Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

Samankaltaiset tiedostot
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA (LOOK)- LAPSEN EDUN ARVIOINTI -HANKE

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Look Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa lapsen edun arviointi

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo

Lasten ja nuorten fysio- ja toimintaterapia. Eija Haapala Satu Halme Paula Stenfors

Tietoa Kelan järjestämästä vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta lainmuutos alkaen

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Läheisen ohjaus terapiatyössä Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS Aulikki Kananoja

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa Tuija Löppönen

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Jos viereisen sivun laatoitus saa sinut vaivaantuneeksi, puhumme samaa kieltä.

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Suositukset hyvistä kuntoutuskäytännöistä. Toimittaneet Jaana Paltamaa, Maarit Karhula, Tiina Suomela-Markkanen ja Ilona Autti-Rämö

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Mikä muuttui projektin tuloksena?

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

Ennakoiva ote lapsen kuntoutumisessa - LOOK-hankkeen tulokset

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Aikuisten palvelut

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Kuntoutu(mi)ssuunnitelma Vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Tiina Suomela-Markkanen KSSHP tiina.suomela(at)kela.fi

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Elinsiirron saaneiden sopeutumisvalmennuskurssit. Merja H Niemi vastaava suunnittelija Lakiyksikkö Kuntoutuspalvelujen ryhmä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Kuntoutuksen uudistukset

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

Lääkinnällisen kuntoutuksen maakunnallinen toimintaohjelma

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

Palvelulinjakohtaiset standardit

1. Mikä on suhteesi kuntoutukseen osallistuvaan kuntoutujaan?

Kuntoutuskustannusten laskutus

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia Helena Launiainen

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

GAS-menetelmää käytetty

Moniammatillinen kipuselvitys

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Toimintakykyä arvioitava

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

2. Minkä ammatin edustaja olet ja mihin organisaatioon kuulut? 3. Mikä on roolisi suhteessa tähän avokuntoutukseen?

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Yhtenäinen työ- ja toimintakyvyn arviointi

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI

Transkriptio:

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava suunnittelija Kela

Kelan järjestämä kuntoutus 0-15-vuotiaille Vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa oli vuonna 2016 yhteensä 28 258 kuntoutujaa, joista 0 15- vuotiaita kuntoutujia oli 14 343 eli 51 % 2

3

ICF ja vaativa lääkinnällinen kuntoutus vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta koskeva laki tuli voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) viitekehyksenä ICF terminologia toimintakyvyn sekä yksilö- ja ympäristötekijöiden kokonaisvaltainen huomioiminen tavoite vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista varten toteutus kuntoutumista tukevan arjen rakentaminen 4

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus (HE 332/2014 vp) Hyvän kuntoutuskäytäntö pohjautuu vaikuttavuustietoon, jota täydentää vakiintunut ja kokemusperäinen tieto on toiminnallista, aktiivista ja asiakaslähtöistä lähtökohtana kuntoutujan arjen toimintoihin ja osallistumiseen liittyvät tarpeet perustuu erityisasiantuntemukseen ja tarpeelliseen yhteistyöhön Vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa 5 työtä tehdään kuntoutujan omaa aktiivisuutta korostavalla, ohjaavalla ja toimijoita sitouttavalla tavalla huomioidaan kuntoutujan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja kognitiiviset tarpeet tehdään kuntoutujan tarpeen mukaista monialaista yhteistyötä kuntoutujan läheisten ja muiden kuntoutujalle merkityksellisten toimijoiden kanssa siten, että päivittäisissä toiminnoissa ja arjen ympäristöissä voidaan toimia kuntoutumista edistävällä tavalla luodaan edellytyksiä sille, että kuntoutuja voi elää elämäänsä täysipainoisemmin

Esimerkkejä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapalvelukuvauksesta: Tavoitteet: Terapeutti ja kuntoutuja asettavat yhteistyössä kuntoutukselle kuntoutussuunnitelman mukaiset ja kuntoutujalle merkitykselliset ja konkreettiset arjesta nousevat tavoitteet, jotka tukevat kuntoutujan osallisuutta ja osallistumista. Suunnittelu: Kuntoutuja osallistuu terapiakokonaisuuden suunnitteluun. Terapeutti ja kuntoutuja sopivat myös hyvän kuntoutuskäytännön mukaisten sopivien ja vaikuttavien kuntoutusmenetelmien käytöstä. Terapeutti tarjoaa kuntoutujalle erilaisia vaihtoehtoja, joista kuntoutuja valitsee itselleen mielekkäät ja hänen kuntoutumistaan motivoivat menetelmät. Yhteistyö: Terapeutti tukee kuntoutujan omaisia tai läheisiä sekä kuntoutujan luvalla muuta lähiverkostoa osallistumaan terapiaan kuntoutusprosessin kaikissa vaiheissa, jotta he saavat tietoa ja taitoja kuntoutujan ohjaamiseen ja arjen ympäristön mukauttamiseen. 6

Miltä kuntoutuspalautteiden perusteella lapsen osallisuus kuntoutuksessaan näyttää? 1/2 8/2017: otos 13 kuntoutuspalautetta, lasten ikä 5-9 vuotta Tavoitteiden asettelu lapsen osallistuminen (0) äidin tai perheen osallistuminen (3) 7 Tavoitteet ylätasolla (13): silmä-käsiyhteistyön, hahmottamisen ja omatoimisen ohjauksen ja tarkkaavuuden suuntaamisen kehittyminen lihaksiston vahvistaminen, nivelliikkuvuuksien ylläpitäminen, kävelyn ergonomian korjaaminen äännejärjestelmän selkeyttäminen ja toimivan kommunikaation varmistaminen

Miltä näyttää kuntoutuspalautteiden perusteella lapsen osallisuus kuntoutuksessaan? 2/2 Lapsen osallistuminen terapian toteutuksen suunnitteluun (3) lapsi sai ehdottaa mitä tehdään, motivoitunut ja innostunut lapsi, innostunut liikkuja ja osoittaa mistä pitää (10) tietoa ei löytynyt Yhteistyö perheen ja lähitoimijoiden kanssa Yhteistyö perheen ja päiväkodin/koulun kanssa (6) Yhteistyö pelkästään päiväkodin/koulun kanssa (3) Yhteistyö ei näkynyt (3) 8

Peukutamme Metkujen käyttöä, koska ne tukevat lapsen aseman muutosta toiminnan kohteesta toimijaksi vahvistavat lapsen mahdollisuuksia osallistua aktiivisena toimijana oman kuntoutuksensa suunnitteluun ja vaikuttaa sen toteutukseen toiminnan merkityksellisyys kasvaa luovat pohjaa lapsen, vanhempien, lähihenkilöiden ja kuntoutuksen ammattilaisten väliselle yhteistoimijuudelle edellytykset yhteiselle ymmärrykselle ja yhdessä tehtävälle toiminnalle lisääntyvät 9 mahdollistavat lapsen ja ympäristön välistä muutosprosessia = kuntoutumista

Kiitos!