Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu Aalto yliopisto 23.9.2015 Esa Ärölä Maanmittauslaitos
Metsän omistus ja tilakoko Suomen maapinta-alasta (30,4 milj. ha) metsätalousmaata 26,1 milj. ha (eli noin 86 %), joista soita 8,9 milj. ha (34 %). Metsätalousmaa jaetaan puuntuotoskykynsä perusteella: metsämaa kitumaa joutomaa tiet ja varastopaikat Metsätalousmaan omistus: 77,9 % (20,3 milj. ha) 9,7 % (2,5 milj. ha) 12,3 % (3,2 milj. ha) 0,1 % (0,2 milj. ha) yksityismetsänomistajat 52 % valtio 35 % yhtiöt 8 % kunnat, seurakunnat, yhteismetsät ja muut pienet yhteisöomistajat 5 %
Metsän omistus ja tilakoko Metsänomistuksen jakaantuminen puuston tilavuuden suhteen: yksityismetsänomistajat 64 % valtio 21 % yhtiöt 9 % kunnat, seurakunnat, yhteismetsät ja muut yhteisöt 6 % Puuston määrä metsä- ja kitumaalla 2 284 milj. m 3 Puuston keskitilavuus metsämaalla 110 m 3 /ha Vuotuinen kasvu metsä- ja kitumaalla 103,7 milj. m 3 Vuotuinen runkopuun kokonaispoistuma 71,5 milj. m 3 Metsäteollisuus käyttää ainespuuta noin 71 milj. m 3, josta kotimaisen puun osuus noin 55 milj. m 3
Metsän omistus ja tilakoko Suomen yksityismetsänomistukselle on leimallista pienmetsätilavaltaisuus. Yli kahden hehtaarin metsätilakokonaisuuksia on noin 347 000 kpl Omistajia niillä on lähes 740 000 kpl (ml. kuolinpesien ja yhtymien osakkaat). Saman omistajajoukon hallussa olevan metsätilakokonaisuuden keskikoko on noin 30,1 ha. (metsätiloista 60 % on alle 20 ha). Keskikoko ei ole muuttunut vuosina 2006 2009, mutta kokojakaumassa on muuttunut lukumääräisesti lisää pieniä, alle 10 hehtaarin tiloja ja suuria, yli 200 hehtaarin tiloja. Kokonaistilamäärä on lisääntynyt noin 1000 kpl/vuosi.
Metsän omistus ja tilakoko Metsätilojen kiinteistörakenne on monin paikoin hyvin pirstoutunut - erityisesti länsirannikolla ja Pirkanmaalla. Tämä vaikeuttaa kannattavan metsätalouden harjoittamista. Kiinteistörakenteen eheyttämistarvetta arvioidaan olevan jopa 4 milj. ha. (Yksityismetsien ala 15,7 milj. ha) Toinen metsänomistusta hallitseva piirre on metsätilojen omistajanvaihdosten hitaus ja metsänomistajien Ikääntyminen. Omistajien keski-ikä 63 vuotta ja eläkeläiset ovat suurin omistajaryhmä. Maataloutta harjoittamaton metsätila vaihtaa omistajaa usein vasta kuoleman kautta, perintönä, jolloin tila lisäksi usein jaetaan. Tilakoon kehityksen ja metsänomistuksen rakennemuutoksen ennustetaan jatkuvan samansuuntaisena.
Kiinteistö- ja omistusrakenteen parantamismahdollisuudet Tilusjärjestely Yhteismetsän perustaminen Kiinteistön liittäminen yhteismetsään Metsäosakeyhtiöiden muodostaminen Kuolinpesän yhteishallinto Yhtymän yhteishallinto Kiinteistöjen yhdistäminen
Mitä metsätilusjärjestely on? Keinot, joilla parannetaan metsien kiinteistöjaotusta ja edistetään kiinteistöjen tarkoituksen mukaista käyttöä. Metsäpalstan muoto ja koko vaikuttavat metsätalouden harjoittamisen kannattavuuteen. Tilusjärjestelyillä parannetaan palstan muotoa ja suurennetaan palstakokoa keräämällä palstoja yhteen. Metsätilusjärjestelyiden toimintaperiaatteena on kartoittaa ongelmat ja etsiä parannuskeinot yhteistyössä maanomistajien ja alueen metsäalan toimijoiden kanssa. Tilusjärjestelyn yhteydessä on mahdollista perustaa yhteismetsä osasta alueen tiloja maanomistajien niin halutessa. Tilusjärjestelyjen yhteydessä voidaan toteuttaa alueen kunnostusojitukset, uusien metsäteiden rakentamiset ja vanhojen teiden perusparannukset tehokkaasti ja taloudellisesti.
Metsänomistajan vaikutusmahd. tilusjärjestelyssä Metsätilusjärjestely on vapaaehtoinen. Metsänomistajat ovat parhaita omien asioiden asiantuntijoita. Metsätilusjärjestelyissä metsä- ja maanmittausalan ammattilaiset tarjoavat tilusjärjestelyillä metsänomistajille keinoja tilanteen parantamiseksi. Jos tilusjärjestelylle ei ole kannatusta tai se ei ole taloudellisesti kannattava, ei siihen ryhdytä.
Pahkakoski, Ii Ennen Jälkeen
Pahkakosken uusjako (1990-97) Yleistä: Pinta-ala 4892 ha Kiinteistöjä 260 kpl 165 kpl ja palstoja 580 kpl 208 kpl Maanomistajia 416 kpl Jaossa vaihtuvaa aluetta 4051 ha (83 %) Tilakoko keskimäärin15 ha 23 ha (Ei mukana yhteismetsä) Alueen perusparannukset keskitetysti: Metsäojitusta 3047 ha (uudisoj. 675 ha ja kunnostusoj. 2372 ha) Metsäautotietä 56 km Perustettu yhteismetsä Pahkakosken yhteismetsä: Pinta-ala 1874 ha (nyt 1948 ha) Maanomistajien vapaaehtoisesti perustama Osakastiloja 149 kpl 22 tilalla yhteismetsäosuuden lisäksi alueella myös omaa metsää.
Metsätilusjärjestelyprosessi Tilusjärjestelyn tarveselvitys Tarveselvityshakemus Ei hakemusta Muutosmahdollisuuksien arviointi Toimenpide-ehdotus Toteuttamiskelpoisuus (kannattavuus ja kannatus) Toimitushakemus Tilusjärjestelytoimitus Rahoituspäätöksen hakeminen Ei edellytyksiä Edellytys- ja laajuuspäätös Jakosuunnittelu ja toteutus
Tilusjärjestelyn kustannuksista Tarveselvitys tehdään valtion varoin. Valtio tukee toimituskustannuksissa. Viime vuosina tuki on ollut noin 80 % toimituskustannuksista. Tilusjärjestelyjen yhteydessä tehdyt metsänparannustyöt rahoitetaan kuten muutkin metsänparannustyöt KEMERAvaroin (KEstävän MEtsätalouden RAhoituslaki). Uuden tien tekemisen tuki 30-50 % todellisista kustannuksista Metsätien perusparannus tuki 40-60 % todellisista kustannuksista Suometsänhoito 70 % yli 5 ha kohteet ja 40 % vähintään 2 ha kohteet hankkeen kokonaiskustannuksista. Yhteismetsän perustaminen tehdään kokonaan valtion varoin. Metsänomistajan halutessa tilastaan metsäsuunnitelman jää se metsänomistajan maksettavaksi.
Mekira -selvitykset 2006 ja 07 Selvitys metsien kiinteistörakenteen pirstoutuneisuudesta Samalla tehtiin metsätilusjärjestelyn prosessiohje. Luotiin laskentamenetelmä, jolla MML voi tuottaa alueellista ja tilastollista tietoa metsätilojen pirstoutuneisuudesta. Lisäksi voidaan laskea ajourien, teiden ja rajojen alle jäävä pinta-ala paikkatietoanalyyseillä. Tällöin saadaan arvio puuntuotannon ulkopuolelle jäävästä alasta.
Metsä taloudellisen käytettävyyden laskenta Laskenta tehdään metsäpalstoille eli palstoille, joiden pintaalasta vähintään 80 % on luokiteltu metsätalouden maaksi. Erottelussa käytetään kiinteistöraja- ja maankäyttöaineistoja. Rajataan pois muut kuin yksityismaat. Kullekin palstalle lasketaan keskimääräinen eli laskennallinen leveys pinta-alan ja ympärysmitan avulla. Palstan käytettävyys metsätalouteen eli käytettävyysindeksi saadaan palstan pinta-alan ja laskennallisen leveyden avulla.
Tarveselvitys 1/2 Tietoja tarveselvitysalueesta (laskentojen tulokset ja kartat käytettävyydestä metsätalouteen sekä rajojen & ajourien alle jäävän maan osuus/palsta %): Tilojen ja palstojen lukumäärä Palstojen keskimääräinen pinta-ala Palstojen keskimääräinen laskennallinen leveys Pinta-alalla painotettu palstojen keskimääräinen käytettävyysluku Tiloja, kpl Palstoja, kpl Keskim. pinta-ala, ha Keskim. leveys, m Keskim. käytettävyys 3122 5252 7 68 2,48
Tarveselvitys 2/2 Metsätiet ja kunnostusojitukset Yhteismetsän perustamisen mahdollisuus Hankkeen kannatus Hankkeen alustava aikataulu Tilusjärjestelyhankkeen hyödyt ja hyötylaskelma Tilusjärjestelyhankkeen kustannukset ja rahoitus
Käytettävyysindeksi Palstan keskimääräiseen leveyteen ja pinta-alaan perustuva käytettävyysluku Etelä-Suomi (Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt 1 4) Pinta-ala\leveys < 25 m 25 50 m 50 100 m > 100 m < 2 ha vaikea = 1 vaikea = 1 epävarma = 0 epävarma = 0 2 10 ha vaikea = 1 heikko = 2 heikko = 2 kohtalainen = 3 10 20 ha vaikea = 1 heikko = 2 kohtalainen = 3 hyvä = 4 > 20 ha vaikea = 1 kohtalainen = 3 hyvä = 4 hyvä = 4 Keski-Suomi (Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt 5 10) Pinta-ala\leveys < 25 m 25 50 m 50 100 m > 100 m < 2 ha vaikea = 1 vaikea = 1 epävarma = 0 epävarma = 0 2 10 ha vaikea = 1 heikko = 2 heikko = 2 kohtalainen = 3 10 30 ha vaikea = 1 heikko = 2 kohtalainen = 3 hyvä = 4 > 30 ha vaikea = 1 kohtalainen = 3 hyvä = 4 hyvä = 4 Pohjois-Suomi (Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt 11 13) Pinta-ala\leveys < 50 m 50 100 m 100 150 m > 150 m < 4 ha vaikea = 1 vaikea = 1 epävarma = 0 epävarma = 0 4 25 ha vaikea = 1 heikko = 2 epävarma = 0 kohtalainen = 3 25 50 ha vaikea = 1 epävarma = 0 kohtalainen = 3 hyvä = 4 > 50 ha heikko = 2 kohtalainen = 3 hyvä = 4 hyvä = 4
Maanmittauslaitos
Metsän uusjaon arvonmääritys Uusjaon arvonmääritys on mahdollista toteuttaa kahdella tavalla eli kestävän tuottokyvyn (jyvitys) tai kokonaisarvon perusteella. Jyvitysperusteisessa uusjaossa maapohja jyvitetään keskimääräisen kunkin metsätyypin mukaisen tuottokyvyn perusteella. Jako tehdään jyvitysarvon perusteella ja vaihtuvan puuston ja taimikon arvo maksetaan rahana. Kokonaisarvoperusteisessa uusjaossa metsälle lasketaan tuottoarvo metsiköiden kasvua, kehitystä ja käsittelyä ennustavilla simulaattoreilla (esim. Motti) (tai maapohjalle, puustolle ja taimikoille määritetään käyvän arvon mukainen summa-arvo), jonka perusteella jako tehdään. Erot kokonaisarvoissa rahakorvauksena.
Uusjakojen metsäarviointi Viimeisimmät metsäuusjaot on tehty kokonaisarvoperusteisesti. Metsän arvon määrityksessä käytetään tuottoarvomenetelmää. Puustoarvioinnin pohjana on laserkeilauksen tuottama metsävaratieto, jos tietoa on saatavissa. Metsävaratietoa täydennetään maastotarkastuksin.
Uusjakojen metsäarviointi Maastotyössä menetelmänä on kuviottainen relaskooppiarviointi. Kuviointi saadaan metsävaratiedoista tai se tehdään tietokoneella väri-infra ortokuville. Arvioinnin maastotyö tehdään yhteistyössä metsäammattilaisten kanssa. Aineistosta on mahdollista tehdä maanomistajalle metsäsuunnitelma alueen metsätaloudellinen aktiivisuus lisääntyy.
Uusjakojen metsäarviointi Kuvioinnin (kuvioiden jakoperusteena) puuston kehitysluokka (kehitysvaihe), puulaji, puumäärä (+ puutavaralajit) ja maapohja. Maastoinventointi tehdään tarkemmin kuin perinteisen metsäsuunnittelun yhteydessä. Tehdyissä metsätilusjärjestelyissä arvioijien välinen ero puumäärissä ollut alle +/- 10 %. Arvioinnin perusteella kuvioiden puustolle lasketaan puutavaralajeittaiset puuston tilavuudet ja taimikkotiedot. Tiedot annetaan maanomistajille ennakkoon tarkistusta varten. Puutavaralajit ja taimikot (maapohjat) hinnoitellaan ja lasketaan tiloittaiset puustotilit.