisesti harrastamassa tekstiiikäsityössäkin on pajon paitsi matematiikkaa myös fysiikkaa ja kemiaa. Ne pitää vain osata nostaa esiin. Siksi esimerkiksi taito- ja taideaineiden sekä matematiikan ja fysiikan opettajien yhteistyö saattaisi oa erittäin hyödyistä. Niistä öytyy pajon esimerkkejä, joita voisi käsiteä teoreettisimmia oppitunneia. Ammatiisissa oppiaitoksissa, korkeakouuissa ja yiopistoissa tuisi taas miettiä sitä, miten naiset saisivat tasa-arvoisen ähdön työeämään. Miaisia vaintoja naiset ja miehet tekevät? Miaista vamennusta työeämää varten annetaan? On todettu, että esim. tekniikan ja kaupan kouutusta saaneiden naisten ja miesten väiset pakkaerot muodostuvat heti uran akuvaiheessa.
Naiset pyytävät keskimäärin pienempää pakkaa kuin miehet ja aiarvioivat hepommin myös osaamistaan. Kouutusaitosten ura- ja rekrytointipaveuissa tuisikin kiinnittää tähän huomiota. Myös kouutuksen aikana naisten kannustaminen ja positiivinen paaute oisi tärkeätä, jotta naiset hakeutuisivat yhtä rohkeasti vaativiin tehtäviin kuin miehet ja jako naisten ja miesten tehtäviin (ns. vertikaainen segregaatio) vähenisi. Oman sukupuoen rooimaien merkitys on osoittautunut naisie tärkeäksi. Naisie, jotka opiskeevat sukupuoeeen vähemmän tyypiisiä aoia, tuisikin tarjota toimintaa, jossa voi tutustua aaa jo toimiviin naisiin. 4 Oppiaitos ja työeämän tasa-arvon haasteet Outi Viitamaa-Tervonen Projektipääikkö, Tasa-arvokinikka ja verkottuminen Nainen ja mies ovat suomaaisessa työeämässä muodoisesti tasa-arvoisia, mutta toiset ovat, kuten Orwe eäinten farmista kirjoittaessaan sattuvasti sanoo, tasa-arvoisempia kuin toiset. Miehet ovat tasa-arvoisempia kuin naiset ja tämä johtuu pajoti kahtiajakautuneista työmarkkinoistamme. Eriytyminen sukupuoen mukaan akaa jo kouutusvaintoja tehtäessä ja työmarkkinoie tutaessa, hakeuduttaessa tai vaikoiduttaessa eri ammatteihin ja tehtäviin. Tasa-arvotyö oppiaitoksissa on tärkeää, koska opiskeuvainnat ja opiskeuaikana syntyvät käsitykset tasa-arvosta vaikuttavat opiskeijan tuevaan toimintaan työeämässä. 9
Suomessa naiset ovat oeet työmarkkinoia pitkään, heiä on hyvä kouutus ja heidän osuutensa työvoimasta on korkea. Se ei kuitenkaan oe murtanut työeämän sukupuoen mukaista kahtiajakoa, joka heijastuu naisten ja miesten työooihin, pakkoihin, työsuhteen uonteeseen, työaikoihin, työn sisätöön ja vaikutusmahdoisuuksiin työssä. Erityisesti naisten ongemana ovat pätkätyöt: määräaikaiset työsuhteet, osa-aika- ja vuokratyö. Miehet työskenteevät enemmän vaaraisissa ammateissa ja tekevät keskimäärin pidempää työpäivää kuin naiset. He tekevät myös enemmän yitöitä, erityisesti pienten asten isät, mikä aiheuttaa ongemia työn ja yksityiseämän yhteensovittamisessa. Tasa-arvobarometrissä (Tiastokeskus, 2004) naiset kokivat työssään miehiä enemmän haittaa sukupuoestaan. Eniten sukupuoesta aiheutuvaa haittaa koettiin pakkauksessa, ammattitaidon arvostuksessa ja uraa etenemisessä. Oppiaitoksissa annetaan apsie ja nuorie vamiudet toimia yhteiskunnassa, ammatissa ja työeämässä. Opiskeun aikana oppiaitos vaikuttaa eri tavoin opiskeijoidensa asenteisiin, sukupuoirooeihin ja käsityksiin itsestä työeämän toimijana. Kun apset ja nuoret jo oppiaitoksissa kasvavat aitoon tasa-arvoon, he edeyttävät sitä ja toimivat sen mukaisesti myös työpaikoia. Tasa-arvoaissa on oppiaitoksie säädetty tasa-arvosuunnitteuvevoite, joka koskee kaikkia kouuja peruskouuja ukuun ottamatta. Kaikia kouutusta järjestäviä tahoia on vevoite edistää tasa-arvoa opetuksessa. Työeämän tasa-arvon kannata keskeinen ähtökohta on se, että oppiaitokset täyttävät vevoitteensa ja tekevät sen yhteistyössä henkiöstönsä ja opiskeijoiden edustajien kanssa. Tasa-arvosuunnitteuvevoite pakottaa oppiaitoksen miettimään tasa-arvokysymyksiä omassa henkiöstöpoitiikassaan ja toiminnassaan. Oppiaitosta työpaikkana koskevat normit ovat samat kuin muiakin työpaikoia: työnantajan tuee sevittää työpaikan tasa-arvon tiannetta, anaysoida kartoitukset ja suunnitea toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi. Työpaikan tasa-arvotiannetta on syytä sevittää sekä tiastojen avua että henkiöstön ja opiskeijoiden kokemusten kautta. Kartoitukset kannattaa tehdä huoea, koska ne ovat tasa-arvosuunnitteun perusta: minkäainen oppiaitos on numeroiden vaossa ja minkäaisena henkiöstö ja opiskeijat sen kokevat. Tasa-arvokartoitus voi tuoda esiin esimerkiksi opettajien tai johdon vinoutunutta sukupuoirakennetta. Tasa-arvon kannata oisi hyvä, jos opettajina ja johtajina tai johtamitehtävissä oisi sekä miehiä että naisia. Parasta henkiöstöpoitiikkaa oisi perinteisiä rooijakoja murtava työnjako: somistuksen opettaja voisi oa mies ja konetekniikan opettaja nainen. Tasa-arvosuunniteman henkiöstöpoiittinen osio sisätää omaan henkiöstöön kohdistuvat tasa-arvotoimet. Toimenpideaueina voivat oa johtaminen, henkiöstön rakenne, työtehtävien jakaminen ja työoot, samapakkaisuus ja henkiöstön tasa-arvo-osaaminen. Tasa-arvotietoinen oppiaitosjohto 10
pitää huoen siitä, että henkiöstö osaa tasa-arvoasioita ja myös toimii tasaarvoisesti. Tämä koskee erityisesti opettajia ja opinto-ohjaajia, mutta myös muita henkiökuntaan kuuuvia. Oppiaitoksen tasa-arvosuunniteman toiminnaisessa osassa tuee suunnitea myös sitä, miten oppimisympäristö tukee tasa-arvoa. Oppimisympäristöön aajasti ymmärrettynä kuuuu oppiaitoksen ja opiskeijoiden yhteistoiminta, opetus ja ohjaus, arviointi, opiskeun puitteet, opetussuunnitema, oppimateriaai, opiskeijoiden yhteistoiminta ja työharjoitteu. Tämän isäksi oppiaitoksen tuee miettiä opiskeijoiden rekrytointiin vaikuttamista ja onko siä mahdoisuuksia edistää epätyypiisiä kouutusvaintoja. Työeämän kannata on keskeistä, että oppiaitos antaa opiskeijae hyvät ja ajan tasaa oevat työeämävamiudet, tasa-arvo-osaaminen on osa näitä taitoja. Tasa-arvo-osaamista on se, että nuori on sukupuoisensitiivinen ja tietoinen työeämän epäkohdista sekä omista oikeuksistaan naisena tai miehenä. Tasa-arvo-osaamiseen iittyy myös se, että osaa toimia tasa-arvoisesti ja kehittää omaa työyhteisöään tasa-arvoisemmaksi. Oman työn kehittämisvamius kuuuu tasa-arvoon. Tasa-arvosuunnitema on oppiaitoksessa tehtävä niin, että opiskeijat ovat mukana tekemisessä. Tähän suunnitteuprosessiin osaistuminen voi parhaimmiaan antaa opiskeijoie tietoa ja kokemusta vaikuttamisesta, joka voi myöhemmin muuttaa työeämää. 5 Oppiaitosten toiminnainen tasa-arvosuunnitteu - opiskeijat ja opettajat yhdessä ratkomaan kouutuksen tasa-arvohaasteita Linnea Aho Projektityöntekijä, Tasa-arvokinikka ja verkottuminen 5.1 Miksi tasa-arvosuunnitteua? Oppiaitosten tasa-arvosuunnitteu käsittää sekä henkiöstöpoiittisen että toiminnaisen tasa-arvosuunnitteun. Tässä artikkeissa keskitytään jäkimmäiseen. Artikkei perustuu Tasa-arvokinikan keväää 2007 toteuttaman oppiaitoskyseyn pohjata aadittuun raporttiin. Artikkeissa esiteään tasa-arvon kehittämiskohteita, joita on noussut esie sekä tieteeisessä tutkimuksessa että kyseyyn osaistuneiden opiskeijoiden vastauksissa. 11
Tasa-arvosuunnitteu käsittää itse tasa-arvosuunniteman aatimisen sekä sen toteuttamis- ja arviointiprosessit. Tasa-arvoakiin 1.6.2005 voimaan tuut isäys vevoittaa nykyään myös kaikki oppiaitokset peruskouuja ukuun ottamatta tekemään tasa-arvosuunniteman. Tasa-arvoain mukaan kaikia kouutusta järjestäviä tahoia on vevoite edistää tasa-arvoa opetuksessa, ja tämä vevoite koskee siis myös peruskouuja. Oppiaitokset eivät voi väistää vastuutaan tasa-arvon edistämiseksi. Työmarkkinat ovat erittäin vahvasti jakautuneet sukupuoen mukaisesti, ja miesten ammatit ovat sosiaaisesti arvostetumpia ja taoudeisesti pakitsevampia. Tämä ei tietenkään johdu yksistään suomaaisesta kouutusjärjestemästä, mutta kouutus uo edeytykset ammatteihin sijoittumisee. Kun uusi tasa-arvoaki oi vamisteuvaiheessa, keskustetiin, pitäisikö myös peruskouuia oa suunnitteuvevoite. Ratkaisevat vainnathan tehdään peruskouun päättövaiheessa. Siksi on vaitettavaa, että perusopetus jätettiin akisääteisen suunnitteuvevoitteen ukopuoee. Ruotsissa vevoite on uotettu jopa esikouuihin. 1 Tässä artikkeissa aineistona käytetty oppiaiden tasa-arvokysey on toteutettu komessa eri oppiaitoksessa: Vantaan ammattiopisto Varian Tennistien yksikössä, Humanistisessa ammattikorkeakouussa Nurmijärveä (Humak) sekä Merikosken ukiossa Ouussa. Vantaan ammattiopiston Tennistien toimipisteessä opiskeaan mm. viestintää, käsityöaaa, kampaamoaaa, teknisiä aoja ja ravitsemus- sekä matkaiuaaa. Humanistisessa ammattikorkeakouussa Nurmijärveä kouutetaan yhteisöpedagogeja kansaaistoimintaan ja nuorisotyöhön. Merikosken ukiossa kysey suoritettiin pitkän matematiikan tunnia. Yhteensä kyseyyn osaistui 45 naista ja 29 miestä. 12 5.2 Sukupuoineutraai vai sukupuoi-intensiivinen oppiaitos? Tasa-arvosuunnitteuun ryhdyttäessä sukupuoisensitiivinen ajatteumai auttaa tunnistamaan epäkohtia. Sukupuoisensitiivinen ähestymistapa tunnistaa sukupuoten erot, mutta ei pidä näitä eroja bioogisina, vaan kuttuurin tuottamina eikä edes vättämättä bioogisiin sukupuoiin sidottuina. Sukupuoten eriainen kohteu sekä arvostaminen tiedostetaan, ja sitä pyritään aktiivisesti muuttamaan. Sukupuoisensitiivisyys pyrkii siihen, että ihmiset huomioidaan yksiöinä eikä sukupuoensa kautta. Sukupuoisensitiivisyyden vastakohta on sukupuoineutraaius tai jopa sukupuoisokeus. Virainen kouu (esim. järjestyssäännöt, opetustianteet) toimii sukupuoineutraaisti, ei sukupuota ei nosteta esie ja kaikkia kohdeaan samaa tavaa. Monet sukupuoineutraait käytännöt saattavat tosiasiassa asettaa eri sukupuoten edustajat eriaiseen asemaan. Esimerkiksi sukupuoineutraai termi syrjäytyminen on termi, joa tosiasiassa tarkoitetaan poikien sosiaa-
isia ongemia. Kuitenkin myös tytöiä on ongemia, mutta esimerkiksi syömishäiriöihin puuttumisen ei katsota kuuuvan kouun tehtäviin. Oppiaitoksissa on pajon epäviraista vuorovaikutusta opettajien ja oppiaiden kesken ja heidän väiään. Kouun epäviraista kenttää voitaneen vain harvoin sanoa edes sukupuoineutraaiksi, vaan sieä stereotypiat ja sukupuoittunut kiusaaminen ovat usein avoimesti esiä. Oppiaitosten tasaarvotyössä tuee huomioida sekä viraiset että epäviraiset vuorovaikutustianteet, jotta työ oisi tuokseista. Esimerkiksi uusista järjestyssäännöistä ei oe hyötyä, mikäi niitä soveetaan tehottomasti tai annetaan joiekin erivapauksia niistä. 2 5.3 Tasa-arvo opetuksessa Tutkimus on osoittanut, että kouutusjärjestemä ei vain yäpidä eroja sukupuoten väiä, vaan myös tuottaa niitä. Opettajien stereotyyppinen suhtautuminen oppiaisiin, oppisisätöjen väittämät käsitykset naisista ja miehistä sekä henkiökunnan antama rooimai ovat esimerkkejä mekanismeista, joia kouu tuottaa eroja sukupuoten väie. 3 Tasa-arvokinikan toteuttamassa oppiaitoskyseyssä tasa-arvon toteutumista opetuksessa arvioitiin kaiken kaikkiaan myönteisesti. Mies- ja naisopiskeijat vastasivat hyvin samaa tavaa tähän kysymykseen. Tasa-arvoinen opetus kuitenkin sisätää eriaisia tekijöitä: tasapuoisen huomioonottamisen, yksiöohjauksen tasapuoisen jakautumisen sukupuoten kesken, opettajan vaitsemat näkökumat ja esimerkit opetettavasta aiheesta ja niin edeeen. Kysymys on siis monitukintainen. Voidaan sanoa, että imeisesti opiskeijat eivät yeisesti ottaen koe oevansa sukupuoensa vuoksi epätasa-arvoisessa asemassa opetustianteissa. Sukupuoten tasapuoista huomioon ottamista opettajien tahota kysyttäessä naisopiskeijoiden vastaukset eivät oeet yhtä myönteisiä kuin opetuksen tasa-arvoisuutta yeisesti kysyttäessä. Ae puoet naisista on täysin samaa mietä siitä, että naiset ja miehet saavat yhtääisesti huomiota opettajita. On siis mahdoista, että kun käsite opetus jaetaan pienempiin osa-aueisiin, eroja akaakin öytyä, eikä hahmottuva kuva vättämättä oekaan aivan niin tasa-arvoinen kuin hauttaisiin uskoa. 5.4 Kuka on äänessä oppitunneia? Sekä suomaaisissa että kansainväisissä tutkimuksissa on havaittu poikien saavan enemmän tiaa ja huomiota opetustianteessa. 4 Pojie saitaan hepommin kapinointi kouua vastaan. 5 Joidenkin poikien häiritsevä käytös saattaa johtaa siihen, että tytöt eivät saa yhtääisesti huomiota opettajita. 6 Pisa-tutkimukset, joissa pojat menestyivät tyttöjä heikommin, ovat herättä- 13
neet huoen pojista. Kouuaitosta on syytetty tyttökouuksi ja väitetty, että koko järjestemä on rakennettu tyttöjä simää pitäen. Stereotyyppinen ajatteu viit pojat ja passiiviset tytöt ei tee oikeutta keneekään. Sukupuoi peittää aeen yksiöiden väiset erot. Tytöissä on myös niitä, jotka eivät jaksaisi istua hijaa se ei vain vättämättä näy sekeästi uospäin tai protestoiva tyttö eimataan hankaaksi. Samoin pojissa on niitä, jotka hauaisivat opiskea, mutta heidät taas eimataan nörteiksi. Naisten ja miesten vastaukset eroavat meko sekeästi toisistaan, kun arvioitiin sukupuoten aktiivisuutta opetustianteessa. Ae puoet vastaajista oi sitä mietä, että miehet ja naiset osaistuvat yhtä pajon. Kaikissa oppiaitoksissa naisten enemmistö arvioi naisten oevan hieman miehiä aktiivisempia. Humakaiset arveevat, että miehet ovat varovaisempia naisenemmistön keskeä. Joissakin vastauksissa oetetaan syyn johtuvat tunnoisuuden ja motivaation eroista sukupuoten väiä. Merikosken ukiossa viitataan sukupuoten eriaisiin kiinnostuksen kohteisiin. Variassa esie tuodaan muun muassa opiskeijoiden peko joutua naurunaaiseksi ja eriaiset kiinnostuksen kohteet. Kaiken kaikkiaan vastauksissa ei pidetty sukupuoten eriaista aktiivisuutta tai kiinnostuksen kohteita tasa-arvo-ongemana. Tutkimuksessa ne taas nähdään keskeisinä imiöinä, jotka yäpitävät sukupuoten eroja yhteiskunnassa. 5.5 Opintosuoritusten arviointi Pentti Yrjöä käsitteee sukupuoen ja kouuarvioinnin väistä riippuvuutta peruskouun päättövaiheessa artikkeissa Pojat ja tytöt oppimistuosten arviointien vaossa. Opetushaitus järjesti vuosina 1998-2003 oppimistuosten arviointeja, joihin artikkei perustuu. Useissa kieiaineissa (mukaan ukien äidinkiei) havaittiin, että pojat saivat numeroita öysemmin kriteerein. Puoestaan matematiikassa pojita on vaadittu enemmän osaamista kuin tytöitä saman arvosanan saavuttamiseksi. 7 Nämä tuokset on saatu perusopetuksesta, mutta antavat aiheen kaikie opettajie ja oppiaitoksie tarkastea omia arviointikriteerejään. Opintosuoritusten arvioinnin tasa-arvoisuutta kysyttäessä miehet kaikissa oppiaitoksissa vastasivat myönteisemmin kuin naiset. Yeisesti ottaen arvioinnin tasapuoisuuteen vastaajat suhtautuivat hieman varaukseisemmin kuin muihin opetukseen iittyviin väittämiin. Oppiaat eivät kuitenkaan tiedä kaikkien muiden arvosanoja eivätkä sitä, minkäaisia suorituksia ne on saavutettu. Siksi arvioinnin tasapuoisuuden sevittäminen on oppiaitoksen henkiökunnan vastuua. Etenkin sioin kun arvosanoia on merkitystä jatkokouutuksen, työharjoitteun tai jopa työeämän kannata, on asiaan suhtauduttava vakavasti. 14
5.6 Yksiöisiä vai sukupuoen mukaisia vaintoja? Työmarkkinoiden jyrkkä sukupuoen mukainen segregaatio on erityisesti pohjoismaiden ongema. Opetusministeriö perusti jo vuonna 1983 toimikunnan, joka työskentei segregaation purkamiseksi oppiaitoksissa. Pohjoismaisea ministerineuvostoa oi käynnissä vuosina 1985-1989 BRYT AVAA hanke, joa oi sama tarkoitus. 8 Vuoden 2007 opua päättyy Pamenian toteuttama Sukupuoisensitiiviset menetemät ohjauksen tukena hanke (SUMO), jonka tarkoitus on antaa ammattikorkea- ja ammattikouujen opettajie ja opinto-ohjaajie vamiudet sukupuoisensitiiviseen toimintatapaan. Jokaisen opettajan tuisi tuntea vastuunsa siitä, miä tavoin uravaihtoehtoja oppiaie esitteee. Stereotypioiksi muodostuneet käsitykset tuntuvat usein täysin uonnoisita, ja siksi oisi tärkeä tarjota kaikie opettajie tasaarvokouutusta. Päivi-Katriina Juutiaisen mukaan oppiaiden ohjaajat monesti tiedostamattaan uusintavat sukupuoten työnjakoa. Poikia kannustetaan herkästi johtotehtäviin, vaikkei tämä imaisisikaan omaa hauaan seaisiin. Juutiaisen mukaan stereotypioita myös rikottiin ohjaustianteissa, tosin yeensä vain niin, että tyttöjä kannustettiin astumaan miesten aueee mutta ei juuri päinvastoin. 9 Oppiaitoskyseyssä vastaajat oivat pitkäti sitä mietä, että oppiaiden ohjaus on tasa-arvoista. Humakissa ja Variassa vastaajat oivat kaikki tätä mietä. Muutamat kieteiset vastaukset tuivat Merikosken ukiosta. Juutiaisen mukaan ohjaajien tuisi kuunnea oppiasta eikä tyrkyttää omia ideoitaan. Heidän tuisi tiedostaa omat ennakkokäsityksensä sukupuoista ja kehittää itserefektiotaan. Oppiaitosten on syytä miettiä toimenpiteitä sukupuoijakauman tasoittamiseksi. Täöin pitää ottaa huomioon oppiasvainta sekä oppiaitoksen opintososiaainen ympäristö. Oppiasvaintoihin iittyen voidaan esittää seuraavia kysymyksiä: Erotteevatko jotkin vaintakriteerit hakijat sukupuoen mukaan ja ovatko ne aivan vättämättömiä kriteerejä? Tuevatko naiset ja miehet oppiaitokseen jonkin tietyn sisäänpääsyreitin kautta ja voisiko tätä seikkaa käyttää hyödyksi? Ovatko vaikeasti vertaitavat meriitit epäsuorasti syrjiviä? Ketkä henkiöt (ja mitä sukupuota edustavat) tekevät vainnat? Opintososiaainen ympäristö taas on uotava moempia sukupuoia kannustavaksi ja pyrittävä ehkäisemään ennata sukupuoista häirintää. 5.7 Oppiaiden keskinäinen toiminta Eina Lahema havaitsi osaistuvassa kouututkimuksissaan kaverisuhteiden keskeisyyden kouussa. Toisaata kiusaaminen on monesti niiden kääntöpuoena. Kiusaaminen on usein toistuvaa, ja raja eikkimieisen kiusoitteun ja oukkaavan käytöksen väiä ei oe sekeä. Sukupuoten väiset ja sisäiset suhteet rakentuvat kouun arkisessa kanssakäymisessä. Sukupuoittuneen kiusaamisen taustaa saattaa oa miehisen yemmyyden esittäminen naisia 15
kohtaan ja toisaata miesten keskinäisen hierarkian rakentaminen. Laheman mukaan näyttää sitä, että kiusaamiseen tottumisesta muodostuu osa tyttöjen ammattitaitoa kouussa. 10 Yhteiskunnassa (sekä kouukuttuurissa) vaitseva heteronormatiivisuus saattaa estää sukupuoten väisten ystävyyssuhteiden syntymistä. Tytön ja pojan ystävyys tukitaan heposti seksuaaisesti värittyneeksi suhteeksi. 11 Edeytyksenä myönteisen kanssakäymisen edistämisee on, että kiusaamiseen puututaan heti eikä naisten vähätteye perustuvaa miehisyyden maia edistetä. Oppiaiden keskinäiseen toimintaan voidaan vaikuttaa asennekasvatuksea. Heteronormatiivisuus voidaan nostaa keskusteun aiheeksi, kun siihen törmätään esimerkiksi opetusmateriaaeissa. Samoin voidaan meneteä, kun imenee stereotyyppisiä mies- tai naiskäsityksiä. Uusien oppiaiden perehdytyksessä voidaan edistää opiskeijoiden keskinäistä tasa-arvoa. Uudet opiskeijat tuisi perehdyttää oppiaitoksen tasa-arvoinjaan ja suunnitemaan. Epäviraisista, oppiaiden keskinäisistä käytännöistä on hyvä käydä keskusteua opiskeijoiden kanssa. Tasa-arvoasiat tuisi ottaa osaksi perehdyttämisestä vastaavien opiskeijoiden opastusta. 5.8 Sukupuoinen häirintä ja ahdisteu Avointa syrjintää eivät kyseyyn vastanneet oeet juuri kokeneet tai havainnet omassa oppiaitoksessa. Toisaata kyseyssä tui esie sukupuoista häirintää joka on yksi syrjinnän muoto. Sukupuoten eriarvoisuus näyttäytyy sekeimmiään tyttöihin/naisiin kohdistuvana häirintänä. Kohteeksi joutuvat myös pojat, jotka eivät täytä vaitsevia maskuiinisuusihanteita. Naiseksi tai homoksi eimautumista pidetään pojan pahimpana uhkana. Täaisessa maskuiinisuusmaissa sukupuoinen ahdisteu on osa poikien/miesten keskinäisen sekä sukupuoten väisen hierarkian rakennusta. 12 Kaikissa oppiaitoksissa oi vähintään yksi henkiö, joka imoitti kokeneensa sukupuoista häirintää. Vastaajia pyydettiin uetteemaan sukupuoisen häirinnän imenemismuotoja. Naisopiskeijoiden mukaan se imenee härskeinä puheina, poikien asiattomana huuteuna sekä vihjaiuna ja ähenteynä. Ainoa miesvastaaja kuittasi häirinnän vitsaiuksi. Jokaisessa oppiaitoksessa on syytä kiinnittää asiaan huomiota. Esimerkiksi Varian tasa-arvosuunnitemassa todetaan, että sukupuoista häirintää ei oe raportoitu. Kuitenkin näinkin pienessä kyseyotoksessa tapauksia tui imi. Todeisuudessa häirintää esiintyy aina enemmän kuin mitä viraisia reittejä tuee tietoon. Kynnys viedä asiaa eteenpäin on erittäin suuri eimautumisen peossa. Oppiaitoksessa pitäisi käydä oppiaiden kanssa keskusteua siitä, mitä häiritsevä käytös pitää sisäään. Vastuuta häirintään puuttumisesta ei voi jättää pekästään oppiaiden harteie, vaan henkiökunnan on reagoitava siihen. Häirintätapausten varata oppiaitoksissa tuisi aatia sekeät menetteyohjeet, jotka ovat oppiaiden tiedossa. Ohjeiden pitäisi sisätää ainakin seuraavat 16
kohdat: Kenen puoeen oppias voi kääntyä? Mihin toimenpiteisiin ryhdytään? Miten henkiökunnan tuee puuttua häirintään sitä havaitessaan? Mitä seuraamuksia häiritsijäe on? Miten voidaan ehkäistä häirintää? 5.9 Opiskeijat mukaan suunnitteuprosessiin Tasa-arvotyö voidaan jakaa reaktiivisiin ja proaktiivisiin toimenpiteisiin. Reaktiivisia toimenpiteiä korjataan oemassa oevat epäkohdat kun jotakin on jo sattunut. Proaktiiviset toimenpiteet sen sijaan edistävät tasa-arvoa ja ehkäisevät ennata syrjintää. Tasa-arvosuunnitemassa on hyvä keskittyä proaktiivisiin toimenpiteisiin, jottei suunnitemasta tuisi vain ensiapuaukkua, joka otetaan esie kun jotakin on jo tapahtunut. 13 Tasa-arvokinikan näkemyksen mukaan toiminnaisessa suunnitteussa on tärkeää ottaa oppiaat mukaan prosessin kaikissa vaiheissa. Tasa-arvotyö tarvitsee oman organisaationsa, joten työryhmän perustaminen on ensimmäinen toimenpide. Työryhmä sevittää, riittääkö oppiaitoksee yksi suunnitema vai eroavatko eri yksiköiden tasa-arvohaasteet niin, että niie on syytä aatia oma suunnitemansa. Työryhmää kootessa pitää kiinnittää huomiota siihen, että jäsenet tuevat sekä henkiökunnan että opiskeijoiden keskuudesta, eri ikäryhmistä ja sekä miehistä että naisista. Opiskeijaedustuksen on otava aaja: kaikkien yksiköiden ja opintoinjojen on hyvä oa edustettuina. On muistettava, että opiskeijat ovat työryhmän täysivataisia jäseniä eivätkä vain tarkkaiijoita. Kaikie opiskeijoie tuee antaa mahdoisuus kertoa mieipiteensä ja ehdotuksensa. 5.10 Opiskeijoiden kokemus oppiaitoksen tasa-arvotianteesta Tasa-arvokinikan kyseyssä sevä enemmistö vastaajista koki oppiaitoksessaan miesten ja naisten aseman tasa-arvoiseksi. Aivan kaikki eivät kuitenkaan oeet tätä mietä. Muutama naisopiskeija kustakin oppiaitoksesta arvioi miesten aseman hiukan paremmaksi kuin naisten, kun taas muutama miesopiskeija koki naisten aseman paremmaksi. Yeisesti ottaen kyseyssä naiset arvioivat tasa-arvon tiaa oppiaitoksessaan kriittisemmin kuin miehet. Vastaajia pyydettiin kertomaan, miten hyvä tasa-arvotianne imenee oppiaitoksen toiminnassa. Useimmin perusteuna mainittiin, että moempia sukupuoia kohdeaan samaa tavaa tai sukupuoten väiä ei oe eroa. Tavaisesti tämä näyttääkin tasa-arvoiseta menetteytä. Kuitenkin miesten tavat ja käytännöt ovat usein neutraaien normien taustaa. Jos tyttöjen ja naisten oetetaan sopeutuvan niihin, samanainen kohteu ei tosiasiassa oe tasa-arvoista. Tasa-arvon epäkohtiakin oi havaittu. Humakissa epäkohdaksi nähtiin 17
miesten vähyys. Merikosken ukiosta yksi vastaaja (nainen) oi sitä mietä, että poikien vastauksia suositaan. Variassa jotkut naisopiskeijat oivat sitä mietä, että opettajat aitajuisesti kunnioittavat poikia ja yrittävät saavuttaa poikien hyväksynnän. Opettajia on ennakkokäsitys, etteivät pojat jaksa tehdä töitä, ja siksi he hepottavat poikien kouunkäyntiä. Ongemiksi koettiin, että kaikki kouun vessat eivät oe sekeästi naisie ja miehie erikseen sekä naispuoisen kuraattorin puuttuminen. Vastaajita pyydettiin mieipiteitä tärkeimmistä tasa-arvon kehittämiskohdista omassa oppiaitoksessa. Humakissa eniten toivottiin mies- ja naisopiskeijoiden määrään tasapainoa. Vastauksissa esiintyi toive siitä, että tasa-arvoasioista puhuttaisiin enemmän. Merikosken ukiossa naisopiskeija toivoi tasapuoisempaa arviointia. Variassa tasapuoinen kohteu ja yhtääiset vaatimukset nousivat useasti esie. Erään vastaajan mukaan tytöitä odotetaan enemmän teoriatunneia. Stereotyyppisen ajatteun kitkemistä toivottiin: ei homotteua vaikka tyttö tai poika oisivat ns. poika- tai tyttöaaa. 5.11 Tasa-arvoinen arki eriarvoisessa yhteiskunnassa? Opiskeijoiden kokemukset ja mieipiteet ovat tärkeitä oppiaitosten tasaarvotyössä. Siti hyvätkään arviot tasa-arvotianteesta eivät oe syy unohtaa tasa-arvosuunnitteu. On mieenkiintoinen paradoksi, että yhteiskunnan tasa-arvo-ongemat, esimerkiksi pakkaerot, ähisuhdeväkivata ja tyttöjen itsetunto-ongemat, kyä tiedetään, mutta sukupuoittuneen vaan mekanismeja on vaikea havaita omassa arjessa. Kuitenkin edeä mainitut ongemat rakentuvat ja uusiintuvat ympäriämme. Tasa-arvokasvatus auttaisi tyttöjä ja poikia kyseenaaistamaan ympäriä oevia käytäntöjä ja rakentamaan omaa identiteettiään vapaammin. Tasa-arvoisempi arki murtaa oputa yhteiskunnan eriarvoisuuden. 18 1 www.jamombud.se/skoan/barnocheevskyd.asp 2 Viraisen ja epäviraisen kouun käsitteistä ks. Gordon Tuua, 2004. 3 Pysäytyskuvia. Sukupuoi ja seksuaaisuus nuorten eämässä ja kouun arjessa, 2006 4 Öhrn Eisabet, 2005. 5 Pysäytyskuvia. Sukupuoi ja seksuaaisuus nuorten eämässä ja kouun arjessa, 2006. 6 Lahema Eina, 2004. 7 Yrjöä Pentti, 2004. 8 Brunia, Heikkinen &Hynninen, 2005. 9 Pysäytyskuvia. Sukupuoi ja seksuaaisuus kouun arjessa, 2005. 10 Lahema Eina, 2005. 11 Leinonen Jukka, 2006. 12 Teräs Leena, 2005. 13 Likabehandingspanen. Om högskoans arbete med att främja ika rättigheter oavsett kön. Jämstädhetsombudsmannen, 2005.
6 Tasa-arvokinikan mai: opiskeijoita osaistava tasa-arvosuunnitteu Pia Lohikoski Projektisuunnitteija, Tasa-arvokinikka ja verkottuminen Tasa-arvokinikka ja verkottuminen -hanke on out Euroopan sosiaairahaston ja Eteä-Suomen ääninhaituksen rahoittama tasa-arvoprojekti vuosie 2006 2007. Projektin on toteuttanut Kijavan opisto. Tasa-arvokinikan tavoitteena on out erityisesti edistää tasa-arvosuunnitteua työpaikoia ja oppiaitoksissa sekä kehittää uusia käytännön apuväineitä ja toimintamaeja tasa-arvosuunnitteun tueksi. Tasa-arvoain vuonna 2005 voimaan tuut isäys vevoittaa kaikki oppiaitokset peruskouuja ukuun ottamatta tekemään tasa-arvosuunniteman. Tasa-arvoain mukaan kaikia kouutusta järjestäviä tahoia on isäksi vevoite edistää tasa-arvoa opetuksessa. Kouuaitos vaikuttaa kasvattajana voimakkaasti asten ja nuorten asenteisiin, sukupuoirooeihin ja käsityksiin itsestään yhteiskunnan jäseninä. Kouutus uo myös edeytykset ammatteihin sijoittumisee ja antaa vamiudet työeämää varten. 6.1 Opiskeijoiden osaistaminen Tasa-arvokinikan keväästä syksyyn 2007 toteutetussa piottiprojektissa Vantaan ammattiopisto Varian Tennistien yksikössä kehitettiin opiskeijoita osaistavaa toimintamaia oppiaitoksen tasa-arvosuunnitteuprosessin tueksi. Tasa-arvokinikka perehdytti opiskeijoita tasa-arvokysymyksiin ja kartoitti heidän tasa-arvokokemuksiaan. Tasa-arvokinikan konsutaation tavoitteena oi saada osaistettua opiskeijat ideoimaan itse tärkeäksi kokemiaan omia ehdotuksiaan oppiaitoksensa tasa-arvotianteen kehittämiseksi. Tämän prosessin pohjata on tarkoitus, että Varia hyödyntää niin tasa-arvokyseyn tuoksia kuin myös opiskeijoiden tekemiä ehdotuksia tasa-arvosuunnitemassaan, joka on aiemmin aadittu pääosin tiastotietojen vaossa. Tasa-arvokinikan piottihankkeessa mukana oeet opiskeijat antoivat merkittävän panoksen oppiaitoksensa tasa-arvotyöe jakamaa kokemuksiaan tasa-arvon toteutumisesta sekä pohtimaa hyvin konkreettisia ja toteuttamiskepoisia ehdotuksia tasa-arvoisten käytäntöjen edistämiseksi oppiaitoksessaan. Tämän pohjata Tasa-arvokinikka näkisi hyväksi, että Vantaan ammattioppiaitos Varia perustaisi tasa-arvosuunnitteua varten aajapohjaisen työryhmän, johon opiskeijoiden edustajat otettaisiin mukaan. Lisäksi 19
opiskeijoiden jo nyt piottiprojektin aikana tekemät käytännön ehdotukset huomioitaisiin mahdoisimman pian Varian tasa-arvosuunniteman päivityksen yhteydessä. Varsinainen tasa-arvosuunnitteu käsittää itse tasa-arvosuunniteman aatimisen sekä sen toteuttamis- ja arviointiprosessit. Oppiaitosten tasa-arvosuunnitteu jakautuu henkiöstöpoiittiseen ja toiminnaiseen suunnitteuun. Tasa-arvokinikan näkemyksen mukaan toiminnaisessa suunnitteussa on tärkeää ottaa oppiaat mukaan prosessin kaikissa vaiheissa. Näin toisaata kehitetään opiskeijoiden tasa-arvotietoisuutta sekä samaa parannetaan tasaarvon toteutumista esimerkiksi opetuksessa, opiskeijavaintojen kriteereissä, opinto-ohjauksessa ja oppiaitoksen muussa käytännön toiminnassa. Syksy 2007 Tasa-arvokinikka toimittaa Varian edustajie tuottamansa raportit, aineistot ja oppiaiden ideat tasa-arvosuunnitemaan. Yhteinen oppuarviotiaisuus prosessista ja toimenpiteistä kouun johdon kanssa. p7 Syksy 2007 Tasa-arvokinikka pitää Varian oppiaie Tasa-arvopäivä II:n. Kyseyn tuosten käsittey, keskusteu, ideointia ryhmissä ja oppiaiden ehdotuksia kouun tasa-arvosuunnitemaan. p6 Kesä 2007 Rinnakkaisaineistojen keräys oppiaiden tasaarvokyseyyn Merikosken ukiosta ja Humakista. Raportin teko kyseyaineiston pohjata. Syksyn Tasa-arvopäivä II:n ohjeman suunnitteu. Tasa-arvokinikan konsutaatio Vantaan ammattioppiaitos Varian tasa-arvosuunnitteuun: OPPILAIDEN OSALLISTAMINEN t5 1 u Kevät 2007 Tasa-arvokinikka pitää Varian oppiaie Tasa-arvopäivä I:n. Tasa-arvouento, keskusteua, ryhmätöitä, kyseyaineiston keräys. Syksy 2006 Tasa-arvokinikka -projekti ottaa yhteyttä Vantaan ammattioppiaitos Variaan ja sopii konsutaatiosta iittyen oppiaitoksen tasa-arvosuunnitteuun. t4 2 q Kevät 2007 Suunnitteukokous Varian Tennistien yksikön kanssa. Mukana: Variasta vt. Rehtori ja opo, Tasa-arvokinikata projektipääikkö ja projektisuunnitteija. 3 q Kevät 2007 Tasa-arvokinikka tekee prosessin aikatauutuksen ja suunnitteee oppiaiden tasa-arvopäivän ohjeman sekä aatii kyseyomakkeen oppiaiden tasa-arvokokemuksista. 20 Kuvio 1. Tasa-arvokinikan piottiprojekti oppiaitoksen tasa-arvosuunnitteusta Vantaan ammattioppiaitos Variassa
6.2 Piottiprojektin toteutus Vantaan ammattiopistoa Tasa-arvokinikan piottihanke oppiaitoksen tasa-arvosuunnitteusta Vantaan ammattioppiaitos Varian Tennistien yksikössä ähti iikkeee erityisesti siitä näkökumasta, että tarkoitus on pyrkiä öytämään mai, joa oppiaita voitaisiin osaistaa oppiaitoksen tasa-arvosuunnitteuun. Tasa-arvokinikan konsutaatio on kuvattu ja mainnettu kaavioksi vaihe vaiheeta kuviossa 1. Tasa-arvokinikan piottiprojektin eteneminen Vantaan ammattiopisto Variassa esiteään seuraavassa vaiheittain. Tämän käytännön kuvauksen pohjata eri oppiaitokset voivat sovetaa omiin tarpeisiinsa Tasa-arvokinikan opiskeijoita osaistavaa tasa-arvosuunnitteun maia. 1. Pohjustusvaihe Syksyä 2006 käytiin austavat keskusteut konsutaatiosta Tasa-arvokinikan ja Vantaan ammattioppiaitos Varian Tennistien yksikön johdon väiä. Keskusteujen tuoksena päätettiin, että keväää 2007 Tasa-arvokinikka tuee toteuttamaan Variassa piottiprojektin oppiaitoksen tasa-arvosuunnitteun kehittämiseksi. 2. Suunnitteuvaihe Huhtikuussa 2007 pidettiin suunnitteukokous, jossa äsnä oivat Variasta vt. rehtori ja opinto-ohjaaja sekä Tasa-arvokinikata projektipääikkö ja projektisuunnitteija. Kokouksessa sovittiin, että koska Variassa on jo tehty tasa-arvosuunnitema tiastotietojen pohjata, keskittyy Tasa-arvokinikka piottiprojektissaan kehittämään maia, joa oppiaitoksen opiskeijat saadaan osaistettua mukaan tasa-arvosuunnitteuprosessiin. Sovittiin, että Tasa-arvokinikka pitää oppiaie kaksiosaiset tasa-arvopäivät, joiden yhteydessä opiskeijat saavat tasa-arvotietoutta sekä kerätään kyseyaineisto koskien opiskeijoiden tasa-arvokokemuksia, jonka pohjata kehiteään yhdessä opiskeijoiden kanssa konkreettisia ehdotuksia oppiaitoksessa toteutettaviksi tasa-arvotoimenpiteiksi. 3. Vamisteuvaihe Tasa-arvokinikka vamistei huhti-toukokuun aikana piottihankkeen käytännön toteutuksen aikatauutuksen, opiskeijoiden tasa-arvopäivän ohjeman ja kyseyomakkeen opiskeijoiden tasa-arvokokemusten keräämiseksi. Opiskeijoiden tasa-arvopäivä päätettiin toteuttaa siten, että Varian kaikita opintoinjoita kutsuttiin mukaan kaksi nais- ja kaksi miespuoista opiskeijaa. Tasa-arvotiaisuudet päätettiin järjestää erikseen miespuoisie ja erikseen naispuoisie opiskeijoie, jotta keskusteuissa opiskeijaryhmät rohkaistuisivat nostamaan esie sukupuoten tasa-arvoon iittyviä kokemuksiaan ja keskusteemaan avoimemmin. 21
4. Opiskeijoiden tasa-arvopäivä I Tasa-arvokinikka piti Varian opiskeijoie ensimmäisen tasa-arvopäivän toukokuussa 2007. Aamupäivä järjestettiin miespuoisie opiskeijoie ja itapäivä naispuoisie opiskeijoie. Ohjeman auksi pidettiin tasa-arvotietoisku, jossa käsitetiin sukupuoten tasa-arvoa siten, että aamupäivän uento toteutettiin nimenomaan miesnäkökuman huomioiden ja itapäivän uennoa huomioitiin naisnäkökuma. Tietoiskun jäkeen ohjemassa oi yhteistä keskusteua ja ryhmätöitä. Ohjeman puoessa väissä paikaa oeita opiskeijoita kerättiin tasa-arvokysey, jossa esitettiin kysymyksiä heidän kokemuksistaan iittyen mm. oppiaitoksen yeiseen tasa-arvotianteeseen, opetukseen, ohjaukseen, opiskeijoiden keskinäiseen toimintaan sekä häirinnän imenemiseen. Ohjeman oppupuoiskoa pidettiin toinen tietoisku iittyen työeämän tasa-arvoon, keskustetiin siitä yhdessä ja pidettiin pienimuotoinen tietokipaiu. 5. Aineiston käsitteyvaihe Opiskeijoiden tasa-arvopäivän yhteydessä Variassa kerätyn suppeahkon oppiaitoksen tasa-arvokyseyn aineistoe kerättiin vertaiukohteiksi rinnakkaisaineistot Merikosken ukiosta Ouusta ja Humanistisen ammattikorkeakouu HUMAK:in Nurmijärven yksiköstä. Opiskeijoita kerätyt kyseyaineistot taennettiin, tiastoitiin, anaysoitiin ja niiden pohjata kirjoitettiin raportti kesän 2007 aikana. Raportin ja siihen pohjautuvan tässä kirjasessa jukaistavan artikkein aati Tasa-arvokinikan projektityöntekijä Linnea Aho. Raportin pohjata vamistetiin jatkotoimenpiteitä Varian konsutaatioon ja rakennettiin syksyn tasa-arvokonsutaation toimenpiteie ohjema. Tasa-arvokinikan projektisuunnitteija Pia Lohikoski mainsi Varian tasaarvokonsutaation kaavioksi ja kirjoitti aineistoa piottihankkeen toimista opiskeijoiden osaistamiseksi oppiaitoksen tasa-arvotyöhön. 6. Opiskeijoiden tasa-arvopäivä II Tasa-arvokinikka piti Varian opiskeijoie toisen tasa-arvopäivän syyskuussa 2007. Tiaisuus oi itapäivän mittainen ja mukaan oi kutsuttu samaa kertaa niin nais- kuin miespuoisetkin opiskeijat. Tiaisuuden aussa, jooin esitetiin keväää kerätyn aineiston pohjata oppiaitosten tasa-arvokyseyn tuokset, oivat äsnä myös oppiaitoksen johdon edustajat. Kyseyn tuokset esitetiin siten, että esie nostettiin Varian omat tuokset ja samaa verrattiin niitä kaikkien komen oppiaitoksen yhteistuoksiin. Tuoksista keskustetiin ensin yhdessä ja sitten niiden pohjata opiskeijat tekivät ryhmätöitä, joissa he ideoivat konkreettisia kehittämisehdotuksiaan esie nousseisiin kysymyksiin. 22
Kooste Varian opiskeijoiden tasa-arvoa edistävistä kehittämisehdotuksista: - Opettajien on varmistettava, että kaikita edeytetään sukupuoesta tai opintoinjasta riippumatta tasaveroisesti yhtä pajon töitä samantasoisten suoritusten ja arvosanojen eteen. - Anonyymi paauteaatikko: kiusaamisen raportointi oisi hepompaa ja myös opettajie saisi annettua paautetta opetuksen kehittämiseksi. - Voisiko esim. opotunneia heti ensimmäisenä vuonna oa kaikie injoie opetusta tasa-arvoasioita, stereotypioiden kitkemistä ja faktatietoa peisäännöistä, häirinnän ja kiusaamisen raportoinnista ym. - Muita aoja tunnetaan iian huonosti, voisivatko esim. opotunnit oa niitä, joissa tutustutaan muihinkin kouun aoihin ja niiden oppiaisiin, jooin ennakkouuot vähenisivät? - Esim. vainnaiset kurssit voisivat oa yhteisiä yi opintoinjojen, jooin vainnaisryhmät oisivat riittävän suuria toteutuakseen ja yhteishenki paranisi kun tutustuttaisiin muiden injojen opiskeijoihin. - Kaikkien opettajien ja oppiaiden pitäisi puuttua haukkumiseen ja häirintään (mm. homotteu ja huoritteu, jotka nousivat esiin kyseyssä). - Oisiko opettajien ohea esim. oppiaskunnaa jotain rooia sen suhteen, että voitaisiin vaikuttaa opiskeijoiden asenteisiin mm. haukkumisen ja häirinnän suhteen? Koko kouun kaikie oppiaie yhteisiä tiaisuuksia tms.? 7. Toimenpiteet ja oppuarviointi Tasa-arvokinikka toimitti syyskuussa 2007 piottiprojektin aikana tuottamansa materiaait Vantaan ammattiopisto Varian johdoe, pitäen sisäään oppiaitoksen tasa-arvokyseyn anaysoivan raportin, opiskeijoiden tasa-arvopäivä II:n aussa käsiteyt tasa-arvokyseyn tuokset power point -esityksen muodossa, tiivistemän opiskeijoiden keskeisimmistä kyseyssä esie nostamista tasa-arvon kehittämiskohteista Variassa sekä opiskeijoiden ryhmätöinä aatimat ehdotukset kehittämistoimenpiteistä. Lisäksi Tasa-arvokinikka toimitti Variae suositukset jatkotoimenpiteistä ja yhteisen oppuarviointitiaisuuden järjestämisestä oppiaitoksen johdon kanssa. Tasa-arvokinikka ehdottaa Variassa toteuttamansa oppiaitoksen tasa-arvosuunnitteua tukevan piottiprojektin jäkeen, että Varia seuraavana toimenpiteenään perustaisi tasa-arvosuunnitteua varten aajapohjaisen työryhmän, johon opiskeijoiden edustajat otettaisiin mukaan. Oisi varmasti myös hedemäistä, että opiskeijoiden jo nyt Tasa-arvokinikan konsutaation aikana tekemät käytännön ehdotukset huomioitaisiin Varian tasa-arvosuunniteman päivityksen yhteydessä. Seuraavassa esitetään käytännön näkökumia jatkotyöskenteyyn, joita kannattaa ottaa huomioon oppiaitoksen tasa-arvotyöryhmän toiminnan 23
käynnistämisessä. Lisäksi artikkein opussa esitetään kooste eriaisista Tasaarvokinikan piottiprojektin aikana esiinnousseista ajatuksista ja johtopäätöksistä, jotka ovat soveettavissa opiskeijoiden osaistamiseen oppiaitosten tasa-arvotyössä. 6.3 Opiskeijaedustus tasa-arvotyöryhmään Oppiaitoksen tasa-arvosuunnitteu tarvitsee oman mahdoisimman hyvin oppiaitoksen eri ryhmiä edustavan työryhmänsä. Tasa-arvotyöryhmää kootessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että jäsenet tuevat sekä henkiökunnan että opiskeijoiden keskuudesta, eri ikäryhmistä ja sekä miehistä että naisista. Työryhmän tehtäviin kuuuu suunnitteuprosessin ohjaaminen, tasa-arvosevityksestä vastaaminen, suunniteman aatiminen, suunniteman seuranta ja arviointi sekä suunniteman päivittäminen. Tasa-arvotyöryhmän opiskeijaedustuksen on otava mahdoisimman kattava, esimerkiksi kaikkien opintoinjojen on hyvä oa edustettuina. On pidettävä huoi siitä, että opiskeijat otetaan työryhmän työskenteyssä mukaan tasaveroisina keskusteukumppaneina ja opiskeunäkökuman keskeisinä asiantuntijoina, siä muodostavathan opiskeijat itse asiassa suurimman ryhmän oppiaitosyhteisön toiminnassa. Siksi on tärkeää, että opiskeijaedustajia oisi työryhmässä useampia. Oppiaitoksen tasa-arvotyöryhmän opiskeijaedustuksen jatkuvuutta on syytä pohtia siitä näkökumasta, että opiskeijoiden vaihtuvuus huomioidaan vuosittain ja pidetään huota sekä opintojensa aku- että oppuvaiheen opiskeijaedustajien mukanaoosta työryhmän työskenteyssä. Ainakin keskiasteen oppiaitoksissa tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että työryhmän jäsenyyskausi oisi kerraaan kaksi vuotta ja jäseninä oisi jatkuvasti sovittu määrä ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskeijoita. Työryhmän uusiksi jäseniksi voitaisiin vaita joka vuosi sovittu määrä ensimmäisen vuosikurssin opiskeijoita, jooin he korvaisivat työryhmästä pois jääneet jo kaksi vuotta mukana oeet opiskeijaedustajat. 24
6.4 Tasa-arvotianteen sevittäminen Tasa-arvotyön auksi on tärkeää sevittää oppiaitoksen tasa-arvotiannetta eriaisista tiastoista sekä kokemustietoa keräävää tasa-arvokyseyä, joka voidaan toteuttaa opiskeijoie ja henkiökunnae erikseen. Nämä tiedot voidaan kerätä yhdeksi koko oppiaitosta koskevaksi tasa-arvosevitykseksi, jonka tuokset on hyvä tiedottaa koko oppiaitosyhteisöe. Sekä opiskeijoie että henkiökunnae on hyvä järjestää tasa-arvoaiheisia keskusteutiaisuuksia myös tasa-arvotyöryhmää aajemmissa yhteyksissä, jooin voidaan kerätä kehittämisideoita kyseyä konkreettisemmin ja vuorovaikutteisemmin. Esimerkiksi tasa-arvokyseyn tuosten sevittyä on hyvä mahdoisuus osaistaa kyseyyn vastanneita opiskeijoita keskusteemaan kyseyn esiin nostamista kehittämiskohteista ja antamaan omia ideoitaan mahdoisten ongemakohtien ratkaisemiseksi. Ihanteeista oisi, mikäi kysey voitaisiin sekä toteuttaa että sen tuokset käsiteä oppiaitoksen kaikia opintoinjoia esimerkiksi oppiaanohjauksen tuntien yhteydessä siten, että sen avua saataisiin osaistettua koko kouun opiskeijat esimerkiksi toisena opintovuotenaan parin tunnin verran oppiaitoksen tasa-arvotyöhön. 6.5 Konkreettisia toimenpiteitä Tasa-arvotyöryhmän tärkeimpiä tehtäviä oisi muodostaa sevityksessä kerättyjen tietojen ja keskusteuissa esie nousseiden kehittämisehdotusten isäksi tuevaisuuteen suuntautuva visio siitä, minkäainen oisi opiskeijoiden ja henkiökunnan yhteinen näkemys tasa-arvoisesta oppiaitoksesta. Tasa-arvokyseyn ja tiastojen pohjata työryhmä vaitsee keskeisimmät kehittämiskohteet, joiden pohjata sovitaan toteutettavat toimenpiteet seuraavien 1-3 vuoden ajae, joa väiä tasa-arvoaki edeyttää suunnitemaa päivitettävän. Toimenpiteitä on hyvä miettiä siitä näkökumasta, että ne oisivat konkreettisia, käytännössä toteutettavissa oevia ja reaistisesti rajattuja. Toimenpiteie aaditaan myös aikatauut, sovitaan vastuuhenkiöt ja arviointikriteerit, jotta toimenpiteiden toteutumista voidaan seurata käytännössä. Tarkoitus ei oe aatia manifestia, vaan tasa-arvon edistämisen kannata tärkeimmiksi yhdessä sovittujen oppiaitoksen omien kehittämiskohteiden käytännöinen toteutusohjema ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Oppiaitosten on tehtävä tasa-arvosuunniteman päivitys vähintään komen vuoden väein. Työryhmän tehtävänä on arvioida, kuinka hyvin suunniteut käytännöt ovat toimineet ja vaikuttaneet. Tuokset raportoidaan ja iitetään aadittavaan uuteen tasa-arvosuunnitemaan. Suunnitemaa ei tarvitse tehdä joka kerran austa asti uudeeen, mutta raportin isäksi päivitettyyn suunnitemaan tuee sisätyä uusien kehittämiskohteiden ja toimenpiteiden vainta. Laajan tasa-arvokartoituksen tekeminen vuosittain saattaa oa mah- 25