Usko Jumalaan etiikan perustana. Kimmo Huovila

Transkriptio

1 Usko Jumaaan etiikan perustana Kimmo Huovia

2 Etiikka irraaan uskosta Jumaaan: hyvä vai paha? Ludwig Wittgenstein: Arvoja ei voi pääteä todeisuuden kuvauksesta. Wiiam Lane Craig: Koska on oemassa objektiivisia moraaisia arvoja, Jumaan täytyy oa oemassa. Richard Tayor: Vevoisuusetiikkaa ei oe iman vevoisuutta joekue. Universaai vevoisuusetiikka iman Jumaaa on epäjohdonmukaista.

3 Eettisten arvojen perusteun ongema On eriaisia näkemyksiä siitä, mitä arvoja tavoiteaan. Näkemyksiä voidaan perustea mutta mieivataisuutta on vaikea tai mahdoton paeta. Esimerkkejä: hyve-etiikka (tuee kasvaa mahdoisimman hyväksi ihmiseksi), hedonismi (nautintoa tuee tavoitea), toimintamahdoisuuksien etiikka (ihmisen toimintamahdoisuudet tuee maksimoida)

4 Mitä on monoteismi Jumaa on tavaisesti persoonaiseksi käsitetty yiuonnoinen oento, jonka uuaan haitsevan uonnonvoimia, ihmisten kohtaoita ynnä muuta. (Nykysuomen sanakirja) Monoteistinen Jumaa mieetään maaiman uojaksi ja kaikkivatiaaksi.

5 Monoteismi etiikan pohjana Jumaa uojana määrittää universumin tarkoituksen. Kaikki hyöty objektiivisesti arvioituna pohjimmitaan riippuu Jumaasta. Jumaa on uontevin päätepiste oikean ja väärän pohdinnae.

6 Euthyphronin diemma Kun Jumaa käskee tehdä jotakin hyvää, onko se hyvää, koska Jumaa käskee, vai käskeekö Jumaa, koska se on hyvää? Jos hyvyys, oikea ja väärä perustuu Jumaaan, se on hyvää, koska Jumaa käskee. Vastaväite: Jumaahan voisi tehdä mitä tahansa kauheaa hyväksi aivan mieivataisesti.

7 Eutyfron diemma käännettynä Meiä on jonkinainen vajaa käsitys hyvästä ja pahasta. Todeinen hyvä ja paha ovat riippuvaisia Jumaasta. Niinpä voimme hapuien arvaia Jumaan tahtoa arvioimaa omaa käsitystämme hyvästä ja pahasta.

8 Moraaikäsitys Luokitteu hyvään ja pahaan perustuu prototyyppeihin ja tianteiden vertaamiseen niihin. Ihminen oppii jonkinaisen oikean ja väärän käsityksen osana kasvamistaan muun muassa ympäristön saimien ja kietämien asioiden perusteea. Ihminen oppii yhteisönsä arvoja ja niiden suhdetta oikeaan ja väärään.

9 Yhteistä moraaista maaperää Monoteistisen moraaifiosofian ongema iman teoogiaa on oikeuttaa näkemys jostakin Jumaan tahtona. Ateistisen moraaifiosofian ongemana on oikeuttaa objektiivinen moraai ja objektiiviset arvot. Jokaisea oeva vajaa ja keskenään eriainen moraainen etiikka tarjoaa keskusteupintaa monoteistien ja ateistien väie.

10 Teoogian kontribuutio Riippuu teoogiasta Joitakin kristiisen teoogian väittämiä Ihmiseä on ihmisarvo Kuoeman jäkeen tuee tekojen tuomio Tämän takia ihmisen on pysyvää merkitystä hänee Jumaa on kiinnostunut suhteesta ihmiseen

11 Pascain vedonyönti soveettuna objektiivisiin arvoihin Jos ei oe objektiivisia arvoja, miään ei oe objektiivisesti mitään merkitystä Jos on objektiivisia arvoja, jotka koskevat päätöksiäsi, niiä on todeistä merkitystä. Jos uskot, että on objektiivisia arvoja ja oet väärässä, et menetä niin pajon kuin jos et usko ja oet väärässä. Jos et tiedä, on parempi uskoa objektiivisiin arvoihin tai ainakin eää siten.

12 Yhteenveto Etiikkaan iittyvien arvojen perusteeminen on ongemaista. Usko Jumaaan tarjoaa sekä tärkeää perustaa että suuntaa eettiseen pohdintaan rajoituksistaan huoimatta.