YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

Transkriptio

1 YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN VAIHTOEHTONA Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1

2 Taustaa Metsänomistajakunnassa tapahtuva muutos Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla j perikuntien ja yhtymien hallussa 27 % metsäpinta-alasta Metsänomistuksen pirstoutuminen Metsätilat jaetaan perinnönjakojen yhteydessä yhä pienempiin osiin Edellytykset kannattavan metsätalouden harjoittamiseen heikkenevät 2

3 Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja 3 Yksin tai puolison kanssa Yksityismetsänomistuksen perusta Päätöksenteko helppoa Yhtymä Jakosopimus Päätökset tehtävä yksimielisesti Hyvä, jos tehty yhteishallintasopimus (menettelytavat, valtuutukset ym.) Perinnönjako Perikunta (jakamaton kuolinpesä) Päätökset tehtävä yksimielisesti Voidaan tehdä yhteishallintosopimus Väliaikainen, jossain vaiheessa perinnönjako

4 Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja jatk. Yhteismetsä Kestävä metsätalous (metsäsuunnitelma), tasaiset tulot Hallinto (muistuttaa taloyhtiön hallintoa) Luonteeltaan pysyvä Osakeyhtiö Verotus, kemera-tuet vain jos harjoittaa vain maa- ja metsätaloutta Hallinto, kirjanpito Luonteeltaan pysyvä Säätiö, osuuskunta Kuten osakeyhtiö 4

5 Yksityismetsänomistus i t i t Suomessa yli 5 ha:n metsätilat Metsänomistus- muoto Osuus yksityismetsien pinta-alasta % Osuus metsätilojen määrästä % Yksin tai puolison kanssa Yhtymä Kuolinpesä Yhteismetsä 3 0,02 Säätiö ym. 0,5 0,09 5

6 Mikä on yhteismetsä? t Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista Yksityismaata, jota sen osakkaat hallinnoivat Yhteismetsiä 184 kpl, ha 6

7 Yhteismetsän periaate Metsälän yhteismetsä RN:o 874-2:1 Yhteismetsän osakaskiinteistöt RN:o 2:9 Osuuden arvo Tila RN:o 2:9 40,8 % yhteismetsän osuuksista Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) RN:o 12:6 Osuuden arvo RN:o 22:45 Osuuden arvo Tila RN:o 12:6 24,6 % yhteismetsän osuuksista Haamutila RN:o 22:45 34,6% yhteismetsän osuuksista Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) 7 Yhteismetsän arvo yhteensä Haamutilalla ei ole maa-aluetta, mutta siihen kuuluu arvoa vastaava osuus yhteismetsään t

8 Eri tyyppisiä yhteismetsiä Perinteinen yhteismetsä Perustettu isojako-, asutus- tai uusjakolainsäädön perusteella ennen v (135 kpl) Suvun yhteismetsä Perheen tai suvun metsistä perustetaan yhteismetsä V jälkeen muodostettu 53 kpl, vireillä yli 30, useita neuvotteluvaiheessa Sijoittajien yhteismetsä Sijoittajat keräävät pääomaa, ostavat metsää ja perustavat yhteismetsän Perustettu tt 3 kpl, useita tulossa 8

9 Eri tyyppisiä yhteismetsiä Julkisyhteisön maista perustettava yhteismetsä Esimerkiksi kunnan metsät yhteismetsän ytimenä, johon liittyy yksityisiä metsänomistajia Yksi muodostamistoimituksessa, useita neuvotteluvaiheessa Tilusjärjestelyn j yhteydessä y perustettava yhteismetsä Tilusjärjestelyssä mukana olevat voivat halutessaan perustaa yhteismetsän 9

10 Suvun yhteismetsä Helpottaa sukupolvenvaihdosta ja perinnönjakoa. Yhteismetsässä erimielisyydet voidaan ratkaista äänestämällä, toisin kuin kuolinpesässä tai yhtymässä. Suvun metsänomistuksesta muodostuu pysyvää ja vakaata. Pinta-alaa pitäisi olla riittävästi, jotta järjestely olisi taloudellisesti perusteltavissa. 10

11 Yhteismetsän vahvuudet Alhaisempi tuloverotus (26 % vs. 28 %) Tasainen ja jatkuva tuotto Suuruuden ekonomia toimii parempi hinta myyntipuulla sekä töissä ja tarvikkeissa pienemmät yksikkökustannukset Perustaminen ja liittyminen erittäin edullista Omistamisen vaivattomuus Yhteismetsän tarjoama virkistyskäyttömahdollisuudet y Toimiva ja demokraattinen hallintomalli Yhteismetsäosuuksien perinnönjako helppoa 11

12 Yhteismetsän t heikkoudet Ei yleensä saatavissa hetkellisesti suurta tuloa Hallintokustannukset ja hallintomallin haasteellisuus Omistusluonteen muuttuminen: osakkaalla ei erityistä oikeutta omaan metsään Osakkaan omatoimisen metsätyön, hankintahakkuun ja kotitarvepuun oton rajoitukset 12

13 Yhteismetsän verotus Verotetaan yhteisetuutena Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen eli ylijäämän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa Normaali pääomatuloverotus 26 %:n verokannalla Metsävähennys ja menovaraus käytössä Kuukausittaiset alv-tilitykset (suuret yhteismetsät) Yhteismetsää perustettaessa tai liitettäessä tila johonkin yhteismetsään t yhteismetsäosuuksia t i vastaan ei tule luovutusvoitto- tai varainsiirtoverovelvollisuutta Yhteismetsäosuuksien luovutuksia verotetaan kuten muunkin kiinteän omaisuuden luovutuksia 13

14 Hallintomalli Keskeiset säädökset ja asiakirjat: Yhteismetsälaki 109/2003 (muut. 1497/2007) Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995 Ohjesääntö Metsäsuunnitelma Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous Hoitokunta tai toimitsija vastaa käytännön toiminnasta Suurilla yhteismetsillä omia metsäammattilaisia Ohjesäännössä linjataan toiminnan periaatteet Kaksi tilintarkastajaa, toisen valitsee metsäkeskus Hallintomalli samantyyppinen kuin esim. taloyhtiöissä 14

15 Yhteismetsän perustamisen vaiheet 1. Alustavat neuvottelut 2. Perustamissopimus 3. Yhteismetsän muodostamistoimituksen hakeminen 4. Yhteismetsän muodostamistoimitus 15

16 Yhteismetsän t perustamisen vaiheet 5. Merkitseminen kiinteistörekisteriin 6. Osakaskunnan ensimmäinen kokous 7. Ohjesäännön vahvistaminen ja merkintä yhteismetsärekisteriin t t ii 8. Yhteismetsän toiminnan käynnistäminen 16

17 Yhteismetsään liittyminen yhteismetsäosuuksia vastaan Tilusten luovuttaja saa tiluksia (tiluksien arvoa) vastaavan osuuden yhteismetsään 1. Sopimus kiinteistön alueen liittämisestä yhteismetsään 2. Mahd. yhteismetsän osakaskunnan kokous 3. Kiinteistötoimituksen hakeminen 4. Kiinteistötoimitus 17

18 Miten pääsee osakkaaksi? Perustamalla oman yhteismetsän Liittämällä ällä metsänsä ä (tai sen osan) johonkin olemassa olevaan yhteismetsään, jolloin saa yhteismetsäosuuksia liitetyn tilan arvoa vastaavan määrän Ostamalla myynnissä olevia yhteismetsäosuuksia Ostamalla tilan, johon kuuluu yhteismetsäosuus 18

19 Kenelle yhteismetsä sopii? Vaivatonta, mutta tuottavaa metsänomistusta arvostavalle Sukupolvenvaihdosta suunnittelevalle Suvulle, joka haluaa metsien pysyvän yhtenäisinä Suurmetsänomistajaksi haluavalle Metsien pirstoutumisen t estämistä haluavallea alle Yhteisöllisyyttä haluavalle Ammattimaista i t metsätalouden harjoittamista i t haluavalle 19

20 Voisiko kunta/seurakunta olla perustamassa yhteismetsää? Maaseudun elinkeinotoiminnan edistäminen Yhteismetsän toimeliaisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa kuntalaisille (metsänomistajat, metsurit, urakoitsijat, toimihenkilöt, oheispalvelut, kerrannaisvaikutukset) ja samalla myös turvaa verotuloja kunnalle Kunnan/srk:n panos varmistaisi ison pinta-alan alan tuomat edut ja jatkuvuuden sekä madaltaisi kynnystä y liittyä mukaan 20

21 Voisiko kunta/seurakunta olla perustamassa yhteismetsää? Kuntalaisten palvelua Kunnan/srk:n tarjoama mahdollisuus ratkaista metsänomistukseen liittyviä kysymyksiä Helppo tapa säilyttää siteitä kotikuntaan vaikka asuttaisiinkin muualla Yli puolet osuuksista yksityisilley Kemera-tuet, hirvituhokorvaukset Kunta joutuu maksamaan yhteismetsän myötä pääomatuloveroa 21

22 Johtopäätöksiä Eri selvitysten mukaan % metsänomistajista kiinnostuneita yhteismetsistä (P-P:lla m-om.) Yhteismetsän perustaminen tai siihen liittyminen iso askel metsänomistajalle Suuri haaste neuvonnalle. Kiinnostus suvun yhteismetsiin Julkisyhteisövetoiset ja sijoittajien yhteismetsät tulossa 22

23 Johtopäätöksiä jatk. Tarvitaan Tutkimus yhteismetsien kannattavuudesta Yhteismetsän verotusopas Opas ja mallit uusille yhteismetsille hallinnosta: kokousasiat, kirjanpito, toimintasuunnitelma, talousarvio, toimintakertomus ym. Selkeät mallit yhteismetsään liittyvän tilan osuuden määrittämiseksi Ohjeistus organisaatioille ill kuinka k prosessi viedään läpi asiakkaan kannalta 23